Metsäkynä

Video "Syvässä lumessa tämä kone ja sen tehokas giljotiinikoura ovat yliveto yhdistelmä energiapuun korjuussa"
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/f7775e8f-fb97-408f-92a4-009a18ac6bb6?utm_source=mt-newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=mt-yleinen-uutiskirje

Kooste "Tuulivoimasta tuloa pohjoiseen" (Leena Neitiniemi-Upola, Metsälehti 3/2024)

*Metsänomistajan kannattaa hajauttaa metsänsä tulonlähteet. Paras kasvullinen metsämaa varataan puuntuotantoon. Jos joku haluaa maksaa vuokraa lappilaisesta heikkoravinteisesta jängästä, tarjous kannattaa ottaa vastaan.

*Yskityismetsätalouden liiketulos Pohjois-Suomessa on vuodessa 67 € hehtaarilta. *Tuulivoimayhtiö voi tehdä vuokratarjouksen, jossa joutomaasta tulisi tilan arvokkain palsta. 

*Kuntien saamat yhteisö- ja kiinteistöverotkin olisivat tervetullot lisä.

*Tuuli puhaltaa myös yöllä, jolloin aurinko ei paista. Tuuli ei lupu kuten esimerkiksi malmi.

*Riski tuulivoiman hyödyntämiselle ovat kuntien maalikkopäättäjät, joilla on valtaa kaavoituksessa.


Kooste "Uudella asenteella metsänkasvatukseen" (Veli-Jussi Jalkanen, Metsälehti 3/2024)

*Jos valtakunnassa pannaan liikkeelle tehokas kasvua lisäävä ja hiiltä sitova hoitorästien purkutalkoot, voimme lisätä hakkuita 80 miljoonaan kuutioon tai ylikin.

*Jos kaikki taimikonhoito-, boorinpuutos-, ojanperkaus-, maaperänhoito-, terveys-/tuhkalannoitus-, väljennys-, jalostus- ja uudistusrästit maaperään sopivilla puilla tehdään, Suomen metsät kasvaisivat ainakin 50% nykyistä enemmän.


Kooste "Suometsien käsittely muuttuu monella saralla" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 3/2024)

*Suometsätieteen professori Annamari Laurén, Helsingin yliopisto: "Ojia tarvitaan, mutta vähemmän ja matalampia. Taloudellisesti kannattamattoman kunnostusojituksen tekemättä jättäminen on tehokasta vesiensuojelua."

*Helpointa on lähteä liikkeelle siitä, missä vanhojen ojien perkaaminen on turhaa. Kaivuria ei kannata viedä karuimmille tai rehevimmille runsaspuustoisille soille. 

*Erikoistutkija Sakari Sarkkola, Luke:" Ojitukseen ei ole kiire, jos jos elinvoimaista puuta on yli 100 m3 hehtaarilla. Olennaista on myös arvioida, voiko kunnostusojituksen korvata tuhkalannoituksella. Jos ojia kuitenkin kannattaa kunnostaa, ne kaivetaan aiempaa matalammiksi."


Kooste "Näin harvennat mallikkaasti" (Mikko Riikilä, Metsälehti 3/2024)

*Uudistetut harvennusmallit määrittävät, milloin kasvatusmetsä harvennetaan ja paljonko puita jätetään kasvamaan.

*Mallien lähtötietoina ovat puuston pohjapinta-ala sekä valtapituus, jok on hehtaarin 100 paksuimman puun keskipituus. Jäävän puuston määrä voidaan määrittää myös runkoluvun ja keskipituuden mukaan varsinkin ensiharvennuksilla.

*Harvennusmallit ottavat huomioon ajourien vaikutuksen. Jäävän puuston runkoluku tai pohjapinta-ala mitataan koko alueelta, ei vain ajourien välisille alueille. 

*Ylitiheinä kasvaneiden metsien ensiharvennukset on syytä tehdä mallien mukaista lievempinä.

*Harvennusmallit on räätälöity metsänomistajan taloudellisten tavoitteiden ja harvennustapojen mukaan. Perinteisen metsänhoidon ohjeet on laskettu 3% tuottovaatimukselle. 1,5% tuottovaatimus sopii metsänomistajalle, joka säästää metsiään seuraavalle sukupolvelle. Hän harventaa metsiään tavallista lievemmin ja suosii pitkiä kiertoaikoja. 5% vaatimus luonnehtii metsänomistajaa, joka ottaa metsästään nopeasti tuloja. Se tarkoittaa tavallista voimakkaampia harvennuksia ja lyhyitä kiertoaikoja.


Kooste "Lentolaskennat paljastivat karun totuuden hirvistä" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 4/2024)

*Lentolaskennan perusteella läntisen Uudenmaan talviseksi hirvitiheydeksi saatiin 9 hirveä tuhannella hehtaarilla, kun kanta-arvion mukaan hirviä olisi pitänyt olla korkeintaan 5,8 tuhannella hehtaarilla.


Kooste "Vakuutusyhtiöt kiristäneet linjaansa hyönteistuhoihin" (Liina Kjellberg, Metsälehti 4/2024)

*Lähi-Tapiolalta ei välttämättä enää saa hyönteistuhot kattavaa metsävakuutusta. 

*Pohjola Vakuutus on ottanut käyttöön niin sanotut karenssijaksot. Hyönteisvahinkojen turva ei ole voimassa ensimmäisellä vakuutuskaudella, jos uusi metsävakuutus alkaa 15.4-30.9 välisenä aikana.

Vastaava karenssijakso on käytössä myös lumi- ja jyrsijävahinkojen osalta. Niitä ei korvata ensimmäisellä vakuutuskaudella, jos uusi metsävakuutus alkaa 1.10.-30.4. välisenä aikana.

*Fennian ja If:n metsävakuutuksissa hyönteistuhoihin liittyviä alueellisia rajoituksia tai karensseja ei ole.


Kooste "Uusi reitti monimuotoisuuteen" (Tiia Puukila, Metsälehti 4/2024)

*MTK:n monimuotoisuustiekartta maa- ja metsätaloudelle on kunnianhimoinen. Se tähtää maa- ja metsätalousmaan köyhtymisen pysäyttämiseen ja monimuotoisuuden parantamiseen yksityismailla. Lähtökohtana on, että maanomistajien tulee saada korvaus monimuotoisuuden lisäämisestä.

*Tiekartan eri skenaarioissa metsämaasta suojellaan joko 10% tai 30%. Säästöpuiden määrää kasvatetaan 2-kertaiseksi ja kuolleen puun määrää lisätään 10 m3/ha vuoteen 2050 mennessä. Lehtipuuosuudelle on asetettu 10 % tavoite. 


Kooste "Onko aika ostaa metsäteollisuuden osakkeita?" (Tomi Salo, Metsälehti 4/2024)

*2%:n tuotto-odotuksella metsän päätehakkuu olisi tehtävissä 80 vuoden iässä. 3%:n tuotto-odotuksella päätehakkuu aikaistetaan kuusikossa 60 vuoden ikään ja 70 vuoden iässä metsässä arvokasvuprosentti jää alle 3%.

*Metsäyhtiöiden osinkotuotto on samaa suuruusluokkaa metsän vuosituoton kanssa. 


Kooste "Pitäisikö metsälaki avata?" (Petri Kortejärvi, Aarre 2/2024)

*Metsien kasvun lievä taittuminen herättää huolta, ja kiertoajan jatkaminen nähdään yhtenä keinona pysyä ilmastotavoitteissa. Väläytellään metsälain avaamista ja uudistushakkuiden minimiläpimittojen palauttamista. 

*Metsien kasvun taittumisen selkein yksittäinen selittäjä on metsiemme ikääntyminen. 

*Läpimittarajoa tehokkaampi keino lisätä metsien kasvua olisi ehkäistä sitä, että metsiköitä hakataan parhaan kasvun vaiheessa ja toisaalta ohjata kasvussaan jo hiipuneet metsät uudistushakkuuseen. Tähän päästään helpommin, jos metsätyyppijärjestelmästä luovutaan ja siirrytään pituusbonitointiin.

*Pituusbonitoinnissa metsikön kasvu pystytään ennustamaan puiden valtapituuden ja iän perusteella. 

*Metsälakiin palautettava minimiläpimitta ohjaisi nimenomaan kasvuisen kuvion hakkuuseen. 

*Mikäli metsälaki päätetään avata, remonttia kannattaa tehdä harvennuksessa jätettävän pohjapinta-alan minimin osalta. Sitä pitää nostaa.  


Kooste "9 kysymystä taimikonhoidon koneellistetusta vaihtoehdoista" ( Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 1/2024)

*Metsänhoidon kohoavien kustannusten hillitsemiseksi kokopuun korjuusta voi tulla harkinnan arvoinen vaihtoehto. Tavallisimmin kokopuuta korjataan sellaisista ylitiheistä nuorista metsistä, joita ei taimikkoina ole hoidettu ollenkaan.

*Parhaita kohteita kokopuukorjuulle ovat nuoret metsät, jotka ovat liian järeitä raivaussahurille, mutta vielä liian pieniläpimittaisia ja kalliisti korjattavia karsittua rankaa tai kuitupuuta tuottaviin harvennuksiin. 

*Risupedon kaltaiset koneet, jotka korjaavat pienpuuta jatkuvatoimisesti joukkokäsittelyn periaatteella, pystyvät kannattavasti harventamaan ja korjaamaan energiapuuta tiheänä kasvavista metsistä, joissa puusto on 8-10 metriä pitkää.

*Suotuisissa olosuhteissa 8-10 metrin pituusvaiheessa tehtävällä nuoren metsän harvennuksella voitaisiin korvata sekä taimikonharvennus että varsinainen ensiharvennus. Taimikon varhaisperkauksesta ei pidä luopua. Edellytykset taimikonharvennuksen lykkäämiseksi 8-10 metrin pituusvaiheeseen ovat hyvät, jos luontaisesti syntyvä lehtipuuvesakko kehittyy tasatahtia varhaisperkauksen jälkeen. 

*Parhaimmillaan tarjolla olisi mittavia säästöjä. Raivaussahatyönä taimikonharvennus maksaa noin 600 euroa hehtaarilla. Kokopuun korjuussa myyntitulot voivat kattaa korjuukustannukset tai tuottaa jopa hieman myyntituloja metsänomistajalle. Säästöä kertyisi myös siitä, ettei metsää tarvitse ennen harvennusta ennakkoraivata. Tavalliset ensiharvennuskohteet on ennakkoraivattava. 

*Korjuu-urakoitsijan mukaan korjuu voi kannattaa jo valtapituudeltaan 8 metrisessä nuoressa metsässä, kunhan poistettavia puita on useita tuhansia runkoja ja puusto on keskimäärin ranteen vahvuista. 

*Työmaan pinta-alan pitäisi mieluusti olla yli 2 hehtaaria ja hakkuukertymän vähintään 40-50 kuutiota hehtaarilta. Kun kertymää on riittävästi, eli 80-100 kuutiota hehtaarilta, kokopuun korjuu ja kuljetus maksavat noin 25 € kuutiolta. 

Kooste " Hyvis vai pahis" (Antti Sipilä, Metsälehti Makasiini 1/2024)

*Kaksi vuotta sitten n. 10 hehtaarin turvemaa tuhkalannoitettiin 32 tonnilla rakeistettua tuhkaa. Lannoituksen kokonaiskustannus (alv 0) oli 6 000 €.

*Lannoitettu metsä on vuokrattu 10 vuodeksi hiilikompensaatioon. Hiilikompensaatiokorvaus maksetaan 10 vuoden aikana vuosittain ja sen suuruus on n. 2/3-osaa lannoituskustannuksista. Korvaus kirjataan lomakkeelle 2 eikä lomakkeelle 2 C.

*Tuhkalannoituksen arvioidaan lisäävän puuston vuotuista kasvua 2-4 mottia hehtaarilla. 

*Olen ehkä voiton puolella, jos en tee kunnostusojituksia ja siirry jatkuvaan kasvatukseen. 

Kooste "Pidän isoista koneista" (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 1/2024)

*Osa metsänomistajista haluaisi pienempiä metsäkoneita hakkaamaan ja myös kuljettamaan puut tienvarteen. Metsänomistajat eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan korkeampia korjuukuluja, noin 5 €/kuutio.

*Mikäli ensiharvennus tehdään pienellä koneella, pitää toinen harvennus tehdä isommalla koneella. Hakkuussa tulisi uudet ajourat ja siitä merkittäviä kasvutappioita. 

Kooste "Pienellä koneella" (Maria Latokartano, Aarre 1/2024)

*Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan pienikokoinen hakkuukone on kustannuskilpailukykyinen vaihtoehto noin kolmanneksessa ensiharvennuksista. Tutkimuksessa 4-8 -tonninen hakkuukone havaittiin kilpailukykyiseksi etenkin pieniläpimittaisilla ja pinta-alaltaan pienehköillä ensiharvennuskohteilla. Pienmetsäkoneen säästöt syntyvät isoa konetta pienemmistä pääomakuluista ja maltillisemmista siirtokuluista. Erikoistutkija Asko Poikela, Metsäteho Oy: "Myös polttoaineen tuntikulutus on pienmetsäkoneissa vähäisempi, mutta kustannussäästöä ei välttämättä kerry, sillä mottejakin kertyy hitaammin."

*Kannattavuuden näkökulmasta pienen hakkuukoneen suurin haaste ovat työvoimakustannukset, jotka ovat koneen käyttötuntikustannuksista** noin 40 %. Asko Poikela: "Työvoimakustannukset per tunti ovat pienellä koneella yhtä suuret kuin isommalla."

*Metsäkuljetuksessa työvoimakustannukset muodostavat jopa puolet koneen tuntikustannuksista. 

*Asko Poikela: Metsäkuljetuksen huonon tuottavuuden ohella pidän puutteellista ergonomiaa isona haasteena ammattimaisen, pienkoneisiin perustuvan ensiharvennuksen kehityspuolella." 

**Käyttötuntikustannus saadaan jakamalla kaikki vuoden mittaan kertyvät kiinteät, muuttuvat ja työvoimakustannukset koneen vuosittaisilla käyttötunneilla. 


