Hei SaiMelaiset

1) Olemme mukana Urheilu Koskimiehen Suuressa Metsäpäivässä la 18.4.2026 klo 10-14. Tule mukaan, jos suinkin pääset/ehdit!

2) Jäsenemme Risto Laukas tarjoaa jäsenillemme kohtuuhinnoin monenlaista mänty- ja  kuusisahatavaraa (lautaa ja lankkua) sekä lehtikuusesta sahattua lautaa ja terassilankkua ( sitä noin 600 metriä). Tarjolla on myös hyväkuntoisia, käytettyjä keittiö- ja astiakaappeja. 

Tavarat löytyvät Pulsasta, Riston kotitilalta ja niitä voi tiedustella Ristolta, 044 2302685!

3) Sahaustapahtuma Janniina Hämäläisen opastuksella pe 22.5.2026 klo 9:30 alkaen

Tervetuloa sahaustapahtumaan (moottorisaha+raivaussaha), jossa on mahdollisuus sovittaa myös Husqvarnan työ- ja suojavaatteita. Opastajana jäsenemme, moottorisahauksen Suomen Mestari 2025 Janniina Hämäläinen.

Tapahtumapaikkana Lemin Kesäniemi (Kesäniementie 64). Tarjolla on  kevyt kenttälounas ja kahvit.

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu Irmalle (irmawelling.iwell@gmail.com) viimeistään pe 15.5.2026 ja kerro samalla minkä tyyppisiä Husqvarna työ - ja suojavaatteita (https://www.husqvarna.com/fi-fi/henkilonsuojaimet-ja-tyovaatteet/) tahtoisit sovittaa!

4) Huhti-toukokuun metsäretkistä kutsut ovat vielä vaiheessa.

Metsäisin terveisin,

Irma, pj

040 555 4228 

 

Hei SaiMelaiset!

Palmusunnuntai meni jo, mutta vielä ehtii virpoa vaikka koivun oksasella ja tällaisella värssyllä:
"Miepä virvon vitsasella, varvon koivun oksasella. Toivon siulle terveyttä, vitsan myötä virkeyttä”!
Alla  lehtijuttu jäsenestämme Janniina Hämäläisestä ja koosteita Maailman Metsäpäivästä ja Metsälehdistä.

Hyvää Pääsiäistä ja virkeätä huhtikuuta,
Irma, pj

1) Jäsenemme Janniina Hämäläinen kävi moottorisahauksen MM-kilpailussa Sloveniassa 12.-15.3.2026 ja sijoittui kuudenneksi 

*Oheisen Länsi-Saimaan Sanomien 26.3.2026 juttu Janniinansta 

2) Luonnonarvokauppa Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa (Metsälehti-uutisia)

*Kaupan taustalla oli MTK:n, metsänhoitoyhdistyksen, S-ryhmän, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja maanomistajan pyrkimys kehittää luonnonarvomarkkinoita yhdessä.

*Ilomantsilainen maanomistaja on myynyt luontoarvoja Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle.  Kaupassa ennallistetaan 12 hehtaarin kokoinen ojitettu suo muun muassa poistamalla puustoa ja tukkimalla ojia.

*”Kyse on muutamien kymmenien tuhansien eurojen kokonaisuudesta. Siihen sisältyy suunnittelu, ennallistamistyöt ja tulo maanomistajalle”, kertoo MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari. 

*Kaupan välitti Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys. Yhdistys myös suunnitteli kohteella tehtävät työt yhdessä maanomistajan kanssa.

*Kaupassa syntyvät luontoarvohehtaarit selviävät, kun Lupa- ja valvontavirasto on arvioinut tehdyt ennallistamistoimet. Ennallistamissuunnitelmassa on arvioitu, että kauppa luontoarvohehtaareita kertyy yhteensä 9,4. Näistä lisiäisiä eli tuotettuja luonnonarvohehtaareita on 4,1.

3) Maailman Metsäpäivänä 21.3.2026 YK:n elintarvike - ja maatalousjärjestön (FAON) apulaispääjohtajan Wu:n kirjoitus

Raha ei ehkä kasva puissa, mutta suuri osa hyvinvoinnistamme kasvaa.

