sunnuntai 30. toukokuuta 2021



TERVETULOA LA 19.6.2021 METSÄ – ja LUONTORETKELLE MASTEENSAAREEN





 Hei SaiMelaiset !

Ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan ”paratiisisaaren” metsiin ja luontoon !


Lähtö: klo 10 Imatran matkustajasatamasta, Satamalaiturintie 13, (Imatran Kylpylän ohi 200-300 m, kääntyminen oikealle ja  Ravintola Nuotan viereinen  P-paikka ja laituri) m/s Christinalla. Vesimatka kestää n. 0,5 tuntia. Metsä Group tarjoaa laivakyydin.

Paluu: Masteensaaren rannasta klo 15


Masteensaari: Masteensaari on Lappeenrannan kaupungin omistama saari Saimaalla lähellä Tiuruniemen kärkeä. Saaren keskiosan kuusikkoon iski kirjanpainaja. Se avohakattiin vuonna 2016 ja puunkorjuun hoiti  Metsä Group. Kuulemme puukaupan eri vaiheista ja puutavaran toteutumasta. Risto Laukkaan videolta ( https://youtu.be/HfpJykAc234 ) voit tutustua puutavaran lastaukseen rannalta proomulle. Saaressa tutustumme, miten hakkuualueen uudistaminen on onnistunut. Uuden taimikon lisäksi tutkailemme mitä hakkuuaukoille tyypillisiä perhosia, hyönteisiä ja putkilokasveja sieltä löytyy. Kuulostelemme & katselemme mitä lintuja löytyy. Löytyykö avohakkuualoille tyypillisiä lintuja kuten pikkulepikäisiä ? Meitä kiinnostaa myös onko kirjanpainaja levinnyt saaren muihin kuusikoihin.

Metsä- ja luontoretken lomassa juomme nuotiokahvit ja paistamme makkaraa saaren laavulla. Halukkaat voivat uida saaren hiekkarannassa. 


Mukana retkellä asiantuntijoina mm.:

Lappeenrannan silloinen metsätalouspäällikkö, SaiMen jäsen ja Metsäpalvelu MRL:n metsälakiasiantuntija ja -yrittäjä Risto Laukas

Metsäasiantuntija Tomi Asikainen, Metsä Group

Kasvitieteilijä ja luontotoimittaja Seppo Vuokko

Metsäasiantuntija ja SaiMen jäsen Seppo Repo, Maisa Kinnunen ja labradorinnoutaja 

Toto, Metsä- ja luontopalvelu S. Repo. Toto haistaa kirjanpainajan iskemät. 


Varusteet: Säänmukainen maastovaatetus, reppu, kiikarit (optio), uikkarit (optio) !


Ilmoittautuminen: Viimeistään ke 16.6.2021 Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com) tai 040 555 4228.


Kyyti: Jos tarvitset kimppakyytiä, ilmoita siitä Irmalle !


”Paratiisisaari”  kutsuu ! 


SaiMen hallituksen plsta

Irma W, pj

040 555 4228

lauantai 29. toukokuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !



Tässä ministeri Jari Lepän vastaus esitykseemme  "ESITYS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN MÄÄRÄAIKAISEN RAHOITUSLAIN ELI KEMERA-LAIN MUUTTAMISESTA NIIN, ETTÄ KEMERA-TUKIJÄRJESTELMÄN TUET TAIMIKON VARHAISHOITOON JA NUOREN METSÄN HOITOON SEKÄ PIENPUUN KERÄÄMISEEN MYÖNNETTÄISIIN VEROVAPAINA AINAKIN VUODEN 2023 LOPPUUN ASTI ”.

Hyvät Saimaan metsänomistajat,

 

Lämpimät kiitokset ehdotuksestanne saada metsiemme hoitorästit kuntoon. Kiitos myös hyvästä

keskustelutilaisuudesta. Metsäkeskustelu on tänä keväänä entisestään vilkastunut ja siinä on

hyvä myös metsänomistajien olla aktiivisesti mukana.


Tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa tuli Kemera -tukeen nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen lisärahoitusta 3,7 milj. euroa. Lisäksi metsäkeskukselle tuli lisärahoitusta 250 000 euroa aktivointikampanjan toteuttamiseen ja hakemusten hallinnointiin.