Kooste "Vaaran merkit" (Marikki Nykänen, Iltalehti 5.1.2024)

*Erkoistutkijan Katri Himasen, Luke: "Jos hyviä käpyvuosia tulee epätavallisen usein, se kertoo epäsuorasti kuivuudesta. Äärimillään puhutaan niin sanotusta hätäkukinnasta. Eli puu "ajattelee", että lähtö voi olla lähellä, joten se pyrkii tuottamaan runsaasti jälkeläisiä. Hyviä käpyvuosia voidaan pitää merkkinä keskivaikeasta stressistä. Mikäli kuivuus menee liian pahaksi, puu ei enää kykene tuottamaan käpyjä." 

*Saksalainen metsäasiantuntija Hans Jürgen Böhmer: "Vaikka vesi oli tiukassa, kuuset alkoivat kukkia erityisen runsaasti ja tuottaa runsaasti käpyjä. Jos puulla ei ole enää vettä tai muita resursseja jäljellä, joita se voisi sijoittaa muiden "ruumiinosiensa" kasvattamiseen, kuusien kasvu hidastuu. Myös neulasista tulee tavallista pienemmät, kun puu laittaa kaikki resurssinsa käpyjen tuottamiseen."

*Suurmetsänomistaja Timo Kujala: "Koska puhtaat tasaikäiset kuusikot eivät tule selviämään ilmastonmuutoksessa, nyt pitäisi tehdä kaikki mahdollinen muutettavissa olevien metsien muuttamiseksi erirakenteisiksi sekametsiksi."

*Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää, Luke iloitsee siitä, että ojitustuesta on luovuttu. Ojitetut suometsät ovat ongelmallisia siksi, että erityisesti runsasravinteisilta soilta vapautuu ojituksen jälkeen paljon ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Ratkaisu on luopua näissä runsasravinteisissa suometsissä avohakkuista ja siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. 

Kooste "Pitempi kiertoaika voikin tuottaa eniten kuusikoissa" (Sami Karppinen, Metsälehti 1/2024)

*Tutkimusprofessori Jari Hynynen, Luke: Laskelmissa on verrattu nykyisten metsänhoitosuositusten mukaista keskimääräistä uudistamisajankohtaa 28 sentin keskiläpimitassa vaihtoehtoon, jossa uudistaminen tehdään 30 sentin läpimitassa.

*Esimerkin kuusimetsälöille tehdyissä laskelmissa kiertoajan pidentäminen 7 vuodella 68 vuoteen tuottaa metsänomistajalle hakkuutuloja yli 4 700 euroa enemmän kuin vaihtoehto, jossa päätehakkuu tehdään 61-vuotiaaseen metsään. Kaikkiaan hakkuutuloa kertyy jatketulla kiertoajalla reilut 21 000 € hehtaarilta. Kuusikon kiertoajan pidentämisen kannattavuutta selittää etenkin se, että tukkipuun keskimääräinen vuosituotos lisääntyy noin 0,8 kuutiota hehtaarilla. Kuitupuun keskituotos pienenee vastaavasti noin 0,4 kuutiolla. Kuusikossa puuston keskimääräinen hiilivarasto kasvaisi 7 vuoden aikana 222 tonnista 252 tonniin, eli 12 %.

*Etelä-Suomen puolukkatyyppisessä männikössä kiertoajan jatkaminen suositusten mukaisesta 77 vuodesta 83 vuoteen sen sijaan heikentäisi kannattavuutta 3% tuotto-odotuksella. Männyllä kiertoajan jatkaminen 6 vuodella lisää tukkipuun keskimääräistä vuosituotosta vain alle 0,2 kuutiota hehtaarilla. Kuitupuun keskimääräinen tuotos sen sijaan kasvaa hieman, päinvastoin kuin kuusikossa. Männikössä keskimääräinen hiilivarasto kasvaisi 6 vuodessa yli 13 % 186 tonnista 215 tonniin.

Kooste "Hiilimarkkinoilla eletään yhä luppoaikaa" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 1/2024)

*Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat paikka, jossa pääasiassa yritykset ostavat ilmastoyksiköitä omien ilmastotavoitteiden kattamiseksi. Suomen metsien osalta hiilimarkkinoille on pyritty myymään hiilensidontaa lisäävien toimien, kuten lannoitusten ja metsitysten, tuottamia hiiliyksiköitä. Vuonna 2022 Suomen vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla myytiin yksiköitä reilulla 800 000 €:lla. Hiilitonnin keskihinnat vaihtelivat 10-36 € välillä. Tunnetuimpia hiilimarkkinoiden toimijoita ovat metsänhoitoyhdistysten kanssa Hiiliplus-palvelua markinoiva Green Carbon. Palvelussa metsien hiilensidontaa lisätään lannoituksella.

*Metsien hiilensidonnan myynti velloo odottavissa tilassa. Anna Laine, Gaia Consulting: "Ennen kuin EU-sääntely valmistuu, on merkittävä riski, että alkaa toteuttaa hanketta, joka ei sitten olekaan kelpoinen täyttämään lainsäädännön vaatimuksia."

*Tutkija Emmi Hilasvuori, Luke: "Maailmanlaajuisesti hiilimarkkinat eivät ole hiipumassa vaan päinvastoin."

Kooste "Muutosta ilmassa" (Pekka Keloneva, Metsälehti 1/2024)

*Muuttuva energiatalous on tuonut usealla tilalliselle torppariksi globaalin rahastoyhtiön. Voimala-alueen tilalliset nauttivat maanvuokratuloja. Miljöö muuttuu energian tuotantoalueeksi. Etämetsänomistajalle tuulivoimaloiden punainen meri ei vilku silmien edessä päivittäin. Paikalliselle se näkyy. 

*Alueellisesti tuuli- ja aurinkovoimalat kasvattavat kunnan kiinteistöverotuloja. 

Kooste "Loppuuko päätehakkuiden vapauden aika?" (Mikko Riikilä, Metsälehti 1/2024)

*Aikaisemmin (ennen vuotta 2014) metsälaissa määriteltiin, missä vaiheessa metsän saa uudistaa. 

*Päätehakattavat metsät ovat nuorentuneet. Johtava tutkija Kari Korhonen, Luke: "Metsien järeys ei ole alentunut yhtä paljon, koska hakattavaksi on tullut viljelymetsiä, jotka ovat kehittyneet luontaisia metsiä nopeammin."

*Tutkijaprofessori Jari Hynynen, Luke: Maltilliset 5-15 vuoden kiertoajan pidennykset lisäisivät puuston kasvua ja kartuttaisivat elävää puustoon vuosittain 3,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Määrä ei ole vähäinen-viime vuonna Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 45 miljoonaa tonnia.

*Uudistushakkuita pitäisi vähentää viidenneksellä ja harvennuksia lisätä kolmanneksella sekä välttää suosituksia voimakkaampia harvennuksia. Se tarkoittaisi korkeita korjuukuluja ja aiempaa pieniläpimittaisempia tukkeja. Hoidetuissa nuorissa metsissä ensiharvennuksia pitäisi sekä kuusikoissa että männiköissä lykätä 13-14 metrin pituusvaiheeseen, ja ne pitäisi tehdä nykyistä lievempinä. 

*Suuri kysymys on, sulaisiko suo ennen kuin kurki kuolisi eli selviäisivätkö tehtaat ylimenokaudesta. Nykyistä varovaisemmat harvennukset olisivat vaikea rasti nykyisille metsäkoneille, kun harvennuksessa jätettävän puuston pohjapinta-alan pitäisi asettua noin 20 m2 hehtaarilla. 

*Johtava asiantuntija Lauri Saaristo, Tapio: "5-15 vuoden kiertoaikojen pidennykset eivät juuri lisäisi monimuotoisuutta. Monet vanhojen metsien lajit, kuten sienet, palaavat kasvatusmetsiin hitaasti. Lajien paluu on kesken vielä 80 vuotta edellisen hakkuun jälkeen. Tarvittaisiin siis yli 100 vuoden kiertoaikoja, jotta vanhojen metsien lajit hyötyisivät. Näin pitkien kiertoaikoihin siirtyminen leikkaisi hakkuumahdollisuuksia siinä määrin, ettei puuta riittäisi läheskään nykyisessä mitassa toimivalle metsäteollisuudelle.

*Hiilensidontaakin suosivassa metsän kasvatuksessa harvennuskertoja olisi 2 kiertoajan kuluessa. Harvennuskertojen vähentäminen ei juuri lisäisi metsäluonnon monimuotoisuutta.


Kooste "Helpotusta harvennukseen" (Anne Soininen ja Mari Ikonen, Aarre 11/2023)

*Metsänhoidon suositusten harvennusmallit ovat apuväline harvennusten toteutukseen. 

*Metsänhoidon suositusten koordinaarrori Kalle Vanhatalo, Tapio: "Tärkein syy harvennusmallien uudistukseen oli se, että nykymenetelmin kasvatetut viljelymetsät kasvavat ja saavuttavat leimausrajan paljon nopeammin kuin mitä vanhoissa malleissa oletettiin." Edelliset mallit ovat vuodelta 2006. Niissä käytettyjen kasvumallien aineistona ovat olleet metsät, jotka pääosin ovat olleet luontaisesti syntyneitä.

*Uusissa malleissa taustamuuttujien syöttämisen jälkeen palvelu antaa harvennusmallin, joka ilmaisee jäävän puuston tavoitetiheydet. Eteläisessä ja keskeisessä Suomessa jäävän puusto voi olla 2 m2/ha tavoitetta tiheämpi tai harvempi ja pohjoisessa Suomessa 1,5 m2/ha. 

*Perusmalleissa sovitetaan tasapainoisesti yhteen talous, tuhoriskien hallinta ja hiilensidonta. 

*Rauduskoivun mallit saadaan keväällä 2024, muiden puulajien mallit vuoden 2023 loppuun mennessä.


Kooste " Sekametsiä kohden sekalaisin keinoin" (Petri Kortejärvi, Aarre 11/2023)

*Kuusen kasvuun lähtö mustikkatyypin metsässä on niin ripeä, että se näyttää pysyvän istutusmännyn vauhdissa. Kuusta ja mäntyä voinee istuttaa sekaisin.

*Hieman karummilla ja kuivuudelle alttiilla maapohjilla istutuskuusi jää kuitenkin männystä jälkeen. Näille pohjille sopii paremmin männyn kylvö yhdistettynä kuusen istutukseen. Tällöin noin 1000 kappaletta kuusia hehtaarille riittää.

*Jos istutetaan vain yhtä puulajia, istutustiheyttä on syytä laskea totutusta. Mättäitä tai laikkuja kannattaa tehdä kuitenkin edelleen tehdä yhteensä noin 2000 kappaletta hehtaarilla. Tämä varmistaa luontaista tai kylvettyjen taimien syntymisen riittävän etäälle istutuskuusista.

*Mäntymaat kannattaa jatkossakin uudistaa pääosin männylle, mutta omatoiminen metsänomistaja voi täydentää niitä kuusella, esimerkiksi 300 kappaletta hehtaarille. Näyttää siltä, että yksittäiset, etäällä toisistaan kasvavat kuuset pysyvät terveinä jopa puolukkatyypin metsässä. 

*Taimikoiden ja edelleen nuorten kasvatusmetsien jääminen liian tiheiksi on konkreettinen uhka, mikäli istutustiheyttä ei lasketa. Kynnys istutetun taimen poistamiseen saattaa säilyä korkeana, vaikka vieressä olisi hyvälaatuinen luontainen mänty tai kuusi.

'Kooste "Menestyksen mahdollisuus vai paluu torppariaikaan?" (Sami Karppinen, Metsälehti 22/2023)

*Stora Enso tarjoaa yrittäjille Harvesting Partner-urakointisopimusta. jossa Stora Enso neuvottelee konekaluston rahoitussopimuksen ja yrittäjä käyttää koneita leasing-sopimuksella.

*Pakettiin kuuluvat myös kirjanpito-, henkilöstö- ja koulutuspalvelut.

Kooste (Totta ja tarua metsänhoidosta" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 22/2023)

*Jatkuva kasvatus lisää metsän monimuotoisuutta

-Jatkuva kasvatus ei automaattisesti turvaa uhanalaisten metsälajien vaatimia vanhoja lehti- ja havupuita eikä järeää lahopuuta.

-Ongelmana on, että metsätaloudesta eniten kärsivät lajit vaativat usein säilyäkseen vanhoja eläviä puita ja järeää kuollutta puustoa.

-Sekapuustoisuuden ylläpito vaikuttaa olevan jatkuvassa kasvussa haastavampaa kuin avohakkuissa. Valoa vaativat puulajit, kuten mänty ja koivu, edellyttävät pienaukkohakkuita. 

*Taimikonraivauksen voi tehdä milloin vain

-Jos raivauksessa tulee kaatumaan havupuita, raivaus tulee tehdä pakkaskeleillä. Näin ehkäistään puita lahottavan juurikääpäsienten leviäminen kaadettujen havupuiden kantoihin ja sitä kautta pystyyn jääneisiin puihin.

*Rehevällä paikalla kasvava mänty on aina huonolaatuista

-Mäntyjen tulee kasvaa taimina ja nuorina puina riittävän tiheässä. 

*Yksi koivusukopolvi poistaa juurikääpää, ja seuraavaksi voi taas istuttaa kuusta

-Koivusukupolven kasvattaminen on tehokas keino saada puita lahottavaa juurikääpäsientä häviämään tai ainakin merkittävästi vähenemään maaperästä.

-Koivikon alle luontaisesti syntyvät kuusentaimet täytyy käydä raivaamassa nurin, sillä ne pitävät tartuntaa yllä.

-Myös lehtisekapuusto voi vähentää juurikäävän leviämistä kuusikossa. Lehtipuuta pitää tällöin olla kuusikossa vähintään 30 % runkoluvusta metsikköön tasaisesti jakautuneena, mieluusti enemmänkin.

*Alikasvoskuuset ovat herkemmin lahovikaisia kuin istutuskuuset

-Suurten puiden alla kasvavat kuusentaimet eli alikasvoskuuset näyttävät olevan istutuskuusia herkempiä puita lahottavalle juurikääpätartunnalle.

Alikasvokset kärsivät usein valon ja ravinteiden puutteesta, mikä todennäköisesti lisää niiden alttiutta tartunnalle. Lisäksi alikasvokset esiintyvät tiheinä ryhminä, joissa juurikääpäsienen on helppo levitä.

