lauantai 16. maaliskuuta 2024

 Hei SaiMelaiset!


Kylläpäs nyt pukkaa tiedotettavaa …

1) Ke 20.3.2024  klo 17-18 professori Lauri Hetemäen ajatuksia "Metsien käytön tulevaisuudesta" 

Pääkaupunkiseudun metsänomistajien (PKMO ry) vuosikokouksen johdantona pitkän linjan metsäalan tutkija ja vaikuttaja professori Lauri Hetemäki kertoo ajatuksiaan Suomen metsien käytön tulevaisuuden näkymistä.

Esitystä voi seurata etäyhteydellä alla olevalla linkillä tai paikan päällä Tieteiden talolla Helsingissä: 


HUOM! Etäyhteyteen ei tarvitse ilmoittautua!

2) SaiMelle lippu ja käyntikortit

SaiMen hallitus esittää to 21.3.2024 vuosikokoukselle, että  SaiMelle hankitaan lippu/ns. ”rantapurje" ja käyntikortit.  Kuvassa hallitus suunnittelee sisältöä niihin ja vaikka Karilla on käsi nyrkissä, pääsimme yksimielisyyteen ilman nyrkkitappelua.

Kuvassa vasemmalta Juha Mikkola, Seppo Repo ja Kari Monto.

”Rantapurjeeseen” on suunniteltu laitettavaksi logo  ja teksti Saimaan Metsänomistajat ry vihreällä fontilla valkoiselle pohjalle.
Käyntkorttiin on suunniteltu  www.saimaanmetsanomistajat.fi -tekstin lisäksi seuraavia tekstejä:
-1. puoli: Tule mukaan monipuolisiin tapahtumiin ja retkille! Lisätietoja: irmawelling.iwell@gmail.com
-2. puoli: Saat tukea ja neuvoja metsäkokemuksista!

3. Teemu Törön harvennustyömaalle 3.2.2024 tekemämme  metsäretken videoita (2 kpl, Juha Mikkolan videoinnit Roope Tonterin ja Johannes Kinnusen työskentelystä) on katsottu netissä  jo huikeat  1 084 ja 1 452 kertaa. 


4. Kuvia jäsenemme, Master of Naturala Resources eli metsätalousinsinööri (ylempi AMK), metsälakiasiantuntijan ja metsäyrittäjän Risto Laukkaan kirjoitusalustalle metsäsuunnitelmien tekemistä varten kokoamista hyödyllisistä taulukoista ja luetteloista:







5. Kokorunkohinnoittelun vertaaminen puutavaralajikohtaiseen hinnoitteluun 

Tein elämäni ensimmäisen puukaupan  kokorunkohinnoittelulla. Kilpailevat  tarjoukset olivat puutavaralajikohtaisia. Mittaustodistuksen saatuani heräsi halu verrata miten olisi käynyt, jos kauppa olisi tehty puutavaralajihinnoittelulla. Siihen olisin tarvinnut eri puulajien tukkiprosentteja, mutta niitähän minulla ei ollut käytettävissä. Kokorunkohinnoittelussa katkontaa ei välttämättä tehdä metsänomistajan kannalta optimaalisesti vaan ostajan tilauskannan määrittelemällä tavalla. Mittaustodistuksessa ilmoitettiin kuitenkin keskitilavuudet/-järeydet puulajeittain.  Metsään.fi-aineistosta voi laskea tukkiprosenteille arvioita. Metsään.fi:stä laskemieni tukkiprosenttien kanssa samansuuntaisiin, mutta hiukan korkeampiin tukkiprosentteihin päädyin Tampereen ammattikorkeakoulun Mikko Virtasen opinnäytetyön kuvista. Kuvissa on esitetty männyn ja kuusen tukkiprosentit  järeysluokittain toteutuneissa puukaupoissa:





Kari Monnon sanoin toivotan  ”metkaa metsätaloutta” kevättä odotellessa!
Irma, pj
040 555 4228

perjantai 15. maaliskuuta 2024

  Hei SaiMelaiset!


