Hei SaiMelaiset!

Kolme aihetta tänään:

1) vesiensuojelun tehostamistoimista kaksi esimerkkivideota (Kari Monto)

2) raakkujoet ja suojavyöhykkeet (Kaleva)

3) puukaupan vaiheet (Aarre-lehti)

Hyvää syyskuun jatkoa,

Irma, pj

040 555 4228

1) Videoita Suomen metsäkeskuksen ja kumppaneiden (Saimaan vesiensuojeluyhdistys ja Tornator)  järjestämältä  Immalanjärven Suurisuon vesiensuojeluretkeilyltä  6.9.2024

Jäsenemme Kari Monnon video vesiensuojelukohteelta, jossa käytettiin puurankanippuja ja biohiilisuodattimia:

https://drive.google.com/file/d/1AMZ49YXimeZT6Tb-CFz3QWJtClOBOcFE/view?usp=drive_link

Jäsenemme Kari Monnon video  vesiensuojelua tehostavalta kaistalehakkuulta turvekankaalta:

https://drive.google.com/file/d/1RQJ3VdAsfCHxGx7S8DqFEupSQxVQOs9z/view?usp=drive_link

2) Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Mikko Tiirola: "So­sia­li­soi­vat­ko mi­nis­te­ri ja met­sä­jä­tit raak­ku­joet puu­nos­ton ul­ko­puo­lel­le?” (Kalveva) 

Raakkukuolemat Suomussalmen Hukkajoella eivät syntyneet suojavyöhykkeen puutteesta vaan joen yli ajamisesta. Silti ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) esitti kolmelle metsäjätille ohi metsänomistajien korvauksetonta harmaata suojelua esittämällä raakkujokien varsien jättämistä molemmin puolin 50 metrin leveydeltä puunoston ulkopuolelle.

Kilometrin matkalla se tekisi kymmenen hehtaarin korvauksettoman suojavyöhykkeen. Pahimmillaan ympäristöministeri ja metsäjätit tulevat sosialisoineeksi yksityistä omaisuutta kilometrin matkalla 100 000 euron edestä.

WWF:n pääsihteeri Jari Luukkonen vaati kokonaan uutta lainsäädäntöä turvaamaan vastaavan levyiset suojakaistat raakkuvesistöjen vierimetsiin. Luukkosen avauksen positiivinen puoli Mykkäsen esitykseen verrattuna on se, että luonnonsuojelulaista löytyy korvausperusteet, jotka tällaisiin vaatimuksiin voitaisiin – ja tulisi – liittää.

Ollaanko ministerin ja metsäyhtiöiden sosialisointi hyväksymässä maan tavaksi vai lähdetäänkö raakkupurojen varsia suojelemaan lakimuutoksella? Yllättävän hiljaa ovat muut hallituspuolueiden poliitikot ja oppositiokin asiasta olleet.

Oikeasti raakkujen suojelu ei vaadi kumpaakaan. Koska raakku on erityisesti suojeltava laji, nykyinenkin luonnonsuojelulaki mahdollistaisi sen säilymiselle tärkeiden esiintymispaikkojen suojelun rajaamispäätösmenettelyllä. Se tehtäisiin kohteen ominaispiirteiden mukaan, ei kaavamaisesti. Maaston muodot, ilmansuunnat, kaltevuudet ja maalajit vaikuttavat suojakaistan koon tarpeeseen.

Esimerkiksi raakkujoen pohjoisrannoilla ei ole samanlaista varjostumistarvetta kuten etelä- ja lounaisrannoilla. Arvokkaimmille kohteille voisi suunnata Metso- ja Helmi-suojelua. Ennen uutta lainsäädäntöä olisi siis perusteltua käyttää nykyi

Loppu voidaan hoitaa metsänhoito-ohjeistuksen viilaamisella ja siitä voitaisiin metsäalan kesken sopia. Täydellisen metsätalouden ulkopuolelle siirtämisen sijasta raakkupurojen suojakaistoilla voisi jatkuva kasvatus ja maanmuokkauksesta luopuminen olla kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Ne turvaisivat kohtuullisilla tulonmenetyksillä sekä valumien hallinnan että varjostusvaateen.

Muilla kohteilla metsänhoitoyhdistykset tulevat jatkossa tarjoamaan valtakirjakaupoissa ostaville puufirmoille mahdollisuutta luontoarvokaupan kautta osoittaa vastuullisuutta.

