perjantai 1. heinäkuuta 2022

 Hei SaiMelaiset!


Näin heinäkuun ekana päivänä voidaan jo sanoa, että ensi kuun jälkeen on jo syyskuu!

Tiedoksi kaikille, että verohallinto hyväksyi metsätalouden matkakuluni todellisten kulujen mukaan. Toki jouduin tekemään tarkan selvityksen matkakuluista. Itselläni todellisiksi metsätalouden matkakuluiksi tuli 0,43 €/km. 

Hyvää heinäkuuta alla olevien koosteiden kera!
Irma, pj
040 555 4228

Koosteet löytyvät täältä:

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html



keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

 Hei SaiMelaiset !


1) Löydät pe 17.6.2022 metsäretkiemme kuvakertomuksen tästä linkistä:



Meillä oli kaksi kohdetta. Ensimmäisenä oli kirjanpainajatuhoalue ja siellä Toto-koiran käyttö kirjanpainajan varhaisessa havaitsemisessa. Varhaisen havaitsemisen jälkeen voi puiden kaatamisella, karsimisella ja kuorimisella edesauttaa toukkien tuhoutumista.  

Toto-koiran kouluttaja  Maisa Kinnunen ja miehensä Jarmo Kinnunen (oikealla).  Vasemmalla tuhometsäretken organisoija Seppo Repo. Kuvaaja Juha Mikkola.
¨
Maisa ja Toto-koira lähdössä kirjanpainajia nuuhkimaan. Kuvaaja Juha Mikkola.




Toinen kohteemme oli Monnon Karin vaimon omistama puronvarsi Ruokolahdella. Tässä jäseniämme puronvarren kasvillisuutta tutkailemassa. Kuvaaja Irma Welling.






2) Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa ja Kauriansalmen kylät ry järjestävät perinteiset metsäntaitokilpaiut Suomenniemellä 23.7.2022

Lue lisää ja ilmoittaudu tästä linkistä:


Isot kiitokset Sepolle ja Karille metsäretkien organisoinnista!

Kaunista Keskikesän Juhlaa Kaikille,
Irma, pj
040 555 4228

maanantai 13. kesäkuuta 2022

Hei SaiMelaiset!


Nyt niitä on saatavilla, nimittäin sahatavaran ja sellun vientihinnoista pääteltyjä/johdettuja kantohintoja. Aika kaukana  ovat verrattuna  metsäyhtiöiden tarjouksiin. Alla kooste kolmen metsänomistajan näkemyksistä siitä, mitä puusta pitäisi maksaa.

Metsänomistajilla on hintaodotuksia ja toisaalta on tärkeää, että meillä on tehtaita ja tuotantoa ja että ne ostavat/saavat puuraaka-ainetta! 

Mettäterveisin,
Irma, pj
040 555 4228


 Kooste "Kuitupuukuution oikea hinta 50 euroa" (Mikko Riikilä, Metsälehti 10/2022)

*Erityisesti kuitupuukaupassa kolme isoa ostajaa määrittelevät hintatason. Metsäpäällikkö sanoo, että puun hinta määräytyy markkinoilla, mutta aivan täydellisiksi kuitupuumarkkinoita ei voi kehua.

*Aku Lampola, Lieksa: " Kyllä kuitupuun kantohinnan pitäisi tällä hetkellä olla 50 € tietämissä. Metsäyhtiöillä olisi helposti vara maksaa sen verran. Sahatavarakuution vientihinta on ollut parhaimmillaan jopa 600 €."

*Tukkipuun hintapyynnäön Aku Lampola haarukoi 150 € tienoille, kun se johdetaan viimeaikaisista sahatavaran vientihinnoista.

*Lampola tekee puukauppaa vuosittain, vaikka ostajien tarjoukset jäävät kauan odotuksista. "Haluan varmistaa, että tehtaat pystyvät toimimaan."

*Kalle Savolainen, Siilinjärvi: "Sahatavaran nykyisillä vientihinnoilla tukin hinnan pitäisi olla vähintään 100 €/kuutio, ehkä 130-140 €/kuutio olisi linjassa vientituotteiden hintaan. Ja kuitupuun kantohinta olisi samalla tapaa arvioiden 50 €/kuution luokkaa.

*Juho Rantanen, Kalanni: "Esimerkiksi puun myyjille tarjottavat hintatakuut ja erilaiset bonukset hämärtävät hinnoittelua. Kuitupuun hinnan pitäisi olla 50-60 € suhteutettuna nykyiseen sellun hintaan. Onhan metsäyhtiöillä aina välillä varaa ajaa tukkiakin sellun raaka-aineeksi."

