maanantai 9. joulukuuta 2019

Hei SaiMelaiset !

Ns. tukkilistassa/pitkässä motolistassa on ristiintaulukoitu jokainen puupölli pituuden (pi) ja läpimitan (Lpm) mukaan. 

Sanotaan,että sen avulla on helppo päätellä kuinka tarkkaan leimikon rungot on katkottu tukki- ja kuitupuuksi. Väitetään, että sen avulla on mahdollista todeta, onko korjuussa hyödynnetty kattavasti puukauppasopimuksen mukaisia mittoja, onko esim. tehty riittävästi vähimmäismittojen mukaisia tukkeja tukkisaannon maksimoimiseksi.

Metsälehdessä (nro 22/2019) oli oheinen tukkilistaesimerkki:


PTL








Lpm/pi400430460490520550kplm3
16033416115018
170
2

2
609
180
1152
304
200
3



203
210
2



102
kpl309040406010270
m331156101
36


Minulle tuo tukkilista kertoo vain sen, että eniten (kpl, m3) on katkottu 160 mm läpimittaa ja pituutta 430 mm.  En millään osaa päätellä onko katkottu riittävästi pieniä pituusmittoja tukkisaannon maksimoimiseksi ja onko rungot katkottu tarkkaan tukkipuiksi ! Takaavatko 300 mm pituudet aina paremman tukkisaannon ?

Voisiko/osaisiko joku valaista asiaa !

Metsäterkuin,
Irma W

lauantai 7. joulukuuta 2019

Hei SaiMelaiset !

Ilahduttavan moni osallistui Kuusijuhlaan, kiitos siitä ! Kuvakertomus löytyy nyt Tapahtuma- ja kuvagallerian linkistä


Kiitos myös arpajaispalkintojen lahjoittajille ja ostajille sekä arpajaistoimitsijoille Sinikalle ja Seijalle ! 

Tiedoksi, että vuoden 2020 toimintaan sisältyy raivausharjoitus/demo. Ilmoittaudu Irma Wellingille, jos sinulla on minimissään  0,5 hehtaaria  raivattavaa taimikkoa. Kari Monto opastaa meitä raivaamisen nikseihin ja mukaan voi ottaa oman raivaussahan.  

Valoisan Joulun odotuksin,
Irma

torstai 5. joulukuuta 2019

Hei SaiMelaiset !

1) Huomisen Itsenäisyyspäivän kunniaksi linkki Finlandian kuoroesitykseen



2 ) Kolme uutta koostetta löytyy Metsäkynän alta:



Kooste ” Puun hinta jäänyt jälkeen-asunnon ostoon tarvittava kuitupuupino on nyt neljä kertaa niin iso kuin vuonna 1978 ” (Juha Kaihlanen, MT Metsä 8.2.2018)

Kooste "HCV (High Conservation Value)-kartat on julkaistu Metsäverkossa”  ( Metsä Groupin Viesti 4/2019)"

Kooste "Sekaviljely on oiva ratkaisu hirvialueille” (Maria Latokartano, Teppo Oljala, Juha Mäntylä, Metsä Groupin Viesti 4/2019)

Hyvää Itsenäisyyspäivää toivottaapi,
 Irma W
Hei SaiMelaiset !

1) Kooste ”Pelto keventää lahjaveroa”-artkkelista (Aarre 9/2019) löytyy linkistä 


2) Kärkipyörän kutsu synttärikonepäiville to 21.11. Tarjolla pientä purtavaa puolen päivän aikaan !


Metsäterveisin,
Irma W

lauantai 16. marraskuuta 2019

Hei SaiMelaiset !


1) Tutkimusprofessori Jari Hynysen 29.10. webinaarissamme pitämä esitelmä löytyy  edelleen videolinkistä


2) Webinaarissa Monnon Kari esitti kysymyksen siitä, miten yhdistetään uudistushakkuisiin  ja jatkuvapeitteiseen  metsänkasvatukseen perustuvien metsänkasvatustapojen  hyvät puolet. Aikapulan vuoksi siihen emme saaneet vastausta webinaarissa.

Professori Timo Pukkalan ’vapaan tyylin metsätalous’ voisi antaa vastauksia. Vapaan tyylin kasvatuksessa ei etukäteen päätetä käytetäänkö uudistushakkuita vai jatkuvapeitteistä kasvatusta vaan päätös tehdään tilannekohtaisesti. Mallissa valittavana on 3 harvennustapaa: harvennus, avohakkuu ja ylispuiden poisto (kun taimia on jo tarpeeksi alueella). Harvennuksissa säästetään nopean arvokasvun puita: suuria kuitupuita ja pieniä tukkeja tuottavia puita.

Voit tutustua Timo Pukkalan ajatuksiin 20.6.2019 pidetyn jatkuvan kasvatuksen seminaarin, jonka järjestivät WWF&Stora Enso&Silva ry, videolinkistä

3) 20.6.2019 jatkuvan kasvatuksen seminaarissa esiintyi myös professori Olli Tahvonen. Hän esitteli taloudellis-ekologisen optimointimallin, jolla voitiin verrata jaksollisen ja jatkuvapeitteisen metsän kasvatustapoja kannattavuuden, monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta. 

Lopullista totuutta ei ole vielä löydetty, mutta paljon tietoa pohdintojen ja päätösten tueksi jo löytyy ! Olli Tahvosen esityksen löydät videolinkistä


Elämme mielenkiintoisia aikoja metsänkasvatuksessa-terveisin Irma W