keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Hei SaiMelaiset ! '

1) Tervetuloa istuttamaan SaiMen kirsikkapuuta pe 25.9.2020 klo 13 Lappeenrannan kaupungin järjestämänä yhteisenä kirsikkapuiston istutuspäivänä. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää aloituspuheen ja tilaisuuden jälkeen kaupunki tarjoaa kahvit Ravintola Lappeen Ruustinnassa. 

Paikka: Pappilanpellon puistoalue, Lappeen Pappilan ja Valtakadun välinen pelto Veteraanipuiston vieressä. Parkkipaikka löytyy tieltä, joka lähtee Kaukaankadun 2 kohdalta Lappeen Pappilaan ja Galleria Pihattoon.  

2) Kerro tarvitsetko tukea&koulutusta metsäalan tietojärjestelmien käytössä kuten metsään.fi:n, Wuudiksen, Kuution, Metsäselaimen, Karttapaikan käytössä tai esim. Teams -verkkokokouksiin ja videopuheluihin osallistumisessa. 

 Metsäterveisin, Irma W

torstai 10. syyskuuta 2020

 Hei SaiMelaiset !


1) Puun päivän tilaisuuden uusi aika pe 25.9.2020 klo 13 (vanha aika su 27.9)

Osallistumme Lappeenrannan kaupungin järjestämään yhteiseen kirsikkapuiston istutuspäivään.

Aika: pe 25.9 klo 13
Paikka: Pappilanpellon puistoalue, Lappeen Pappilan ja Valtakadun välinen pelto Veteraanipuiston vieressä. Parkkipaikka löytyy tieltä, joka lähtee Kaukaankadun 2 kohdalta Lappeen Pappilaan ja Galleria Pihattoon.

Kirsikkapuu on jo hankittu Mustilan Arboretumista ! (kuva liitetiedostona)

Tervetuloa istuttamaan !

2) Kooste Metsälehden jutusta ”Harvenna järkevästi ”löytyy Metsäkynän alta


Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

 Hei SaiMelaiset !

Kuulumme Etämetsänomistajien Liittoon ja Liitto järjestää jäsenyhdistyksille neuvottelupäivät Tampereella 18.-19.9. Voimme osallistua etänä ohjelmaan pe 18.9 klo 16:15-n.19. Aloitamme tilaisuuden kahvituksella klo 15:45.

Paikkana on jäsenemme Ilkka Snelmanin yrityksen tilat, Hietakallionkatu 2, Sammonlahti (Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen talo, 2-kerros)


Ilmoittaudu tilatarpeen ja kahvituksen mitoituksen vuoksi Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com tai 040 555 4228) viimeistään ke 16.9 !


Tervetuloa osallistumaan ja kehittämään,
toiv. Irma W, pj

lauantai 5. syyskuuta 2020

Hei SaiMelaiset !

17.8  ministeri Jari Leppää tapaamassa Hytin VPK-talolla olivat lisäkseni SaiMelaisista  ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, Hannu Turkki  ja Erkki Mäkinen. Tilaisuudessa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä suullisesti ja paperilla. Meidän neljään huolenaiheeseemme/kysymykseemme ministeri on nyt vastannut Annukka Kimmon välityksellä. Ohessa huolenaiheemme ja ministerin vastaukset.

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

Huolenaihe/kysymys 1: Ensiharvennuspuun hinta ja ensiharvennuksen kannattavuus

Kustannukset istutetuista, mätästetyistä, taimikkovaiheessa kahteen kertaan hoidetuista kuusen taimista ovat omakohtaisten kokemusten mukaan 0,93 euroa Kemera-tuella ja 1,09 euroa ilman Kemera-tukea.