1) Muistathan  SaiMen vuosikokouksen Kansainvälisenä Metsien Päivänä to 21.3.2024 klo 17. Vuosikokous pidetään Halkokauppiaan Rouvan uusissa tiloissa, Portinkatu 10, Selkäharju, Lappeenranta. Samalla  Virpi ja Juha Montonen kertovat toiminnastaan ja puunhankinnastaan. 

Kokousmateriaalit löydät  5.3.2024 lähetetystä kutsusta. 

Ilmoittaudu tarjoiluiden mitoittamiseksi viimeistään ma 18.3.2024 Irmalle (irmawelling.iwell@gmail.com, 040 555 4228).

Tervetuloa osallistumaan ja viitoittamaan yhdistyksen tietä tulevaan! 

2) Kansainvälisen Metsien Päivän videouutiset kertovat uusista ratkaisuista kohti parempaan maailmaan


3) Halkokauppiaan Rouvan avajaiset ja klapipäivät ovat  5.4.2024



Hyvää viikonloppua,
Irma, pj
040 555 4228

maanantai 4. maaliskuuta 2024

 Hei SaiMelaiset!

1) Vuosikokous

Vuosikokous lähestyy ja se pidetään to 21.3.2024 klo 17 Halkokauppiaan Rouvan uusissa Selkäharjun tiloissa, Portinkatu 10, 53830 Lappeenranta. Kokouksen alkajaisiksi Virve ja Juha Montonen esittelevät toimintaansa ja puunhankintaansa. Vuosikokousmateriaalit lähetetään lähempänä kokousta.

2) METKA

Metsätalouden uusien METKA-tukien haku on auennut maaliskuun alussa. Suomen metsäkeskuksen sivuilta löytyy tuoreita esityksiä  METKA-kannustejärjestelmästä ja paljon muustakin linkistä:


Myöhemmin keväällä palaamme METKan metsäretken yhteydessä.

3) Ennallistamisasetus

Ennallistamisasetus hyväksyttiin viime viikolla Euroopan parlamentissa. Äänestys päättyi äänin 329 puolesta, 275 vastaan ja 24 tyhjää. Huomenna 5.3.2024 Turussa pidettävän ennallistamistapahtuman ohjelma on tämän näköinen:

Avaussanat Saija Porramo, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

• Turun kaupungin tervehdys – Metsien merkitys luonto- ja ilmastotavoitteissa, Miika Meretoja, erityisasiantuntija, Turun kaupunki

• Kuolleiden puiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle, Petri Keto-Tokoi, metsänhoitaja, metsäekologian lehtori

Kommenttipuheenvuorot:

• Markus Nissinen, ympäristöasiantuntija, MTK-metsänomistajat

• Ilona Hankonen, metsänomistaja

• Auvo Heikkilä, metsänomistaja, bioenergiayrittäjä

• Arja Ali-Koivisto, metsänomistaja, Silva ry:n hallituksen jäsen.

Tilaisuutta voi seurata etänä. Tässä saamani  osallistumislinkki (Se  saattaa toimia muillekin, kun ei ollut mainintaa henkilökohtaisesta linkistä):

Microsoft Teams Tarvitsetko apua?
Kokoustunnus: 337 044 777 451
Tunnuskoodi: ds6dWj

4) Video ja koosteita

Videon  "Syvässä lumessa tämä kone ja sen tehokas giljotiinikoura ovat yliveto yhdistelmä energiapuun korjuussa” ja koosteita Aarre-lehdestä ja Metsälehdistä löydät linkistä:


http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html 


Mettäterveisin,

Irma

040 555 4228


sunnuntai 11. helmikuuta 2024

 Hei Saimelaiset!


Tässä lauantaisen metsäretken kuvakertomus, metsäterveisin pj Irma

3.2.2024 Metsäretkellä Teemu Törön ja kumppaneiden Orkosuon harvennustyömaalla





Kuva 1. Teemu Törö vasemmalla, Roope Tonteri toinen oikealta ja Johannes Kinnunen oikealla. Kuvaaja Juha Mikkola.

