perjantai 24. maaliskuuta 2023

 Hei SaiMelaiset!


1) 18.3.2023 PKMO-seminaarin/SaiMen vuosikokousseminaarin  aineistot löytyvät täältä:  https://pkmo.org/tapahtumien-aineistot/

2) Terveiset KLAPIPÄIVILTÄ, joita vietettiin Virve ja Juha Montosella Korkea-ahossa

Kuvassa jäsenemme Virve ja Juha Montonen takanaan tukkiöytä ja klapikonehalli.




Energiakriisin myötä polttopuulla on ollut kova kysyntä. Ensi talveen on varauduttu noin 1 000 m3 puukaupoilla. Koivu- ja havupuupinoja oli ajettu jo odottamaan klapitusta. Työnäytöksessä klapeja tehtiin Hakki Pilke 43 pro-koneella suursäkkeihin. Säkeissä klapit kuivahtavat ulkoilmassa ja kesä-elokuussa niitä jo aloitetaan ajamaan asiakkaille tai siirtämään varastoon. Puuta kuten koivua, mäntyä, kuusta ja muitakin lehtipuita ostetaan tienvarsikaupalla noin 100 kilometrin säteellä. Tarvittaessa motokin järjestyy työkohteelle heidän kauttaan.

Videolla klapitus on  käynnissä Hakki Pilke 43 pro-klapikoneella:



Kuvassa kippikärry, johon mahtuu 5 iro-/heittokuutiota ja jolla klapit kuljetetaan asiakkaille.



Klapien teko ja myynti tullaan siirtämään 6-tien varteen Selkäharjun alueelle rakennettavaan halliin. 

Klapipäivillä esittäytyivät myös klapikoneita valmistava Hakki Pilke, moottori- ja raivaussahoja sekä varusteita myyvä UK  Koskimies ja säkkejä sekä halkaisutelineitä ja retkeilytavaroita myyvä Espegard-yritys. 

Kuvassa Hakki Pilkkeen edustajat Pauliina Svanholm ja Veijo Kontro sekä Espegardin Trono Skreosen.





Kuvassa Trono Skreosen esittelee Espegardin myymää  kestävää suursäkkiä, jonka pohjassa on  kaksi hihnaa ristikkäin. 




Espegardilla on myynnissä myös mm. tulipata ja halkaisuteline sytykkeiden ja pienten klapien tekoon.




UK Koskimiehestä Veli-Matti Suutari esitteli ammattilaisten Stihl MSA 300C-akkusahaa ja Stihl MS 500i-moottorisahaa, jossa on elektroninen polttoaineen syöttö. Veli-Matti Suutari oli erittäin taitava pienten polttopuiden ja sytykkeiden teossa:


Videolla jäsenemme Jari Karhu kokeilee akkukäyttöistä sahaa Stihl MSA 300C  ja Veli-Matti Suutari UK Koskimiehestä sahaa STIHL MS 500i-moottorisahalla:


Tapahtuma sai runsaasti väkeä liikkeelle!  Kuvassa SaiMelaiset Seppo Kangasmäki ja Jari Karhu. SaiMelaisen Revon Sepon ääni kuuluu yhdellä videolla. 





Isot kiitokset Virve ja Juha Montoselle apujoukkoineen! 

Etiäpäin kohti kevättä,
Irma, pj

keskiviikko 22. maaliskuuta 2023

 Hei SaiMelaiset!


Liitetiedostoina löydät  toimintakalenterin alkuvuodelle ja jäsenmaksulaskun (eräpäivä 15.4.2023).  Viestin lopusta löydät koosteita Metsälehti Makasiinista ja  Metsä Groupin Viestistä. 

Tiedoksi myös MTK:n julkaisut:

*”Tuulivoimaopas maanomistajille” löytyy linkistä:


*”Sähkölinjijen lunastustoimitukset ja linjoista maksettavat korvaukset”-opas maanomistajille löytyy linkistä:


Toiveikasta maaliskuun loppua,
Irma, pj

PS. Koosteita löytyy linkistä

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html

tiistai 21. maaliskuuta 2023

 Hei SaiMelaiset!


Terveisiä 18.3.2023 seminaarista ja vuosikokouksesta. Mukana myös lähikuukausien tapahtumakalenteri.

