Hei SaiMelaiset!
Saimaan Metsänomistajat
Saimaan Metsänomistajat
torstai 26. tammikuuta 2023
keskiviikko 25. tammikuuta 2023
http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html
perjantai 20. tammikuuta 2023
Hei SaiMelaiset !
Ilmoittautuminen päättyy: 29.1.2023 klo 23:59
Ohjelma
- Metsänomistajan tulot ja verotus
- Metsätalouden tulot ja menot
- Hankintatyö
- Metsävähennys
- Menovaraus
- Vuosimenot
- Poistot
- Arvonlisäverotus
- Tarkista verotietosi
Kooste yleisökysymyksistä ja niiden vastauksista löytyy täältä: Kysymykset ja vastaukset
Ilmoittaudu mukaan myös helmi- ja maaliskuun Yksityistie on yhteinen asia -webinaareihin:
9.2.2023 Yksityis- ja metsäteiden perusparantamisen rahoitusmahdollisuudet (paina tästä).
29.3.2023 Yksityistiet ja tietoimitus (paina tästä).
Puuakku voi jopa kolminkertaistaa sähköauton latausnopeuden — metsäteollisuus hakee anodimateriaaleista uutta miljardibisnestä. Tekeekö sähkömurros sellusta sivutuotteen?
Lue lisää:
Viime vuosi oli monessa suhteessa erittäin haasteellinen. Metsäsektori selvisi vuodesta kuitenkin hyvin. Metsäteollisuus pystyi jälleen kerran tuottamaan merkittävän määrän hyvinvointia Suomeen yhdessä metsänomistajien ja muiden alan toimijoiden kanssa. Se, missä tarvitsemme vuonna 2023 selkeän lisäponnistuksen, on metsänhoitorästien purku ja muut metsien kasvua lisäävät toimet.
sunnuntai 15. tammikuuta 2023
Hei SaiMelaiset!
VTT on tutkinut hiilimetsätaloutta. Alla on kooste heidän tutkimuksestaan. Hiilihyvitysmalli tuottaisi aika raflaavia lisätuloja metsänomsitajille jo nykyisillä hiilidioiksidin päästöoikeushinnoilla. Keväämmällä saamme ZertiForestilta lisätietoa metsien digitoinnista hiilensidonnan volyymitiedon keräämiseen.
VTT:n tutkimuksen mukaan metsänomistaja voisi saada hiilensidonnasta jopa kolminkertaiset tulot puukauppaan verrattuna
Tiedämme, että metsien ja metsätalouden merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä on merkittävä. Hiilen sidonnasta ei kuitenkaan makseta metsänomistajille korvauksia, eikä bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan toimijan tarvitse maksaa päästöstään.
VTT:n "Hiilimetsätalous"-selvityksessä tarkasteltiin sellaista mallia, jossa metsänomistajat saisivat metsien ainespuun (kuitu- ja tukkipuu) kasvun hiilinielusta korvauksen, joka olisi sama kuin hiilidioksidipäästön hinta EU:n päästökaupassa. Hiilihyvitystä ei joudu maksamaan takaisin hakkuiden yhteydessä, vaan vasta hiilen vapauttaja maksaa. Ainespuuhun sitoutuneen hiilidioksidin päästämisestä ilmakehään joutuisi maksamaan kuten fossiilisista päästöistä. Pienpuun tuottamista ja käyttöä ei sisällytetty malliin.
Hankkeessa tutkittiin kannustaisiko malli vähentämään harvennuskertoja, pidentämään metsien kiertoaikoja ja lisäämään tukkipuun tuotantoa lannoittamalla ja lisäämällä pitkäikäisten puutuotteiden tuotantoa sekä bioperäisen hiilen uudelleenkäyttöä.
Mallin avulla simuloitiin keskisuomalaisen kuusikon ja männikön kasvua Motti 3.3-ohjelmalla. Mallin tarkastelut lähtivät uudistuksesta ja päättyivät päätehakkuuseen. Tuleville rahavirroille laskettiin nettonykyarvon (NPV=Net Present Value) käyttäen diskonttauskorkona kuusikolla 3 % ja männiköllä 2,5 %.
Taimikon hoitotoimenpiteissä ja harvennuksissa noudatettiin Tapion metsänhoitosuosituksia. Lannoituskustannuksina käytettiin 400 euroa hehtaarilta. Puun myyntihintoina käytettiin kuusikuidulla 61,6 €/m3 harvennuksessa ja 74,4 €/m3 päätehakkuussa. Männyllä harvennushintana käytettiin 60,2 €/m3 ja päätehakkuuhintana 71,7 €/m3.
Hiilimetsätalouden tulokset metsänomistajan kannalta:
*Hiilihyvitystä alkaa kertyä melko tasaisesti 20 vuoden jälkeen.
*Pelkät puutulot vain hieman suuremmat kuin kustannukset diskontattuna. Rahan aika-arvolla todella suuri merkitys (hiili)metsätaloudessa.
*Hiilihyvityksellä olisi valtava positiivinen vaikutus metsänkasvatuksen talouteen. Hiilihyvityksellä 100 €/t CO2, mikä vastaa nykyistä päästöoikeuden hintaa, ainespuun kasvuun perustuvan hiilihyvitys lähes kolminkertaistaa puunmyyntitulot.
*Hoidetussa metsässä 80 vuoden kiertoaika oli paras.
*Korkeilla hiilihyvityshinnoilla kuusikkoa kannattaa harventaa vain kerran (esimerkissä 45 vuoden iässä, kun 1. ja 2. harvennus ajoitettiin 40 ja 55 vuoden ikään). Männiköllä molemmat harvennukset kannattaa tehdä hiilimetsätaloudessa.
*Kiertoaikoja kannattaa pidentää noin 10-15 vuotta.
*Hiilihyvitys parantaisi merkittävästi lannoituksen kannattavuutta.
Hiilimetsätalouden vaikutukset metsäteollisuuden kannalta:
*Päästöistä joutuisivat maksamaan bioperäisen hiilidioksidin päästäjät eli metsä - ja energiateollisuus. Maksu realisoituisi vasta sitten kun hiilidioksidi vapautuu ilmakehään.
*Johtaisiko tämä siihen, ettei teollisuuden enää kannattaisi maksaa kuitupuusta nykyistäkään hintaa.
*Rajaus ainespuuhun ja energiapuun jättäminen ulkopuolelle saattaisivat johtaa pienpuun energiakäytön kasvuun.
*Malli olisi kallis erityisesti selluteollisuudelle. Kemiallisen selluntuotannon suuret bioperäisen hiilidioksidin päästöt aiheuttaisivat tehtaille miljoonien eurojen vuosittaiset lisäkustannukset. Samalla hiilimetsätalous vauhdittaisi biohiilen ja pitkäikäisten puutuotteiden valmistusta ja valmistuksen kannattavuutta.
Kaiken kaikkiaan hiilihyvitysmallin edellyttää todellisten hiilivirtojen selvittämistä ja se on hankalaa hiilen kiertoon liittyvien aikaviiveiden takia.
Lähde:
keskiviikko 11. tammikuuta 2023
Hei SaiMelaiset!