Ilman että sitä usein ajatellaan, metsistä ovat riippuvaisia tuhansien miljardien dollarien arvoinen taloudellinen toiminta, miljoonat työpaikat sekä monet välttämättömät asiat kuten syömämme ruoka ja ilmasto. Todellisuudessa maailmantalous ei voi toimia ilman terveitä metsiä.

Metsät edustavat merkittävää vaurautta itsessään: Yli miljardi hehtaaria – neljännes maailman metsistä – on yksityisomistuksessa. Esimerkiksi Euroopassa yksityismetsät kattavat lähes kaksi kolmasosaa vuosittaisesta puuntuotannosta.

Yli kahdelle miljardille ihmiselle puupolttoaine on välttämätöntä ruoanlaittoon ja lämmitykseen, ja sadat miljoonat ihmiset ovat suoraan riippuvaisia metsistä toimeentulonsa kannalta.

Metsät ovat kuitenkin myös paljon muuta kuin puuta. Puun lisäksi metsät tarjoavat ruokaa, lääkkeitä, hartseja, kuituja, eläinten rehua ja koristekasveja, jotka elättävät noin 5,8 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti. Näiden muiden metsätuotteiden arvo on vähintään 9,41 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Se voisi olla vielä paljon enemmänkin.

Pelkästään virallinen metsäsektori tuottaa vuosittain arviolta 1,52 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria maailmantalouteen, kun taas yli puolet maailman bruttokansantuotteesta – noin 44 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria – on riippuvainen luonnosta, metsät mukaan lukien.

Sitomalla hiiltä metsät auttavat suojelemaan talouksia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, joiden kustannukset saattavat olla miljardeja. Esimerkiksi Brasiliassa trooppisten metsien muuttaminen viljelysmaaksi on osoitettu vähentävän 30 prosentilla haihduntaa eli veden siirtymistä maalta ilmakehään. Se nostaa paikallisia lämpötiloja ja vaarantaa sadeveden avulla kastellun maatalouden.

Ilman metsiä maailmanlaajuista ruoantuotantoa ei yksinkertaisesti voida ylläpitää.

Metsät ovat myös osa luonnollista ratkaisua, kun maailma alkaa siirtyä kohti biotaloutta. Biotalous perustuu päästöintensiivisempien materiaalien, kuten teräksen, betonin ja muovin sijaan ilmastoystävällisiin vaihtoehtoihin.

Väestön kasvaessa uusiutuvan ja kestävän puun käyttö rakentamisessa asuinrakennuksissa ja teollisuudessa voi muuttuavähähiilisen talouden kulmakiveksi. Innovatiiviset tuotteet, kuten puupohjaiset tekstiilit, elintarvikepakkaukset ja jopa läpinäkyvä ”lasi”, ovat jo todellisuutta.

Tämä tarkoittaa metsätuotteiden kysynnän kasvua, joka on jo ennätystasolla. Esimerkiksi vuoteen 2050 mennessä maailma saattaa tarvita miljardi kuutiometriä teollisuuspuuta enemmän kuin nykyään vuosittain tuotettava neljä miljardia kuutiometriä.

Metsät ovat jo nyt paineen alla. Niissä on jopa 80 prosenttia maalla olevasta luonnon monimuotoisuudesta. Vaikka metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen hidastuvatkin ympäri maailmaa, metsiä raivataan edelleen muihin taloudellisiin tarkoituksiin.

Ilmastonmuutoksen voimistuessa tulevaisuuden globaalin talouden on näytettävä erilaiselta: sen tulee olla kestävämpää, sisältää enemmän kiertotaloutta ja olla läheisemmin yhteydessä luontoon. Päästäksemme siihen meidän on saatettava suojelu ja tuotanto yhteen sen sijaan, että niitä kohdeltaisiin vastakohtina.

Tämän vision toteuttamiseksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pyrkii edistämään konkreettisia toimia, jotka tukevat sekä toimeentuloa että ekosysteemipalveluita.

Kasvavan kysynnän ei tarvitse johtaa siihen, että luonnosta otetaan enemmän kuin se pystyy uusiutumaan. Puun tehokkaampi käyttö, älykkäämpi kierrätys ja puutuotteiden uudelleenkäyttö voivat vähentää metsiin kohdistuvaa painetta. Esimerkiksi puurakennusten kaltaiset pitkäkestoiset käyttötarkoitukset varastoivat hiiltä vuosikymmeniksi.