Kaiken kohun keskellä on syytä muistaa, että takavuosikymmenten käytänteistä on parannettu. Silloin soita ojitettiin vetämällä happamia vesiä suoraan raakkupuroihin, tehtiin syväaurauksia rinteisiin, vesakkoja myrkytettiin lentokoneilla ja tehtiin Osaran aukeita, siis jopa 20 000 hehtaarin aukko ilman säästöpuita ja suojavyöhykkeitä.

Kaikesta tästä huolimatta monilla tehometsätalouden alueilla Kainuussa ja Koillismaalla on parhaita raakkujokia. Pääsyy raakkujokien vähenemiselle on vesireittien patoaminen, joka estää raakkujen lisääntymiselle välttämättömien lohikalojen nousun. Tämä on Hukkajoen episodissa unohtunut.

3) http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html

 Hei SaiMelaiset!

Nii vaan se syyskuu on alkanut ja päivät lyhenevät, puiden lehdet vaihtavat väriään ja on sadonkorjuun  aika. 

Alla olevien teemojen lisäksi muistathan Metsäkeskuksen Immalanjärven Suurisuon vesiensuojeluretkeilyn Imatralle ja jatkuvan kasvatuksen metsäretkeilyn Palvaanjärvelle Miehikkälään. Niistä löydät tietoja edellisistä s-postiviesteistä tai kotisivuiltamme www.saimaanmetsanomistajat.fi 

Hyvää alkua syksylle,

Irma, pj

040 555 4228

1) Aurauskeppejä/-viittoja

Lions Club Lemi  etsii  luontaisesti tai kylvämällä uudistettua  mänty-/kuusitaimikkoa, josta voisi tehdä  pituudeltaan 1,5-2 metrisiä aurauskeppejä. Ota yhteyttä jäseneemme Seppo Kangasmäkeen, 040 589 4432.

2) Korjaus Metsälehti Makasiinissa  olleeseen kirjoitukseen  ja sen koosteeseen ”Uhka ja mahdollisuus” 

  

Jäsenemme, metsälakiasiantuntijan ja -yrittäjän, Risto Laukkaan (044 230 2685)  mukaan pitää olla tarkkana, ettei kaavaan vaadita  M-alueella luo-merkinnän vuoksi maisematyölupaa. M-alueella on voimassa  Metsälaki ja Metsäkeskus valvoo metsälakikohteiden huomioimista. Risto auttaa mielellään kaavoitus- ym. metsä-/metsälakiasioissa. Pikkujutut hän on luvannut hoitaa ilman laskua, isommat sopimuksen mukaan.

3) Etämetsänomistajien Liiton SM-metsätaitokilpailut pidetään EVOlla pe 27.9.2024

Ilmoittautuminen kisoihin päättyy 16.9.2024. Aikasempien vuosien tapaan menestyneet kilpailjat saavat SM-mitallit ja lisäksi jaossa on hyviä tuotepalkintoja. Osallistumismaksu on 65 euroa ja se sisältää ruokailun. Liitto laskuttaa osallistumismaksun jälkikäteen yhdistyksiltä. 

SaiMesta Juha Mikkola (050 320 4486) on jo  ilmoittautunut kilpailuun.

4) Koosteita Metsälehdestä 15/20234 ja Aarre-lehdestä 7/2024

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html

 

Hei SaiMelaiset!

Loppuvuoden metsäretkeilyiden yhdeksi teemaksi valikoitui tarua&totta jatkuvasta kasvatuksesta.  Kuin tilauksesta Metsäkeskus järjestää jatkuvan kasvatuksen maastoretkeilyn Palvaanjärvelle Miehikkälään nyt syyskuussa. Meidän on mahdollista osallistua tuohon retkeilyyn ilmoittautumalla Metsäkeskuksen kautta. Linkki löytyy kohdasta 2. 

Metsäkeskuksen Immalanjärven Suurisuon vesiensuojeluretkeilyynkin voi vielä ilmoittautua 3.9.2024 asti. Linkki löytyy kohdasta 1.

Metsälehti Makasiinissa 5/2024 oli mielenkiintoisia juttuja luontokadon pysäyttämisestä ja kaavoituksesta. Koosteet niistä löydät kohdan 3 linkin avulla.

Hyvää viikoloppua,

Irma, pj

 

1)  Tiedoksi Metsäkeskuksen järjestämä Immalanjärven Suurisuon vesiensuojeluretkeily, Imatralla 6.9.2024 ja sille viimeinen ilmoittautumispäivä on 3.9.2024. 

