Saimaan Metsänomistajat

Hyvää Marian päivää SaiMelaiset!

Maaliskuu on vuosikokousten kulta-aikaa!

Terveisinä Etämetsänomistajien Liiton eilisestä (21.3) vuosikokouksesta kaksi asiaa. Ensinnäkin tulin valituksi Liiton hallitukseen kaksivuotiskaudeksi ja varalle Juha Nikula Kouvolan Seudun Metsätilanomistajat ry:stä. Toiseksi Liiton jäsenyhdistysten vuosimaksu nousee 5 eurosta 7 euroon per jäsen. Saimaan Metsänomistajille tämä tietää noin 100 euron lisäkulua. Saimaan Metsänomistajatkin päätti vuosikokouksessaan 16.3. nostaa jäsenmaksua 25 eurosta 30 euroon. Jäseneksi liittymisvuosi on edelleen vapaa jäsenmaksusta. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jäsenmaksu on vähennyskelpoinen metsätalouden verotuksessa. Ne, jotka ovat Metsälehden tilaajia, saavat Metsälehden jäsenetuna 95 euron hintaan (norm. 170 €, jäsenetu 75 €). Etu on niin merkittävä, että se kattaa jo jäsenmaksun tuplasti. Lehden tilausmaksu on myös vähennyskelpoinen metsätalouden verotuksessa.

Terveisinä Saimaan Metsänomistajien vuosikokouksesta koosteet Juho Luumin ja Jukka Viitasaaren esitelmistä ja otteita tämän vuoden toimintasuunnitelmasta. Mukana on myös infoa Metsään.fi järjestelmän uudesta ominaisuudesta ja Metsänomistajapäivän 14.3 koosteita.

Hyvää metsäkevättä ja voimia taimikoiden hoitoon,

Irma, pj

040 555 4228

A) Terveisiä Saimaan Metsänomistajat ry:n vuosikokouksesta

SaiMen lähiaikojen tapahtumia:

1) La 18.4.2026 klo 10-14 UrheiluKoskimiehen Suureen Metsäpäivään osallistuminen

2) Metsäretki jäseniemme Juha Mikkolan ja Mika Laineen metsäluontokohteisiin

Teemana: Metsälain 10§ kriteerien toteutuminen (lampi+jyrkänne) ja Metsä Plus-toiminta.
Oppaana Anu Rautiainen, Metsä Group.

3) Sahauspäivä Janniina Hämäläisen opastuksella

4) Harveri-menetelmään tutustuminen Orimattilassa

5) La 5.9.2026 Yhdistyksen 20-vuotistapahtuma

Luonnonarvokauppa, johtaja Juho Luumi, Mhy Etelä-Karjala

*Luonnonarvokauppa tarkoittaa mallia, jossa maanomistaja saa korvausta luonnon monimuotoisuuden eli luonnonarvojen tuottamisesta. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi suojeltavat vanha metsät, kosteikot ja uhanalaisten lajien elinympäristöt tai metsänomistaja ennallistaa suota ja saa siitä korvauksen.

*Yritykset, kunnat tai valtio voivat ostaa näitä luontoarvoja ja kompensoida ympäristövaikutuksiaan.

*Luonnonarvokauppa on Suomessa vielä kehittyvä malli. Luontoarvot.fi on MTK:n ylläpitämä kohtaamispaikka, joka yhdistää luontoarvojen ostajat, myyjät ja asiantuntijat. Palvelun tavoitteena on helpottaa luontoarvojen, ennallistamistoimenpiteiden, ekologisten kompensaatiokohteiden ja muiden luonnonhoidon hankkeiden löytymistä ja toteuttamista.

*Luontoarvohehtaari tarkoittaa käytännössä maa- tai metsäalueen luontoarvon mittayksikköä, jolle on kehityetty yhteisiä laatukriteereitä.

Harveri-menetelmä ja ensiharvennusten laatu ja metsänhoitopalvelut-tutkimustulokset, Harveritalli Oy:n hallituksen pj Jukka Viitasaari

*Suomessa on yli 1 miljoonaa hehtaaria ensiharvennusvelkaa ja se kasvaa 100 000 hehtaarilla vuodessa.

*Harveri-menetelmä tarjoaa ajouratonta ensiharvennusta. Ajourilta (pinta-ala 20-25%) kertyy 55-60 % tilavuuskertymästä ja urien väliseltä alueelta 40-45% kertymästä. Tällöin ajo-urien välisen alueen tiheydeksi tulee jättää 1330-1600 puuta/ha. Jos metsä on lähellä tavoitteen mukaista tiheyttä jo ajuurien aukaisun jälkeen, urien välistä ei voida poistaa riittävästi heikkolaatuisia puita. Etelä-Suomessa hoidettu männikkö harvennetaan tiheyteen 1000-1 200 puuta/ha ja kuusikko 900-1 200 puuta/ha. Ajourattomassa harvennuksessa koko alue voidaan harventaa tasaisesti ja puuntuotannollisesti parhaat puut voidaan jättää kasvamaan.

*Sijoitus ajourattomaan ensiharvennukseen maksaa 225-410 €/ha enemmän ajouralliseen ensiharvennukseen verrattuna. Vaikka ensiharvennuksen tuotto jää alhaisemmaksi, harveri-menetelmä tuo metsänomistajalle tulevaisuudessa enemmän tuloja järeytyneestä tukkipuusta. Tämä tuotto on arviolta 12-15 m3/ha lisäkasvua 12 vuodessa. Jos samanaikaisesti tehdään lannoitus, tuo se lisäksi merkittävän kasvulisän.

*Kyselyllä kartoitettiin etämetsänomistajien valmiutta hyväksyä ensiharvennuksen lisäkustannus/pienempi hakkuutulo paremman korjuujäljen ja laadun ja tulevan kasvun vuoksi. Vastauksia saatiin 75 metsänomistajalta. 70% vastaajista oli vähintään melko kiinnostunut ja vain 8% suhtautui selvästi kielteisesti.

B) Nyt voit ilmoittaa metsässäsi tehdyt työt itse Metsään.fissä