Kestävällä metsänhoidolla varmistetaan, että puun ja muiden metsätuotteiden korjuu pysyy ekologisissa rajoissa ja metsäekosysteemit terveinä.

Kansainvälinen kauppa voi myös auttaa tasapainottamaan maailmanlaajuista kysyntää ja tarjontaa, jolloin metsävaroiltaan runsaat alueet voivat tukea vähäisempien varojen alueita. Kaupan on kuitenkin perustuttava vahvoihin kestävyysstandardeihin ja hallintotapaan, jotta estetään metsäkato ja muiden kuin puutuotteiden liikakorjuu sekä varmistetaan paikallisyhteisöjen saama hyöty.

Kannustinjärjestelmät ja innovatiivinen rahoitus voivat myös auttaa palkitsemalla niitä, jotka suojelevat metsiä ja hoitavat niitä vastuullisesti, pienomistajista suurempiin tuottajiin.

Kasvava biotalous, joka perustuu uusiutuviin materiaaleihin kuten puuhun ja bambuun, on valmis laajennettavaksi ja tarjoaa lupaavan tulevaisuuden suunnan – kunhan se perustuu vankasti kestävään metsätalouteen. Tätä varten selkeät säännöt ja hyvä hallinto ovat välttämättömiä.

Kun huomenna 21.3. juhlimme maailman metsäpäivää, yksi johtopäätös on selvä: ilman metsiä ei ole talouksia. Nyt tehtävät päätökset ratkaisevat, pystymmekö suojelemaan metsiä ja samalla rakentamaan vahvoja ja kestäviä talouksia tuleville sukupolville.

Zhimin Wu

apulaispääjohtaja ja metsätalousosaston johtaja

4) Koosteita Metsälehdestä  6/2026

Katso Metsäkynän alta!

 Hyvää Marian päivää SaiMelaiset!

Maaliskuu on vuosikokousten kulta-aikaa! 

Terveisinä Etämetsänomistajien Liiton eilisestä (21.3) vuosikokouksesta kaksi asiaa. Ensinnäkin tulin valituksi Liiton hallitukseen kaksivuotiskaudeksi ja varalle Juha Nikula Kouvolan Seudun Metsätilanomistajat ry:stä. Toiseksi Liiton jäsenyhdistysten vuosimaksu nousee 5 eurosta 7 euroon per jäsen. Saimaan Metsänomistajille tämä tietää noin 100 euron lisäkulua. Saimaan Metsänomistajatkin päätti vuosikokouksessaan 16.3. nostaa jäsenmaksua 25 eurosta 30 euroon. Jäseneksi liittymisvuosi on edelleen vapaa jäsenmaksusta. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että jäsenmaksu on vähennyskelpoinen metsätalouden verotuksessa. Ne, jotka ovat Metsälehden tilaajia, saavat Metsälehden jäsenetuna 95 euron hintaan (norm. 170 €, jäsenetu 75 €). Etu on niin merkittävä, että se kattaa jo jäsenmaksun tuplasti. Lehden tilausmaksu on myös vähennyskelpoinen metsätalouden verotuksessa.

Terveisinä Saimaan Metsänomistajien vuosikokouksesta koosteet Juho Luumin ja Jukka Viitasaaren  esitelmistä ja otteita tämän vuoden toimintasuunnitelmasta. Mukana on myös infoa Metsään.fi järjestelmän uudesta ominaisuudesta ja  Metsänomistajapäivän 14.3 koosteita.

Hyvää metsäkevättä ja voimia taimikoiden hoitoon,

Irma, pj

040 555 4228

A) Terveisiä Saimaan Metsänomistajat ry:n vuosikokouksesta

SaiMen lähiaikojen tapahtumia:

1) La 18.4.2026 klo 10-14 UrheiluKoskimiehen Suureen Metsäpäivään osallistuminen

2) Metsäretki jäseniemme Juha Mikkolan ja Mika Laineen metsäluontokohteisiin

Teemana: Metsälain 10§ kriteerien toteutuminen (lampi+jyrkänne) ja Metsä Plus-toiminta.
Oppaana Anu Rautiainen, Metsä Group.