-Huono valinta on lahokuusikon avohakkuu ja istutus kuuselle. Puulajin vaihto lehtipuuksi on ehdottomasti paras ratkaisu. 

Kooste "Koivusekoitus voi lisätä kuusen ongelmia kuivina kesinä" (Matti Kärkkäinen, Metsälehti 23/2023)

*Miten kuivuuteen reagoi kuusen ja koivun sekametsä. Tiedetään, että kuusi pystyy reagoimaan kuivuuteen nopeasti, koska solujen rengashuokoset sulkeutuvat rungossa kuivuuden kohdatessa. Koivun putkiloissa ei ole vastaavaa mekanismia, vaan koivu haihduttaa kuivana kautena kaiken veden minkä se saa otetuksi maaperästä. Järeäpuustoisessa koivun ja kuusen sekametsässä koivut saattavat voida kuivuusjaksona paksusti samaan aikaan kun kuuset kärsivät koivun ottaessa haltuunsa kaiken saatavissa olevan veden.

*Puhtaassa kuusikossa olisi parempi tilanne: kaikki puut säästäisivät vettä.

*Olisiko viisasta unohtaa sekametsäintoilu silloin, kun maaperän paksuus on alle 2 metriä?

Kooste "Muokkaus ja risujen ajo käyvät samalla koneella" (Mikko Riikilä, Metsälehti 23/2023)

*Risutecin ja Metsä Groupin yhteishankkeessa kuormatraktorin perään on asennettu muokkauskone. Sama kone sekä ajaa hakkuutähteet että muokkaa maan, mikä vähentää koneiden siirtotarvetta. Kone korjaa ensin hakkuutähteet osalta aukkoa ja varastolta palatessa muokkaa risuista vapautuneen alueen. Muokkauskoneella maa muokataan ylös-alas liikkuvilla muokkausterillä. Kone voi sekä mätästää että laikuttaa metsämaata.



Kooste "Metsävähennys kaipaa päivitystä" (Tiina Lietzén, Metsälehti 21/2023)

*Metsävähennys kutistaa kivasti puunmyyjän verotaakkaa. 100 000 euron metsätilakaupasta saa rajoittamattomana aikana tehdä 60 000 euron vähennyksen tietyin edellytyksin. 30 prosentin verokannalla etu on peräti 18 000 euroa.

*Orpon hallitusohjelman tavoitteena on metsävähennyksen määrän nosto jossain vaiheessa 75 prosenttiin. Tämän ajatellaan helpottavan sukupolvenvaihdoksia ja vahvistavan perhemetsänomistajien mahdollisuuksia kisata metsätiloista rahastoyhtiöitä ja erilaisia metsään sijoittavia instituutioita vastaan. 


Kooste "Sekametsät mullistavat varhaishoidon" (Tiia Puukila, Metsälehti 21/2023)

*Jotta hyväkasvuisesta kuusentaimikosta kasvaa sekametsä, täytyy vanhat taimikonhoito-opit päivittää. Viljelykoivu karkaa kasvussa.

*Erikoistutkija Saija Huuskonen, Luke: "Istutusrauduskoivun varhaiskehitys on niin paljon nopeampi, että emme saa yksijaksoista sekametsää viljellen kasvatettua siten, että istuttaisimme sekä kuusta että koivua. Varmimmin toimiva menetelmä yksijaksoiseen sekametsäkasvatukseen on kuusen istutus ja luontaisen rauduskoivun hyödyntäminen sekapuustona."

*Alkuvaiheessa koivujen pituuskehitys on rivakampaa, mutta koivun pituuskasvu suhteessa kuuseen hidastuu noin 20 vuoden iässä. Tämän takia taimikkoon voi jättää aavistuksen kuusia pidempiä koivuja.

*Nykyään metsänhoitosuosituksissa kuusen istutustiheys on 1500-1800 tainta hehtaarilla. Huuskonen: " Turvallisempi vaihtoehto ehkä olisi 1600 tainta hehtaarilla."


Kooste " Energiapuun korjuun suositukset uusiksi" (Liina Kjellberg, Metsälehti 21/2023)

*Hoidetuissa nuorissa metsissä puuston runkoluvun tulee suositusten mukaan olla ennen energiapuuhakkuuta noin 2500 runkoa hehtaarilla. Puuston tulisi olla keskipituudeltaan yli 10 metrin mittaista. Puuston keskiläpimitan taas tulisi olla vähintään 10 mutta korkeintaan 16 senttimetriä. 

*Hooitamattattomiin nuoriin metsiin energiapuun korjuun suositukset eivät anna yhtä tarkkoja ohjeita. Metsien käytön asiantuntija Laura Nikinmaa, Tapio: "Jos tavoitteena on kunnostaa metsä, sellainen kohde on hyvä, jolla hehtaarilta löytyy vähintään 400-500 hyvälaatuista runkoa. Jos metsä on kauttaaltaan ryteikköä, on syytä miettiä, kannattaisiko kaikki rungot korjata energiaksi ja uudistaa ala uudestaan."

*Kantojen ja hakkuutähteiden keruuta suositellaan energiapuun korjuun suosituksissa vain kuivahkoille kankaille ja niitä rehevämmille kasvupaikoille. Hakkuutähteitä kannatta korjata lähinnä kuusikoista. Nikinmaa: "Hakkuutähteestä 30 % tulisi jättää uudistusalalle." 


Kooste "Hakkuutähteiden keruu ja muokkaus yhdellä kertaa" (Krista Kimmo, Metsä Groupin Viesti 4/2023)

*Toimitusjohtaja Jussi Aikala, Risutec: "Ponssen Buffalo-ajokoneen häntä on irrotettu ja sen tilalle on pultattu lisälaite eli muokkain. Idea on, että samalla ajokoneella voidaan muokata maata ja korjata hakkuutähteet."


Kooste"Erinomainen kauppatapa. Järeysrunkohinnoittelu laajenee" (Maria Latokartano, Metsä Groupin Viesti 4/2023)

*Järeysrunkohinnoitellussa puukaupassa metsäasiantuntija arvioi puuston laadun sekä poistettavien puiden keskijäreyden. Tietojen pohjalta leimikolle puulajeittainen kuutiohinta. Metsänomistaja saa järeysrunkohintatarjouksen. Puukaupan yhteydessä metsänomistaja saa taulukon eli järeysrunkohintamatriisin, josta hän näkee miten kuutiohinta muuttuu, jos järeys poikkeaa arvioidusta. Lopullinen poistettujen puiden keskijäreys saadaan puun korjuun jälkeen hakkuukoneen mittaamana. Jos se on metsäasiantuntijan arviota korkeampi, puusta maksettava hinta nousee, ja päinvastaisessa tilanteessa laskee.


Kooste "Metsä Group leikkaa puunhankinnan päästöjä" (Laura Lenkkeri, Metsä Groupin Viesti 4/2023) 

*Näillä keinoin päästöt alas: junakuljetusten lisäämisellä, biokaasuautojen lisäämisellä puukuljetuksiin, sähkörekkojen käytöllä erityisesti terminaalikuljetuksissa ja kuljetusten korjuun hyvällä optimoinnilla.


Kooste " Uusilla ohjeilla" (Maria Latokartano, Aarre 9/2023)

*Suometsien vääränlainen metsätalouskäyttö kuormittaa vesistöjä ja ilmastoa. Toimintatapoja muuttamalla ympäristökuormitusta voidaan hillitä ilman, että taloudellisesta tuloksesta tarvitsee tinkiä.

*Erikoistutkija Hannu Hökkä, Luke: "Aiemmin luultiin, että metsäojituksen aiheuttama vesistökuormitus olisi melko vähäistä ja että se palautuisi melko nopeasti toimenpiteitä edeltäneelle tasolle. Vasta myöhemmin havaittiin, että kuormitus on luultua merkittävämpää. Vaikutukset ovat nähtävissä vielä useita vuosikymmeniä ojituksen jälkeen".

*Ojitetusta turpeesta voi vapautua ilmakehään joko hiilidioksidia tai metaania. Hiilidioksidipäästöjen riski kasvaa, jos pohjaveden pinta painuu liikaa joko kunnostusojituksen tai järeän puuston haihdutuksen seurauksena. Jos pohjaveden pinta hakkuun jälkeen nousee lähelle maanpintaa, maaperästä alkaa vapautua metaania.

*Pohjaveden pinnankorkeutta säädellään tehokkaimmin kasvatettavan puuston määrällä. Hökka: Korpikuusikoissa hyviä tuloksia on saatu poiminta-, kaistale-, suojuspuu- ja pienaukkohakkuilla, joilla metsä saadaan uudistumaan ilman puutonta vaihetta. Etelä-Suomen korpikuusikoissa noin 70 kuutiota hehtaarilla riittää pitämään pohjaveden pinnan halutulla korkeudella".

*Rämemänniköissä lupaavimmalta uudistamistavalta vaikuttaa kaistalehakkuu, jossa uudistuminen perustuu 20-50.metrisiin kaistaleisiin. Hökkä: "Mänty on valopuu, joten se vaatii kuusta enemmän valoa taimettuakseen. Vaikuttaisi siltä, että melko kapeakin kaistale riittää taimettumiseen. Taimikon kehitys kärsii vasta, jos kaistale on alle 20 metriä leveä."

*Hökkä: "Muokkauksesta ei useinkaan ole hyötyä, sillä suometsät taimettuvat helposti ilman sitäkin. Poikkeuksen tekevät varputurvekankaat, sekä tehokkaasti kuivuneet puolukkaturvekankaat, joille on syntynyt taimettumista haittaava raakahumuskerros."

*Suometsien paras lannoite on puutuhka. Kun tuhkaa levitetään 3 000-5 000 kiloa hehtaarille, kasvunlisäys on kasvupaikan mukaan 2-3 kuutiometriä vuodessa. 

*Kohteissa, joissa kunnostusojitus on välttämätöntä, valtaojat tulisi ensisijaisesti jättää perkaamatta ja sarkaojista perata vain ne, joiden alueella on lisäkuivatustarvetta. Hökkä: " Kasvatusmetsien sarkaojissa riittävä kuivatus saavutetaan jo 50-70 sentin ojasyvyydellä."

*Pitkään jatkuvaan jatkuvapeitteiseen kasvatukseen liittyy riski juurikäävän yleistymiseen. Suometsät ovat saattaneet säästyä juurikäävältä, koska turvemailta puu on perinteisesti korjattu talvella.

Kooste "Kuusenistutuksia rajoitettava vaikka lakisääteisesti" (Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 7/2023)

*Viime aikoina metsäorganisaatiot ovat ilmoittaneet laskevansa kuusen istutustiheyttä 1800 taimesta 1600 taimeen hehtaarille, jotta myös sekapuulle jäisi kasvutilaa. Tätä Pieksämäellä toimivan Partaharjun Puutarhan pääomistaja ja merkittävä metsänomistaja Erkki Savolainen pitää lähinnä kosmeettisena.

*Erkki Savolainen: " En näe mitään järkeä istuttaa uudistusaloille yli 1000 kuusta hehtaarille.Kuusen istutuksia on rajoitettava vaikka metsälakia tiukentamalla, ellei muu auta. Tämä on tärkeä asia."

*Kuusten sekapuuksi Savolainen istuttaisi rauduskoivua ja suotuisiin paikkoihin myös lehtikuusia.Muu lehtipuusto saa tulla luonnostaan: Leppää, pihlajaa ja mieluusti myös nopeasti kasvavaa haapaa. 

*Savolainen: " Koivutkin kannattaa istuttaa. Jalostetuista siemenistä kasvatettavat istutustaimet kasvavat 35 % maatiaiskoivuja nopeammin. Se merkitsee varhaisempia harvennuksia ja lisätuottoa jopa 50 kuutiota hehtaarilta kiertoajan kuluessa."

*Savolainen: "Kaadetun haavan jälkeen syntyy valtava määrä nopeakasvuisia vesoja. Haavat kasvavat nuorena nopeasti. Ensiharvennuksessa niistä saa saman hinnan energiapuuna kuin muistakin puista."


Kooste "Sekametsää vai eri puulajien mosaiikkia?" (Annika Kangas, Metsälehti Makasiini 7/2023)

*Metsikkö, jossa on sekaisin mäntyä ja koivua, on sekametsä. Toisaalta sama määrä koivuja ja mäntyjä rajattuna erillisiksi nänty- ja koivumetsiköiksi ei ole sekametsä.

*Eri puulajien metsiköiden muodostama puulajikirjo voi kuitenkin olla metsien monimuotoisuudelle ja tuhonkestävyydelle yhtä olennainen tai olennaisempi kuin sekametsän määrä. Kun verrataan yksittäistä sekametsää yksittäiseen yhden puun puulajin metsään, on selvää, että sekametsä on monimuotoisempi. Kun tarkastellaan yhden metsikön asemasta metsätilaa tai aluetta, tilanne on onimutkaisempi. 

*Itävaltalaisessa tutkimuksessa puulajien sekoitus metsikkötasolla lisäsi niiden tuhonkestävyyttä, mutta puhtaiden yhden puulajin metsiköiden mosaiikki laajemman alueen tasolla lisäsi tuhonkestävyyttä vielä enemmän.




Kooste " Kaikki käy vähän nopeammin" (Tiia Pukkila, Metsälehti18/2023)

*Jalostetulla siemenellä alkunsa saanut metsä kasva luontaisesti uudistunutta rivakammin sekä tuottaa tuloja enemmän ja vuosia aikaisemmin.

*Jalostuksen tuomilla hyödyillä on kuitenkin yksi ehto: hyvä metsänhoito. Metsäpäällikkö Hannu Niemelä, Tapio: " Jalostus on aivan loistava ja erinomainen asia, mutta ei se kyllä toimi, jos metsiä ei hoideta. Kaikki tulee vähän nopeammin. Esimerkiksi taimikonhoito tulee ajankohtaiseksi yksi tai kaksi vuotta aikaisemmin. Kasvumallit ja ohjeistukset ovat osin menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin ei ollut jalostusta."

*Vaikka jalostus ei pelasta taimikonhoidolta, se helpottaa sitä. Jalostetut taimet kamppailevat pintakasvillituutta vastaan paremmin ja ohittavat nisäkäs- ja tukkimiehentäituhoille alttiin alkuvaiheen nopeammin. Männyllä jalostus vaikuttaa myös kasvupaikan valintaan. "Männyllä oksalaatua on parannettu. Ne ovat vähemmän oksakkaita. Tämä tarkoittaa parantunutta laatua männyn rehevimmillä kasvupaikoilla."