Metsäterveisin,
Irma, pj

18.3.2023 PKMO(Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat):n järjestämä "Metsänomistajan ajankohtaisseminaari" 

Hakkuusopimukset metsänomistajan kannalta: mitä tulee tietää, mihin tule

varautua ja mistä tulee sopia erikseen, OTM Pekka Keloneva

*Eri puunostajien yleiset liite-ehdot puukauppasopimuksissa ovat samantyyppiset.

*Puunostajan konkurssi on suurin riski.

*Hyvän metsänhoidon suositukset ja sertifikaattien vaatimukset antavat pohjan vaatimustasoille. Muut erityistoiveet kannattaa kirjata hakkuusopimukseen. 

*Erimielisyydet kannattaa pyrkiä sopimaan neuvottelemalla. Yksittäisen metsänomistajan ei kannata lähteä lähteä käräjille, jos vaadittava summa on luokkaa alle 5 000- 10 000 euroa. Riitatapauksissa vaikeutena on arvioida vahinko euroina. Kotivakuutuksen oikeusturvavakuutukset auttavat, jos on myös metsävakuutus. 


Kuuseen kohdistuvat tuhoriskit, Tiina Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke)

*Tietolähteet kirjanpainajista: Metsäkeskuksen vastaanottamat metsänkäyttöilmoitukset, jotka ovat ilmoitettu hyönteistuhohakkuina ja/tai lisätarkenteella kirjanpainaja ja Luonnonvarakeskuksen parveiluseuranta feromonipyydyksin.

*Altistavat tekijät kirjanpainajatuhoille: puuston ikä, kirjanpainajaa esiintyy eniten uudistuskypsissä kuusikoissa, varttuneissa kasvatusmetsissä, ikääntyneissä kuusissa, joiden latvus on supistunut.

*Kirjanpainajaesiintymä alkaa usein avohakkuualojen kuusivaltaisista paahteisista reunametsistä (tuulenkaadot, valoshokki, paahde/lämpöilan nousu).

*Elävä puu torjuu kirjanpainajan iskeytymisyritykset pihkavuodolla. Kuivuus ja haihdunta sulkee neulasten ilmaraot ja yhteyttämistuotteet vähenevät ja pihkan muodostus vähenee. 

*Puiden poisto ennen toukkien aikuistumista auttaa kirjanpainajien torjunnassa. 

*Toinen sukupolvi on mahdollinen, jos lämpösumma ylittää 1500 vuorokausiastetta.

*Metsäkeskuksen uusi kirjanpainajaopas ja verkkokurssi auttavat torjumaan kirjanpainajaa:

https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/uusi-kirjanpainajaopas-ja-verkkokurssi-auttavat-varautumaan-tuhoihinkirjanpa

*Kysymykset: Kirjanpainaja voi iskeytyä myös lehtikuuseen. Sen sijaan douglaskuusi on ollut toistaiseksi turvassa kirjanpainajilta.


Metsäverotuksen kehittäminen metsän eri käyttömuotojen edistämiseksi, Jussi Leppänen, Luke

*Puun myyntitulot verotetaan pääomatuloina, mutta metsätalouden sivutulot kuten esim. ekosysteemipalvelut verotetaan maatalouden tulona.

*Esityksessä pohdittiin kannattaisiko metsätalouden ekosysteemipalvelut siirtää samaan verotukseen kuin puun myyntitulot.


Kohti vahvan kestävyyden metsäpalveluita, FT Tuomo Takala, Itä-Suomen yliopisto (UEF)

*Metsät tarjoavat runsaasti erilaisia talous-, virkistys- ja ilmastohyötyjä ja suojeluarvoja. Esityksessä kerrottiin kyselytutkimuksesta, jossa tutkittiin metsänomistajien suhdetta metsiin ja monimuotoisuuteen/kestävyyteen. Tavoitteena oli kestävyyssiirtymien esteiden tunnistaminen. 

*20% ympäristöstä huolestuneista metsänomistajista tarvitsisi tukea luontoammattilaisilta ja 40 % lojaaleista metsänomistajista tarvitsisi uusia ajatuksia metsäpalveluista. 


Vuosikokousasiaa

*Saimaan Metsänomistajien puheenjohtajaksi valittiin Irma Welling. Kiitos luottamuksesta. Hallituksessa jatkavat puheenjohtajan lisäksi, Kari Monto, Seppo Repo, Juha Mikkola ja Kimmo Kylämies. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Eija Sinkko ja Mika Laine.

*Jäsenmaksuksi vahvistettiin 25 €/jäsen. Ensimmäiseltä vuodelta jäsenmaksua ei peritä. Jäsenmaksun eräpäivä on 15.4.2023.


