Hei SaiMelaiset!
Esitystä voi seurata etäyhteydellä alla olevalla linkillä tai paikan päällä Tieteiden talolla Helsingissä:
Saimaan Metsänomistajat
Hei SaiMelaiset!
Esitystä voi seurata etäyhteydellä alla olevalla linkillä tai paikan päällä Tieteiden talolla Helsingissä:
Hei SaiMelaiset!
Hei SaiMelaiset!
1) Vuosikokous
Vuosikokous lähestyy ja se pidetään to 21.3.2024 klo 17 Halkokauppiaan Rouvan uusissa Selkäharjun tiloissa, Portinkatu 10, 53830 Lappeenranta. Kokouksen alkajaisiksi Virve ja Juha Montonen esittelevät toimintaansa ja puunhankintaansa. Vuosikokousmateriaalit lähetetään lähempänä kokousta.
2) METKA
Metsätalouden uusien METKA-tukien haku on auennut maaliskuun alussa. Suomen metsäkeskuksen sivuilta löytyy tuoreita esityksiä METKA-kannustejärjestelmästä ja paljon muustakin linkistä:
Myöhemmin keväällä palaamme METKan metsäretken yhteydessä.
3) Ennallistamisasetus
Ennallistamisasetus hyväksyttiin viime viikolla Euroopan parlamentissa. Äänestys päättyi äänin 329 puolesta, 275 vastaan ja 24 tyhjää. Huomenna 5.3.2024 Turussa pidettävän ennallistamistapahtuman ohjelma on tämän näköinen:
Avaussanat Saija Porramo, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry
• Turun kaupungin tervehdys – Metsien merkitys luonto- ja ilmastotavoitteissa, Miika Meretoja, erityisasiantuntija, Turun kaupunki
• Kuolleiden puiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle, Petri Keto-Tokoi, metsänhoitaja, metsäekologian lehtori
Kommenttipuheenvuorot:
• Markus Nissinen, ympäristöasiantuntija, MTK-metsänomistajat
• Ilona Hankonen, metsänomistaja
• Auvo Heikkilä, metsänomistaja, bioenergiayrittäjä
• Arja Ali-Koivisto, metsänomistaja, Silva ry:n hallituksen jäsen.
Irma
Hei Saimelaiset!
3.2.2024 Metsäretkellä Teemu Törön ja kumppaneiden Orkosuon harvennustyömaalla
Tutustumiskohteena oli Teemu Törön ja kumppaneiden vuonna 2023 ostaman metsä. 6 hehtaarin kuviolla ei ole uudistamisen jälkeen tehty mitään toimenpiteitä. Todennäköisesti avohakkuu on tehty 1980-luvulla. Tietoa ei ole myöskään siitä, onko käytetty viljelyä vai luontaista uudistamista. Metsään.fi-aineistojen mukaan pääpuulajina on kuusi. Kuusien keskitilavuudeksi on annettu 93 litraa, mäntyjen 45 litraa ja lehtipuiden 50 litraa. Korjuulle on haettu nuoren metsän ja pienpuun keruun Kemera-tukea. Alueelta kerätään aines- ja energiapuuta. Ainespuukoivut menevät paikalliselle Halkokauppiaan Rouva-puutavaraliikkeelle. Muu ainespuu ja energiapuu myydään työmaan valmistuttua.
Metsäalan yrittäjä Roope Tonteri Metsätyöt Tonterista teki harvennushakkuuta metsävarustellulla Valtralla, jonka puomi on 8,5 metriä. Roopen yhteistyökumppani Johannes Kinnunen ajoi puuta Malwa-ajokoneella. Ajouran leveys jää Malwa-ajokoneella 2,5-3 metriin. Roopen mukaan kyseessä on alustava hakkuu. Hoitamattomalla kohteella ei kannata alkajaiseksi tehdä liian voimakasta harvennusta. Kohteella ei oltu tehty ennakkoraivausta. Ennakkoraivaus olisi Roopen mukaan helpottanut kyllä työtä, vaikka risujen keruussa voitiin hyödyntää joukkokäsittelyäkin. Lehtipuuta jätettiin runsaasti. Männyn osalta ongelmaksi on muodostunut ytimennäivertäjä, jota leviää alueelle läheiseltä metsäyhtiön havupuuvarastoalueelta. Hakkuussa on Roopen mukaan kyseessä kokeilusta, jolla kerätään kannattavuustietoa tulevia urakoita varten. Lanssiin oli kertynyt jo 230 kuutiota ainespuuta ja 100 kuutiota energiapuuta.