Kooste "Pikku-Valmetilla kuorma kulkee" (Mikko Häyrynen, Metsälehti 18/2023)

*Tarmo Pakasen metsävarusteltu vuoden 1956 pikku-Valmet on kone, jota ajaessa on aina hyvällä tuulella.

*Hyvä tuuli on kestänyt myös ne monet kerrat, kun kone on uponnut tai jäänyt taka-akselin kohdalta kannon päälle. Vaijeri puuhun kiinni, koneessa ykkönen silmään ja vinssiin veto, niin kyllä irtoaa. Vedon voi laittaa rissalla myös kärryn teliin.

Kooste "Metka syynää kaivuutarpeen ojan tarkkuudella" (Tiia Puukila, Metsälehti 19/2023)

*Kemeralla tuetuissa suometsien hoitohakkuissa vanhat ojat on perattu ilman suurempia perusteluja. Metkassa tavoitteena on, että toimenpiteet suunnitellaan niin, että ojaverkostoon kosketaan kaivinkoneen kauhalla mahdollisimman vähän. Suometsänhoidon hakkuut ja lannoitukset suunnitellaan niin, että pohjaveden pinnantaso säilyy halutulla korkeudella ilman ojan avaamista. 

*Vanhojen ojien perkaukseen eli kunnostusojitukseen valtio ei enää myönnä tukea, ja jatkossa ojien tarpeellisuus selvitetään tarkoin.

*Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola, Metsäkeskus: "Todellinern ojien kaivuutarve on harkittava ja perusteltava ojan tarkkuudella. Se on iso muutos."

Kooste "Yhteismetsä helpottaa luopumisen tuskaa" ( Heli Virtanen, Metsälehti 19/2023)

*Yhteismetsästä kertyy osakkaille tuloa kahta kautta. Toisaalta tilille tipahtaa rahaa vuosittain, toisaalta omaisuuden arvo kasvaa hiljalleen.

*Hoitokunnan pj Jari Piirainen, Etelä-Savon yhteismetsä: "Mitä parempaan metsään liität, sitä isomman osuuden yhteismetsästä saat."

*Piiraiselta kysytään usein, kannattaako omat metsät hakata ennen niiden liittämistä yhteismetsään. Jos rahalle on tarvetta heti, se voi olla järkevää. Muussa tapauksessa ei. 

Kooste "Yläharvennuksella kymmenes lisää tukkia" (Heikki Hamunen, Metsälehti 19/2023)

*Metsähallitus on löytänyt keinon lisätä kakkosharvennuksesta kertyvän tukin määrää 10 %:lla. Muutoksen taustalla on on yläharvennuksen suosiminen perinteiden alaharvennuksen sijaan.

*Puunkorjuun operaatioasiantuntija Pasi Jormanainen, Metsähallituksen metsätalousyksikön Nurmeksen tiimi: "Kun tukkisaanto kasvaa 19 %, tarkoittaa se hehtaaritasolla 300-400 euroa lisää puunmyyntituloja." Nurmeksen alueella Metsähallituksen yläharvennuskohteiden puut jäävät järeytymään ja odottamaan päätehakkuuta noin 20 vuodeksi. 

*Yläharvennus on myös työkalu metsän kiertoaikaa pitkittävälle ja virkistyskäyttöä painottavalle metsänomistajalle.

Kooste "Juurikääpä kuriin katkontatiedolla" ( Tiia Puukila, Metsälehti 19/2023)

*Metsäkoneen tuottama katkontatieto mahdollistaa juurikäävän torjunnan uusin keinoin. Hakkuukone katkoo tukiksi kelpaamattoman lahon tyven lumpiksi. Tämä poikkeava katkontatieto paljastaa yksittäisen puun tarkuudella, missä juurikääpää on. Tällä hetkellä metsäkoneen tuottamaa tietoa juurikäävästä saadaan ainoastaan päätehakkuilta. Kuitupuusta tällaista katkontatietoa ei kerry.

*Projekktipäällikkö Henna Höglund, Metsäkeskus: "Kannattaa ilmaista jo etukäteen, että haluaa tietää, onko metsikössä lahoa. Tällöin tulee sovittua ja varmistettua tiedon kulku, mikäli lahoa havaitaan."




Kooste "Energiapuu kilpailee kuidun kanssa" (Markku Pulkkinen, Aarre 8/2023)

*Energiapuun hyvä hinta edistää nuorten metsien hoitorästien purkua. *Karsitun rangan hinta on monilla alueilla sama kuin kuitupuun hinta. Energiapuun hinta lähes kolminkertaistui vuodessa.

*Latvusmassan hinta nousi vuodessa 40%.

Kooste "Hiilinielu vai hiilen lähde" (Anne Soininen, Aarre 8/2023)

*Erikoistutkija Jaana Luoranen: "7 vuotias taimikko on vielä päästön lähde eikä ole muuttunut nieluksi. Puuston ja pintakasvillisuuden yhteyttäminen ei vielä kompensoi maasta vapautuvan hiilen määrää."

*Varhaisperkaus lisäsi hiilidioksidin vapautumista eli heikensi hiilensidontaa perkaamattomaan käsittelyyn verrattuna. Luoranen: "Tuotantopuusto reagoi varhaisperkaukseen hyödyntämällä uuden kasvutilan ja kiidyttämällä kasvua. Jo saman kasvukauden aikana kuusten läpimittakasvu varhaisperatulla alueella parani."

Kooste "Metsäsijoittaminen on Suomessa pieni ilmiö" (Petri Kortejärvi, Aarre 8/2023)

*Sijoittajat laittavat myyntiin tiloja, joiden metsät on laitettu hyvään kasvukuntoon, mutta isompaia hakkuumahdollisuuksia ei lähivuosina ole. Myyjää metsävähennyksen mahdollinen tulouttaminen kirpaisee, mutta jos metsävähennykseen oikeutettuja tiloja jää edelleen omistukseen, vähennyksestä pääsee hyötymään myöhemmin.

*Olisi kohtuullista, että metsänomistaja voisi jatkossa itse päättää, milloin hän lisää tilan ostossa muodostuneen metsävähennyspohjan omaan metsäverotukseensa. Tämä edesauttaisi huonosti hoidettujen metsätilojen ostamista, kuntoon laittamista ja edelleen myymistä ilman metsävähennyksen tulouttamista. 

Kooste "Tehokkaat ja painavat" ( Risto Jussila, Aarre 8/2023)

*Järeiden akkusahojen ketjunopeutta ja leikkuukykyä on parannettu lisäämällä akkujen volttimääriä. Samalla akkujen paino on kasvanut. Nyt voimakkaimmat akkusahat vastaavat jo 60-kuutioista ammattitason bensasahaa.

*Kokeilun sahoista erityisesti Makita ja Cramer ovat niin painavia, ettei niistä ole normaaliin hakkuutyöhön. Parhaimmillaan nämä akkusahat ovat järeiden runkojen kaadossa ja pölkytyksessä sekä isojen rankanippujen katkonnassa sahapukilla.

*Herkästi kiihtyvällä bensasahalla korvissa ja kämmenpohjissa tuntuva formula-fiilis sähkömoottoreista puuttuu. 

*Huoltoa akkusahat eivät juuri tarvitse.


Kooste "Hirvivahingot vähiin metsänhoidolla" (Marko Svensberg ja Lauri Itkonen, Metsästäjä 5/2023)

*Hirven aiheuttamien vahinkojen painopiste kohdistuu männyn ja rauduskoivun kasvatukseen. Hirvelle mieluisinta puuravintoa ovat lehtipuut: haapa, pihlaja, paju ja koivu. Talviravintona hirvelle maistuu männyntaimet.

* Vaihtoehtoisten ravintoresurssien saatavuus

Vaihtoehtoisen ravinnon tuottamisessa kannattaa hyödyntää voimalinjat, tienvarret, peltojen reunat, riistapellot ja joutomaat. Hirvien talvilaidunalueilla mänty- ja kuusivaltaisten metsien harvennukset ja päätehakkuut olisi hyvä sijoittaa talvikauteen ja nostella latvuksia hangen päälle ravintovarojen lisäämiseksi.

*Sekapuustoisuuden ylläpito ja lisääminen

Tavoitteena tulisi olla vähintään 3 puulajin sekametsät, joissa vähemmistöpuulajien yhteenlaskettu tavoiteosuus on vähintään 20-30%. Kolmen puulajin sekametsiin kuulu mäntyä, kuusta ja jotain lehtipuuta. Liiallista raivaamista tulisi välttää kaikissa metsänhoidon työvaiheissa: raivataan pois vain se, mikä on kasvutilan vapauttamiseksi ja hakkuutyön onnistumisen kannalta tarpeen. Kasvatusmetsien alikasvosta-erityisesti lehtipuita -tulisi säästää laajoilla alueilla.

*Taimikoiden särkymävaara

Mäntytaimikot olisi hyvä perustaa luontaisesti tai kylvön kautta, jotta saavutettaisiin riittävän tiheitä, särkymävaaralla varustettuja taimikoita.



Kooste "Poimintahakkuu vähentää suometsien päästöjä" (Liina Kjellberg, Metsälehti Makasiini 6/2023)

*Avohakattujen kohteiden kasvihuonepäästöt (hiilidioksidi, typpioksiduuli ja metaani) ovat keskimäärin 10-kertaiset poimintahakattujen kohteiden päästöihin verrattuna. Taustalla on se, että avohakatulla kohteella ei ole ensimmäisinä vuosina juuri kasvillisuutta, joka sitoisi hiilidioksidia tai typpioksiduulia. Metaanin päästöt aiheutuvat kunnostusojituksesta, joka avohakkuun yhteydessä yleensä tehdään. Metaania sitova sammalpeite häviää ojista kunnostusojituksessa.

*Tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen (Luke): "Poimintahakkuulla vältetään kunnostusojituksesta aiheutuvat kustannukset, ja rehevä korpi uudistuu yleensä hyvin, jolloin vältetään myös istutuksesta aiheutuvat kustannukset."


Kooste "Riittääkö puu?" (Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 6/2023)

*Seuraavassa huippusuhdanteessa, kun metsäteollisuuden uusienkin tehtaiden pitäisi käydä täydellä kapasiteetilla, puuta tarvittaisiin noin 90 milj.kuutiota vuodessa. Siis 15 milj. kuutiota enemmän kuin tällä hetkellä.

*Paineet hakkuiden vähentämisestä metsien hiilivaraston kasvattamiseksi ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvavat.

*Periaatteessa vino puuhultotase voidaan ratkaista neljällä konstilla: (1.) lisäämällä metsien kasvua, (2.) lisäämällä puuntuontia, (3.) sulkemalla metsätehtaita Suomessa tai muualla Itämeren rannikoilla tai (4.) ohjaamalla osa energiatuotantoon kulkeutuvasta kuitupuusta sellukattiloihin.

*Tutkijat Lauri Mehtätalo ja Jari Hynynen (Luke): Metsien vuosikasvua voitaisiin kohottaa nykyisestä 100 milj. kuution tasolta periaatteessa noin 120 milj. kuutioon. Jo istutettujen taimien jalostushyödystä on odotettavissa 1-2 milj. kuution kasvun lisäys tulevaisuudessa. Laajalla lannoitusohjelmalla voitaisiin saavuttaa noin milj. kuution kasvun lisäys. Kasvua voidaan nostaa myös maltillisella kiertoaikojen pidennyksellä."

* Kiertyoaikojen pidentäminen leikkaisi ensi vaiheessa vuotuisia hakkuumääriä.

*Metsien kasvu tulevina vuosina pikemminkin alenee kuin lisääntyy, koska jatkuvasti puuston kasvua pienemmäksi jäävät hakkuut vanhentavat metsiä. Tämä heikentää vähitellen kasvua.


Kooste "Vähän päivässä, paljon viikossa" (Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 6/2023)

*Kuinka kauan hehtaaria istuttaa

Keskimääräisissä olosuhteissa kohtuukuntoinen metsänomistaja istuttaa 50-100 tainta tunnissa. Sadan taimen tuntivauhdilla hehtaari tulee istutettua parhaimmillaan 3 päivässä.

Ulkopuolisen tekemänä hehtaarin istutustyö maksaa 400-500 € hehtaarilla ilman alvia.

*Ajoitus ratkaisee raivaussahauksessa

Varhaisperkaus on joutuisaa, kun vesakko perataan viitisen vuotta istutuksen jälkeen.

Metsänomistajat raivaussahasivat (Työtehoseuran tutkimus) 0,06 ha tunnissa ja tekivät keskimäärin 5 tunnin päivässä 0,3 ha.

Ammattimetsuri varhaisperkaa 0,5-1 ha taimikkoa päivässä. Metsäyhtiöillä ja metsänhoitoyhdistyksillä teetettyinä varhaisperkauksen hinta alkaa noin 400 € hehtaarilla ilman alvia.


Kooste " Laatupuun kasvatus lähtee uudistamisesta" (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 6/2023)

*Kuivahkoilla kankailla ja sitä karummilla mailla männyn yksi vaihtoehto on luontainen uudistaminen eli siemenpuuhakkuu. Sillä saa suuren alkutiheyden. Maanpinta pitää kuitenkin rikkoa, jotta pienistä siemenistä kasvaa tiheä taimikko. Luontaisella uudistamisella hävitään metsänjalostuksen hyöty. Toinnen vaihtoehto on konekylvö, silloin saa jalostushyödyn talteen.

*Karuhkoilla ojitetuilla soilla, joissa on vielä merkittävästi rahkasammalta, uudistaminen on helppoa. Tehdään siemenpuuhakkuu, jossa jätetään hyvälaatuisia mäntyjä noin 30 kappaletta hehtaarille.

*Tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä mailla laikku- tai kääntömätästys ja jalostetut kuusentaimet.

*Koivun viljely on hirvien takia vaikeaa ja on järkevää vain pahasti maannousemasienten eli tyvilahon vaivaamilla alueilla.

