torstai 20. kesäkuuta 2024

 

Hei SaiMelaiset!

Ehtipä vielä tulla Metsälehti 12/2024  ennen juhannusta ja kesätaukoa. Tässä siitä koosteita ja saunavihdan/-vastan teko-ohje by UPM Metsä sekä A-Men lauluyhtyeen  SAUNAVIHDAT sanoin ja sävelin:



Nauttikaa valoisista öistä ja kesästä,
Irma, pj
040 555 4228


1) Koosteita Metsälehti 12/2024

Hallituksen esitys vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on valmistunut 
*Pääkriteereinä vanhojen metsien määrittelyssä ovat puuston ikä ja kuolleen puun määrä.
*Havumetsissä valtapuuston keski-iän on oltava vähintään 140-200 vuotta sijainnista riippuen. 
*Lehtipuuvaltaisissa metsissä ikävaatimukset ovat 100-140 vuotta.
*Kuollutta puuta tulisi olla vähintään 10-50 kuutiota hehtaarilla puulajista ja sijainnista riippuen.

Kooste ” METKA mielessä taimikonhoitoon” (Sami Karppinen, Metsälehti 12/2024)
*Metka ehdot (Suomen metsäkeskus):
  • Jos kuvion pääpuulaji on havupuu, hoidetun puuston keskipituuden täytyy hoitotöiden jälkeen olla 0,7–12 metriä.
  • Jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu, hoidetun puuston keskipituuden täytyy hoitotöiden jälkeen olla 0,7–15 metriä.
  • Jos hoidettavan jakson taimien keskipituus on 3 metriä tai vähemmän, kuviolla ei saa hoitotöiden jälkeen olla taimia pidempiä lehtipuita (etukasvuinen lehtipuusto), jotka haittaisivat taimien kasvua tai vaurioittaisivat taimien latvoja.
  • Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on yli 3 metriä ja alle 8 metriä, niitä saa hoitotöiden jälkeen olla kuviolla enintään 2 500 runkoa hehtaarilla.
  • Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on 8 metriä tai enemmän, niitä saa hoitotöiden jälkeen olla kuviolla enintään 1 300 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu ja enintään 1 500 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on havupuu.
*Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Sari Alden, Suomen metsäkeskus: ”Tukea voi hakea, jos kohde täyttää pituusehdot, hoitotyölle on tarve ja työ on tehty. Tukea voi hakea varhaisperkaukseen, kun kasvatettavat puut ovat vähintään 0,7 metrin ja korkeintaan 3 metrin pituisia. Poistumavaatimuksesta on luovuttu, koska Metkan avulla halutaan ohjata jättämään taimikkoon monipuolisesti eri puulajeja.Taimikkoa ei siis tarvitse hoitaa liian siistiksi ja pieniä käsittelemättömiäksi alueita voi olla. Pääpuulajin kanssa kasvamaan sopivien lehtipuiden poistamista on vältettävä. Jos kohteen tukikelpoisuutta joudutaan tarkastelemaan tarkemmin, pidetään lähtökohtana sitä, että vähintään 25 % kasvamaan jääneiden puiden runkoluvusta on poistettu. Hoitotarvetta ei saa olla seuraavan 5 vuoden aikana. Jos puita on 5 000, voidaan katsoa, että hoitotoimia tarvitaan jo alle viidessä vuodessa."
* Tuki on 200 euroa hehtaarille ja jos kerätään pienpuuta tuki maksetaan korotettuna ja se on 300 euroa hehtaarilta.
*Tukea voi saada minimissään 1 hehtaarin kuviolle. Ala voi koostua useista vähintään 0,1 hehtaarin kuvioista.