*Rantasen mukaan sahojen kestäisi maksaa vähintään 100 € kuutiolta, kun sahatavaran vientihinta huitelee 400 € paremmalla puolella.

*1980- ja 1990-lukujen vaihteessa Länsi-Suomessa maksettiin mäntytukista yli 300 mk ylittäneitä kantohintoja. Vuoden 1991 rahanarvolla 300 mk vastaa nykyrahassa 78 €.

*Vuoden 1995 keskimääräinen mäntykuitupuun kantohinta oli 78 mk (13 €), viime vuoden rahan arvoon muutettuna se vastaa 21,5 €. Tänä vuonna viikolla 18. mäntykuitupuun keskihinta oli 18,6 €.


tiistai 31. toukokuuta 2022

 Hyvät SaiMelaiset!


Neljä ajankohtaista asiaa kesäkuun kynnyksellä:

1) Yhä useampaan nuoren metsän hoitotyöhön voi saada Kemera-tukea 1.6.2022 alkaen

*Pienpuun keruutuki nousee 20 euroa ja on siten 450 euroa hehtaarilta. 
*Nuoren metsän hoitotyön yhteydessä vaadittava poistuma laskee Etelä-Suomessa  1 500 rungosta 1 000 runkoon hehtaarilta.
*Poistumaan lasketaan mukaan kannot, joiden läpimitta on vähintään 3 cm.

2) Stora Enso alkaa maksaa monimuotoisuuslisää 

*Monimuotoisuuslisä on 0,5 €/m3.
*Monimuotoisuuslisää maksetaan päätehakkuussa  pääpuutavaralajeille, jos hakkuussa jätetään eläviä säästöpuita vähintään 20 kpl hehtaarille, ja tekopökkelöitä tehdään vähintään 10 kpl hehtaarille. Määrät ovat kaksinkertaiset verrattuna tämänhetkisiin PEFC-sertifioinnin vaatimuksiin.

3) Kooste ”Yhden euron panostus taimikonhoitoon tuottaa kolmen euron lisäyksen” ( StoraEnson TerveMetsä 2/2022)

*Erikoistutkija Saija Huuskonen, Luke: "Yhden euron panostus taimikonhoitoon johtaa pitkällä aikavälillä keskimäärin 3 euron lisäykseen kantorahatuloissa”.
*Puun myyntitulot kasvaisivat nykytasoon verrattuna 2 miljardia euroa seuraavien sadan vuoden aikana ja metsänhoidon kustannukset nousisivat noin 0,6 miljardia euroa.
*Taimikonhoito autaa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taimikonhoirorästejä on valtakunnan metsien 12. investoinnin  mukaan yli 700 000 hehtaaria. Hyvän metsänhoidon ohjeiden mukaisesta taimikonhoidontarpeesta toteutuu koko maaassa vain vähän yli puolet.

4) Metsäkulttuuripäivät Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla 17.-19.6 klo 10-16

Metsänhoitoterveisin,
Irma, pj
040 555 4228



torstai 26. toukokuuta 2022

 Hyvää Helatorstaita Hyvät SaiMelaiset!


Viikon Maaseudun Tulevaisuudet ovat olleet  pullollaan metsäaiheisia kirjoituksia ja tässä muutamia koosteita niistä! Kummallisinta ja järjenvastaista on, että  EU:n parlamentin ympäristövaliokunta on luokitellut metsäenergian ei-uusiutuvaksi. Ei hyvä!

Nyt toivotaan vettä istutustaimille ja muullekin luonnolle!
Irma, pj
040 555 4228 


Kooste "Biologia ei politikoimalla muutu" (MT toimitus, Maaseudun Tulevaisuus 20.5.2022)

*Euroopan parlamentin ympätistövaliokunta on päättänyt, ettei metsäenergiaa luokiteltaisi tulevassa Uusiutuvan energian direktiivin (RED II) uudistamisessa uusiutuvaksi energiaksi. 

*Suomessa on meneillään laaja Ei polteta tulevaisuutta-kampanja, jonka tavoitteena on, ettei puuta laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi.

*Metsäenergian luokitteleminen uusiutumattomaksi ei perustu tutkittuun tietoon, vaan on politikointia.

* MTK:n energiaasiantuntija Anssi Kainulainen: Esityksessä unohtuu, että muuhun kuin energiakäyttöön kelpaamatonta puuta tulee metsänhoitotöiden yhteydessä. Lisäksi teollisuuden sivuvirroista syntyvällä biomassalla korvataan fossiilista ja EU:n ulkopuolelta tulevaa energiaa. Jos metsänhoitotöiden yhteydessä syntyvälle energiapuulle ei olisi markkinoita, saattaisi välttämättömät metsänhoitotyöt jäädä tekemättä. 