*Tulevia tapahtumia:

Huhtikuu

Pe 14.4.2023 klo 16:30-18:30 Metsään.fi uudet ominaisuudet ja erilaisten kartta-aineistojen hyödyntäminen

Jussi Kemppainen, Metsäkeskus

Metsäkeskus, Armilanlinna-kabinetti, Oppilaankatu 4, Lappeenranta

Toukokuu

La 6.5 klo 12 Hiili-inventaario ja dronen käyttö, tj Panu Torniainen, ZertiForest

Juurikäävän torjunta, Verdera/Lallemand Finland Oy, Lauri Lappalainen

Metsäretki Hannu Turkin metsään, ajankohta ilmoitetaan myöhemmin

Ollinmajan maasto, Kurkisuontie 262, Imatra

Kesäkuu

Ke 7.6 klo 16:30 "Metsänhoidon suositukset" - päivitys ilmastokestävyyden osalta ja Metsä Groupin ajankohtaiskatsaus

MetsäGroup, Väinö Valveenkatu 2, Lappeenranta

Heinäkuu



Elokuu

Tehdas/yritysvierailu

-Lemin paperikone 

Fiber-X, Lemi



Kuva seminaarista. Kuvaaja Tauno Lakkala.




Kuva Seija Leinosen palkitsemisesta  ja kukittamisesta hallitustyöskentelystä. Kuvaaja Juha Mikkola. 



Kuva seminaarista. Kuvaaja Tauno Lakkala.



lauantai 18. maaliskuuta 2023

 Hei SaiMelaiset!


Jäsenemme Ahvosen Pasi kyselee käpyisiä hakkuupalstoja ja toiseksi kooste torstaisesta Metsä Groupin ”Metsä ja luonto”-illasta.

Vielä ehtii ja mahtuu  mukaan tämän päivän  seminaariimme ja vuosikokoukseemme klo 12:30 alkaen! 

Metsäterveisin,
Irma, pj
040 555 4228


1) Olisiko kellään tiedossa mäntyvaltaista hakkuupalstaa, josta voisi käydä keräämässä käpyjä hakkuutähteistä? Haluaisin kokeilla männyn kylvämistä pienellä alueella. 

Kuusikin käy.

Terveisin,
Pasi Ahvonen
0400 713362

2) 16.8.2023 Metsä Groupin "Metsä ja luonto"-ilta Lappeenrannassa

Lappeenrannan hankintapiirin piiripäällikkö Jari Makkonen kertoi puunhankintatilanteesta ja Metsä Groupin investointien kuten Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan tilanteista ja vaikutuksista puunhankintaan. Suunnitelmissa on LVL-tehtaan rakentaminen Äänekoskelle. Metsä Groupin tavoitteena on kasvattaa metsien arvoa luontoa kunnioittaen.

Johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta kertoi käynnissä olevasta kestävyysmurroksesta. Ilmastonmuutoksen ennustetaan nostavan Suomen keskilämpötilaa ja Suomi lämpenee kohti Unkarin ilmastoa. Lämpötilan nousun seurauksena metsät kohtaavat ennennäkemättömiä muutoksia. Lämpötilan noustessa tarvitaan tuhoriskien hallintaa. EU:n metsäalaan liittyvä sääntely lisääntyy ja yhteiskunnan arvot ja asenteet muuttuvat. Luontopääomaa tarkastellaan yhä enemmän yhteiskunnallisten vaikutusten (esim. sosiaalinen kestävyys, terveys, hyvinvointi, huoltovarmuus, geenireservi) ja kestävyysmurroksen näkökulmasta.

Tarvitsemme monitavoitteellisuutta ja monioptimointia: ilmastonmuutoksen hillintää ja monimuotoisuuden turvaamista. Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilinielun kasvattaminen ovat tärkeitä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, mutta Suomi ei voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja siellä. Hiilinielu ei ole ainoa kestävyyden mittari. Taloudellisen tuloksen pitää perustua muuhun kuin luontopääoman heikentämiseen. Monimuotoisuudella on enemmän kansallista merkitystä ja vaikutuksia. Monimuotoisuustavoitteet ja metsien kestävä talouskäyttö ovat yhdistettävissä. Vaikka tarvitsemme suojelualueiden verkoston, monimuotoisuuden tila ja merkitys ratkaistaan pitkälti suojeluverkoston ulkopuolella. Metsälajeista 9 % on uhanalaisia ja niistä 65 % esiintyy lehdoissa, harjurinteillä sekä paloympäristöissä. Lehtojen pinta-ala on vain 1-2% metsäpinta-alastamme. Tarvitsemme kustannustehokkaita suojeluratkaisuja, koska arvokohteet ovat yleensä pienialaisia. Uhanalaisten metsälajien keskittymien erillistoimien lisäksi keskeisinä monimuotoisuutta turvaavina toimenpiteinä olivat esillä:

-Teollisina puina käytetään vain 5 luontaista puulajiamme: mäntyä, kuusta, raudus- ja hieskoivuja, haapoja (läpimitta alle 40 cm).

