Hei SaiMelaiset!
Hei SaiMelaiset !
Hei SaiMelaiset!
Kooste "Kuitupuukuution oikea hinta 50 euroa" (Mikko Riikilä, Metsälehti 10/2022)
*Erityisesti kuitupuukaupassa kolme isoa ostajaa määrittelevät hintatason. Metsäpäällikkö sanoo, että puun hinta määräytyy markkinoilla, mutta aivan täydellisiksi kuitupuumarkkinoita ei voi kehua.
*Aku Lampola, Lieksa: " Kyllä kuitupuun kantohinnan pitäisi tällä hetkellä olla 50 € tietämissä. Metsäyhtiöillä olisi helposti vara maksaa sen verran. Sahatavarakuution vientihinta on ollut parhaimmillaan jopa 600 €."
*Tukkipuun hintapyynnäön Aku Lampola haarukoi 150 € tienoille, kun se johdetaan viimeaikaisista sahatavaran vientihinnoista.
*Lampola tekee puukauppaa vuosittain, vaikka ostajien tarjoukset jäävät kauan odotuksista. "Haluan varmistaa, että tehtaat pystyvät toimimaan."
*Kalle Savolainen, Siilinjärvi: "Sahatavaran nykyisillä vientihinnoilla tukin hinnan pitäisi olla vähintään 100 €/kuutio, ehkä 130-140 €/kuutio olisi linjassa vientituotteiden hintaan. Ja kuitupuun kantohinta olisi samalla tapaa arvioiden 50 €/kuution luokkaa.
*Juho Rantanen, Kalanni: "Esimerkiksi puun myyjille tarjottavat hintatakuut ja erilaiset bonukset hämärtävät hinnoittelua. Kuitupuun hinnan pitäisi olla 50-60 € suhteutettuna nykyiseen sellun hintaan. Onhan metsäyhtiöillä aina välillä varaa ajaa tukkiakin sellun raaka-aineeksi."
*Rantasen mukaan sahojen kestäisi maksaa vähintään 100 € kuutiolta, kun sahatavaran vientihinta huitelee 400 € paremmalla puolella.
*1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Länsi-Suomessa maksettiin mäntytukista yli 300 mk ylittäneitä kantohintoja. Vuoden 1991 rahanarvolla 300 mk vastaa nykyrahassa 78 €.
*Vuoden 1995 keskimääräinen mäntykuitupuun kantohinta oli 78 mk (13 €), viime vuoden rahan arvoon muutettuna se vastaa 21,5 €. Tänä vuonna viikolla 18. mäntykuitupuun keskihinta oli 18,6 €.
Hyvät SaiMelaiset!
Hyvää Helatorstaita Hyvät SaiMelaiset!
Kooste "Biologia ei politikoimalla muutu" (MT toimitus, Maaseudun Tulevaisuus 20.5.2022)
*Euroopan parlamentin ympätistövaliokunta on päättänyt, ettei metsäenergiaa luokiteltaisi tulevassa Uusiutuvan energian direktiivin (RED II) uudistamisessa uusiutuvaksi energiaksi.
*Suomessa on meneillään laaja Ei polteta tulevaisuutta-kampanja, jonka tavoitteena on, ettei puuta laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi.
*Metsäenergian luokitteleminen uusiutumattomaksi ei perustu tutkittuun tietoon, vaan on politikointia.
* MTK:n energiaasiantuntija Anssi Kainulainen: Esityksessä unohtuu, että muuhun kuin energiakäyttöön kelpaamatonta puuta tulee metsänhoitotöiden yhteydessä. Lisäksi teollisuuden sivuvirroista syntyvällä biomassalla korvataan fossiilista ja EU:n ulkopuolelta tulevaa energiaa. Jos metsänhoitotöiden yhteydessä syntyvälle energiapuulle ei olisi markkinoita, saattaisi välttämättömät metsänhoitotyöt jäädä tekemättä.