2) UPM Metsän vihdan/vastan teko-ohjeetVastan teko hallussa? Näin teet saunavihdan eli vastan

Parhaan vihdan tai vastan saat rauduskoivusta, joka on jämäkämpää ja karheampaa ja kestää paremmin vihdottaessa kuin hieskoivu

Tässä ohjeet vihdan eli vastan tekoon 

  1. Marssi metsään, mutta pyydä ennen sitä lupa maanomistajalta. Oksien katkominen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin
  2. Kerää yhtä vihtaa varten 35-40 oksaa, joiden pituus on noin 50 cm
  3. Tarkista, että lehdet ovat terveitä ja täysikasvuisia
  4. Valitse siteeksi noin metrin mittainen koivunvesa, raappaa kuori pois ja pehmennä vitsas kiertämällä sitä tyvipäätä kohti
  5. Lado puolet oksista kimpuksi yksi kerrallaan lehden harmaa puoli ulospäin. Lehden nurja puoli on karheampi, joten se ei tartu vihtoessa kosteaan ihoon kiinni.
  6. Vihdan keskelle voit laittaa hieskoivua tai yhden mustaherukanoksan antamaan tuoksua

maanantai 17. kesäkuuta 2024

 Hei SaiMelaiset!


1) Metsätaitokilpailuja tiedossa

Etämetsänomistajien Liiton, johon SaiMekin kuuluu,  SM-metsätaitokilpailut järjestetään perjantaina 27.9.2024 Evolla. Kutsu kisoihin on seuraavassa Etämetsänomistaja-lehdessä, joka ilmestyy juhannuksen aikohin. Lehti on nähtävissä Etämetsänomistajien Liiton kotisivuilla.

Myös Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa  järjestää metsätaitokilpailut 20.7 Suomenniemellä. Ne ovat olleet epäviralliset SaiMen mestaruuskilpailut samalla. 


2) Lunastuslain korvausperusteita ollaan uudistamassa

Lunastuskorvauksen määräämisen perusteita koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että lunastettavasta omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Lunastuskorvaukselle esitetään suoritettavaksi 25 %:n suuruinen korotus. Markkina-arvon määrittäminen voisi perustua nykyistä monipuolisemmin erilaisten arviointimenetelmien hyödyntämiseen. Lunastuslaista kumottaisiin asemakaavoituksesta johtuvan arvon leikkaamista koskevat säännökset. Niin sanotun asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi. Muihin lakeihin ehdotetaan tehtäväksi korvausperusteiden uudistamisesta johtuvat muutokset.

Uudistusesitys on lausuntokierroksella ja lausunnon voi antaa linkistä:


3) Koosteita

Koosteita Metsälehti Makasiinista 4/2024 ja TerveMetsä-lehdestä 2/2024:



Kohta kun juhannus koittaa on paikallaa yhtyä lauluun "On vihriänä mettä ja lämpö voittanu”


Juhannusterveisin,
Irma, pj
040 555 4228


maanantai 27. toukokuuta 2024

 Hei SaiMelaiset!


WWF Suomi järjestää huomenna  ti 28.5.2024 klo 15-17  webinaarin ”Vesistökuormitus metsätaloudessa ja keinot sen vähentämiseksi”. 

Tässä linkki rekisteröitymiseen: 


Onnistuin ilmoittautumaan vielä tänään!

Metsätalous&vesistöt-terveisin,
Irma, pj
040 555 4228

maanantai 20. toukokuuta 2024

Hyvät SaiMelaiset!

Metsäretkiä tiedossa! Yhdistämme Suomen metsäkeskuksen ”Rantametsien hakkuu ja vesiensuojelu” -retkeen Kyläniemeen oman retkemme Huuhanrannan paahderinteeseen. Huuhanrannan paahderinnettä meille esittelee jäsenemme Seppo Repo, joka on ollut mukana paahderinteen monissa vaiheissa.

Molempien retkien  päivämäärä on ke 29.5.2024. Kyläniemen rantametsiin tutustuminen tapahtuu klo 12:30-15.00 ja  sieltä jatkamme sitten Huuhanrantaan.

Muista ilmoittautua Metsäkeskuksen retkelle oheisen linkin kautta. Paikkoja on rajoitetusti!