Videolla Roope aloittelee harvennusta metsävarustellulla Valtralla (kuvaaja Irma Welling):
Videolla Johannes harjoittelee kuorman tekoa Malwa-ajokoneella (kuvaaja Juha Mikkola):
Roopella on visio sellaisesta suometsien monitoimimetsäkoneesta, jolla kaadettaisiin ja ajettaisiin puut sekä tehtäisiin tuhkalannoitus samalla. Kaikki kerralla kuntoon.
Nuotiokeskusteluissa pidettiin hyvänä kapeita ajouria ja sekapuustoisuutta. Lehtipuiden karikkeella arvioitiin olevan suuri ravinnetasapainoa parantava vaikutus. Monilla oli kokemuksia entisille pelloille istutetuista kuusikoista, joihin niitä lehtipuita ei luonnostaan vaan tule. Lehtipuita olisi pitänyt istuttaa sinne sekaan jo taimikkovaiheessa.
Hei SaiMelaiset!
*Metsänhoidon kohoavien kustannusten hillitsemiseksi kokopuun korjuusta voi tulla harkinnan arvoinen vaihtoehto. Tavallisimmin kokopuuta korjataan sellaisista ylitiheistä nuorista metsistä, joita ei taimikkoina ole hoidettu ollenkaan.
*Parhaita kohteita kokopuukorjuulle ovat nuoret metsät, jotka ovat liian järeitä raivaussahurille, mutta vielä liian pieniläpimittaisia ja kalliisti korjattavia karsittua rankaa tai kuitupuuta tuottaviin harvennuksiin.
*Risupedon kaltaiset koneet, jotka korjaavat pienpuuta jatkuvatoimisesti joukkokäsittelyn periaatteella, pystyvät kannattavasti harventamaan ja korjaamaan energiapuuta tiheänä kasvavista metsistä, joissa puusto on 8-10 metriä pitkää.
*Suotuisissa olosuhteissa 8-10 metrin pituusvaiheessa tehtävällä nuoren metsän harvennuksella voitaisiin korvata sekä taimikonharvennus että varsinainen ensiharvennus. Taimikon varhaisperkauksesta ei pidä luopua. Edellytykset taimikonharvennuksen lykkäämiseksi 8-10 metrin pituusvaiheeseen ovat hyvät, jos luontaisesti syntyvä lehtipuuvesakko kehittyy tasatahtia varhaisperkauksen jälkeen.
*Parhaimmillaan tarjolla olisi mittavia säästöjä. Raivaussahatyönä taimikonharvennus maksaa noin 600 euroa hehtaarilla. Kokopuun korjuussa myyntitulot voivat kattaa korjuukustannukset tai tuottaa jopa hieman myyntituloja metsänomistajalle. Säästöä kertyisi myös siitä, ettei metsää tarvitse ennen harvennusta ennakkoraivata. Tavalliset ensiharvennuskohteet on ennakkoraivattava.
*Korjuu-urakoitsijan mukaan korjuu voi kannattaa jo valtapituudeltaan 8 metrisessä nuoressa metsässä, kunhan poistettavia puita on useita tuhansia runkoja ja puusto on keskimäärin ranteen vahvuista.
*Työmaan pinta-alan pitäisi mieluusti olla yli 2 hehtaaria ja hakkuukertymän vähintään 40-50 kuutiota hehtaarilta. Kun kertymää on riittävästi, eli 80-100 kuutiota hehtaarilta, kokopuun korjuu ja kuljetus maksavat noin 25 € kuutiolta.
Kooste " Hyvis vai pahis" (Antti Sipilä, Metsälehti Makasiini 1/2024)
*Kaksi vuotta sitten n. 10 hehtaarin turvemaa tuhkalannoitettiin 32 tonnilla rakeistettua tuhkaa. Lannoituksen kokonaiskustannus (alv 0) oli 6 000 €.
*Lannoitettu metsä on vuokrattu 10 vuodeksi hiilikompensaatioon. Hiilikompensaatiokorvaus maksetaan 10 vuoden aikana vuosittain ja sen suuruus on n. 2/3-osaa lannoituskustannuksista. Korvaus kirjataan lomakkeelle 2 eikä lomakkeelle 2 C.
