keskiviikko 12. tammikuuta 2022

 Hei SaiMelaiset !


Panimme  joulukuun puolessa välissä jakeluun jäsenistölle aktivointitehtävän. Kyselimme kannattavaan metsätalouteen liittyviä tärkeitä tekijöitä. Saimme 4 vastausta. Kyselymme taisi jäädä muiden joulukiireiden alle. 
 
Kiitos paljon vastaajille Ristolle, Karille ja Hannulle ! Risto oli paneutunut aiheeseen perusteellisesti. Häneltä saimme myös kannattavaan metsätalouteen liittyjien tekijöiden  tarkennuksia. Ne löytyvät 15.12.2021 sähköpostista.

Ne kannattavan metsätalouden tekijät, jotka olivat yhteisiä kaikille neljälle:


Risto Laukas (RL)

Irma Welling (IW)

Kari Monto (KM)

Hannu Turkki (HT)

Leimikoiden/puun myynti

*Suurempien erien myynti kerralla

*Päätehakkuiden& harvennusten &uudistamisen zombit

Isompiin kauppoihin yhteistyöllä naapureiden kanssa

Tasainen puukauppa ja hoito, suunnitelmat

Tee/osta hoitotyöt oikein

Taimikoiden ja nmh


*Tekeminen omalla kalustolla suhteutettuna omaan työkykyyn

*Kemeroiden hyödyntäminen yhdessä naapureiden kanssa

*5 vuoden väli tekemisiin

Taimikoiden hoito ajoissa


Ne kannattavan metsätalouden tekijät, jotka olivat yhteisiä kolmelle:


Risto Laukas (RL)

Irma Welling (IW)

Kari Monto (KM)

Hannu Turkki (HT)

Suunnitelma omalle metsätaloudelle



Tulevaisuuteen varautuminen

-spv:n suunnitteluun 

aikaa

-jatkaja lähisuvusta

-pellon hankinta keventää sv:sta

Metsä tutuksi, mitä tehdään

Hyödynnä energiapuut/muut tuotteet

Pienpuun keruu


Energiapuun kysyntään varautuminen

Lannoitukset

Lannoitus


Lannoitus hyviin kohteisiin


Ne kannattavan metsätalouden tekijät, jotka olivat yhteisiä kahdelle:


Risto Laukas (RL)

Irma Welling (IW)

Kari Monto (KM)

Hannu Turkki (HT)

Kilpailuttaminen

Kilpailuttaminen



Metsätieverkosto



Kulkuyhteydet kuntoon

Ojitukset



Ojitukset kuntoon

Tutki asioita/luo sidosryhmäverkosto



Seuraa uusinta metsätietoa, järki mukana


Ne kannattavan metsätalouden tekijät, jotka esiintyivät vain yhdellä:

*Juurikäävän tehokas torjunta (IW)

*Sijoita alv-palautukset rahastoihin yms (KM)

*Kasvattamisen jatkaminen määrätyissä kohteissa (KM)



Talviterveisin,
Irma, pj
040 555 4228

Hyvää alkua tälle Metsävuodelle SaiMelaiset !

 

Pannaan taimikot ja nuoret metsät kuntoon tänä vuonna ! Kemeran pienpuun keruutuki nuoren metsän hoidon (NMH)) yhteydessä on vielä voimassa vuoden 2023 loppuun. Voit saada tietyin edellytyksin tukea 430 euroa hehtaarilta. Pienpuuta pitää kertyä vähintään 35 mottia hehtaarilta. Nuoren metsän hoidon tuesta löydät lisätietoa Suomen metsäkeskuksen linkistä:

 

https://www.metsakeskus.fi/fi/palvelut/tuki-nuoren-metsan-hoitoon

 

Hanke- ja toteutusilmoituksen voit tehdä itsekin metsään.fi-sivuilla vaakapalkin kohdassa  ”Asiointi” !

 

Kävimme loppiaisena metsämarssilla SaiMen jäsenen Karhun Jarin Vilkjärven metsissä arvioimassa olisiko jo aika tehdä nuoren metsän hoitoa tai ensimmäistä harvennusta. Jos nuoren metsän hoidon Kemera-tukea ei ole vielä käytetty, on mahdollista yhdistää nuoren metsän hoito ja ensimmäinen harvennus, jos jäävän puuston keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta on alle 16 senttiä ja jos poistuma on vähintään 1500 r/ha.

 

Kuva 1. Jari Karhun  nuorta metsää Kempissä.

 


 

 

Lopputulemana meillä oli, että NMH/ensiharvennukset saavat odottaa muutamia vuosia, kun edellisistä hoitokerroista ja Kemera-tuistakaan ei ole vielä kulunut 10 vuotta.


