Hei SaiMelaiset!
Jäsenemme Ahvosen Pasi kyselee käpyisiä hakkuupalstoja ja toiseksi kooste torstaisesta Metsä Groupin ”Metsä ja luonto”-illasta.
Vielä ehtii ja mahtuu mukaan tämän päivän seminaariimme ja vuosikokoukseemme klo 12:30 alkaen!
Metsäterveisin,
Irma, pj
040 555 4228
1) Olisiko kellään tiedossa mäntyvaltaista hakkuupalstaa, josta voisi käydä keräämässä käpyjä hakkuutähteistä? Haluaisin kokeilla männyn kylvämistä pienellä alueella.
Kuusikin käy.
Terveisin,
Pasi Ahvonen
0400 713362
2) 16.8.2023 Metsä Groupin "Metsä ja luonto"-ilta Lappeenrannassa
Lappeenrannan hankintapiirin piiripäällikkö Jari Makkonen kertoi puunhankintatilanteesta ja Metsä Groupin investointien kuten Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan tilanteista ja vaikutuksista puunhankintaan. Suunnitelmissa on LVL-tehtaan rakentaminen Äänekoskelle. Metsä Groupin tavoitteena on kasvattaa metsien arvoa luontoa kunnioittaen.
Johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta kertoi käynnissä olevasta kestävyysmurroksesta. Ilmastonmuutoksen ennustetaan nostavan Suomen keskilämpötilaa ja Suomi lämpenee kohti Unkarin ilmastoa. Lämpötilan nousun seurauksena metsät kohtaavat ennennäkemättömiä muutoksia. Lämpötilan noustessa tarvitaan tuhoriskien hallintaa. EU:n metsäalaan liittyvä sääntely lisääntyy ja yhteiskunnan arvot ja asenteet muuttuvat. Luontopääomaa tarkastellaan yhä enemmän yhteiskunnallisten vaikutusten (esim. sosiaalinen kestävyys, terveys, hyvinvointi, huoltovarmuus, geenireservi) ja kestävyysmurroksen näkökulmasta.
Tarvitsemme monitavoitteellisuutta ja monioptimointia: ilmastonmuutoksen hillintää ja monimuotoisuuden turvaamista. Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilinielun kasvattaminen ovat tärkeitä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, mutta Suomi ei voi olla kokoaan suurempi vaikuttaja siellä. Hiilinielu ei ole ainoa kestävyyden mittari. Taloudellisen tuloksen pitää perustua muuhun kuin luontopääoman heikentämiseen. Monimuotoisuudella on enemmän kansallista merkitystä ja vaikutuksia. Monimuotoisuustavoitteet ja metsien kestävä talouskäyttö ovat yhdistettävissä. Vaikka tarvitsemme suojelualueiden verkoston, monimuotoisuuden tila ja merkitys ratkaistaan pitkälti suojeluverkoston ulkopuolella. Metsälajeista 9 % on uhanalaisia ja niistä 65 % esiintyy lehdoissa, harjurinteillä sekä paloympäristöissä. Lehtojen pinta-ala on vain 1-2% metsäpinta-alastamme. Tarvitsemme kustannustehokkaita suojeluratkaisuja, koska arvokohteet ovat yleensä pienialaisia. Uhanalaisten metsälajien keskittymien erillistoimien lisäksi keskeisinä monimuotoisuutta turvaavina toimenpiteinä olivat esillä:
-Teollisina puina käytetään vain 5 luontaista puulajiamme: mäntyä, kuusta, raudus- ja hieskoivuja, haapoja (läpimitta alle 40 cm).
-Puulajisuhteiden monipuolistaminen, sekametsien lisääminen. Monipuulajimetsä on vastustuskykyisempi ja minimoi tuhoriskit. Lehtipuut lisäävät myös havupuiden kasvuvoimaa.
-Runkolahopuun lisääminen kuten tekopökkelöiden tekeminen.
-Suojatiheiköt esim. kanalinnuille.
Sienistä puhuttiin myös ja pölyttäjäpalveluiden tärkeydestä ruuantuotannon turvaajina, onhan Timo Lehesvirta biologi. Sienilajeja metsissä on yli 7 000 ja metsähehtaarilla sienirihmastoa voi olla 100 miljoonaa kilometriä. Esillä olivat halkiheltta-sienet, jotka hajottavat mm. polyuretaania ja ovat antibakteerisia, ovat olleet uhanalaisia, mutta ovat yleistyneet nyt hakkuuaukeilla nopeasti. Esillä oli myös tammenlehtinahikas, joka on lisääntynyt tammien leviämisen myötä. Se tuoksuu ja maistuu valkosipulille. Näimme myös kuvan peikonnahkasienestä.
Kiitos Metsä Groupille antoisasta illasta. Yhteenvetona nostaisin esiin monitavoitteellisuuden ja sen, että puun tarina raaka-aineena on vasta alussa. Saimme hyviä eväitä vastata polarisoituneeseen metsäkeskusteluun.
PS. Itse kyselin tilaisuudessa huonosti tuottavien ojitettujen turvesoiden ennallistamisesta. Kun vedenpinta nousee turvesuolla ennallistamisen seurauksena, kasvihuonekaasujen, metaanin ja typpidioksidin, päästöt lisääntyvät ja ne heikentävät ilmastonmuutoksen torjuntaa. Toisaalta monimuotoisuus lisääntyy. Kumpaa näistä painotetaan päätöksenteossa, kumpaa pidetään tärkeämpänä? Timo Lehesvirran vastaus oli, että monimuotoisuus vaikuttaa paikallisesti ja on tärkeämpi kuin globaali tavoite ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.