*Tuhkalannoituksen arvioidaan lisäävän puuston vuotuista kasvua 2-4 mottia hehtaarilla.
*Olen ehkä voiton puolella, jos en tee kunnostusojituksia ja siirry jatkuvaan kasvatukseen.
Kooste "Pidän isoista koneista" (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 1/2024)
*Osa metsänomistajista haluaisi pienempiä metsäkoneita hakkaamaan ja myös kuljettamaan puut tienvarteen. Metsänomistajat eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan korkeampia korjuukuluja, noin 5 €/kuutio.
*Mikäli ensiharvennus tehdään pienellä koneella, pitää toinen harvennus tehdä isommalla koneella. Hakkuussa tulisi uudet ajourat ja siitä merkittäviä kasvutappioita.
P.S. Omat kommenttini Jyrki Ketolan juttuun:
*Minulla metsänomistajana ei ole mitään pienempiä koneita vastaan. Minulla lähtökohtana on, että mitä pienempi metsää, sitä pienemmillä koneilla puut korjataan. Toki korjuukustannukset nousevat tällöin. Hyvä korjuujäljelki on pääasia harvennuskohteilla.
*Paavo Puuntuottajan laskelmien mukaan metsänomistaja voi hyvin maksaa ensiharvennuksen korjuusta pienemmillä koneilla enemmän, kun 2. harvennuksessa tuottoa tulee enemmän.
Paavo Puuntuottaja on laskenut "Ajourien vaikutus ensiharvennuksen taloudelliseen kannattavuuteen"-jutussa paljonko enemmän kuutioita jää korjuuseen 2. harvennuksessa, jos ajourat ensimmäisessä harvennuksessa ovat kapeampia kuin puiden väli. Kun ensiharvennuksessa runkoja jätetään 1170 hehtaarille, on puiden väli jo 3,3 metriä. Puutavaraa kertyy 11 vuoden jälkeen tehtävässä 2. harvennuksessa 48 kuutiota enemmän verrattuna 5,1 metrin ajouriin ja 21 metrin ajouraväleihin. V-2017 hintatasolla ja 32,2 % tukkiosuudella hän on laskenut metsänomistajan tienaavan enemmän 6,1-7,6 euroa kuutiolta. 5,1 metrin ajourilla ajourien väliin jääville puille kasvutilaa jää keskimäärin 7,5 neliötä ja 3 metrin ajourilla 8,5 neliötä. Eli leveillä ajourilla kasvamaan jätetyillä puilla on vähemmän kasvutilaa. Laskelmissa puolet ajouran leveydestä on jätetty hyödyntämään reunapuiden kasvua.
Kooste "Pienellä koneella" (Maria Latokartano, Aarre 1/2024)
*Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan pienikokoinen hakkuukone on kustannuskilpailukykyinen vaihtoehto noin kolmanneksessa ensiharvennuksista. Tutkimuksessa 4-8 -tonninen hakkuukone havaittiin kilpailukykyiseksi etenkin pieniläpimittaisilla ja pinta-alaltaan pienehköillä ensiharvennuskohteilla. Pienmetsäkoneen säästöt syntyvät isoa konetta pienemmistä pääomakuluista ja maltillisemmista siirtokuluista. Erikoistutkija Asko Poikela, Metsäteho Oy: "Myös polttoaineen tuntikulutus on pienmetsäkoneissa vähäisempi, mutta kustannussäästöä ei välttämättä kerry, sillä mottejakin kertyy hitaammin."
*Kannattavuuden näkökulmasta pienen hakkuukoneen suurin haaste ovat työvoimakustannukset, jotka ovat koneen käyttötuntikustannuksista** noin 40 %. Asko Poikela: "Työvoimakustannukset per tunti ovat pienellä koneella yhtä suuret kuin isommalla."
*Metsäkuljetuksessa työvoimakustannukset muodostavat jopa puolet koneen tuntikustannuksista.
*Asko Poikela: Metsäkuljetuksen huonon tuottavuuden ohella pidän puutteellista ergonomiaa isona haasteena ammattimaisen, pienkoneisiin perustuvan ensiharvennuksen kehityspuolella."
**Käyttötuntikustannus saadaan jakamalla kaikki vuoden mittaan kertyvät kiinteät, muuttuvat ja työvoimakustannukset koneen vuosittaisilla käyttötunneilla.