Linkki tapahtumaan:

https://www.lyyti.fi/reg/Immalanjarven_Suurisuon_vesiensuojeluretkeily_Imatra_2059

2) Tiedoksi Metsäkeskuksen jatkuvan kasvatuksen maastoretkeily Miehikkälän Palvaanjärvelle

Aika: 26.9.2024 klo 11:00 - 26.9.2024 klo 14:00
Paikka: Palvaanjärven kurssikeskus, Opistontie 175, 49660 Miehikkälä  . (Käänny tieltä 26 Kurvilantie tielle Palvaantie (Palvaanjärven loma kyltin suuntaan) - noin 4 km ajettuasi ohitat Palvaanjärven lomakylän. Jatka vielä noin 1,5 km, jolloin olet perillä Palvaanjärven kurssikeskuksella osoitteessa Opistontie 175, 49660 Miehikkälä.)  
Ilmoittautuminen päättyy: 23.9.2024 klo 12:00

 

Miehikkälän Palvaanjärven vanhan kurssikeskuksen metsiä on käsitelty jatkuvan kasvatuksen menetelmin vuodesta 2014. Tule mukaan tutustumaan jatkuvan kasvatuksen mallikohteisiin, sekä kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää.    

 

Miehikkälään järjestetään bussikuljetus Mikkelistä. Lähdemme klo 9, palaamme klo 16 mennessä. Reitti kulkee Mikkeli-Savitaipale-Palvaanjärvi. Paikalle voi tulla myös omalla autolla. 

Ohjelma

09:00 Bussikyyti lähtee Mikkelin matkakeskuksesta, matkustajia kyytiin Savitaipaleelta 

11:00 Kokoontuminen kurssikeskukseen, kahvit 

11:30 Tutustuminen jatkuvan kasvatuksen mallikohteisiin maastossa 

Kierroksen aikana tutustutaan erilaisiin poiminta- ja pienaukkokohteisiin sekä keskustellaan metsiköiden kehityksestä ja käsittelystä tulevaisuudessa. Kohteilla puhutaan myös metsätuhoriskien ja luonnonhoidon huomioimisesta 

13:30 Loppukeskustelut 

14:00 Lähtö kotimatkalle 

16:00 Paluu Mikkelin matkakeskukseen 

  

Tilaisuuden järjestävää Suomen metsäkeskuksen Ilmastokestävän metsätalouden suunnannäyttäjät- hanke 

  

Hinta   

Tilaisuus on maksuton. Kahvi- ja sämpylätarjoilu. Ilmoittaudu tapahtumaan, osallistujamäärä on rajattu.

 

HUOM! Maastoreittimme kulkee metsässä, ja reitillä on ojanylityksiä, maasto on siis osittain vaikeakulkuista.

 

 Linkki Palvaanjärven tapahtumaan:

https://www.lyyti.fi/reg/Jatkuvan_kasvatuksen_maastoretkeily_Miehikkalan_Palvaanjarvelle_3792

3) Koosteita Metsälehti Makasiinista 5/2024

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html

Hei SaiMelaiset!

Kolmella asialla kohti elokuun puoltaväliä: 

1) SaiMen hallitus on laatinut kolme lausuntoa koskien seuraavia ehdotuksia:

Lausuntopyyntö vanhojen metsien kriteereistä Suomessa (7.8.2024)

Lausuntopyyntö metsätalouden määräaikaiseen kannustejärjestelmään liittyvistä säädösmuutosehdotuksista (12.8.2024)

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (14.8.2024) 

Lausunnot löydät viestin lopun linkin kautta.

Kiitokset kommenteista myös Matti Kiviniemelle ja Teemu Törölle!

2) Tiedoksi mielenkiintoinen Metsäkeskuksen järjestämä Immalanjärven Suurisuon vesiensuojeluretkeily, Imatralla 6.9.2024 ja sille viimeinen ilmoittautumispäivä on 3.9.2024. 

Linkki tapahtumaan:

https://www.lyyti.fi/reg/Immalanjarven_Suurisuon_vesiensuojeluretkeily_Imatra_2059

3) Loppuvuoden metsäretkeilyiden  aiheita: minkälaiset kohteet kelpaavat ympäristötukikohteiksi, METKA-kelpoisuuden arviointi ja tarua&totta jatkuvasta kasvatuksesta.

Eloisaa loppuelokuuta,

Irma, pj

040 555 4228

 

Linkki lausuntoihin:

https://drive.google.com/drive/folders/1-8eaRz7GKugfd2tfLpP5WB6VVjKcHlVx?usp=sharing

 

 Hei SaiMelaiset!