Kohteeseen oli hyvä metsäautotie ja Risto painottikin, että ”metsäautotie on metsän parhaiten tuottavaa aluetta”. Sitä kautta metsien hoito ja puun kuljetus onnistuvat aikaa säästäen.  Metsäajon minimointi hyvällä metsätieverkostolla vaikuttaa puun hintaan merkittävästi. 


Kuva 2. Jatkotoimenpiteiden pohdintaa Riston keittämien nokipannukahvien kanssa.

 



Aikaisemmat, ennen metsään.fi:tä tehdyt Kemera-rahoitushakemukset ja -toteutusilmoitukset löytyvät metsään.fi:stä seuraavasti:

Valitse tarkasteltava tila

Tilan kartan vasempaan reunaan ilmestyy harmaa Valikko ja valikosta löytyy Viranomaisasiointi

Viranomaisasioinnin alta löytyvät (kts. kuva 3)

 

-Metsänkäyttöilmoituksen

-Kemera-asionti

                      -Rahoitushakemukset

                                           -Metsän uudistaminen

                                           -Nuoren metsän hoito ja taimikon varhaishoito

                      -Toteutusilmoitukset

-Tarkastuskohteet

                      -Kemera-hanke

                      -Metsänkäyttöilmoitus

 

Kuva 3. Aikaisemmin myönnettyjen Kemera-tukien   historiatiedot.

 



Jos Kemera-kohteita löytyy, niiden väri muuttuu kartalla ja kartalle tulee vuosiluku. Vuosiluvun alta löytyvät päivämäärä ja hankenumero sekä työlaji. Samaisesta paikasta löydät Kemera-hankkeiden lisäksi metsänkäyttöilmoitukset ja metsän uudistamisen rahoitushakemukset. Muista aina poistaa edelliset ruksit esim. toteutusilmoitukset, kun etsin esimerkiksi tarkastuskohteita !

 

Taimikoiden ja nuorten metsien kuntoon laittaminen kannattaa. Ne lisäävät metsän kasvua ja päätehakkuussa kantorahatulot kasvavat jopa 5 000 euroa hehtaarilta (UMP:n esimerkki, jossa  päätehakkuun tulo oli 17 000 €/ha ajallaan hoidettuna/ Minna Kalajoki, Eila Kalvola ”Jopa 20 mottia lisää puuta”, UPM Metsä 1/21) 

Aktiivista  Metsävuotta !

 

Irma, pj

040 555 4228

 

 

torstai 30. joulukuuta 2021

 Heips SaiMelaiset !


Kaksi asiaa mielessä:  1) oman auton metsätalouskäytön todellisten kustannusten laskenta  ja 2)  hyvä metsätalouskirjoitus. Näillä mennään uuteen vuoteen 2022 ! Irma, pj 

1) Esimerkki metsänomistajan metsätalouden matkakulujen laskennasta oman auton todellisten kulujen mukaan

Ote Metsäverokirjasta 2021 (Hannu Jauhiainen, Metsäkustannus)

Esimerkki oman auton kulut:

Yleiskulut  1754 €

Polttoaineet 1748 €

Poisto 25 %  5508 € ( Laskennasta verojohtaja Kari Pilhjertan ohje edellisessä viestissä)

Yhteesä  9010 €

Ajokilometrit 21 382 km

Kustannus 0,42 €/km

Metsäajot 2240 km

Metsätalouden matkakulut 940,80 €

Esimerkki metsänomistajan metsätalouden matkakulut laskettuna oman auton todellisten kulujen mukaan (2240 km x 0,42 €/km) olivat 940,80 €.  


2) Kooste "Sitran Timo Lehesvirta: Suomen metsäkeskustelu polarisoitunutta ja ohipuhumista - Jokamiehenoikeus ei anna oikeutta metsien näennäisomistajuuteen” (Markku Laukkanen, Audiomedia.fi)

*Luonnon monimuotoisuuden talousintegraatiotyötä Sitrassa tekevä Timo Lehesvirta: ”Metsäkeskustelussa eletään identiteettipolitiikan suurta aikaa. Metsäkeskustelu on hyvin politisoitunut siksi, että meillä mennään nyt ilmasto- ja hiilikärjellä kaikessa kestävyyskeskustelussa. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet integroidaan maankäyttöön ja metsätalouteen. Kun keskustelussa herkästi puhutaan ”meidän metsistämme”, on hyvä muistaa, että Suomen jokamiehenoikeudet on valtavan hieno asia ja siitä kannattaa olla kiitollinen. Muualla maailmassa ei tämänkaltaisia metsän käytön jokamiehen oikeuksia ole, eikä varsinkaan voi syntyä näennäisomistajuutta tai oikeutta maisemaan. Kun meillä on jokamiehen oikeuden kautta annettu pikku sormi, nyt halutaan koko käsi.”