*Tammi tarvitsee maaperän, joka on kostea ja vettä läpäisevä eli rehevä kangas. Tammi kannattaa kasvattaa metsätaloudessa siten, että tammea kalliina taimena istutetaan ehkä 700 puuta per hehtaari. Noin 4 vuotta sen jälkeen istutetaan loput mättäät kuusilla. Sen jälkeen kuusi varjostaa tammien runkoja. Tammet kasvavat ylöspäin ja vesioksia tulee vähän.

*Meillä suurin vahingonaiheuttaja on tyvilaho, Toisena lienee ytimennäivertäjä, kolmantena mäntypistiäinen. Meillä kirjanpainajatuhot ovat marginaalisia.


Kooste "Ettei vedetä kölin ali" (Mikko Häyrynen, Metsälehti 16/2023)

*Maanomistajien piirissä etenkin johtokatujen eli tuulivoimalan muuntoasemalta kantaverkkoon menevien voimalinjojen lunastukset ovat nostattaneet tunteita.

*Kiinteistöarvioija Vesa Hakola, Maanomistajien Arviointikeskus Oy: "Tuulivoimakanavan reunalla korvaus tipahtaa eurotasolta muutamaan senttiin neliöltä. Toisille tuulipuisto on lottovoitto, toiset eivät saa juuri mitään."

*Tuulivoimabuumia saattaa seurata aurinkovoimaloiden hyöky, jossa voidaan hyödyntää jo rakennettuja siirtojohtoja. Vesa Hakola: "Heikkotuottoisia metsiä kannattaa laittaa aurinkovoimaan, mutta vain jos vieressä on turvesuo tai pelto, johon aurinkovoimala rakennetaan joka tapauksessa." Aurinkovoimalalle vuokrattuna hehtaari voi tuottaa 1000 € tai ylikin. Se on selvästi enemmän kuin pellon ja vieläkin enemmän kuin metsän tuotto.


Kooste "Metka pistää suometsänhoidon uusiksi" (Mikko Häyrynen, Metsälehti 16/2023)

*Nuoren metsän hoitoon pituusraja

Nuoren metsän hoidossa siirrytään keskiläpimittavaatimuksesta jäävän puuston pituusrajaan, joka on havupuilla 12 m ja lehtipuilla 15 m.

Pienpuun keruussa tulee metsään jättää kuolleet pysty- ja maapuut.

*Suometsänhoito täysin uusiksi

Pääpaino on vesiensuojelussa ja ilmastossa eli hiilen pitää pysyä turpeessa.

Pelkkää ojien kunnostusta ei jatkossa tueta, vaan siirrytään valuma-alueen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, jossa luonnonhoito, ilmasto ja taous ovat samalla viivalla.

*Metsäteiden perusparannus huomioi vaelluskalat

Metsäteiden rakentamisessa ja perusparannuksessa uutta on vaatimus tavoitekantavuudesta. Tukea voi saada myös yhdelle tilalle. Perusparannuksen uutena ehtona on kalojen vaellusesteiden purkaminen.

Terveyslannoitus säilyy pääpiirteissään entisenlaisena, mutta kasvupaikkavaatimuksen tilalle tulee vaatimus puuston minimäärästä.

*Haku avautuu maaliskuussa

Tukitasoista ei ole vielä hallituksen päätöstä.


Kooste "harvennettu metsä hengittää ja antaa arvokasta tukkia" (Juha Paavoila, Stora Enson TerveMetsä 3/2023)

*Metsäasiantuntija Risto Hellä, Stora Enso: "Harvennushakkuun avulla voidaan keskittää kasvu metsän elinvoimaisimpiin yksilöihin, niihin parhaimpiin. Kun huonompilaatuista puuta poistetaan, jäljelle jäävästä puusta saadaan enemmän hyvälaatuista tukkia, joka on myös metsänomistajalle sit' arvokkainta puuta. Jos metsää ei harvennettaisi, saataisiin 70 vuoden kuluttua sama puumäärä, mutta harvennetussa metsässä puut ovat järeämpiä ja hyvälaatuisia. Arvokkaan tukkipuun määrä on huomattavasti suurempi kuin harventamattomassa, kuitupuuvaltaisessa metsässä."

*Metsäkoneen kuljettaja Sasu Kiviharju, Luukolmio, Luumäki:" Kun avohakkuussa pyritään maksimoimaan puusta saatav hyöty, on harvennuksessa painopiste selvemmin metsänkasvatuksessa. Jälkeen on jäätävä aina hyvälaatuinen kasvatusmetsä." Edelleen moni ajattelee, että harvennus olisi hyvä tehdä kevyellä kalustolla, mutta Kiviharju on eri mieltä. "Koska puomi on 11 metriä pitkä, ulotutaan yhdeltä uralta harventamaan yli 20 metrin kaistale. Näin ajouria tarvitaan vähemmän. Isommassa hakkuukoneessa on myös voimaa hallita paremmin kaadettavia runkoja ja välttää korjuuvaurioita pystypuissa."

*Kasvatushakkuussa puuta poistetaan noin kolmasosa. Hellän työalueella tämä tarkoittaa keskimäärin 70 mottia hehtaarilta. Päätehakkuun vaiheessa alueella kasvaa keskimäärin noin 300 mottia hehtaarilta.


Kooste "Metsän yhteisomistus vaatii selkeitä pelisääntöjä" (Tuomas I. Lehtonen, Stora Enson TerveMetsä 3/2023)

*Perintönä tai lahjana saadun metsätilan pyörittäminen voi käydä hankalaksi, jos hallintosoppaa sekoittaa useampi omistaja.

* Neuvonta-asiantuntija Saku Pirhonen, Stora Enso: Jos yhteisomistusta halutaan jatkaa, voidaan metsätila muuttaa yhteismetsäksi, verotusyhtymäksi tai osakeyhtiöksi. Kun esimerkiksi kuolinpesä puretaan, osakkaille muodostuu selkeämpi käsitys metsäomaisuudestaan ja metsään liittyvät tulot ja menot pystytään kohdistamaan oikeassa suhteessa omistajille. Yhteismetsän ja metsäyhtymän omistaja voi myös hyödyntää metsävähennystä ja metsäyhtymän osakkaan käytettävissä on myös yrittäjävähennys. 


Kooste "Jatkuvatoiminen mätästäjä on tehokas ja pihi maanmuokkaaja" (Juha Hanni, Stora Enson TerveMetsä 3/2023)

*Metsänhoidonasiantuntija Kari Jäppinen, Stora Enso: " Laikkumätästäjä Bracke on noin kolmanneksen edullisempi kuin perinteinen kaivinkonemuokkaus."

*Bracke-mätästäjässä peruskone, eli metsäkone, vetää mätästintä, ja istutuspaikkoja syntyy kahdessa rivissä pysähtymättä. Mätästäjän muokkauslevyllä voidaan tehdä kohteen mukaisesti joko viljelymättäitä istutuskohteille tai kylvölaikkuja siemenille. 


Kooste "Metsämaan vuokratulot menossa pääomaverolle" (Tiia Puukila, Metsälehti 15/2023)

*Tuhannet metsänomistajat saavat metsämaasta vuokratuloja: tuulivoimalasta, aurinkovoimalasta, linkkimastoista, metsästysmaiden vuokrauksesta, maiseman vuokraamisesta, matsämaan vuokrauksesta Tornatorille, kaivosyhtiöiden kaivospiirimaksuista.

*Mikäli hallitusohjelman kirjaus toteutuu, metsämaasta saatavat vuokratulot ovat jatkossa pääomatuloa.

*Monille tämä tietää nykyistä huokeampaa verotusta, mutta pienituloisilla verotus kiristyy.


Kooste "Senttipeliä kuidusta ja rankapuusta" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 15/2023)

*Stora Enso ja Metsä Group ilmoittivat pienentävänsä kuitupuun minimiläpimittaa sentillä hakkuissa.

*Kenttäpäällikkö Pauli Rintaka, MTK, näkee kuitupuun läpimittamuutokselle kaksi syytä. Puuntuonnin loppuminen Venäjältä on realisoitunut lopullisesti tänä vuonna, joten metsäyhtiöt tarvitsevat etenkin kuitupuuta lisää kotimaasta. Toinen tekijä on energiapuun kova kysyntä. Energiapuuksi päätyvää karsittua rankaa on korjattu kuitupuuta pienempään, jopa 3 sentin läpimittaan asti. Energiapuun hinta on noussut tänä vuonna ja kilpa-asetelma kuitupuun kanssa koventunut. 

*Rintalan mukaan pienempi latvaläpimitta voi lisätä ensiharvennuksen kuitupuukertymää 2-3 kuutiolla hehtaarilta, mikä tarkoittaa nykyhinnoilla 40-60 euron lisätuloa metsänomistajalle. 


Kooste "Vanhat ohjeet romukoppaan" (Mikko Riikilä, Metsälehti 15/2023)

*Sekametsän luominen on aloitettava jo varhaisperkausvaiheessa. Tähän asti varhaisperkauksessa on ohjeistettu poistamaan miltei kaikki lehtipuusto. Ainakin nopeakasvuisilla kuusenistutusaloilla se on virhe, jos tavoitteena on sekametsä. 

*Varhaisperkauksessa taimikon runkoluku voidaan alentaa tavoiteltavaan kasvatustiheyteen. Hirvituhoille alttiissa männyntaimikossa taimia voidaan jättää merkittävästi tätä enemmän.

*Varhaisperkauksen voi tehdää myös reikäperkauksena, jolloin lehtipuusto poistetaan vain metrin säteellä taimista ja muualta kaadetaan vaain taimia taimia selvästi pidemmät lehtipuut.

*Tutkija Saija Huuskonen, Luke: "Olemme tottuneet siihen, että istutetut kuuset lähtevät varmuudella kasvamaan. Jos säät äärevöityvät, taimia voi kuolla runsaammin, ja silloin taimikossa pitää olla särkymävaraa. Muokkauskohtiakaan ei pidä vähentää, koska se haitaisi luonnontaimien syntymistä."

*Varsinaisessa taimikonhoidossa valitaan tavoiteltu määrä einespuuksi kasvatettavia puita ja säädetään taimikon puulajijakauma-siis paljonko lehtipuita ja paljonko kuusia mäntytaimikoihin ja mäntyjä kuusentaimkoihin jätetään. 

*Myös istutettuja taimia voi ja kannattaa joskus kaataa. 

*Metsänhoidon kehittämispäällikkö Heli Viiri, UPM: "Huonolaatuisia istutuskuusia pitää uskaltaa kaataa hyväkasvuisten rauduskoivujen tieltä. Samoin voi suosia luontaisia mäntyjä, jotka ovat kasvaneet kuusia paremmin."

*Tutkija Karri Uotinen, Luke: "Vielä varhaisperkauksessa ei istutuskuusia kannata kaataa, vaikka männyt näyttäisivät kasvavan nopeammin."

*Metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti, Tapio Oy: "Vanhojen tutkimusten mukaan vielä 30 prosentin koivusekoitus ei alenna puunkasvattamisen taloudellista tulosta." Mänty ja kuusi tuottavat tuoreilla mustikkatyypin mailla suunnilleen yhtä hyvin, joten puuston voi tuotostappioitta muovata mielensä mukaan. 


Kooste "Haapavesaikko voi levittää sienitaudin" (Aura Pilkama, MT Metsä 7/2023)

*Haapa oli ennen roskapuun maineessa, ja sitä pyrittiin hävittämään metsistä mm. sen levittämän männynversoruosteen takia. Nykyään varsinkin suuret haavat ovat tärkeitä säästöpuita, jotka tarjoavat pesäpaikkoja linnuille ja elinympäristöjä lukuisille harvinaistuneille lajeille.

*Tutkimusprofessori Jarkko Hantula, Luke: "Jos haavat kaadetaan ilman kaulaamista, niin syntyy äkkiä haapavesakko, pahimmillaan haapamatto, joka pysyy matalana pitkään, kun hirvet syövät sitä. Viisainta olisi reagoida , kun suunnittelee hakkuuta eli jättää isot haavat joko säästöpuiksi lisäämään monimuotoisuutta tai poistaa puut kaulaamalla. Pelkästään kaadettuna haapa alkaa tuottaa innokkaasti juuriversoja. " Tiheän haavikon luoma kostea mikroilmasto edesauttaa sienten leviämistä sekä elävissä että maahan pudonneissa lehdissä. Voimakkaasti leviävä haapavesakko levittää itiöt tuulen mukana männyn versoihin.

*Taloudellisesti merkittävin männyn ruostesieni on kuitenkin tervaroso. Syyski on epäilty männyn istuttamista liian reheville kasvupaikoille, joissa kasvaa runsaasti tervaroson väli-istäntänä tiedettyä metsämaitikkaa. 


Kooste "Kuitupuun mittaus tarkentuu" (Krista Kimmo, Metsä Groupin Viesti 3/2023)

*Hankintana ostetut kuitupuut punnitaan tienvarressa puutavara-auton kuormainvaa'alla. Punnitustulos muutetaan tilavuudeksi Luken määrittelemillä taulukoiden kertoimilla. Saatu tilavuus on hankintakaupassa maksun peruste. Näin tehdään jatkossakin, mutta tästä eteenpäin mittaus tarkentuu.

*Projektiasiantuntija Helena Koponen, Metsä Group: "Kuormainvaa'assa käytettyjä kertoimia on nyt tarkennettu niin, että puiden varastointiajan pituusa ja sen aikaiset paikalliset sääolot voidaan ottaa huomioon. Säädata saadaan Ilmatieteen laitokselta."

*Tehdasvastaanottopäällikkö Tero Rautolahti, Metsä Group: Puuta ostavat yritykset tehtailla tekevät paino-otantamittauksia upottamalla osan tehtaalle tulevasta puusta veteen tarkan tilavuuden selvittämiseksi. Näin saadaan tarkkaa tietoa puun tuoretiheydestä ympäri maan ja puutavara-autojen järjestelmiin."


Kooste "Onnistunut puukauppa" (Markku Pulkkinen, Aarre 7/2023)

*Vaikka sinulla olisi vakiintunut ja luotettavaksi kokemasi puukauppakumppani, kannattaa silti välillä pyytää kilpaileva tarjous. Näin varmistaa, että vakikumppani pysyy tarjouksissaan markkinahinnoissa.

*Eri ostajat haluavat erilaista puutavaraa ja antavat hintatarjoukset puutavaralajeittain. Kaikki ostajat eivät esimerkiksi anna pikkutukille erillistä hintaa. Myös tukkien minimiläpimittavaatimukset voivat olla eri ostajilla erilaiset.

