Hei SaiMelaiset!

Tiedoksi, että Suomen metsäkeskus myöntää tänä vuonna runsaasti  ympäristötukia 10 vuotiseen suojeluun. Toiseksi, eilen oli viimeeksi aamukahvitilaisuus aiheesta "Hilmari - Voisiko päätehakkuita taas rajoittaa?”. Päätehakkuiden rajoittamiseen ottaa reippaasti kantaa metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta kohdassa 2.

Mikko Tiirolan terveisin ”Hyvä metsänhoito on hyvää luonnonsujelua ja päinvastoin",

Irma, pj

1) Kooste "Lehdot ja korvet metsänomistajien yleisimpiä suojelukohteita - rahoitus lähes kaksinkertaistuu viimevuotisesta” (Juha Kaihlanen, MT Metsä 25.1.2023)

*Metsäkeskus myöntää ympäristötukea metsänomistajille korvauksena metsän määräaikaisesta suojelusta. Ympäristötukisopimuksella metsänomistaja sitoutuu jättämään arvokkaan luontoympäristön hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle 10 vuodeksi. Luonnonhoidon tukea myönnetään esimerkiksi monimuotoisuutta edistäviin kulotuksiin, elinympäristöjen hoitoon ja kunnostukseen sekä vesiensuojeluun.

*Vuonna 2022 metsänomistajat solmivat  1 250 ympäristötukisopimusta. Niillä suojeltiin yhteensä 3 600 hehtaaria 10 vuoden määräajaksi. Metsänomistajille maksettiin 8,1 miljoonaa euroa ympäristötukea. 

*Tänä vuonna  määrärahoja on käytössä yhteensä 15,8 miljoonaan euroa.

Lähde:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d088e3c9-8139-424b-b329-50a9c8ef019d?utm_source=mt-newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=mt-yleinen-viestipohja-2020

2) Kooste ”Hakkuiden rajoittaminen ei ole kestävää metsänkäyttöä” ( 26.1.2023 www.forest.fi)

*Luken mukaan Suomen metsät ovat edelleen nettonielu. Mutta hiilinielujen pienennyttyä metsät eivät kata enää muiden maankäyttöluokkien päästöjä. 

*Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes, Suomen metsäkeskus: ”Metsistä saatavilla puupohjaisilla tuotteilla on niin suuri merkitys fossiilisten raaka-aineiden korvaajana, että hakkuiden rajoittaminen ei ilmastonmuutoksen torjunnan hillitsemiseksi ole kestävää metsien käyttöä. 

*Remeksen resepti tilanteeseen on metsänhoitoon panostaminen: ”Laadukas metsän uudistaminen, oikea-aikaiset taimikonhoidot sekä terveylannoitukset. Hiilinielujen turvaamiseksi on tärkeää saada tuhka hyötykäyttöön lannoitteena sekä lisätä myös tietyillä alueilla kasvatuslannoituksia. Hiilinieluja vahvistetaan parhaiten ottamalla huomioon kasvupaikan edellytykset”. Kasvupaikan edellytyksillä tarkoitetaan muun muassa sitä, että kullekin kasvupaikalle valitaan sopivia puulajeja niin, että uusi metsikkö alkaa kasvaa mahdollisimman nopeasti. Ensiharvennushakkuita tulee tehdä lähitulevaisuudessa runsaasti. 

Lähde

https://forest.fi/fi/artikkeli/asiantuntija-hakkuiden-rajoittaminen-ei-ole-kestavaa-metsien-kayttoa-2/#347acb4d

Hei SaiMelaiset!

Kaksi ajankohtaista asiaa. Ekaksi KUUTIO-puukauppapaikan kilpailu etämetsänomistajille. Tiedoksi, että kaikki SaiMen jäsenet ovat Etämetsänomistajien Liiton (ETAMOL) jäseniä. Tokaksi koosteita uusimmasta Metsälehdestä.