 Pienpuun keruuta on tuettu menneinä vuosina noin 33 000 ha. Lisärahoituksen turvin pienpuun keruuta voitaisiin lisätä 8 800 hehtaarilla. Aikaisempien vuosien valossa tämän suuruinen työmäärien lisäys on haasteellinen, mutta tavoite on kuitenkin realistinen.

Hallituksen puoliväliriihessä sovittiin, että uuden metsätalouden kannustejärjestelmän valmistelua jatketaan siten, että selvitetään pienpuun keruutuen säilyminen osana järjestelmää vaikutusarvioiden pohjalta.

Ehdotuksessa esitetään 40 euron palkkiota toimijoille. Nykyistä kannustejärjestelmää pohtinut työryhmä on linjannut, että: "Tuki myönnetään hankkeen kokonaiskustannuksiin. Tuettaviin kustannuksiin voidaan sisällyttää toimenpiteen suunnittelusta aiheutuvat kustannukset, toteutuskustannukset materiaaleineen ja työnjohtoineen sekä toteutusilmoituksen laatimisesta maksettava korvaus. Tuen taso määritetään kunkin työlajin osalta erikseen." Eli nuoren metsän hoidon ja pienpuun korjuun keruu tuki sisältää myös "palkkion" toimijalle. Ehdotetun kaltainen lisäpalkkion maksaminen edellyttäisi muutosta tukijärjestelmään ja sen notifioimista.

Perinteisesti valtiovarainministeriö on suhtautunut penseästi erityispoikkeamien tekemiseen verotukseen. Tosin jo nyt verotuksesta löytyy kemera-tukia lähellä olevia verotuspoikkeamia. Esimerkiksi luonnonsuojelulain tulot, luonnontuotteiden keräystulot ja oman asunnon tai mökin lämmityspuut omasta metsästä ovat jo nyt verottomia. Verohelpotus olisi todennäköisesti de minimis -tukea. Ongelmaksi tulisi, että kemeran 7 §:n mukaan kohteelle ei voida myöntää muuta etuutta julkisista varoista. Eli kohde ei voisi saada kemera tukea ja verohelpotusta.

Muistutan vielä Teidän omatoimisia metsänomistajia hankintatyön verovapaudesta 125 kuutiometriin asti.

 Yhteenvetona voi sanoa, että tässä vaiheessa tukijärjestelmän voimassa oloa emme lähde tekemään siihen muutoksia. Nyt on hyvä hetki kannustaa maanomistajia hyödyntämään nykyisen kemeran tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Viime vuonna osa kemera tuesta jäi käyttämättä. Tälle vuodelle käytettävissä olevan tuen määrä on lisääntynyt. Alkuvuodesta tukea on käytetty edellisvuotta vähemmän.

 Jari Leppä

Maa- ja metsätalousministeri 


Vaikka emme saaneet esityksellemme konkreettista tukea, kannattaa metsänomistajan hoitaa hoitorästit kuntoon. Hoitorästien hoitamisella kasvatetaan tulevia kantorahatuloja merkittävästi kuten oheinen kuva osoittaa.


Kuva. Uudistushakkuussa kassavirta on 5 216 euroa ja tuottojen nykyarvo 653 euroa korkeampi hoidetussa kuin hoitamattomassa metsässä (Minna Kalajoki, Ella Kaivola, Metsän Henki, UPM Metsä 1/21).







Etiäpäin siis… jatkamme hoitorästien nollaamisen ja energiapuun käytön sekä  korjuun vauhdittamisen ideointia ! Huomenna kokoontuvat kaksi työryhmäämme, 1) palvelu-/resurssipankki- ja 2) jokamiehenoikeuksien eettiset ohjeet metsänomistajan kannalta -työryhmämme,  aloittamaan työnsä. Niiden työn tuloksia pääsette kommentoimaan elokuussa.

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228


maanantai 17. toukokuuta 2021



 Hei SaiMelaiset !