*Tarjouksessa saattaa olla palveluita, jotka tulevat myyjän maksettavaksi. Esimerkiksi juurikäävän torjunta kuuluu joillakin ostajilla puun hintaan, kun taas toiset laskuttavat kulun metsänomistajalta. 

*Metsänomistajan kannattaisi käydä tervehtimässä metsässä kuljettajaa, kun harvesteri ilmestyy metsään. Tässä yhteydessä voi varmistaa, että omat toiveet ovat menneet ostajan kautta kuljettajan tietoon. 

*Harvennusten osalta on tarkistettava, onko kasvamaan jääneiden puiden tiheys suositusten mukainen, ovatko ajourat alle 4 metriä leveät, onko pystyyn jääneissä puissa runkovaurioita tai maastoon jäänyt syviä urapainaumia. Jos hakkuujäljessä on huomautettavaa, reklamaatio pitää tehdä saman tien kirjallisesti tai sähköpostilla. Äkäinen puhelu ei riitä, sillä myyjälle pitää jäädä todiste reklamaatiosta.

*Yleensä 10-20 % suuruinen ennakkomaksu kaupasta on maksettu heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. 

*Puukauppatilistä pidätetään 19 % ennakkoveroa. Tilitetyssä summassa on mukana ostajan maksama 24 % arvonlisävero, jonka metsänomistaja tilittää valtiolle seuraavan vuoden helmikuussa. 

*Päätehakkuun jälkeiseen uudistamiseen kannattaa varata noin 15 % puukauppatilistä.

Kooste ”Aina pitää tehdä jotakin” (Tiia Puukila, Metsälehti Makasiini 5/2023)
*Toimitusjohtaja Arto Tiitinen, Isku Oy: Metsätiet ovat Tiitiselle toimivan metsänhoidon ydin. Tiheän metsätieverkoston ansiosta pääsee helposti istuttamaan, heinäämään ja raivaamaan. Metsäteitä lanatessa näkee myös hoito- ja hakkuutarpeet. ”Sitten on myös tulipalokysymys. Jos ei ole tieverkostoa, voi tulla tuhoja, kun ei pääse lähelle.” 
*Kaikki Tiitisen ostamat metsätilat lannoitetaan, eikä taimissa pihistellä. Maahan isketään kaksivuotiaita jalostettuja taimia, jotka kasvavat nuorempia ja pienempiä taimia nopeammin heinistä ohi.
*Tiitiselle on tärkeätä, että metsiä hoidetaan ja puu liikkuu.


Kooste ”Argrow lisäsi kasvua” (Metsälehti Makasiini 5/2023)
*Ilkka Heikkisen pro gradu-työ, Itä-Suomen yliopisto: Argrow-lannoiterakeiden lisääminen istutuskuoppaan paransi keväällä istutettujen kuusen- ja männyntaimien pituuskasvua ja läpimittaa ensimmäisenä kasvukautena. Taimilannoitteen käyttö myös vähensi männyntaimien kuolleisuutta istutusta seuraavana kesänä.


Kooste ”Tämä on tärkeää” (Aino Ässämäki, Metsälehti Makasiini 5/2023)
*Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah: ”Sanotaan , että ikääntyessä ihmisen valtaa halkohulluus. Halkoja tehdään niin, että niitä on tulevillekin sukupolville.”

Kooste ” 16 kysymystä metsätuhoista” (Valtteri Skyttä, Metsälehti Makasiini 5/2023)
*5. Voiko metsänomistaja  vaikuttaa tuhoriskiin? Voi, useammalla tavalla: metsän uudistamisessa tehtävillä valinnoilla, luonnon monimuotoisuudesta huolehtimalla, hakkuiden suunnittelulla ja tuoreen tuhopuun korjaamisella tai kuorimisella.

Kooste ”Oksille vai juurille?” (Metsälehti Makasiini 5/2023)
*Yleisintä boorin puutos on metsitettävillä pelloilla ja lepikoissa, joissa  typpeä eli kasvuvoimaa on yllin kyllin. 
*Yhdistetyssä kasvatus- ja boorilannoituksessa varttuneeseen metsään voidaan levittää runsas puoli tonnia typpeä, fosforia ja  booria sisältävä Nähdään pian!-lannoitetta hehtaarille. Pelkkää booria kylvettäessä rakeistettuun tuhkaan sekoitettuna lannosta pannaan hehtaarille noin 300 kiloa. Tuhka ei sisällä kasvua lisäävää typpeä, mutta sillä pyritään takaamaan lisätyn boorin hidas liukeneminen. Edellä mainittujen lannotteiden levitys tapahtuu suuren käyttömäärän vuoksi yleensä helikopterilla, traktorilla tai mönkijällä.
*Koska itse booria levitetään lannoituksessa korkeintaan 3 kiloa hehtaarille, löytyy markkinoilta myös vähätöisiä ja kevyitä vaihtoehtoja. Jauheinen soluboori sisältää 20 % booria, joten sitä tarvitaan hehtaarille noin 15 kiloa. Helpoin tapa tehdä lannoitus käsipelillä on nestemäinen Bortrac, jota levitetään maastoonkäsiruiskulla tai dronella noin 20 litraa hehtaarille veteen lantrattuna.Jos mahdollista  nestemäinen boori kannattaa levittää tasaisesti maahan ja aluskasvillisuuteen, koska puiden juuret ulottuvat metsässä käytännössä kaikkialle. Jos booria menee vahingossa puiden lehvästöön, pieni osa siitä voi imeytyä suoraan puuhun , mutta valtaosa huuhtoutuu maahan sateen mukana. Boorin vaikutus tulee juurten kautta, joten maaperä on tämän hivenravinteen lopullinen osoite,

Kooste ”Metsä näkyy maksuissa” (Pirjo Havia, Metsälehti Makasiini 5/2023)
*Oman metsän tulot otetaan huomioon kuukausittaisena laskennallisena metsätulona. Metsät vaikuttavat maksuihin, vaikkei tekisi lainkaan hakkuita. Laskennallinen metsätulo lisätään muihin kuukausinettotuloihin.



Kooste "Riistametsänhoito vaatii uutta ajattelua" (Metsästäjä 4/2023)

*Riista on osa metsän tuottoa, ja riistarikkaus yhdistettynä kannattavaan metsätalouteen kasvattaa alueen kokonaisarvoa ja luon hyvinvointia.

*Riistametsänhoidossa pieni on kaunista: jätetään riistatiheikköjä, pidetään maltti raivaussahan kanssa ja vaalitaan sekapuustoisuutta, ei hävitä mitään puulajia kokonaan.

*Helpot vinkit riistametsänhoitoon:

+Säätä tiheikköjä ja alikasvosta.

+Suosi sekapuustoisuutta.

+Raivaa vain ainesouun tyveltä-vältä liiallista siistimistä.

+Säästä varvustoa ja pensaskerrosta.

+Säilytä korvet sekä suon ja kankaan väliset vaihettumisvyöhykkeet metsäpeitteisinä.

+Käytä jatkuvan kasvatuksen menetelmiä sopivilla kohteilla.

+Jätä säästöpuut ryhmiin.

Kooste "Nuukailua vai viisautta? (Sami Karppinen, Metsälehti 12/2023)

*Usein männiköiden alle syntyy luontainen kuusialikasvos. Jos harkitsee kuusikon kasvattamista mäntyjen alla, on ensimmäinen tehtävä varmistaa kasvupaikan viljavuus. Ravinteisuuden lisäksi myös vesitalouden pitää olla kuuselle suotuisa.

*Tutkija Pentti Niemistö, Luke: " Kasvupaikan tulee olla vähintään mustikkatyypin paremmalla laidalla tai vastaavaa turvemaata. Joskus vettä läpäisevä maaperä voi olla sellainen, että mänty pystyy hyödyntämään veden syvältä ja kasvaa hyvin, mutta pintajuurinen kuusi ei."

*Kuusialikasvostoa voi hyödyntää männikön alla kolmella tavalla. Kuusikosta voi kasvattaa seuraavan puusukupolven. Tällöin kuusia tulisi olla mäntyjen alla suhteellisen tasaisesti 1600-2000 kappaletta hehtaarilla. Toiseksi kuuset voi kasvattaa kuitupuukokoon ja päätehakata mäntyjen kanssa. Jos kuuset aiotaan päätehakata samaan aikaan mäntyjen kanssa, on kuuselle sopiva runkoluku 800-1 000 kappaletta hehtaaeilla. Etenkin turvemaille sopiva menetelmä on siirtyä kuusialikasvoksen avulla jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen.

*Pentti Niemistö: "Kuusen elinvoimaisuudesta kertovat terävä latva ja vähintään 10 sentin vuosikasvaimet. Kuusikon kasvatus mäntyjen alla edellyttää mäntyjakson voimakasta tai ainakin säännöllistä harventamista noin 10 vuoden välein."

*Niinistö on havainnut, että alikasvos vaikuttaa mäntyjen järeytymiseen negatiivisesti. "Ilman alikasvostoa kasvaneet koealat ovat tuottaneet mäntytukkia enemmän kuin koealat, joilla on kasvanut tiheästi alikasvoskuusia. Alikasvoskuuset tuottivat puuta noin 50 kuutiota, mutta mäntyjen kasvu väheni vastaavasti 25 kuutiota hehtaarilta." 


Kooste "Jyrkät suhdannevaihtelut ovat yhä osa metsäalaa" (Mari Ikonen, Aarre6/2023)

*Stora Enso aikoo sulkea syksyllä Sunilan havusellutehtaan.

*Stora Enson sellusta erotetusta ligniinistä valmistaman kovahiilipohjaisen Lignode-akkumateriaalin koelaitos jatkaa Sunilan tehtailla. 

*Todennäköisesti Stora Enso perustaa Lignoden tuotantolaitoksen Ruotsiin Skutskärin sellutehtaan yhteyteen eikä Kotkaan.

*Maailman sellutehtailla tuottamasta ligniinistä arviolta 98 % poltetaan energiaksi. 


Kooste "Uusia suosituksia vesiensuojeluun" (Anne Soininen, Aarre 6/2023)

*Metsätalouden toimenpiteistä aiheutuu vesistölle erilaista kuormitusta. Maaperästä liikkeelle lähtevät ravinteet, kiinoaines ja humus aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä ja tummumista.

*Vesiasiantuntija Tiina Ronkainen, Tapio: "Olennaista on välttää tarpeetonta ojitusta ja liian voimakasta maanmuokkausta metsän uudistamisessa. Tutkimukset osoittavat, että mitä leveämmän suojavyöhykkeen jättää, sitä parempi se on monimuotoisuuden kannalta. Leveyden kasvaessa paranevat vesistö ja ilmastohyödyt. "

*Suometsien ojien kunnostuksessa suositellaan aiempaa matalampia ojia, 50-90 cm, sekä tarveharkintaa siten, että perattaisiin vain ne ojat, joilla on parantava vaikutus metsän kasvuun.

*Metsälaki velvoittaa säilyttämään luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien ominaispiirteet.


Kooste "Totta ja tarua metsätuhoista" (Petri Kortejärvi, Aarre 6/2023)

*Viime vuosina kovasti yleistyneet kirjanpainajatuhot Etelä-Suomen kuusikoissa ovat omien havaintojeni mukaan lähes aina juurikäävän seurannaistuhoja. 

*Miksi juurikääpä on yleistynyt metsissämme? Kuusta on istutettu laajemmin vasta 30 vuoden ajan. Takavuosien jatkuvaa kasvatusta muistuttavien hakkuiden seurauksena metsät ovat kuusettuneet. Kuusijatkumon seurauksena juurikääpä on päässyt runsastumaan. Myös kesähakkuita pidetään syypäänä juurikäävän runsastumiseen. Tässä on perää. Myöhemmin kesäharvennukset ovat yleistyneet, mutta toisaalta myös kantokäsittely on ollut arkipäivää pitkään. 

*Nykyiset viljelykuusikot ovat ikänsä puolesta vielä pääosin turvassa kirjanpainajalta, mutta eivät muilta kaarnakuoriaisilta kuten kuusentähtikirjaajalta. 

*Paljon varoitellaan siitä, että kuusta viljellään nyt männyn kasvupaikoille ja että nämä kuusikot eivät kestä kirjanpainajien hyökkäyksiä lämpenevässä ilmastossa.

Kuusikoihin kannattaa pyrkiä saamaan sekapuuksi mäntyä ja koivua.

*Männyn kasvupaikat kannattaa viljellä männylle ja ottaa hirvituhojen riski.

*Runsaspuustoinen uudehko suojelualue taas on riski naapureille, kun siihen osuu suurempi häiriö. Myrskyn jälkeen kaarnakuoriaisten leviäminen talousmetsiin on hyvin todennäköistä. Valtion korvauskynnys tulee pitää matalana, jotta asenteet suojelua kohtaan pysyvät suopeina. 


Linkki Stora Enson nettijulkaisuun "Suomen päivitetyn FSC.standardin käyttöönotto lähestyy"

https://www.storaensometsa.fi/suomen-paivitetyn-fsc-standardin-kayttoonotto-lahestyy/


Linkki Stora Enson nettijulkaisuun "Energiapuun korjuu on pelastustoimenpide hoitamattomalle nuorelle metsälle"





Kooste "Hakkuuvuoto on ilmastopolitiikan sokea piste" (Petri Kortejärvi, Aarre 5/2023)

*Suomalaisen metsäteollisuuden tuotannosta yli 90% päätyy vientiin. Hakkuiden vähentäminen Suomessa ei vähennä puupohjaisten tuotteiden globaalia kysyntää. Vuonna 2018 julkaistun norjalais-suomalaisen tutkimuksen mukaan 80% hakkuutason laskusta korvautuisi lisähakkuiulla Euroopan ulkopuolella eli hakkuuvuodoilla. Osa puupohjaisista tuotteista korvautuisi fossiiliperäisillä tuotteilla.

*Suomessa metsät uudistetaan aktiivisesti avohakkuun jälkeen ja puiden kasvua tukkipuuksi ohjaillaan taimikonhoidolla ja harvennuksilla. Suomessa harvennushakkuiden osuus on lähes puolet hakkuukertymästä ja varsinkin alaharvennuksen jälkeen metsän kasvu palautuu muutamassa vuodessa lähelle hakkuuta edeltänyttä tasoa.