Mettäterveisin,

Irma, pj

040 555 4228

1) Kilpailu etämetsänomistajille

Arvotaan 5 kpl ETAMOL-metsäristeilymatkaa 21.-22.3.2023 Turusta Tukholmaan KUUTIOn kautta puukauppaa joko omatoimisesti tai metsäammattilaisen avulla tehneiden kesken. Kampanja aikaa on 28.2.2023 asti.

2) Koosteita Metsälehdestä 1/2023 löytyy linkistä:

Hei SaiMelaiset!

Kaksi ajankohtaista asiaa. Ekaksi KUUTIO-puukauppapaikan kilpailu etämetsänomistajille. Tiedoksi, että kaikki SaiMen jäsenet ovat Etämetsänomistajien Liiton (ETAMOL) jäseniä. Tokaksi koosteita uusimmasta Metsälehdestä.

Mettäterveisin,

Irma, pj

040 555 4228

1) Kilpailu etämetsänomistajille

Arvotaan 5 kpl ETAMOL-metsäristeilymatkaa 21.-22.3.2023 Turusta Tukholmaan KUUTIOn kautta puukauppaa joko omatoimisesti tai metsäammattilaisen avulla tehneiden kesken. Kampanja aikaa on 28.2.2023 asti.

2) Koosteita Metsälehdestä 1/2023 löytyy linkistä:

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html

 Hei SaiMelaiset !

Tässä terveiset Roope Tonterin työmaalta, kutsuja tuleviin tapahtumiin ja esitelmiä jo olleista tapahtumista sekä ”puuakuista miljardibisnestä”-juttu ja Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan terveiset. 

Hyviä talvi- ja metsätyökelejä,

Irma, pj

040 555 4228

1) Roope Tonteri (Metsätyöt Tonteri) ajaa 10.1 metsäretkemme kuvion puita kasalle. Metsäretkeltä Mikkolan Juhan videoimalla  ”Roope Tonterin metsävarusteltu Valtra nuoren metsän hoidossa ja pienpuun keruussa Imatralla”-videolla on jo 3713 katselukertaa!

2) Suomen metsäkeskuksen veroilta Lappeenrannassa

Aika: 31.1.2023 klo 17:00 - 31.1.2023 klo 20:00

Paikka: Vapaudenaukio, Kabinetti Vapari, Valtakatu 51, 53100 Lappeenranta
Ilmoittautuminen päättyy: 29.1.2023 klo 23:59

 

Koulutus on osa Kannattava metsänomistus -hankkeen 11 osaista koulutuspakettia, jossa käsitellään pääasiassa metsätilojen omistajanvaihdoksia, aktiiviseen ja yritysmäiseen metsätalouteen liittyviä asioita sekä metsätilarakenteen selkiyttämistä. Tapahtumat ovat alkaneet vuoden 2020 alusta ja hankkeen kesto on vuoden 2023 lokakuun loppuun. 

Ohjelma

• Metsänomistajan tulot ja verotus
• Metsätalouden tulot ja menot
• Hankintatyö
• Metsävähennys
• Menovaraus
• Vuosimenot
• Poistot
• Arvonlisäverotus
• Tarkista verotietosi

Ilmoittaudu ja löydä lisätietoja täältä:

 https://www.lyyti.fi/reg/Kannattava_metsanomistus_Metsaverotus_Lappeenranta_4608 

3) Suomen metsäkeskuksen tiekoulutukset alkoivat ja jatkuvat

19.1 olleen ”Tieyksikkölaskelmien päivittäminen”-tilaisuuden esitysmateriaali löytyy täältä:

Tieyksikkölaskelman päivittäminen

Kooste yleisökysymyksistä ja niiden vastauksista löytyy täältä: Kysymykset ja vastaukset

Ilmoittaudu mukaan myös helmi- ja maaliskuun Yksityistie on yhteinen asia -webinaareihin:
9.2.2023 Yksityis- ja metsäteiden perusparantamisen rahoitusmahdollisuudet (paina tästä).
29.3.2023 Yksityistiet ja tietoimitus (paina tästä).