Huuhanrannan retkelle ilmoittaudu vielä Irmallekin  viimeistään ti 28.5.2024 (irmawelling.iwell@gmail.com, 040 555 4228)!

Metsäretkiterveisin,
Irma, pj
040 555 4228

Liitteet

1. Huuhanrannan esittely
2. Suomen metsäkeskuksen metsäretken infoa

1) Huuhanrannan esittely


2) Rantametsien hakkuu ja vesiensuojelu -retkeily, Taipalsaari

Aika: 29.5.2024 klo 12:30 - 29.5.2024 klo 15:00
Paikka: Kyläniemi, Kyläniementie 640, 56350 Kyläniemi. Huom! Osoitteesta loppumatkan osalta (noin 2,5km) opastus tapaamispaikalle kyltein.  
Ilmoittautuminen päättyy: 27.5.2024 klo 12:00
 
Opastus: Käänny tieltä 62 Utulantielle (Kyläniemen suuntaan) - aja 19 km, jolloin saavut Kyläniemen lossille - lossin ylitettyäsi aja Kyläniemen tietä noin 5,5 km - käänny Vaiviontie hiekkatielle - seuraa loppumatka (n. 2,5 km), Metsäkeskuksen opasteita.  
Huomioithan lossin tauot sekä matka-ajan.  
 
 
Tule mukaan tutustumaan esimerkkikohteiden kautta rantametsien hakkuisiin Taipalsaaren Kyläniemeen!
 
Hakkuut vesistöjen läheisyydessä vaativat hyvää suunnittelua sekä huolellisuutta hakkuita toteutettaessa. Kiintoaineiden ja ravinteiden huuhtoutumisriskit vesistöihin kasvavat merkittävästi, mitä lähempänä vesistöä toimitaan sekä mitä laajempia toimenpiteitä toteutetaan.  
 
 
Rantametsähakkuissa metsänkäsittelymenetelmiä monipuolisesti hyödyntämällä, mm. harvennuksia, jatkuvaa kasvatusta ja pienaukkohakkuita, voidaan vähentää vesistöihin pääsevien ravinne- ja kiintoaineiden määrää.
 
Peruskarttojen lisäksi erilaisia paikkatietoaineistoja voidaan hyödyntää hakkuiden suunnittelussa. Tule mukaan tutustumaan rantametsien käsittelyn erilaisiin mahdollisuuksiin.
 

Ohjelma

  • Tervetulotoivotus ja alkusanat 
  • Alustus rantametsien hakkuisiin ja vesiensuojelun näkökulmaan. Juho Kokkonen, Suomen metsäkeskus  
  • Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen hakkuiden suunnittelussa, vesistöjen läheisyydessä toimittaessa. Marjo Ahola, Suomen metsäkeskus
  • Loppukeskustelut ja kahvit 
Tilaisuuden järjestää Metsäkeskuksen Ilmastokestävän metsätalouden suunnannäyttäjät -hanke.  
 
Hinta  
 
Tilaisuus on maksuton. Kahvi- ja sämpylätarjoilu. Ilmoittaudu tapahtumaan, osallistujamäärä on rajattu. Varauduthan säänmukaisella vaatetuksella sekä maastoon soveltuvilla jalkineilla. Kävelemme maastossa jonkin verran.  
 

Lisätietoja

Meri-Kukka Karhu
projektineuvoja
meri-kukka.karhu(a)metsakeskus.fi
puh. 050 408 4706

Suomen metsäkeskus 

sunnuntai 12. toukokuuta 2024

 Hei SaiMelaiset!


1) Huomiselle Kiansuon metsäretkelle (lähtö kimppakyydillä  klo 16:15 Mhy Etelä-Karjalan parkkipaikalta, Lavolankatu 10, klo 17 Ylämaan Korupirtin pihalta)  ehtii vielä mukaan ilmoittautumalla Irmalle.