Termit tutuiksi (Aarre 5/2023)

*Kasvatuslannoituksessa metsään levitetään typpilannoitetta. Mukana voi olla muitakin ravinteita. Kasvulannoitus toteutetaan yleensä 10 vuotta ennen aiottua päätehakkuuaikaa. Kasvatuslannoituksen voi tehdä 2 tai 3 kertaakin metsän kiertoaikana. Sopivimpia typpilannoituskohteita ovat tuoreen ja kuivahkon kankaan hyvin kasvavat kuusikot ja männiköt. Myös koivikoita voi typpilannoittaa.

*Tuhkalannoituksella parannetaan turvepohjaisten suometsien kasvua. Turvemailta puuttuu usein kali ja forforia, typpeä siellä on riittävästi. Tuhkalannoituksen vaikutus kestää jopa 30 vuotta, joten se kannattaa toteuttaa useampi vuosikymmen ennen päätehakkuuta. Tuhkalannoitus tehdään useimmiten talvella. Tänä vuonna tuhkalannoitukseen saa vielä 30% Kemera-tuen. Tuki jatkunee myös ensi vuonna käynnistyvässä Metka-järjestelmässä.

*Terveyslannoituksella korjataan boorin puutetta. Boorin puutosta esiintyy kuusikoissa ja se on tyypillistä etenkin Itä-Suomen entisillä kaskimailla ja pelloille perustetuissa metsiköissä. Terveyslannoitukseen saa Kemera-tukea. Tuki terveyslainnoitukseen säilynee myös uudessa Metka-järjestelmässä. 

*Metsänomistaja voi saada lannoituksella aikaan saadusta lisäkasvusta 100-120 €:n korvauksen hehtaaria kohden. Metsänomistajat-ketjun Hiilipalveluun pääsee mukaan, jos lannoitettava ala on yli 10 hehtaaria.


"Millainen on energiarankaleimikko?" (TerveMetsä, Stora Enson lehti 2/2023)

*Energiarankaleimikossa rungot karsitaan ja kuljetetaan varastolle samaan pinoon energiapuuksi. metsänkasvatuksellisesti kohteet ovat "kiireellisiä" eli ylitiheitä ja riukuuntuneita, mutta eivät täytä ensiharvennuksen kriteerejä.

*Poistettavien runkojen keskijäreys noin 35-55 dm3 ja pituus noin 10 m.

*Keskimääräinen runkoluku yli 2000 kpl/ha.

*Mahdollinen näkemäesteenä oleva risukko poistetaan ennen hakkuuta.

*Koneellinen korjuu joukkokäsittelynä energiapuukasoihin.

*Kuormainvaakamittaus, tilavuus metsäenergian tuoretiheyskertoimien mukaan. 

*Ostoalue ensi vaiheessa Oulun, Varkauden ja Heinolan tehtaiden puunkorjuualue.



Kooste "Lehdon hakkuulla tilaa metsälehmukselle" (Maria Latokartano, Metsä Groupin Viesti 2/2023)

*Lehtometsät ovat tärkeä elinympäristö monelle uhanalaiselle metsälajille. Arvioiden mukaan lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa.

*Takavuosina lehtoja raivattiin pelloiksi niiden ravinnerikkaan maaperän vuoksi.

*Etenkin vanhoissa lehdoissa arvokas, lehtipuusta riippuvainen lajisto voi kärsiä kuusen voimakkaasta kasvusta. Tällaisissa tilanteissa kannattaa hoitaa lehtoympäristöä luonnonhoidollisella hakkuulla.

*Ko. lehdossa tehtiin luonnonhoidollinen hakkuu. Poimintahakkuissa poistettiin metsälehmusteb kasvua haittaavia kuusia.

*Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija leimasi poistettavat kuuset ja suunnitteli ajouraverkoston. 

*Metsäkoneen kuljettajalle laadittiin kirjalliset korjuuohjeet. Ohjeissa kuljettajaa opastettiin poistamaan metsälehmusten ympäriltä kuusia, jotka haittaavat niiden kasvua. 

*Metsä Group suosittelee omistajajäsentensä talousmetsien lehdoille ensisijaisesti luonnonhoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että lehtojen käsittelyssä painotetaan puunkasvatuksen sijaan monimuotoisuutta parantavia hoitotoimia. Päätöksen käsittelystä tekee aina metsänmistaja. 

"Mikä mäntyjä vaivaa?" (Kari Mielikäinen, Metsälehti Makasiini 4/2023)

*Pitkään ympärivuotisesti jatkunut kuorellisen mäntypuutavaran varastointi on antanut lisääntymisalustan ytimennäivertäjälle. Ytimennäivertäjä tappaa erittäin harvoin puita, mutta ne aiheuttavat laatu- ja kasvutappioita syödessään rungon ja oksien tuoreita vuosikasvaimia ontoksi. Metsäntutkimuslaitoksen 1980-luvulla tekemien tutkimusten mukaan uitettavan mäntypuutavaran jokakesäisen varastoinnin vaikutuksesta tuhoalue ulottui satojen metrien päähän uittopuuvarastoista. Kymmenen vuoden kasvutappio oli noin 2 kuutiota hehtaarilta. 


"Maksetut miehet" (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 4/2023)

*Vaimoni suosikkeja ovat maksetut miehet: kyse on metsureista. Olen koulutukseltani metsätalousinsinööri, mutta pitää rehellisesti tunnustaa, että aika ei riitä kaikkeen.

*Olennaista on tehdä työt ajallaan ja hyvin. Keskimäärin ajallaan tehtyjen metsänhoitotöiden kulut ovat alle 15 % puunmyyntituloista. Kun kulut ovat tätä luokkaa, olennaista on tulojen lisääminen, ei kuluista nuukaili. 

*Mikäli metsänuudistaminen tehdään tavoitteena kulujen säästäminen, hävitään kasvussa ja taimikonhoitokulut käytännössä aina kasvavat. Taimikon perkaus viivästymisessä kulut helposti kaksinkertaistuvat. Lisäksi kasvatettavan puuston laatu ja kasvu hidastuvat.

*Vaikka luottamus palveluntuottajaan on hyvästä, kontrollia ei voita mikään. Lähes aina palveluntuottajalla on omat tavoitteensa töiden hinnassa, puun hinnassa ja mahdollisesti vielä puun tarpeessa. Eli hakkuut eivät ole mahdollisesti metsänomistajan kannalta optimaalisia. Kannattaa käyttää metsäasiantuntijaa avustajana ja kontrollerina.


Kooste " Hiilinielut laskettava uudestaan" (Esko Keronen, Metsälehti Makasiini 4/2023)

*Näyttäisi siltä, että hiilinielu on huomattavasti suurempi Suomen metsissä, koska taimistot ja aluskasvillisuus on jätetty mallituksen ulkopuolelle. Osa puustosta jää perusinvestoinnin ulkopuolelle. Kehitysluokissa 02-04 luetaan mukaan metsien inventoinnissa vain kaikki yli 5 cm puut. Taimikoissa , joissa keskipituus on vähintään 5 m havupuilla ja 7 m lehtipuilla, ei käytetä läpimittaa. Alle puolet lyhyempiä runkoja ei lueta. Ei lueta alle 2,5 m havupuita tai alle 3,5 m lehtipuita eikä yli 45 asteen kulmaan lakkistuneita puita.

*Mihin johtaisi jatkuvan kasvatuksen suosiminen hakkuumenetelmänä? Jatkuvalla kasvatuksella pienennettäisiin hiilinielun kasvua tuntuvasti. Hakkuukerrat lisääntyisivät ja osa taimiaineksesta tuhoutuisi korjuuvaiheessa. Metsikön muutkin korjuuvauriot lisääntyisivät. Juuristovauriot ja metsätuholaiset toisivat kasvutappioita. Korjuukaluston jatkuva siirtely ja laajemmilla alueilla operointi ei olisi luonnon kannalta järkevää. Pienet korjuuerät kasvattaisivat kuljetuskaluston lisääntyvää käyttöä ja siirtelyä. Jo luontaista uudistusta käytettäessä syntyy noin 5-7 vuoden kasvuviive verrattuna metsänviljelyyn, vaikka siinä käytettäisiin maanmuokkausta taimettumisen tueksi. Avohakkuun jälkeen taimikko syntyy nopeasti istuttamalla. Taimet ovat aloittaneet jo taimitarhalla kasvunsa ennen kuin puut kaadetaan. Taimiaines on jalostettua, joten jatkuvassa kasvatuksessa tätä hyötyä ei ole. 

*Täysin suojelluilla alueilla metsikön kasvu alenee vuosien myötä puuston vanhetessa. Metso, teeri ja muuta kanalinnut eivät viihdy hoitamattomissa suojelumetsissä. Hyönteistuhot voivat olla arvaamattomia suojelumetsissä. Niistä tuholaiset voivat siirtyä ympäröiviin metsiin. Suojelualueiden sopiva saneeraushakkuu parantaisi puuston elintilaa ja jäävät rungot järeytyisivät. 

*Hoidettu metsä on kasvava. Vanha metsä on taantuva. 


Kooste "Talkoilla kirjanpainaja kuriin" (Marja Tolonen, Metsälehti Makasiini 4/2023)

*Kuusikon tuhojen torjunnassa täydentävänä konstina on ns. ansapuut. Eli kaadetaan/tuodaan kuusikon läheisyyteen (noin 30 metrin läheisyyteen) tuoreita kuusirunkoja, joihin kirjanpainajat iskeytyvät. Nämä ansapuut täytyy poistaa paikalta ennen kuin kirjanpainajat aikuistuvat ja lähtevät lentoon eli viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. Ansapuut on myös kuorittava tai tehtävä polttopuuksi eli kuivattava, jotta toukat eivät ehtisi kehittyä aikuisiksi. 


Kooste "Harvennusmallien määrä moninkertaistuu" (Metsälehti 10/2023)

*Metsänhoidon suositusten harvennusmallien lukumäärä laajenee 14 mallista 400 malliin. Ensimmäiset harvennusmallit on julkaistu alaharvennukselle.

Kooste "Drooni syynä korjuukohuun" (Sami Karppinen, Metsälehti 10/2023)

*Maastotarkastuksissa saatiin korjuukohteille korkeampi pohjapinta-ala kuin droonikuvauksiin pohjautuneessa selvityksessä. Eniten poikkeavuuksia mittaustuloksissa on havaittu runsaasti koivua sisältävissä metsissä sekä kuvioilla, joissa on valtapuuston alla alikasvosta.

Kooste "Kirjanpainaja tänäkin kesänä kuusikoiden riesana" (Liina Kjellberg, Metsälehti 10/2023)

*Tutkija Tiina Ylioja, Luke: ”Tärkeintä on poistaa kirjanpainajan valtaamat kuuset siinä vaiheessa, kun toukat ovat vielä puiden kaarnan alla. Kuolleiden puiden poistamisesta ei ole torjunnan kannalta hyötyä”.

*Uusi kirjanpainajasukupolvi poistuu puiden kaarnan alta Etelä-Suomessa yleensä heinäkuussa.

*Kirjanpainajatuhojen leviämistä voi ehkäistä kuorimalla kuoriaisen valtaamat puut ennen kuin kuoren alla elävät toukat aikuistuvat. ”Runkoja ei tarvitse kuoria täydellisesti, aisaaminen riittää. Se saa nilan kuivumaan”, Ylioja sanoo. Aisaaminen tarkoittaa sitä, että puu kuoritaan osittain pituussuunnassa.

*Kirjanpainaja ei ole ainoa metsiämme tänä vuonna kiusaava tuhohyönteinen. Tiina Ylioja ennakoi, että kuusentähtikirjaaja, joka kuivatti kuusten latvoja jo viime kesänä, jatkaa tuhojaan myös tänä kesänä. Kuusentähtikirjaajan lisäksi kuusiin voi iskeytyä myös aitomonikirjaaja.

*Männyn tuholaisista okakaarnakuoriaista on havaittu erityisesti Lounais-Suomessa. ”Okakaarnakuoriainen iskeytyy mäntyjen latvuksiin, joten se on tuhon varhaisvaiheessa kirjanpainajaakin vaikeampi havaita. Hyväkasvuisiin mäntyihin se ei yleensä kuitenkaan iskeydy, vaan esimerkiksi kuivuuden, juurikäävän tai uuden sienitulokkaan havuparikkaan heikentämiin puihin”, Ylioja kertoo.

Kooste "Milloin suomalainen metsä on vanhaa?" (Aino Ässämäki, Metsälehti 10/2023)

*Vanhan metsän tunnuspiirteet EU-komission mukaan: 1) metsän on koostuttava luontaisista puulajeista, 2) metsässä on monipuolisesti lahopuuta, 3) metsässä on kookkaita ja vanhoja puita. Lisäksi 4) metsä on syntynyt luontaisesti, 5) metsä on erirakenteinen, 6) metsässä on habitaattipuita, kuten suuria haapoja ja keloja ja 7) metsässä on tyypillisiä vanhan metsän lajeja.

*Vanhat metsät painottuvat todennäköisesti pohjoiseen. Valtion metsien rooli on tässä suuri. Metsähallituksen pohjoisemmilla mailla kiertoajat voivat olla parisataa vuotta. Metsähallituksen mailla on lahopuutakin keskimäärin enemmän kuin muualla, noin 8 kuutiota hehtaarilla.

*Toimitusjohtaja Jussi Kumpula, Metsätalous Oy: "Luonnonmetsässä lahopuuta on helposti 100 kuutiota hehtaarilla."

*Valtion metsissä sijaitsevat vanhat ja luonnonmetsät on kartoitettava vuoden 2025 puoliväliin mennessä ja suojeltava vuoteen 2029 mennessä. EU-komission yksityismetsille asettama määräaika on 2030. 

Kooste "Ainespuuta palaa energiaksi" (Mikko Häyrynen, Metsälehti 10/2023)

*Metsäjohtaja Heikki Vesteri, Metsän Woima Oy: "Jos ainespuumittaisen puun polttaminen loppuisi, niin suurin osa kaupunkien lämpölaitoksista olisi vaikeuksissa." Kyse ei ole vain vain energiakorjuun mukana tulevista pienistä määristä kuitumittaista, vaan puhtaita kuituleimikoita menee polttoon. Yleensä ainesmittaisen puun polttamisesta ärhäkkänä ollut kuiduttava teollisuus on nyt maltillisesti hiljaa.