Kooste "Moni-ilmeinen metsänhoito ylläpitää monimuotoisuutta" (Seppo Vuokko, MT 23.5.2022)
*Monimuotoisuuden ylläpito ei ole pelkästään uhanalaisten lajien suojelua. Toimivan ekosysteemin kannalta yleiset lajit kuten vaikkapa mänty ja kivikkokimalainen ovat tärkeimpiä kuin harvinaiset. Avoimet alat ja nuoret metsät ovat yhtä tärkeitä kuin vanhat metsät.
*Jatkuvan kasvatuksen ongelmana on, että pienet aukot eivät riitä turvaamaan valoa ja lämpöä vaativien lajien menestystä. Ne eivät riitä edes mustikan ja puolukan siementaimien kehittymiseen.
Kooste "Puukaupassa syntyi alkuvuoden ennätys" (Juha Kaihlanen, MT 23.5.2022)
*Puukauppoja tehtiin viime viikolla (20. viikko) enemmän kuin millään viikolla tänä vuonna.
*Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta yksityismetsistä 716 909 kuutiometriä.
*Viime vuonna tähän aikaan viikolla 20 ostomäärä oli 1,2 miljoonaa kuutiometriä.
Kooste "Ensiharvennusrästit kiireesti käyttöön" (Jouko Kyytsönen, MT 23.5.2022)
*Toimitusjohtaja Harri Laurikka, Bioenergia ry: Ensiharvennusrästit ja nuoren metsän kunnostusrästit tulisi ottaa kiireesti käyttöön. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut energiavajeen Suomeen. Bioenergiaa tarvitaan nyt kotimaasta, ja tässä on hyvä tilaisuus lisätä sitä.
*Ensiharvennusrästejä on arviolta 800 000 hehtaaria ja lisäksi tiheitä riukumetsiä satoja tuhansia hehtaareita.
*Rästien käyttöönotto vaatii valtion tuen suuntaamista uudelleen. Ensiharvennusten lisääminen vaatii lisää muutoksia Kemera-tuen tilalle tulossa olevaan Metka-tukeen. Metkaan ei pienpuun keräystukea ole kaavailtu mukaan.
*Ensiharvennusten teko parantaa metsien hiilensidontaa.
Kooste "Jatkuvan kasvatuksen lopputulos on puhdas kuusikko, jos aukkoja ei tehdä" (Jouko Kyytsönen, MT 23.5.2022)
*Kuusi kasvaa ja uudistuu jatkuvassa kasvatuksessa hyvin, mutta tavoitteena oleva lehtipuu tarvitsee aukkoja.
*Erikoistutkija Saul Valkonen, Luke: "Padasjoen koekohteesta on otettu kolmeen kertaan yli 30 sentin läpimittaiset puut pois noin 15 vuoden välein. Kasvu on keskimäärin 6 muutiota hehtaarilta. Ajattelin, että metsä on piloilla kahden poimintakerran jälkeen. Mutta näin ei ole, kuusikko pystyy uudistumaan ja kasvamaan erittäin hyvin. Esimerkiksi 40 vuoden ikäinen ja 35 vuotta juronut kuusi, kun saa valo, alkaa kasvaa reippaasti muutaman vuoden päästä. Koivu ja muut lehtipuut eivät kestä sitä, että kuusi vie valon. Lehtipuusekoitusta varten täytyy tehdä pienaukkoja, jotta puut saavat valoa. Lehtipuiden osuus on pudonnut jo 30 % ja vähenee edelleen. Valkonen korostaa myös juuriston ja sienijuurten "valtavaa" merkitystä, vaikka niiden tutkimus on edelleen lapsenkengissä. Sienijuuret vähenevät hakkuissa, mutta jatkuvassa kasvatuksessa ne säilyvät melko hyvin reunapuissa, vaikka tehtäisiin pienaukkoja."
*Pienaukkojen tekeminen saattaa lisätä myrskytuhoja reunametsissä.
*Kuusettumisen lisäksi jatkuvan kasvatuksen ongelmana on juurikäävän aiheuttama tyvilaho. Toimiva lääke on puulajin vaihto lehtipuuhun, joka tarkoittaa avohakkuuta.
*Monimuotoisuus ei jatkuvassa kasvatuksessa lisäänny juuri sen enempää kuin tasaikäisessä metsässä. Sitä varten on jätettävä lahoavaa ja järeää puuta.