Kesä tuli ryminällä ja odotamme koronarajoitusten kevenemistä 1.6.2021 alkaen. Siinä toivossa SaiMen hallitus on suunnitellut metsä- ja luontoretken Masteensaareen la 19.6.2021 ja luontoretken Hämmäauteensuolle ma 2.8.2021! Lisäksi tiedoksi kaksi hirvieläinten aiheuttamiin vahinkoihin liittyvää koostetta. 


1) Ennakkotieto metsä - ja luontoretkestä  Masteensaareen la 19.6.2021  


Mikäli AVI (Aluehallintovirasto) sallii teemme metsä- ja luontoretken la 19.6.2021 Lappeenrannan kaupungin omistamaan Masteensaareen. Masteensaari sijaitsee Saimaalla, noin 2 kilometrin päässä Tiuruniemen kärjestä. 

Saari on ainutlaatuinen, paratiisimainen. Hiekkaranta löytyy saaren kaakkoisosasta. Saaresta löytyy useita luontokohteita. Saaren keskiosan iäkkääseen kuusikkoon iski kirjanpainaja ja se jouduttiin hakkaamaan vuonna 2016. Hakkuun urakoi Metsä Group. Liitteenä olevalta Risto Laukkaan videolta voitte katsoa miten puut lastattiin proomuun kuljetettavaksi tehtaille.  







Oppaina retkellämme ovat ainakin Lappeenrannan kaupungin silloinen metsätalouspäällikkö, jäsenemme  Risto Laukas, metsäasiantuntija Tomi Asikainen Metsä Groupista ja kasvitieteilijä Seppo Vuokko Savitaipaleelta. Mukaan tulee myös Jaakko Temmes Etämetsänomistajien Liitosta ja Pääkaupunkiseudun Metsänomsitajista. Metsä Group kustantaa venematkan Imatran Kylpylän rannasta.

Ennakkoilmoittautumiset Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com).


2) Kooste ”Korvausta tuhoista” ( Liina Kjellberg, Metsälehti 6/2021)

*Valtio korvaa hirvieläinten aiheuttamia tuhoja.

*Metsänomistaja saa korvausta, jos tuhon on vähintään 170 €:n suuruinen.

*”Heikki Kuoppla, Suommen metsäkeskus: ”Nyrkkisääntö on, että Etelä-Suomessa korvauskynnys ylittyy, jos kolmen metrin mittaisen ja puolen hehtaarin suuruisen suositusten mukaan hoidetun männyntaimikon taimista kolmasosa on vaurioitunut pahoin”. Pahoin vaurioituneeksi lasketaan esimerkiksi sellaiset taimet, jotka ovat menettäneet sekä latvakasvaimen että kaikki ylimmän okskiehkuran versot. Pahoin vaurioituneita ovat myös taimet, joiden oksista ja neulasista on syöty yli 75 % tai joiden kuoren pinta-alasta yli 25 % on vaurioitunut.

*Tuhot ilmoitetaan Suomen metsäkeskukseen. Hirvivahinkoarvion teettäminen maksaa vähintään 150 €, joten vahingon suuruutta kannattaa arvioida osoitteesta www.maastotaulukot.fi löytyvällä laskurilla. 

*Metsäkauriin aiheuttamia tuhoja valtio ei korvaa. Sen ja myyrien tuhoilta voi suojautua vakuuttamalla metsänsä.

Kooste löytyy nettisivuiltamme linkistä:

 http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html


3) Kooste ”Kevät kutsuu taimikkoon” (Liina Kjellberg, Metsälehti 6/2021)

*Valkohäntäpeura ja metsäkauris syövät pääasiassa pieniä taimia, hirvi taas aiheuttaa eniten tuhoja yhdestä kolmeen metrin mittaisissa taimikoissa.

*Timo Saksa, Luke: ”Jos taimista 10-20 % on kuollut ja kuolleita taimia on siellä täällä, niiden voidaan ajatella korvautuvan luonnontaimilla. Jos taas kasvatettavien taimien määrä putoaa hehtaarilla lähelle tuhatta, kannattaa harkita täydennysistutusta.”


Kooste löytyy nettisivuiltamme linkistä:

 http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html


Metsäterveisin,


Irma W,pj
040 555 4228