Tutustumiskohteena oli Teemu Törön ja kumppaneiden vuonna 2023 ostaman metsä. 6 hehtaarin kuviolla ei ole uudistamisen jälkeen tehty mitään toimenpiteitä. Todennäköisesti avohakkuu on tehty 1980-luvulla. Tietoa ei ole myöskään siitä, onko käytetty viljelyä vai luontaista uudistamista. Metsään.fi-aineistojen mukaan pääpuulajina on kuusi. Kuusien keskitilavuudeksi on annettu 93 litraa, mäntyjen 45 litraa ja lehtipuiden 50 litraa. Korjuulle on haettu nuoren metsän ja pienpuun keruun Kemera-tukea. Alueelta kerätään aines- ja energiapuuta. Ainespuukoivut menevät paikalliselle Halkokauppiaan Rouva-puutavaraliikkeelle. Muu ainespuu ja energiapuu myydään työmaan valmistuttua.

Metsäalan yrittäjä Roope Tonteri Metsätyöt Tonterista teki harvennushakkuuta metsävarustellulla Valtralla, jonka puomi on 8,5 metriä. Roopen yhteistyökumppani Johannes Kinnunen ajoi puuta Malwa-ajokoneella. Ajouran leveys jää Malwa-ajokoneella 2,5-3 metriin. Roopen mukaan kyseessä on alustava hakkuu. Hoitamattomalla kohteella ei kannata alkajaiseksi tehdä liian voimakasta harvennusta. Kohteella ei oltu tehty ennakkoraivausta. Ennakkoraivaus olisi Roopen mukaan helpottanut kyllä työtä, vaikka risujen keruussa voitiin hyödyntää joukkokäsittelyäkin. Lehtipuuta jätettiin runsaasti. Männyn osalta ongelmaksi on muodostunut ytimennäivertäjä, jota leviää alueelle läheiseltä metsäyhtiön havupuuvarastoalueelta. Hakkuussa on Roopen mukaan kyseessä kokeilusta, jolla kerätään kannattavuustietoa tulevia urakoita varten. Lanssiin oli kertynyt jo 230 kuutiota ainespuuta ja 100 kuutiota energiapuuta. 

Videolla Roope aloittelee harvennusta metsävarustellulla Valtralla (kuvaaja Irma Welling):

https://youtu.be/2I6IKIllGKw

Videolla Johannes harjoittelee kuorman tekoa Malwa-ajokoneella (kuvaaja Juha Mikkola):

https://youtu.be/fbtBrUyxrLo

Roopella on visio sellaisesta suometsien monitoimimetsäkoneesta, jolla kaadettaisiin ja ajettaisiin puut sekä tehtäisiin tuhkalannoitus samalla. Kaikki kerralla kuntoon.

Nuotiokeskusteluissa pidettiin hyvänä kapeita ajouria ja sekapuustoisuutta. Lehtipuiden karikkeella arvioitiin olevan suuri ravinnetasapainoa parantava vaikutus. Monilla oli kokemuksia entisille pelloille istutetuista kuusikoista, joihin niitä lehtipuita ei luonnostaan vaan tule. Lehtipuita olisi pitänyt istuttaa sinne sekaan jo taimikkovaiheessa.




Kuva 2. Roope paistamassa makkaraa vasemmalla. Kuvaaja Irma Welling.

Isot kiitokset Teemulle, Roopelle ja Johannekselle opettavaisesta retkestä!  

lauantai 10. helmikuuta 2024

 Hei SaiMelaiset!


Nuoren metsän hoidossa ja ensiharvennuksessa koneiden koko jakaa mielipiteitä. Toiset tykkäävät pienemmistä koneista ja kapeista ajourista (n. 3 m)  ja toiset isoista koneista ja reiluista ajourista (n. 5 m). Näkemyksiä/perusteluja löytyy sekä Metsälehti Makasiinista 1/2024  että  Aarre-lehdestä 1/2024. Lisäsin väliin myös omia näkemyksiäni ja perustelujani Paavo Puuntuottajan laskelmilla. Itse suosin pienempiä koneita ja kapeampia ajouria alkuvaiheessa. Korkeampia korjuukustannuksia kompensoivat 2. harvennuksessa ajourilta kootut lisäkuutiot ja ajourien välissä kasvavien puiden suurempi kasvutila. 