On heinäkuun viimeinen päivä. Heinäkuun helteet ovat ohi ja eloisa elokuu kutsuu meitä jo metsäasioiden pariin! SaiMen hallitus kokoontuu ensi viikolla laatimaan syksyn toimintaohjelmaa. Kaikki vinkit ovat tervetulleita!

Tässä tiedotusasioita ja koosteita:

1) Metsätalouden kannustejärjestelmään (METKAan) kaavaillaan muutoksia 1.1.2025 alkaen. Kannattaa siis toimia jo tänä vuonna, jos on rahoituskelpoisia kohteita!

Ko. muutokset ovat lausuntokierroksella. Lausuntokierroksella olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että uuden metsätien tekemisen tuki poistetaan. Samoin poistettaisiin mahdollisuus tehdä uutta tietä yksityisteiden perusparannushankkeiden yhteydessä. Lisäksi ehdotetaan taimikon ja nuoren metsän hoidon tukihakemusten hylkääminen, jos käytettävissä olevista määrärahoista on niukkuutta. Taimikon ja nuoren metsän hoitotyön jälkeistä enimmäispituutta ehdotetaan laskettavaksi metrillä. Jatkossa rahoituskelpoisella kohteella keskipituus saisi olla havupuuvaltaisissa metsissä enintään 11 metriä ja lehtipuuvaltaisissa metsissä enintään 14 metriä. Taimikon ja nuoren metsän hoidon yhteydessä toteutettavan pienpuun keruu tuki laskisi 250 euroon hehtaarilta. Yksityisteiden perusparannuksesta korvattaisiin jatkossa enää 50 % perusparannuksesta aiheutuneista hyväksyttävistä, kohtuullisista kustannuksista. Myös taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen hakemisen määräaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi. Tukea tulisi hakea 6 kuukauden sisällä toimenpiteen aloittamisesta ja 2 kuukauden kuluessa niiden loppuun saattamisesta

2) Etämetsänomistajien Liiton tulevia tapahtumia. SaiMe on Liiton jäsenyhdistys.

METSÄRETKI LAPPIIN 5.9-11.9.2024

Matkalle on nyt ilmoittautunut parikymmentä innokasta osallistujaa. Matka pystytään toteuttamaan, jos lähtijöitä on vähintään 30. Välittäkää viestiä jäsenistöllenne ja myös yhdistysten puheenjohtajat ja hallituksen jäsenet voisivat lähteä reissuun. Metsäretken metsällisen annin lisäksi matkalla syntyy hyviä keskusteluja ja tuttavuuksia. 

Matkan alustavat metsälliset järjestelyt on tehty, mutta sovin lopulliset majoitus ja ruokailupaikat vasta sen jälkeen, kun matkan toteutuminen varmistuu. Ja muistakaa, että matka on avec. 

Metsäretken ohjelma löytyy Etämetsänomistaja-lehdestä 2/2024.

Ilmoittautumiset metsäretkelle minulle viimeistään 31.7.2024.

SM-METSÄTAITOILUT EVOLLA PERJANTAINA 27.9.2024

Ilmoittakaa joukkueenne (4 kilpailijaa) minulle viimeistään 30.8.2024.

Tietoa SM-metsätaitoilusta löytyy Etämetsänomistaja-lehdestä 2/2024. 

METSÄNOMISTAJA-AKATEMIA 10-11.10.2024

Korkeatasoinen tilaisuus järjestetään Hämeenlinnassa Hotelli Aulangolla. Tämä tilaisuus sopii hyvin myös yhdistysten jäsenille.

Ilmoittautumiset Liiton pj Rauno Nummiselle viimeistään 15.8.2024 mennessä. 

3) Metsäkeskuksen tuleva tapahtuma

Liito-orava talousmetsässä-webinaari 3.9.2024 klo 19

https://www.lyyti.fi/reg/Liitoorava_talousmetsassa_webinaari_maanomistajille_2127 

4) Koosteita Aarre 6/2024-lehdestä

Kooste "Näkymätön lahottaja" (Anne Soininen, Aarre 6/2024)

*Projektipäällikkö Henna Höglund, Suomen metsäkeskus:"Nykyään kirjoitetaan paljon kirjanpainaja- ja hirvituhoista, jotka on heppo havaita paljain silmin. Juurikääpä helpommin unohtuu, sillä se useinkaan näy ulospäin."