Toimenpide
Kustannus/taimi, euroa (0 % alv)
Laskentaperuste
(0 % alv)
Kuusen taimi
0,28

Kääntömätästys
0,26
470 €/ha, 1800 t/ha
Istutus
0,23

Taimikonhoito,
5 v kuluttua istutuksesta
0,07


0,14
350 €/ha, Kemera-tuki 160 €/ha,
verotushyöty 57 €/ha (30 %),1800 t/ha

350 €/ha, verotushyöty 105 €/ha (30 %),
1800 t/ha
Nuoren metsän hoito, 15 v istutuksesta
0,09



0,18
450 €/ha, Kemera-tuki 230 €/ha,
verotushyöty 66 €/ha (30 %),1800 t/ha

450 €/ha, verotushyöty 135 €/ha (30 %),
1800 t/ha
Kustannusten summa

0,93
1,09
Kemera-tuki
Ei Kemera-tukea

Ensiharvennuksessa kuusikuidun kantohinnan nykyarvo on keskimäärin 13,36 €/m3. Jos ensiharvennuksessa poistetaan 800 tainta/ha, niin myyntikelpoista kuusta pitää olla 60 m3/ha ja tilavuus keskimäärin 75 l/kuusi, jotta yhdestä kuusesta saadaan keskimäärin yksi euro. 75 litraisen kuusen pituus on välillä 12-14 metriä ja läpimitta rinnan korkeudella 11-13 senttimetriä. Jos myyntikelpoista kuusta on vähemmän kuin 60 m3/ha, niin kustannuksia on kertynyt enemmän kuin tuloja ja ensiharvennuksessa kaadettujen kuusien kasvatus on ollut tappiollista jo investoinnin nollakorollakin.

Jos vaaditaan investointeihin (taimi+mätästys+istutus+taimikonhoito+nuoren metsän hoito) käytetyille varoille 3 % korko, niin 30 vuoden ensiharvennusvaiheessa kustannusten tulevaisuuden arvo on jo 2,22 €/taimi nykyisillä Kemera-tuilla ja 2,44 €/taimi ilman Kemera-tukia. Tällöin kuusikuidun hinnan pitäisi olla 30 vuoden kuluttua vastaavasti 29,6 €/m3 ja 32,5 €/m3, jotta 800 poistetulla taimella/ha ja 60 m3/ha kertymällä saataisiin katettua kustannukset poistettujen taimien osalta.

Ensiharvennuksessa kuusikuidun kantohinnan nykyarvo on keskimäärin 13,36 €/m3. Jos ensiharvennuksessa poistetaan 800 tainta/ha, niin myyntikelpoista kuusta pitää olla 60 m3/ha ja tilavuus keskimäärin 75 l/kuusi, jotta yhdestä kuusesta saadaan keskimäärin yksi euro. 75 litraisen kuusen pituus on välillä 12-14 metriä ja läpimitta rinnan korkeudella 11-13 senttimetriä. Jos myyntikelpoista kuusta on vähemmän kuin 60 m3/ha, niin kustannuksia on kertynyt enemmän kuin tuloja ja ensiharvennuksessa kaadettujen kuusien kasvatus on ollut tappiollista jo investoinnin nollakorollakin.

Jos vaaditaan investointeihin (taimi+mätästys+istutus+taimikonhoito+nuoren metsän hoito) käytetyille varoille 3 % korko, niin 30 vuoden ensiharvennusvaiheessa kustannusten tulevaisuuden arvo on jo 2,22 €/taimi nykyisillä Kemera-tuilla ja 2,44 €/taimi ilman Kemera-tukia. Tällöin kuusikuidun hinnan pitäisi olla 30 vuoden kuluttua vastaavasti 29,6 €/m3 ja 32,5 €/m3, jotta 800 poistetulla taimella/ha ja 60 m3/ha kertymällä saataisiin katettua kustannukset poistettujen taimien osalta.

Ministerin Lepän vastaus/Annukka Kimmo

Jaksollisen metsänkasvatuksen erilaisia vaiheita konkretisoidaan usein käsitteillä hoito-ja hyötyvaihe. Ensiharvennus kuuluu kaikilla puulajeilla vielä puuston hoitovaiheeseen. Tärkein tavoite on silloin kasvatettavan puuston kehittäminen eli ensiharvennus on miellettävä sijoituksena tulevaan tuottoon. Parhaimmillaan hoidetuissa puustoissa se voi kuitenkin olla puuston kiertoajan ensimmäinen tuloja tuottava toimi. Kuusikon harvennuksesta aiheutuva kasvutappio on pieni ja lyhytaikainen ja se korvautuu nopeasti kasvatettavien puiden arvon nousulla. Myöhemmät hakkuut ovatkin sitten selkeästi jo hyötyvaihetta, joissa aiempien panostusten eli hoito- ja kasvatustoimien tuloksista hyödytään taloudellisesti.