Hyvä korjuujälki on aina kuitenkin se ykkösasia!

Talvimetsäterveisin,
Irma, pj

PS. Vuosikokouspäivä on to 21.3.2024 klo 17!


                            Kuva on 3.2.2024 metsäretkeltä. Kuvaaja Juha Mikkola.


Kooste "9 kysymystä taimikonhoidon koneellistetusta vaihtoehdoista" ( Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 1/2024)

*Metsänhoidon kohoavien kustannusten hillitsemiseksi kokopuun korjuusta voi tulla harkinnan arvoinen vaihtoehto. Tavallisimmin kokopuuta korjataan sellaisista ylitiheistä nuorista metsistä, joita ei taimikkoina ole hoidettu ollenkaan.

*Parhaita kohteita kokopuukorjuulle ovat nuoret metsät, jotka ovat liian järeitä raivaussahurille, mutta vielä liian pieniläpimittaisia ja kalliisti korjattavia karsittua rankaa tai kuitupuuta tuottaviin harvennuksiin. 

*Risupedon kaltaiset koneet, jotka korjaavat pienpuuta jatkuvatoimisesti joukkokäsittelyn periaatteella, pystyvät kannattavasti harventamaan ja korjaamaan energiapuuta tiheänä kasvavista metsistä, joissa puusto on 8-10 metriä pitkää.

*Suotuisissa olosuhteissa 8-10 metrin pituusvaiheessa tehtävällä nuoren metsän harvennuksella voitaisiin korvata sekä taimikonharvennus että varsinainen ensiharvennus. Taimikon varhaisperkauksesta ei pidä luopua. Edellytykset taimikonharvennuksen lykkäämiseksi 8-10 metrin pituusvaiheeseen ovat hyvät, jos luontaisesti syntyvä lehtipuuvesakko kehittyy tasatahtia varhaisperkauksen jälkeen. 

*Parhaimmillaan tarjolla olisi mittavia säästöjä. Raivaussahatyönä taimikonharvennus maksaa noin 600 euroa hehtaarilla. Kokopuun korjuussa myyntitulot voivat kattaa korjuukustannukset tai tuottaa jopa hieman myyntituloja metsänomistajalle. Säästöä kertyisi myös siitä, ettei metsää tarvitse ennen harvennusta ennakkoraivata. Tavalliset ensiharvennuskohteet on ennakkoraivattava. 

*Korjuu-urakoitsijan mukaan korjuu voi kannattaa jo valtapituudeltaan 8 metrisessä nuoressa metsässä, kunhan poistettavia puita on useita tuhansia runkoja ja puusto on keskimäärin ranteen vahvuista. 

*Työmaan pinta-alan pitäisi mieluusti olla yli 2 hehtaaria ja hakkuukertymän vähintään 40-50 kuutiota hehtaarilta. Kun kertymää on riittävästi, eli 80-100 kuutiota hehtaarilta, kokopuun korjuu ja kuljetus maksavat noin 25 € kuutiolta. 

Kooste " Hyvis vai pahis" (Antti Sipilä, Metsälehti Makasiini 1/2024)

*Kaksi vuotta sitten n. 10 hehtaarin turvemaa tuhkalannoitettiin 32 tonnilla rakeistettua tuhkaa. Lannoituksen kokonaiskustannus (alv 0) oli 6 000 €.

*Lannoitettu metsä on vuokrattu 10 vuodeksi hiilikompensaatioon. Hiilikompensaatiokorvaus maksetaan 10 vuoden aikana vuosittain ja sen suuruus on n. 2/3-osaa lannoituskustannuksista. Korvaus kirjataan lomakkeelle 2 eikä lomakkeelle 2 C.

*Tuhkalannoituksen arvioidaan lisäävän puuston vuotuista kasvua 2-4 mottia hehtaarilla. 

*Olen ehkä voiton puolella, jos en tee kunnostusojituksia ja siirry jatkuvaan kasvatukseen. 