*Metsien perheomistajuudella on ollut ja on edelleen suuri merkitys, kun puhutaan metsien sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. ”Kun yhteiskunta rakentuu monin tavoin pienen metsänomistajuuden varaan, myös metsänomistajien oikeudet tulee ottaa huomioon.”

*Metsäkeskustelun ytimessä ovat uudistusmenetelmät, avohakkuu vastaan peitteinen uudistaminen, mikä johtaa monimuotoisuuskeskustelun väärille raiteille. Lehesvirta: ”Vaikka metsien uudistusmenetelmiä tulee monipuolistaa, ne eivät ole kuitenkaan se kipupiste, millä monimuotoisuusasiat ratkaistaan. Avohakkuita arvostellaan esteettisin mittarein, eikä puun 70-80 vuoden kiertoajan pituuden pohjalta. Tässä on paljon valeuutisointia tarjolla. Visuaalisuuden ja mielikuvien merkityksen kasvu viestinnässä on erittäin merkittävä. Monimuotoisuustavoitteissa korostuvat luonnon kauneus ja kulttuuriperinnearvot.

*Lehesvirta: ”Luonnon monimuotoisuustavoitteet ja kestävä metsän taloudellinen käyttö ovat yhdistettävissä. Nykyisessä suojelukeskustelussa korostuvat ratkaisut, missä luonto karsinoidaan ihmistoiminnan ulkopuolelle. Vaikka tarvitsemmekin suojelualueiden verkoston tähän maahan, monimuotoisuuden tila ja merkitys ratkaistaan pitkälti suojeluverkoston ulkopuolella.”

*Lehesvirta: ”Yksi keskeinen ja erittäin vaikuttava metsäluonnon tilaa parantava toimenpide on monipuolistaa Suomen puulajisuhteita. Se tarkoittaa koivun ja muiden lehtipuiden osuuden lisäämistä. Sekametsäisyys on keskeinen luonnollinen ja kustannustehokas keino pitää huolta myöskin olemassa olevien havupuiden terveydestä ja kasvuvoimasta.”

*Suurin osa metsien uhanalaisista lajeista esiintyy noin sadasosalla metsien pinta-alasta, lehdoissa, harjuilla ja palokohteilla. Jos uhanalaisten lajien määrää halutaan vähentää, nämä lajit vaativat erillisen hoitosuunnitelman. Lehesvirta: ”On haettava hyväksyttäviä suojeluratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja joihin voidaan integroida taloudellisia intressejä. Ilmastomuutoksen ja luontokadon merkitystä on tarkasteltava uudella tavalla.”

*Suurimmat virheet on tehty Lehesvirran mukaan metsien käytössä turvemaiden laajamittaisessa kuivatuksessa ja ojituksessa. ”Ylimitoitetussa kuivatuksessa mentiin soille, missä puuston kasvulle ei ollut luotavissa edellytyksiä.”

*Perinteisiin tuotteisiin nojaavan metsäteollisuuden uudistuminen on meneillään. Puun tarina raaka-aineena on vasta alussa. Lehesvirta: ”Painopaperi oli vuosikymmeniä menestystuote, mutta sitä korvaavia uusia puupohjaisia tuotteita ja ratkaisuja on kehitteillä monille aloille. Nyt rakennetaan tehtaita, missä tehdään muovia korvaavia tuotteita. Puun jakeista voi tehdä melkein mitä vain. On määriteltävä mittarit, millä kestävyyttä mitataan. Tätä nykyistä metsäkeskustelua käydään ilman mittareita, joita eivät ole suojeluprosentit tai hallinnolliset päätökset. Nyt tarvitaan metsien käytön monitavoitteisuutta, mittareita ja yhteistyötä sekä rauhallista, mutta pontevaa kehitystyötä.”


Ylitarkastaja Kari Pilhjertan ohje:

"Todellisten matkakulujen laskennassa ”poisto” on laskennallinen erä, jossa otetaan huomioon auton arvon alenemista metsäajojen osalta. Kyse ei ole oikeasta hankintamenosta tehtävästä poistosta, koska auto ei kuulu metsätalouden kalustoon.
 
Poisto lasketaan siksi auton verovuoden käyvän arvon perusteella, ei auton alkuperäisestä poistamattomasta hankintamenosta. Kun auto vaihtuu kesken vuoden, on vanhan auton käypä arvo lähtökohtaisesti sen vaihdossa ollut hyvitysarvo ja uuden auton käypä arvo sen hankintahinta.
 
Poiston määrä noille eri autoille lienee parasta jyvittää omistusaikojen suhteessa, eli vanhalle autolle lasketusta poistosta otetaan mukaan esimerkiksi 200/365 ja uudesta autosta 165/365.
 