Kooste "Moni-ilmeinen metsänhoito ylläpitää monimuotoisuutta" (Seppo Vuokko, MT 23.5.2022) 

*Monimuotoisuuden ylläpito ei ole pelkästään uhanalaisten lajien suojelua. Toimivan ekosysteemin kannalta yleiset lajit kuten vaikkapa mänty ja kivikkokimalainen ovat tärkeimpiä kuin harvinaiset. Avoimet alat ja nuoret metsät ovat yhtä tärkeitä kuin vanhat metsät.

*Jatkuvan kasvatuksen ongelmana on, että pienet aukot eivät riitä turvaamaan valoa ja lämpöä vaativien lajien menestystä. Ne eivät riitä edes mustikan ja puolukan siementaimien kehittymiseen.


Kooste "Puukaupassa syntyi alkuvuoden ennätys" (Juha Kaihlanen, MT 23.5.2022)

*Puukauppoja tehtiin viime viikolla (20. viikko) enemmän kuin millään viikolla tänä vuonna.

*Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta yksityismetsistä 716 909 kuutiometriä.

*Viime vuonna tähän aikaan viikolla 20 ostomäärä oli 1,2 miljoonaa kuutiometriä.


Kooste "Ensiharvennusrästit kiireesti käyttöön" (Jouko Kyytsönen, MT 23.5.2022)

*Toimitusjohtaja Harri Laurikka, Bioenergia ry: Ensiharvennusrästit ja nuoren metsän kunnostusrästit tulisi ottaa kiireesti käyttöön. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut energiavajeen Suomeen. Bioenergiaa tarvitaan nyt kotimaasta, ja tässä on hyvä tilaisuus lisätä sitä.

*Ensiharvennusrästejä on arviolta 800 000 hehtaaria ja lisäksi tiheitä riukumetsiä satoja tuhansia hehtaareita.

*Rästien käyttöönotto vaatii valtion tuen suuntaamista uudelleen. Ensiharvennusten lisääminen vaatii lisää muutoksia Kemera-tuen tilalle tulossa olevaan Metka-tukeen. Metkaan ei pienpuun keräystukea ole kaavailtu mukaan. 

*Ensiharvennusten teko parantaa metsien hiilensidontaa. 


Kooste "Jatkuvan kasvatuksen lopputulos on puhdas kuusikko, jos aukkoja ei tehdä" (Jouko Kyytsönen, MT 23.5.2022)

*Kuusi kasvaa ja uudistuu jatkuvassa kasvatuksessa hyvin, mutta tavoitteena oleva lehtipuu tarvitsee aukkoja.

*Erikoistutkija Saul Valkonen, Luke: "Padasjoen koekohteesta on otettu kolmeen kertaan yli 30 sentin läpimittaiset puut pois noin 15 vuoden välein. Kasvu on keskimäärin 6 muutiota hehtaarilta. Ajattelin, että metsä on piloilla kahden poimintakerran jälkeen. Mutta näin ei ole, kuusikko pystyy uudistumaan ja kasvamaan erittäin hyvin. Esimerkiksi 40 vuoden ikäinen ja 35 vuotta juronut kuusi, kun saa valo, alkaa kasvaa reippaasti muutaman vuoden päästä. Koivu ja muut lehtipuut eivät kestä sitä, että kuusi vie valon. Lehtipuusekoitusta varten täytyy tehdä pienaukkoja, jotta puut saavat valoa. Lehtipuiden osuus on pudonnut jo 30 % ja vähenee edelleen. Valkonen korostaa myös juuriston ja sienijuurten "valtavaa" merkitystä, vaikka niiden tutkimus on edelleen lapsenkengissä. Sienijuuret vähenevät hakkuissa, mutta jatkuvassa kasvatuksessa ne säilyvät melko hyvin reunapuissa, vaikka tehtäisiin pienaukkoja."

*Pienaukkojen tekeminen saattaa lisätä myrskytuhoja reunametsissä.

*Kuusettumisen lisäksi jatkuvan kasvatuksen ongelmana on juurikäävän aiheuttama tyvilaho. Toimiva lääke on puulajin vaihto lehtipuuhun, joka tarkoittaa avohakkuuta.

*Monimuotoisuus ei jatkuvassa kasvatuksessa lisäänny juuri sen enempää kuin tasaikäisessä metsässä. Sitä varten on jätettävä lahoavaa ja järeää puuta.