Kooste "Pidän isoista koneista" (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 1/2024)

*Osa metsänomistajista haluaisi pienempiä metsäkoneita hakkaamaan ja myös kuljettamaan puut tienvarteen. Metsänomistajat eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan korkeampia korjuukuluja, noin 5 €/kuutio.

*Mikäli ensiharvennus tehdään pienellä koneella, pitää toinen harvennus tehdä isommalla koneella. Hakkuussa tulisi uudet ajourat ja siitä merkittäviä kasvutappioita. 

P.S. Omat kommenttini Jyrki Ketolan juttuun:

*Minulla metsänomistajana ei ole mitään pienempiä koneita vastaan. Minulla lähtökohtana on, että mitä pienempi metsää, sitä pienemmillä koneilla puut korjataan. Toki korjuukustannukset nousevat tällöin. Hyvä korjuujäljelki on pääasia harvennuskohteilla. 

*Paavo Puuntuottajan laskelmien mukaan metsänomistaja voi hyvin maksaa ensiharvennuksen korjuusta pienemmillä koneilla enemmän, kun 2. harvennuksessa tuottoa tulee enemmän. 

Paavo Puuntuottaja on laskenut "Ajourien vaikutus ensiharvennuksen taloudelliseen kannattavuuteen"-jutussa paljonko enemmän kuutioita jää korjuuseen 2. harvennuksessa, jos ajourat ensimmäisessä harvennuksessa ovat kapeampia kuin puiden väli. Kun ensiharvennuksessa runkoja jätetään 1170 hehtaarille, on puiden väli jo 3,3 metriä. Puutavaraa kertyy 11 vuoden jälkeen tehtävässä 2. harvennuksessa 48 kuutiota enemmän verrattuna 5,1 metrin ajouriin ja 21 metrin ajouraväleihin. V-2017 hintatasolla ja 32,2 % tukkiosuudella hän on laskenut metsänomistajan tienaavan enemmän 6,1-7,6 euroa kuutiolta. 5,1 metrin ajourilla ajourien väliin jääville puille kasvutilaa jää keskimäärin 7,5 neliötä ja 3 metrin ajourilla 8,5 neliötä. Eli leveillä ajourilla kasvamaan jätetyillä puilla on vähemmän kasvutilaa. Laskelmissa puolet ajouran leveydestä on jätetty hyödyntämään reunapuiden kasvua.

Kooste "Pienellä koneella" (Maria Latokartano, Aarre 1/2024)

*Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan pienikokoinen hakkuukone on kustannuskilpailukykyinen vaihtoehto noin kolmanneksessa ensiharvennuksista. Tutkimuksessa 4-8 -tonninen hakkuukone havaittiin kilpailukykyiseksi etenkin pieniläpimittaisilla ja pinta-alaltaan pienehköillä ensiharvennuskohteilla. Pienmetsäkoneen säästöt syntyvät isoa konetta pienemmistä pääomakuluista ja maltillisemmista siirtokuluista. Erikoistutkija Asko Poikela, Metsäteho Oy: "Myös polttoaineen tuntikulutus on pienmetsäkoneissa vähäisempi, mutta kustannussäästöä ei välttämättä kerry, sillä mottejakin kertyy hitaammin."

*Kannattavuuden näkökulmasta pienen hakkuukoneen suurin haaste ovat työvoimakustannukset, jotka ovat koneen käyttötuntikustannuksista** noin 40 %. Asko Poikela: "Työvoimakustannukset per tunti ovat pienellä koneella yhtä suuret kuin isommalla."

*Metsäkuljetuksessa työvoimakustannukset muodostavat jopa puolet koneen tuntikustannuksista. 

*Asko Poikela: Metsäkuljetuksen huonon tuottavuuden ohella pidän puutteellista ergonomiaa isona haasteena ammattimaisen, pienkoneisiin perustuvan ensiharvennuksen kehityspuolella." 


**Käyttötuntikustannus saadaan jakamalla kaikki vuoden mittaan kertyvät kiinteät, muuttuvat ja työvoimakustannukset koneen vuosittaisilla käyttötunneilla.