Huolenaihe/kysymys 2: Metsätuhoriskit

Juurikääpä jatkaa leviämistään ja se on merkki siitä, että emme tee tarpeeksi sen leviämisen estämikseksi. Kaikki havupuiden kannot myös alle 10 senttimetriset pitäisi kantokäsitellä ja tarvittaessa toukokuun alun ja marraskuun lopun ulkopuolellakin. Urean käyttöä tehokkaapi olisi harmaaorvakkaan käyttö kantokäsittelyssä. Harmaaorvakka syrjäyttää juurikääpää myös juuristossa, jolloin juuriston kautta leviäminen alikasvostaimiin ja uudistusistutustaimiin vähenee.

Ministeri Lepän vastaus/Annukka Kimmo

Ilmastonmuutos ja sen aiheuttama kuivuus sekä toisaalta lämpimät sateiset talvet lisäävät kuusikoiden tuhoriskiä. Sekametsien suosiminen on suositeltavaa suunniteltaessa metsikön uudistamista, taimikonhoitoa sekä ensiharvennusta. Viljelyn ja istutustyön ohella myös luonnontaimien hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan edistää monipuolista puulajirakennetta.

Vastaavasti kuusivaltaisissa metsissä muun sekapuuston osuudella on mahdollisuus vähentää kuuseen kohdistuvia kirjanpainajan ja juurikäävän aiheuttamia riskiä ja siten osaltaan vähentää tuhon astetta. Juurikääpä leviää myös puiden juuriyhteyksien kautta ja sen vuoksi on mahdollista, että myös kaistalekavastuksella on myönteisiä vaikutuksia juurikäävän leviämisen estämiseksi.

Huolenaihe/kysymys 3: Hirvituhokorvaukset VT-metsätyypillä

Kari Monnon mukaan puolukkatyypin mailla (VT-tyypin metsät) hirvivahinkoja arvioitaessa lasketaan mukaan männyn taimien lisäksi kasvukelpoiset koivun ja kuusen taimet, vaikka koivulla ja kuusella ei ole kasvuedellytyksiä niin kuivissa metsätyypeissä. Tästä aiheutuu metsänomistajalle taloudellisia tappioita.

Ministeri Lepän vastaus/Annukka Kimmo

Metsäkeskus on julkaissut tuoreimman hirvieläinvahinkojen maastoarviointiohjeensa 16.3.2020. Nykyisen ohjeen mukaan korvaaviksi taimiksi voidaan lukea mänty kaikilla kasvupaikoilla. Sen sijaan kuusi, rauduskoivu ja haapa kelpaavat korvaaviksi taimiksi tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä kasvupaikoilla.

Huolenaihe/kysymys 4: Metsävähennyksen nopeampi hyödyntäminen

Niiden metsänomistajien, joilla on paljon metsävähennyspohjaa, olisi edullisempaa saada kantohintaan perustuvan tulon sijaan puunkorjuusta erillinen lasku ja myydystä puusta oma tuloutus. Metsävähennys on (60 %) pääomatulosta ja niin ollen suurempi puhtaasta puun myyntitulosta kuin kantohinnasta, josta on vähennetty korjuukustannukset.

Ministeri Lepän vastaus/Annukka Kimmo
Metsänomistaja voi halutessaan toimia esitetyllä tavalla eli ostaa korjuutyön ja sitten myydä puutavaran tien varressa. Puusta maksettava hinta on puun ostajan ja myyjän välinen sopimuskysymys. Joissain tapauksissa tämä toimintatapa voi olla metsänomistajan kannalta hyvinkin kannattavaa. Samoin korjuutyön hinta ja toteutus ovat sopimuskysymyksiä.