3) Sahauspäivä Janniina Hämäläisen opastuksella

4) Harveri-menetelmään tutustuminen Orimattilassa

5) La 5.9.2026 Yhdistyksen 20-vuotistapahtuma

Luonnonarvokauppa, johtaja Juho Luumi, Mhy Etelä-Karjala

*Luonnonarvokauppa tarkoittaa mallia, jossa maanomistaja saa korvausta luonnon monimuotoisuuden eli luonnonarvojen tuottamisesta. Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi suojeltavat vanha metsät, kosteikot ja uhanalaisten lajien elinympäristöt tai metsänomistaja ennallistaa suota ja saa siitä korvauksen.

*Yritykset, kunnat tai valtio voivat ostaa näitä luontoarvoja ja kompensoida ympäristövaikutuksiaan.

*Luonnonarvokauppa on Suomessa vielä kehittyvä malli. Luontoarvot.fi on MTK:n ylläpitämä kohtaamispaikka, joka yhdistää luontoarvojen ostajat, myyjät ja asiantuntijat. Palvelun tavoitteena on helpottaa luontoarvojen, ennallistamistoimenpiteiden, ekologisten kompensaatiokohteiden ja muiden luonnonhoidon hankkeiden löytymistä ja toteuttamista.

*Luontoarvohehtaari tarkoittaa käytännössä maa- tai metsäalueen luontoarvon mittayksikköä, jolle on kehityetty yhteisiä laatukriteereitä. 

Harveri-menetelmä ja ensiharvennusten laatu ja metsänhoitopalvelut-tutkimustulokset, Harveritalli Oy:n hallituksen pj Jukka Viitasaari

*Suomessa on yli 1 miljoonaa hehtaaria ensiharvennusvelkaa ja se kasvaa 100 000 hehtaarilla vuodessa.

*Harveri-menetelmä tarjoaa ajouratonta ensiharvennusta. Ajourilta (pinta-ala 20-25%) kertyy 55-60 % tilavuuskertymästä ja urien väliseltä alueelta 40-45% kertymästä. Tällöin ajo-urien välisen alueen tiheydeksi tulee jättää 1330-1600 puuta/ha. Jos metsä on lähellä tavoitteen mukaista tiheyttä jo ajuurien aukaisun jälkeen, urien välistä ei voida poistaa riittävästi heikkolaatuisia puita. Etelä-Suomessa hoidettu männikkö harvennetaan tiheyteen 1000-1 200 puuta/ha ja kuusikko 900-1 200 puuta/ha. Ajourattomassa harvennuksessa koko alue voidaan harventaa tasaisesti ja puuntuotannollisesti parhaat puut voidaan jättää kasvamaan. 

*Sijoitus ajourattomaan ensiharvennukseen maksaa 225-410 €/ha enemmän ajouralliseen ensiharvennukseen verrattuna. Vaikka ensiharvennuksen tuotto jää alhaisemmaksi, harveri-menetelmä tuo metsänomistajalle tulevaisuudessa enemmän tuloja järeytyneestä tukkipuusta. Tämä tuotto on arviolta 12-15 m3/ha lisäkasvua 12 vuodessa. Jos samanaikaisesti tehdään lannoitus, tuo se lisäksi merkittävän kasvulisän.

*Kyselyllä kartoitettiin etämetsänomistajien valmiutta hyväksyä ensiharvennuksen lisäkustannus/pienempi  hakkuutulo paremman korjuujäljen ja laadun ja tulevan kasvun vuoksi. Vastauksia saatiin 75 metsänomistajalta. 70% vastaajista oli vähintään melko kiinnostunut ja vain 8% suhtautui selvästi kielteisesti. 

B) Nyt voit ilmoittaa metsässäsi tehdyt työt itse Metsään.fissä

C) Suomen metsäkeskuksen Metsänomistajapäivän 14.3.2026 aineistoja

Juha Tuononen "Taimikonhoidon moninaiset hyödyt varttuneissa taimikoissa ja rästikohteilla"

Heikki Kraft "Metka-kriteerit taimikonhoidon laadun mittarina"

 Hei SaiMelaiset!