2) Ensi lauantain,18.5, metsäretken aikataulu on tarkentunut seuraavasti:

Metsäretki Ismo Minkkisen raivaustyömaalle Rautjärvelle la 18.5.2024  klo 13

-Ismo kertoo kuinka oika-aikaisella raivauksella selvitään yhdellä raivauskerralla.
-Kimppakyytilähtö  Mhy Etelä-Karjalan parkkipaikalta, Lavolankatu 10, klo 12
-Omatoimisille ja myöhemmin tuleville kokoontuminen on lähellä kohdetta Korpjärven kylällä Heinäntien ja Länkitien risteyksessä Rautjärvellä.
-Tarjoiluiden mitoittamiseksi  ilmoittaudu Irmalle viimeistään pe 17.5 irmawelling.iwell@gmail.com, 040 555 4228.

3) Koosteita uusimmista Aarre- ja Metsälehdistä löydät viestin ala-osasta!

”Tekemällä alkaa nähdä asioita, mitä muut eivät näe”-terveisin
Irma, pj
040 555 4228

PS. Äitienpäivän kunniaksi ”Äidin sydän” laulu by SAKA



PS.  Nämä männyt sorakuopan reunalla Imatralla ovat kasvattaneet melkoiset tukipilarit.




Kooste "Yhteismetsän verokiemurat" (Anu Susi, Aarre 4/2024)

*Valtakunnallisesti toimivia yhteismetsiä ovat: Aari yhteismetsä, Metsänhaltijan yhteismetsä, Tapiola yhteismetsä, Yhteismetsä Forestia ja Yhteismetsä Tuohi.

*Yhteismetsän hoitokunta tai toimitsija huolehtii metsänhoidosta, puunmyynnistä, hallinnosta ja veroilmoituksesta. Pienessä yhteismetsässä metsänhoidosta ja hallinnosta vastaa toimitsijaksi valittu osakas. Hän pitää huolen siitä, että yhteismetsällä on vuosittainen suoriteperusteinen kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja tulevan tilikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hän vastaa myös siitä, että yhteismetsä jättää veroilmoituksen. 

*Yrittäjä Pirjo Havia, MetsäPremium: Pienessäkin yhteismetsässä hallinnosta koituu lisäkuluja vähintään 500 € vuodessa.

*Suvun kesken kannattaa tarkaan miettiä, olisiko järkevämpää liittää perintömetsät laajenemishaluiseen yhteismetsään kuin perustaa oma yhteismetsä.

*Yhteismetsän verotus on alhaisempaa kuin yksityishenkilöiden metsäverotus. Puunmyyntitulojen ja muiden pääomatulojen veroprosentti on yhteismetsällä 26,5, kun se yksityishenkilöillä on joko 30 tai 34 prosenttia.

*Yhteismetsällä ei ole oikeutta yeittäjävähennykseen.

*Yhteismetsän verovelvollinen on osakaskunta, ja yhteismetsän osakkailleen jakama vuotuinen ylijäämä on osakkaille verotonta tuloa. Koska osakas ei maksa veroa, esimerkiksi matkat osakaskokouksiin eivät ole hänelle verovähennyskelpoisia.

*Vähennyskelpoisuudesta on yksi poikkeus, Havia: "Osakas saa vähentää yhteismetsäosuuksien hankkimista varten otetun lainan korot, koska se katsotaan tulonhankkimislainaksi."

*Kun osakas tekee yhteismetsälle palkkatöitä tai saa hallintopalkkioita, kyse on henkilökohtaisista tuloista, joihin liittyviä kuluja voi vähentää omassa verotuksessa. Havia: "Yhteismetsän maksamat palkat ja palkkiot sekä matkakulut on ilmoitettava tulorekisteriin." 