4) Sellun keiton sivutuotteena syntyvästä ligniinistä ”puuakkuja"

Puuakku voi jopa kolminkertaistaa sähköauton latausnopeuden — metsäteollisuus hakee anodimateriaaleista uutta miljardibisnestä. Tekeekö sähkömurros sellusta sivutuotteen? 

Lue lisää:

https://forest.fi/fi/artikkeli/puuakku-voi-jopa-kolminkertaistaa-sahkoauton-latausnopeuden/#347acb4d

5) Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina NIemen terveiset

Viime vuosi oli monessa suhteessa erittäin haasteellinen. Metsäsektori selvisi vuodesta kuitenkin hyvin. Metsäteollisuus pystyi jälleen kerran tuottamaan merkittävän määrän hyvinvointia Suomeen yhdessä metsänomistajien ja muiden alan toimijoiden kanssa. Se, missä tarvitsemme vuonna 2023 selkeän lisäponnistuksen, on metsänhoitorästien purku ja muut metsien kasvua lisäävät toimet.

 Hei SaiMelaiset!

VTT on tutkinut hiilimetsätaloutta. Alla on kooste heidän tutkimuksestaan. Hiilihyvitysmalli  tuottaisi aika raflaavia lisätuloja metsänomsitajille jo nykyisillä hiilidioiksidin päästöoikeushinnoilla. Keväämmällä saamme ZertiForestilta lisätietoa metsien digitoinnista hiilensidonnan volyymitiedon keräämiseen.

Metsäterveisin,

Irma,pj

040 555 4228

VTT:n tutkimuksen mukaan metsänomistaja voisi saada hiilensidonnasta jopa kolminkertaiset tulot puukauppaan verrattuna 

Tiedämme, että metsien ja metsätalouden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä. Hiilen sidonnasta ei kuitenkaan makseta metsänomistajille korvauksia, eikä bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan toimijan tarvitse maksaa päästöstään.

VTT:n "Hiilimetsätalous"-selvityksessä tarkasteltiin sellaista mallia, jossa metsänomistajat saisivat metsien ainespuun (kuitu- ja tukkipuu) kasvun hiilinielusta korvauksen, joka olisi sama kuin hiilidioksidipäästön hinta EU:n päästökaupassa. Hiilihyvitystä ei joudu maksamaan takaisin hakkuiden yhteydessä, vaan vasta hiilen vapauttaja maksaa. Ainespuuhun sitoutuneen hiilidioksidin päästämisestä ilmakehään joutuisi maksamaan kuten fossiilisista päästöistä. Pienpuun tuottamista ja käyttöä ei sisällytetty malliin.

Hankkeessa tutkittiin kannustaisiko malli vähentämään harvennuskertoja, pidentämään metsien kiertoaikoja ja lisäämään tukkipuun tuotantoa lannoittamalla ja lisäämällä pitkäikäisten puutuotteiden tuotantoa sekä bioperäisen hiilen uudelleenkäyttöä.

Mallin avulla simuloitiin keskisuomalaisen kuusikon ja männikön kasvua Motti 3.3-ohjelmalla. Mallin tarkastelut lähtivät uudistuksesta ja päättyivät päätehakkuuseen. Tuleville rahavirroille laskettiin nettonykyarvon (NPV=Net Present Value) käyttäen diskonttauskorkona kuusikolla 3 % ja männiköllä 2,5 %.

Taimikon hoitotoimenpiteissä ja harvennuksissa noudatettiin Tapion metsänhoitosuosituksia. Lannoituskustannuksina käytettiin 400 euroa hehtaarilta. Puun myyntihintoina käytettiin kuusikuidulla 61,6 €/m3 harvennuksessa ja 74,4 €/m3 päätehakkuussa. Männyllä harvennushintana käytettiin 60,2 €/m3 ja päätehakkuuhintana 71,7 €/m3. 