-Puulajisuhteiden monipuolistaminen, sekametsien lisääminen. Monipuulajimetsä on vastustuskykyisempi ja minimoi tuhoriskit. Lehtipuut lisäävät myös havupuiden kasvuvoimaa. 

-Runkolahopuun lisääminen kuten tekopökkelöiden tekeminen.

-Suojatiheiköt esim. kanalinnuille.

Sienistä puhuttiin myös ja pölyttäjäpalveluiden tärkeydestä ruuantuotannon turvaajina, onhan Timo Lehesvirta biologi. Sienilajeja metsissä on yli 7 000 ja metsähehtaarilla sienirihmastoa voi olla 100 miljoonaa kilometriä. Esillä olivat halkiheltta-sienet, jotka hajottavat mm. polyuretaania ja ovat antibakteerisia, ovat olleet uhanalaisia, mutta ovat yleistyneet nyt hakkuuaukeilla nopeasti. Esillä oli myös tammenlehtinahikas, joka on lisääntynyt tammien leviämisen myötä. Se tuoksuu ja maistuu valkosipulille. Näimme myös kuvan peikonnahkasienestä.

Kiitos Metsä Groupille antoisasta illasta. Yhteenvetona nostaisin esiin monitavoitteellisuuden ja sen, että puun tarina raaka-aineena on vasta alussa. Saimme hyviä eväitä vastata polarisoituneeseen metsäkeskusteluun.


PS. Itse kyselin tilaisuudessa huonosti tuottavien ojitettujen turvesoiden ennallistamisesta. Kun vedenpinta nousee turvesuolla ennallistamisen seurauksena, kasvihuonekaasujen, metaanin ja typpidioksidin, päästöt lisääntyvät ja ne heikentävät  ilmastonmuutoksen torjuntaa. Toisaalta monimuotoisuus lisääntyy. Kumpaa näistä painotetaan päätöksenteossa, kumpaa pidetään tärkeämpänä? Timo Lehesvirran vastaus oli, että monimuotoisuus vaikuttaa paikallisesti ja on tärkeämpi kuin globaali tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. 


keskiviikko 15. maaliskuuta 2023

 

Varhaista Huomenta  SaiMelaiset!


Kaksi asiaa tiedoksi tänään:

1) MTK Kaakkois-Suomi ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala järjestävät jäsenilleen ”Tietopaketin tuuli- ja aurinkovoimasta” 22.3.2023. Ilmoittaudu viimeistään pe 17.3!

2) Kuvakertomus Pauli Taattolan joutomaalle istuttamasta koivikosta, josta saa  nyt 12 vuotta myöhemmin jo omatarvepolttopuita.

Toiveikasta maaliskuuta,
Irma, pj


1) Tietopaketti tuuli- ja aurinkovoimasta 22.3.2023 klo 11-14

Onko maallesi tai sen läheisyyteen tulossa tuuli- tai aurinkovoimaa tai kenties siirtolinja?

Mitä maanomistajan tulisi tietää ja mistä apua?

MTK-Kaakkois-Suomi ja alueen Metsänhoitoyhdistykset järjestävät tilaisuuden jäsenilleen, joita kiinnostaa saada lisätietoa tuuli- ja aurinkovoimasta.
Kouluttajana kenttäpäällikkö Markus Nissinen MTK Metsänomistajat

Tilaisuus järjestetään Lappeenrannassa 22.3.2023
Lappeenranta, Holiday Club Saimaa, Rauhanrinne 1, klo 11-14

Koulutus on jäsenille maksuton, tilaisuudessa kahvitarjoilu.
Ilmoittaudu mukaan alla olevasta linkistä viimeistään 17.3.2023 klo 15:00

2)  Malliksi muille - Pauli Taattola aloitti joutomaiden metsityksen 12 vuotta sitten ja korjaa jo nyt niistä omatarvepolttopuita

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/liiton-asiat.html