Kun nuo ”poistot” ja polttoaine- ym. käyttökulut koko vuodelle on saatu yhteenlaskettua, jaetaan summa vuoden kokonaisajokilometreillä. Saadaan ajokustannus 0,xx e/km. 
 

Ajopäiväkirjojen mukaiset metsätalouden ajokilometrit kerrotaan tämän jälkeen tuolla ajokustannuksella ja saadaan verovuoden todelliset oman auton käytön metsätalouteen kohdistuvat matkakustannukset."

maanantai 27. joulukuuta 2021



Hei Saimelaiset ja hyvää joulun jälkeistä elämää !

Joulukirjanani oli yrittäjä ja kirjailija Saku Tuomisen kirja  ”Kuinka puut kasvavat - ja miksi antilooppi ravistaa”. Kirja tarkastelee ilmastokriisiä, kasvua ja näiden kahden ainakin näennäistä ristiriitaa. Kirjan alussa yritetään ymmärtää, mistä olemme tulossa, ja loppupuolella pohditaan, mihin meidän kannattaisi olla menossa. Kirjassa kuvataan mitä huomisen kasvu voisi olla ja sitä, miten täällä pitäisi elää, jotta kaikilla olisi hyvä olla nyt ja tulevaisuudessa.

Kirjassa pohditaan, voisivatko puut opettaa meille jotain olennaista kasvusta tai antilooppi huolten kanssa toimeen tulemisesta ? Puut ovat Saku Tuomiselle kasvun asiantuntijoita. Korkeuteen, leveyteen ja syvyyteen kasvun asiantuntijoita. Kirjassa esitellään Jussi Nurmion muutoksen joulukuusimalli (kts. alla oleva kuva). Mallissa ”haluamme kasvaa kohti jotain parempaa, asettamaamme tavoitetta, latvaa. Mutta joskus käy niin, että alamme hyvästä yrityksestä huolimatta mennä väärään suuntaan, kunnes oivallamme jotain, ja se saa meidät muuttamaan suuntaamme. Käännymme ja alamme palata kohti ydintä, runkoa, ja samalla myös latvaa-kääntyäksemme taas josaain vaiheessa väärään suuntaan. Vaakataso, ”vääräksi osoittautunut suunta on nykyinen tapamme kasvaa. Pystysuuntaan nouseminen on puolestaan juuri sellaista suoraselkäistä kasvua, jossa enemmän on enemmän vain, jos kaikki voittavat.”

Sakun mukaan tarvitsimme ilmastonmuutosta ja pandemiaa, jotta heräisimme ja nyt on aika palata kohti olennaista, runkoa ja latvaa. Kirjassa etsitään sellaista elämisen tapaa, joka pitäisi huolta sekä hyvinvoinnista että huomisesta ja sen lisäksi johtaisi kasvuun. Siihen päästään, kun emme pyri tekemisillämme  ainoastaan kasvamaan yhteen suuntaan, korkeammalle, vaan kasvatamme myös tekemisen laatua ja merkityksellisyyttä, eli syvyyttä ja leveyttä. 

Kirjasta löytyy paljon faktatietoa, mm. että Suomessa kasvaa 78 miljardia puuta, 15 000 puuta jokaista suomalaista kohti.

Miksi ja milloin antilooppi ravistaa jääköön salaisuudeksi ja niiden ratkaistavaksi, jotka innostuvat lukemaan kirjan !



Edistetään puiden kasvua,
Irma, pj
040 555 4228



 

 Joulutervehdys Teille Hyvät SaiMelaiset !


Pian joulu laskeutuu keskuuteemme ja metsiimme ! Lämpimät kiitokset tästä metsävuodesta !

Talon-Pojan Sää eli Ilmakirja vuodelta 1773 lupailee tällaista:

"Jos Joulu-Päiwä Lauwantain pääle lange. Niin tule talwi kylmä ja tuulinen muuttuwainen ja luminen, ja myös tuulinen kewät. Kesä hywä ja kuiwa. Syxy; kallis aika silloin kuullaan, ei kelwollista  jywää lahohon wedetä, kalan saalis silloin menesty. Meriwäki paljon myrskyjä kärsi, monda walkian wahingoa tapahdu. Sodat ja taudit owat lijkeillä. Puut kuiwawat poijes ja mesiäiset owat tuskasa. Sen tähden ett hunajan päälle saa luotta, mutta maitoa kuitengin Pytyisä näet. ”

Vaikka tuo Ilmakirja ennustaa, että  ”puut kuiwuwat poijes”, toivotaan, ettei niin tapahdu.  Autetaan metsiämme  kasvamaan entistä voimallisemmin !

Kaikkea hyvää vuodelle 2022 !
Irma, pj


PS. 

1) Tonterin Roopen joulutervehdys Luhtalammen työmaalta !


2) "Oi kuusipuu” by Esko Rahkonen