*Juurikääpää on Suomessa kahta lajia. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa tyvilahoa kuuselle. Männynjuurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia männylle ja tyvilahoa myös kuuselle. Kuusikko voi näyttää terveeltä, mutta tartunta on voinut vaivata sitä vuosikymmeniä.

*Kuusella juurikääpä leviää juuristosta ylös runkoon. Se etenee rungon sisällä noin 20-40 senttiä vuodessa ja voi nousta vuosien saatossa jopa 12 metriin. Metsänomistajalle tyvilaho paljastuu usein vasta hakkuun yhteydessä. Tuoreessa kantopinnassa tyvilaho näkyy tummentumana. Juurikäävän turmelemat tukit eivät kelpaa edes kuitupinoon, vaan niistä tulee energiapuuta.

*Männyllä juurikääpälaho rajoittuu puun juuristoon ja rungon alaosaan. Laho nousee rungossa yleensä 30-40 sentin korkeuteen. Mänty taistelee tautia vastaan pihkoittumalla ja estää sienirihmaston leviämisen ylös runkoon. Puu säilyy kaiken kaikkiaan hyväkuntoisena ja pysyy metsätaoudessa hyödynnettävänä puuna, kunnes se aikanaan kuolee.

*Uusille kasvupaikoille juurikääpä leviää itiöiden avulla. Siksi metsänhoito- ja hakkuutyöt kannattaisi ajoittaa pakkaskeleille, jolloin juurikäävän itiötuotanto on pysähdyksissä. Kesäaikaan raivaussahatöitä ja nuoren metsän kunnostuksia voisi tehdä lehtipuuvaltaisissa metsissä. Hakkuiden yhteydessä juurikääpää torjutaan käsittelemällä kannot urealla tai harmaaorvakkavalmisteella.

Kooste "Energiapuun kysyntä tasaantui" (Markku Pulkkinen, Aarre 6/2024)

*Latvusmassan osuus energiapuusta on lähes puolet, karsitun rangan 40 %.

*Karsitun rangan pystykauppahinta on noussut neljässä vuodessa 5 eurosta 22 euroon kuutiolta. Tienvarteen ajetusta rangasta hankintahinnat ylittivät vuosi sitten kesällä 48 euron rajan. Huippuhintojen aikana monet metsänomistajat ovat päätyneet myymään kuitupuukokoista puuta energiapuuksi, mikä on kismittänyt kuiduttavaa teollisuutta.

Kooste "Kuono kohti kirjanpainajia" (Markku Pulkkinen, Aarre 6/2024)

*Koirat voidaan opettaa tunnistamaan tuhohyönteisiä.

*Kirjanpainajat voi havaita puun kyljessä olevista porautumisrei'istä, rungon pihkavuodoista ja kuusen juurella olevasta kaksivärisestä purusta. 

*Tuhohavainnot suositellaan ilmoitettaviksi Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään metsätuhorekisteriin osoitteessa: 

https://metsainfo.luke.fi/fi/metsatuholomake

Kooste " Näin haet METKA-tukea"( Teppo Kuittinen, Aarre 6/2024)

*Hakemuksen täyttäminen alkaa valitsemalla metsäkiinteistö ja siellä kuviot, jolle METKA-tukea haetaan.

*Jos kuvioita ei löydy Metsään.fi-palvelusta tai ne ovat väärin, palvelussa voi piirtää karttaan uusia kuvioita. Vaikka tiedot olisivat oikein, uuden kuvion piirtäminen METKA-hakemukseen voi olla tarpeellista silloin, jos taimikon hoitotyöt ajoittuvat usealle vuodelle.

*Seuraavaksi ilmoitetaan kuvioiden tarkemmat tiedot. Siinä pääsee korjaamaan kuvioiden vääriä lähtötietoja: pääpuulajia ja runkolukuja. Hakemukseen lisätään taimikon keskipituus. 

*Hakemuksessa kysytään, onko kuviolta kerätty hoitotyön yhteydessä pienpuuta. Varhaisperkauksessa ei kerry pienpuuta. 

*Hakemuksessa on pakollinen kohta, jossa kysytään, onko kuviolle jätetty käsittelemättömiä alueita. Jos käsittelemättömät alueet ovat pieniä , alle 0,3 hehtaaria ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala muodostaa hoidetun kuvion pinta-alasta enintään 10 %, niitä ei tarvitse merkitä karttaan. 

Metttäterveisin,

Irma, pj