Hiilimetsätalouden tulokset metsänomistajan kannalta:

*Hiilihyvitystä alkaa kertyä melko tasaisesti 20 vuoden jälkeen.

*Pelkät puutulot vain hieman suuremmat kuin kustannukset diskontattuna. Rahan aika-arvolla todella suuri merkitys (hiili)metsätaloudessa. 

*Hiilihyvityksellä olisi valtava positiivinen vaikutus metsänkasvatuksen talouteen. Hiilihyvityksellä 100 €/t CO2, mikä vastaa nykyistä päästöoikeuden hintaa, ainespuun kasvuun perustuvan hiilihyvitys lähes kolminkertaistaa puunmyyntitulot.

*Hoidetussa metsässä 80 vuoden kiertoaika oli paras.

*Korkeilla hiilihyvityshinnoilla kuusikkoa kannattaa harventaa vain kerran (esimerkissä 45 vuoden iässä, kun 1. ja 2. harvennus ajoitettiin 40 ja 55 vuoden ikään). Männiköllä molemmat harvennukset kannattaa tehdä hiilimetsätaloudessa.

*Kiertoaikoja kannattaa pidentää noin 10-15 vuotta.

*Hiilihyvitys parantaisi merkittävästi lannoituksen kannattavuutta. 

Hiilimetsätalouden vaikutukset metsäteollisuuden kannalta:

*Päästöistä joutuisivat maksamaan bioperäisen hiilidioksidin päästäjät eli metsä - ja energiateollisuus. Maksu realisoituisi vasta sitten kun hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.

*Johtaisiko tämä siihen, ettei teollisuuden enää kannattaisi maksaa kuitupuusta nykyistäkään hintaa.

*Rajaus ainespuuhun ja energiapuun jättäminen ulkopuolelle saattaisivat johtaa pienpuun energiakäytön kasvuun. 

*Malli olisi kallis erityisesti selluteollisuudelle. Kemiallisen selluntuotannon suuret bioperäisen hiilidioksidin päästöt aiheuttaisivat tehtaille miljoonien eurojen vuosittaiset lisäkustannukset. Samalla hiilimetsätalous vauhdittaisi biohiilen ja pitkäikäisten puutuotteiden valmistusta ja valmistuksen kannattavuutta.

Kaiken kaikkiaan hiilihyvitysmallin edellyttää todellisten hiilivirtojen selvittämistä ja se on hankalaa hiilen kiertoon liittyvien aikaviiveiden takia.

Lähde:

https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/vttn-selvitys-mita-jos-metsanomistajat-saisivat-korvauksen-hiilen-sidonnasta

 Hei SaiMelaiset!

Ekaksi kuvakertomusterveisiä ti 10.1 Imatran metsäretkeltä. Tokaksi tiedoksi UPM Metsän metsäverowebinaari ja kolmanneksi historian havinaa Saimaan Metsänomistajat ry:n perustamisajalta vuodelta 2006.

Seuraava metsäretkemme helmikuussa suuntautuu jäsenemme Teemu Törön ja hänen veljiensä suometsän tuhkalannoitusta katsomaan Lappeenrannan Törölään. Lannoituksen toteuttaa Kone-Koskelainen Oy.

Toiveikasta talvimieltä (sanonta Hamsteri-elokuvasta),

Irma, pj

040 555 4228

1) Linkki metsäretken kuvakertomukseen:

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/liiton-asiat.html

2) UPM:n  Metsäveroaamu 31.1.2023 klo 9.00 - parhaat vinkit metsäverokauteen

Ilmoittaudu mukaan linkistä:

https://www.lyyti.fi/reg/ilmoittautuminen-metsaveroaamuun-310123

3) Lehtikutsut Saimaan Metsänomistajat ry:n toiminnan perustamistilaisuuteen vuodelta 2006