*Kun oma metsä liitetään yhteismetsään, alv-velvollisen metsänomistajan on muistettava tehdä henkilökohtaisen 

Kooste "Ratkeaako Ylä-Lapin puukauppajumi?" (Tiia Puukila, Metsälehti 9/2024)

*Puukaupan ongelmien taustalla on vuonna 2018 valmistunut riskiarviointi. Siinä todettiin, että metsätalous saattaa pohjoisessa olla vaarana saamelaiskulttuurille.

*Tästä seurasi suurille Inarin alueen yhteismetsille puukauppajumi, koska FSC-sertifiointiin sitoutuneet puunostajat eivät ole enää voineet ostaa puuita alueelta ilman paliskuntien suostumusta.

*Myös Utsjoen yhteismetsällä on ollut vaikeuksia saada puuta kaupaksi. 

*Porot huomioivasta metsäsuunnittelusta toivotaan apua puuklaupan ongelmiin.

Kooste "Lämpö tärkeämpi kuin BKT" (Sami Karppinen, Metsälehti 9/2024)

*Suomessa poltetaan miljoonia kuutioita kuitupuuta, joka voitaisiin jalostaa myös selluksi.

*Kotimaisella puuenergialla korvataan myös fossiilisia polttoaineita, jotka ostettaisiin ulkomailta. 

*Apulaisprofessori Jussi Lintunen, Luke: "Lämpö on etenkin Suomen oloissa välttämättömyyshyödyke ja siinä mielessä bruttokansantuotetta tärkeämpi. Myös huoltovarmuuden merkitys korostuu näinä aikoina. Puu luokitellaan polttovaiheessa päästöttömäksi, mikä ohjaa tällä hetkellä puuta energiakäyttöön. Ilmaston kannalta ei ole juuri eroa sillä, että vapautuuko puun sisältämä hiili Suomessa lämpövoimalaitoksen piipusta vai vasta lyhytikäisistä paperituotteista Kiinassa. Kannattaa luottaa markkinamekanismiin. Nyt nähdään, kumpi on näillä hinnoilla kannattavampaa, sellun valmistus vai polttaminen energiaksi."

Kooste "Päätehakkuullakin hinta koon mukaan" (Sami Karppinen, Metsälehti 9/2024)

*Metsä Group ottaa järeysrunkohinnan käyttöön harvennushakkuiden lisäksi uudistushakkuilla. 

*Järeysrunkohinnoittelussa puun hinta määräytyy puulajikohtaisesti kaadettujen puiden keskimääräisen tilavuuden perusteella. Metsänomistaja saa metsäasiantuntijalta arvion puiden keskijäreydestä puulajeittain. Metsänomistaja saa myös taulukon siitä, miten maksettava hinta per kuutio muuttuu, jos puiden keskijäreys poikkeaa arvioidusta. Hinnoittelu on porrastettu 20 litran välein.

*Halutessaan metsänomistaja saa jatkossakin leimikostaan myös puutavaralajikohtaisen tarjouksen. 

'Kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK: "Harvennushakkuilta kertyneiden kokemusten perusteella toteutunut puuston järeys on usein pienempi kuin etukäteen on arvioitu. Sekä myyjän että ostajan intressissä on kauppaa tehdessä arvioida järeys mielummin liian suureksi kuin liian pieneksi. Etenkin kohteilla, joilla on monen kokoista puustoa, voi helposti tulla ikäviä yllätyksiä. Pidän avohakkuilla kiinteää runkohintaa metsänomistajan kannalta selvästi järeysrunkohintaa parempana vaihtoehtona."

Kooste "Kevät paljasti kalutut kuuset" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 9/2024)

*Suurmetsänomistaja Timo Kujala: Hirvet ovat järsineet toista sataa järeää kuusirunkoa kuusikossani  Varkaudessa. Tämä kertoo siitä, että hirviä on liikaa ravinnon määrään nähden. Hirvien aiheuttamat vahingot ovat metsissä todellisuudessa paljon suuremmat kuin isoinkaan vahinkoarvio. Minulle sellainen metsä jää vajaatuottoiseksi, joten vahinko on tulevia tuottoja ajatellen huomattavan suuri.