Lumet sulavat vauhdilla ja talvi on kääntymässä kevääksi. Vuosikokouksessa hallitukseen valittiin  uutena Timo Saarainen. Hallituksessa jatkavat sihteerinä Seppo Repo, varapuheenjohtajana Juha Mikkola, Mika Laine, Riku Aapro, Tarmo Hjerppe ja puheenjohtajana Irma Welling. Yhdistys satsaa tänä vuonna 20-vuotistilaisuuteen (la 5.9.2026)  tarjoamalla metsäisen ohjelman lomassa keittoa ja  kakkua. Vuosikokouksen aineistot tulevat jakeluun pöytäkirjan tarkastuksen jälkeen. Vuosikokouskuvassa Mhy Etelä-Karjalan johtaja Juho Luumi kertoo  metsän luontoarvokaupasta.

Hyvää kevättä,

Irma, pj

040 555 4228

1) Saimaan Metsänomistajien lausunto Huuhansuon ja Suurisuon osayleiskaavaehdotuksesta on liitetiedostona. Erityiskiitokset jäsenellemme Marja Kaupille!

2) Metsänhoidon vuosikello (UPMn Metsän henki 1/26)

3) Yhdellä silmäyksellä monimuotoisuutta talousmetsissä  lisääviä toimenpiteitä (Monimetsä- hanke)

4) Koosteita Metsälehti Makasiinista ja Aarre-lehdestä

Koosteet löytyvät Metsäkynän alta.

 Hyvää maaliskuuta SaiMelaiset!

Nyt on aika ilmoittautua ma 16.3.2026 vuosikokoukseemme. Ilmoittaudu Irmalle (irmawelling.iwell@gmail.com/040 555 4228) viimeistään to 12.3.2026! Kaikki osallistujat saavat Risto-merkkisen 4 metriä pitkän mittakepin/onkivapan. Mittakepillä on hyvä tarkistaa taimikon/puuston tiheys laskemalla kaikki taimet/puut, jotka jäävät pyörähdysalan sisälle. Pyörähdysympyrän sisälle jäävästä taimi/puumäärästä saat arvion hehtaarilla olevien taimien/puiden määrästä kertomalla luvulla 200. 

Kokouskutsun ja aineistojen  lisäksi löydät tästä viestistä lehtikoosteita.

“Hyvää maaliskuuta – jokainen lisävalon minuutti on sijoitus tulevaan kasvuun”-terveisin,

Irma, pj

040 555 4228

1) Vuosikokouskutsu

Aika: ma 16.3.2026 klo 16:30 - noin klo 19

Paikka: Mhy Etelä-Karjala, Villimiehenkatu 10, Assi Vapaudenaukio, talo nro 3. Sisäänkäynti Lappeenkadulta Peltolan ala-astetta vastapäätä. Tilat ovat katutasossa ja ovella on ovisummeri.

Ohjelma:

*Mhy:n johtaja Juho Luumi esittelee mhy:n puukauppa-, metsänhoito-, spv- ja luontoarvopalveluita.

Luontoarvot.fi -palvelu on MTK:n kehittämä palvelu, joka antaa metsänomistajille mahdollisuuden tarjota metsien monimuotoisuuskohteita (kuten säästöpuita, suojavyöhykkeitä) myytäväksi, vuokrattavaksi tai muuhun käyttöön, luoden uusia tulonlähteitä. 

*Harveritallin hallituksen pj Jukka Viitasaari esittelee Harveri-menetelmää. Menetelmässä yhdistyy manuaalimetsänhoidon laatu ja pieni, kevyt sekä ketterä metsäkone. Kevyt ja pieni kone vaatii vähemmän ajouria ja sillä on mahdollista toteuttaa hakkuita vaikeissakin maastoissa kuten kosteikoilla. 

*Vuosikokous noin klo 18-19

Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Vuosikokousaineistot ovat tämän sähköpostin liitetiedostoina.

2) Koosteita Metsälehdestä 4/2026, Metsä Groupin Viesti-lehdestä 1/2026 ja Uutisextrasta

Koosteet löydät Metsäkynä-osion alta.