*"Lapin lain" eli vajaatuottoisten metsien 100 %:n uudistamistuen avulla uudistetut alueet työntävät energiapuuta valtavia määriä.  Vesteri: "On 10 ja jopa 100 hehtaarien kokonaisuuksia, joista kuiduttavat yhtiöt eivät tee edes tarjousta ja jotka on järkevintä korjata oksineen kokopuuna". 

Kokopuu tarkoittaa karsimatonta rankaa. 450 euron Kemera-tuki pitää energiapuukaupan käynnissä. Kokopuukaupassa kohonneet korjuukustannukset painavat kantohinnan lähelle nollaa. Sellaisissa kohteissa, joissa kertymää on paljon, kokopuusta on maksettu lähelle 10 euroa Kemera-kohteillakin. 

*Vesteri: Energiapuuta on, mutta niin kauan kuin sitä ei saada riittävästi liikkeelle, niin kuitupuuta palaa. Menestyviä kokopuunkorjuun yrityksiä on, mutta harvassa."

*Puunhankinnan Kemin piiripäällikkö Jarkko Parpala, Metsä Group: "Monesti unohtuu, että energiapuukauppa on muutakin kuin kantohinnan metsästystä-tehdään tekemättä jääneitä hoitotöitä, jotka olisivat maksaneet jotakin."

*Jotta energialeimikko pyörähtää ainespuuleimikoksi, niin kuitupuukertymän tulee olla vähintään 30 kuutiota hehtaarilla. Sellaisiakin tehdään, mutta jos ainespuuta pienempää räippää jätetään pystyyn, niin jälki ei silmää hivele. 

Kooste "Energiapuun korjuu uudistuu" (Sami Karppinen, Metsälehti 10/2023)

*Metsien käytön asiantuntija Lauri Nikinmaa, Tapio. "Energiapuun korjuun ja varastoinnin aiheuttamat metsätuhoriskit tunnistetaan entistä paremmin. Hakkuutähteiden seassa voi olla isompaa kuorellista havurunkopuuta, joka saattaa olla riski kirjanpainajan ja ytimennäivertäjän suhteen. Kokopuukorjuu kasvatusmetsissä hidastaa jäävän puuston kasvua, koska puuston mukana poistuu ravinteita. Kokopuukorjuussa kannattaakin kohdevalinnan suhteen noudattaa varovaisuusperiaatetta. Puuston kasvu voi kasvupaikasta ja puulajista riippuen hidastua kokopuukorjuun jälkeen 7-12 % verrattuna tilanteeseen, jossa puut korjataan karsittuina.""

*Tutkija Juha Laitila, Luke: "Hoidetuilla kohteilla suositellaan korjaamaan energiapuu rankana ja hoitamattomissa tureikoissa kokopuukorjuu (myös oksien ja latvojen talteen ottaminen) on usein ensimmäinen vaihtoehtoa. Riukuuntunut hieskoivikko voi olla järkevää kasvattaa päätehakkuuseen asti harventamatta, jos alle ei ole syntynyt kehityskelpoista kuusialikasvosta. Harvennusmetsissä sekametsärakenteeseen pyrkiminen ja sen ylläpito korostuu."

Suomen Metsätieteellisen Seuran pro gradu-opinnäytetyöpalkinnot Lauri Männistölle ja Janne Viljakaiselle

MMM Lauri Männistö Helsingin yliopistosta sai palkinnon työstään ”Kuusi-koivu-sekametsätaimikoiden rakenne ja kehitys” ja MMM Janne Viljakainen Itä-Suomen yliopistosta työstään ”Metsäkoneiden ajouraverkostojen toteutustapojen luokittelu”.

Kuusi-koivu-sekametsätaimikoiden rakenne ja kehitys"-tutkielma käsittelee mm. valittujen kuusi-koivu-sekametsätaimikoiden rakennetta ja niiden tulevaisuuden kehityksiä eri tavoin toteutettavilla taimikonharvennuksilla. Taimikkoa ei välttämättä tarvitse erikseen perustaa sekametsiköksi, vaan valinta puulajisuhteista voidaan tehdä vasta taimikonharvennuksessa, mikäli luontaista lehtipuustoa on riittävästi. Taimikkovaihe on kriittinen sekametsän kasvatuksessa, sillä mikäli sekapuusto menetetään, ei sitä saada takaisin saman kiertoajan aikana. Sekapuuston suosiminen on myös hyvä vaihtoehto, mikäli uudistaminen on epäonnistunut ja kuusikon tiheys jäänyt vajaaksi.


Tutkimuksen aineisto kerättiin kesällä 2021 mittaamalla Etelä- ja Keski-Suomen alueilta sekametsätaimikoita, joihin on tehty varhaisperkaus, muttei taimikonharvennusta. Yksi näistä taimikoista kasvaa Taipalsaarella ja toinen Puumalassa. Metsiköissä mitattiin kaksi 500 m2 :n ympyräkoealaa, joilta mitattiin jokainen kehityskelpoinen taimi. Kuhunkin mitattuun metsikköön simuloitiin neljä vaihtoehtoista taimikonharvennusta tarkoituksena selvittää eri taimikonharvennusten vaikutusta metsikön kehitykseen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa taimikko harvennettiin puhtaaksi kuusikoksi, jossa runkoluku on 1800 r/ha. Toisessa vaihtoehdossa runkoluku pysyi samana, mutta puhtaan kuusikon sijaan metsikköön jätettiin 15 % koivua. Kolmannessa vaihtoehdossa koivun osuus oli 25 % ja neljännessä vaihtoehdossa 25 %, mutta metsikön tiheydeksi jätettiin 1600 r/ha.

Lievä lehtipuusekoitus johti keskimäärin puhdasta kuusikkoa suurempaan hakkuupoistumaan, mutta erot eri simulaatioiden välillä olivat pieniä. Lehtipuusekoitus kuitenkin pienensi tukkiosuutta ja täten suurin tukkitilavuus saatiin keskimäärin puhtaan kuusikon vaihtoehdolla. Suurin tukkiosuus yhdistettynä kuusen parempaan kantohintaan johti siihen, että suurimmat tulot saavutettiin puhtaalla kuusikolla. 

Sekametsillä voidaan kuitenkin lisätä monimuotoisuutta, pienentää tuhoriskiä ja ilmastonmuutoksen mahdollisia haittoja sekä hajauttaa markkinoiden heittelystä johtuvaa riskiä tinkimättä kuitenkaan huomattavasti metsän tuotosta. 

Sekametsien laajempi käyttö metsätaloudessa edellyttää tutkimukseen perustuvia metsänhoitosuosituksia, joiden luominen puolestaan vaatii sekametsien ja puulajien välisen dynamiikan parempaa ymmärrystä. 

Oma huomioni:

Pro-gradu-tutkielmassa käytettiin kasvun mallinnusta ja mallit eivät  vielä hyvin ota  huomioon lehtipuusekoituksen aikaansaamaa kasvun lisäystä havupuihin. 

Kooste "Tarua ja Totta" (Metsälehti Makasiini 4/2018)

1. Sekametsän kasvatus kannattaa.

TOTTA. Sekametsä on usein kokonaisuudessaan paras metsä, jos asiaa tarkastellaan niin puuntuotannon, monimuotoisuuden kuin metsien tuhoriskien näkökulmasta. Näin on etenkin, jos metsä kasvaa tuoreella kankaalla tai sitä rehevämmällä kasvupaikalla. Havupuu-lehtipuumetsän ohella kannattavan sekametsän kasvatus voi tarkoittaa myös havupuiden sekoitusta eli mänty-kuusisekametsää.

Sekapuuston eri puulajien optimaaliset osuudet riippuvat siitä, mitä metsältä halutaan. Kuusikoissa lehtipuusekoitus voi parantaa puuntuotosta, männiköissä sekametsän tuomaa tuotosetua ei ole havaittu. Lehtipuusekoitus vähentää esimerkiksi kuusikoiden kirjanpainajatuhoriskiä etenkin kuoriaisille alttiilla metsän reuna-alueella. Lehtipuut heikentävät myös puita lahottavan ja tappavan juurikäävän etenemismahdollisuuksia havupuiden juuristosta toiseen.

Sekametsien merkityksestä metsien tuomille kokonaishyödyille, kuten puuntuotokselle, virkistykselle ja hiilen sidonnalle, tarvitaan lisää tutkimustietoa.

2. Kuusen kasvatus kuusen perään happamoittaa maaperää niin, että puiden kasvu kärsii.

TOTTA JA TARUA. Pitkällä aikavälillä samalla paikalla kasvavat peräkkäiset kuusisukupolvet happamoittavat ja köyhdyttävät maaperää. Kuusentaimia istuttaessa ei tarvitse kuitenkaan suoranaisesti pelätä, että uusien puiden kasvu kärsii kuusijatkumosta.

Maaperän köyhtymisvaaraan auttaa lehtipuusekoitus tai puulajin vaihto välillä lehtipuuhun. Kuusten sekaan kannattaa säästää jo taimikkovaiheessa esimerkiksi koivua ja leppää. Lehtipuilla on jo vaikutusta maaperään, jos niiden osuus on 20 prosenttia kuusikon runkoluvusta. Lehtipuut parantavat maata monin tavoin, ja lehtipuukarikkeesta irtoaa ravinteita nopeammin kiertoon kuin havunneulasista. Etenkin leppä, joka kykenee typensidontaan juuristobakteerin avulla, on hyvä lehtipuu havupuiden sekaan.

3. Hieskoivu kasvaa rauduskoivua nopeammin.

TARUA. Päinvastoin, rauduskoivu kasvaa hieskoivua nopeammin. Kasvupaikkaerot toki vaikuttavat, sillä rauduskoivu ei menesty märillä, paksuturpeisilla mailla, joilla hieskoivu pystyy kasvamaan.

Samoilla kasvupaikoilla tehdyissä vertailukokeissa rauduskoivu kasvu on peitonnut hieskoivun pituudessa 10 prosentilla, läpimitassa 20 prosentilla ja tilavuudessa 30 prosentilla. Järeyskehityksen vuoksi rauduskoivun tukkiosuus voi olla puolet hieskoivua suurempi. Tukkia hieskoivustakin tulee Etelä-Suomen kivennäismailla, mutta hiestukin laatua heikentävät usein muun muassa lahoviat ja puun mutkaisuus.

4. Metsää voi hakata isänpäivästä (marraskuun alku) äitienpäivään (toukokuun alku) turvassa juurikäävältä.

TARUA. Kalenterin sijaan kannattaa katsoa lämpömittaria. Talven pakkasaikaan juurikääpäriski on minimaalinen, mutta kun vuorokauden keskilämpötila ylittää viisi astetta, hakkuissa tulee aloittaa juurikäävän leviämistä ehkäisevä kantokäsittely. Käsittely kannattaa aloittaa Etelä-Suomessa usein jo ennen toukokuun alkua ja juurikäävän torjunnan lakisääteistä aloitusta.

Syksyllä ensimmäiset pakkaset vähentävät juurikääpäsienen itiömääriä, mutta päivälämpötila voi yhä nousta korkealle. Samaan aikaan yöpakkaset hankaloittavat kantokäsittelyaineen levitystä. Hankalissa kantokäsittelyoloissa hakkuuta kannattaa siirtää muutamalla viikolla kohti alkutalven varmoja pakkaskelejä ja luonnon omaa juurikäävän torjuntaa, jos mahdollista.5. Kantojen nosto poistaa juurikäävän.

TARUA JA TOTTA. Juurikääpä säilyy kaadetun puun kannossa ja juuristossa vuosikausia. Kannon nosto ei poista juurikääpää täysin, sillä maahan jää aina sientä sisältäviä juurenpätkiä. Sormenpaksuisesta juurenpätkästä juurikääpä voi levitä uuden taimen juuristoon jopa seitsemän vuoden ajan.

Kuitenkin, jos juurikäävästä kärsivään kuusikkoon tai männikköön tekee hakkuun, nostaa kannot ja istuttaa tilalle koivua, tulevilla havupuilla on jo yhden lehtipuusukupolven jälkeen paremmat mahdollisuudet säilyä terveinä.


Kooste "Voimalinja vei maat" (Tiia Pukkila, Metsälehti9/2023)

*Tuhansia hehtaareita yksityistä metsämaata pakkolunastetaan voimalinjojen alta. Tämän sallii 1970-luvulta peräisin oleva lunastuslaki, jonka korvaukset eivät ole tätä päivää. 

*Fingridillä on tällä hetkellä kantaverkkoa 15 000 kilometriä. Tavoitteena on rakentaa seuraavan 10 vuoden aikana 110 kV voimajohtoja noin 2 000 kilometriä ja 400 kV voimajohtoja 3 200 kilometriä. Valtaosa uusista 110 kV voimajohdoista rakennetaan samoihin pylväisiin uusien 400 kV voimajohtojen kanssa, joten uutta voimajohtorakennetta tulee maanomistajien näkökulmasta noin 3 500 kilometriä. Maata voimalinjojen alle menee kaikkiaan noin 10 000 hehtaaria. Nykyisen kantaverkon johtopinta-ala on arviolta 60 000 hehtaaria, josta metsän osuus on noin 50 000 hehtaaria. Tästä voi päätellä, että kantaverkon investoinnista merkittävä osa tulee jatkossakin kohdistumaan metsiin.

*Metsänomistajia lunastuksissa närästää paitsi oman maan käyttöoikeuden rajoittaminen voimalinja-alueella myös siitä maksettava korvaus. Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistava johtoalueen käyttöoikeus hankitaan lunastamalla. Koko prosessi korvauksineen nojaa lunastuslakiin, jota pidetään vanhentuneena.

*Lunastuskorvauksen määrittää maanmittausinsinööristä ja kahdesta uskotusta miehestä koostuva lunastustoimikunta. Lunastuslain mukaan omaisuus korvataan kohteen käyvän arvon mukaisesti. Nykyisen lunastuslain perusajatus on, että lunastuskorvauksen tulee vastata sitä omaisuutta, jonka luovuttava menettää - ei sitä, jonka lunastaja saa. Lain ydintä pitäisi muuttaa siten, että lunastuskorvauksen tulee huomioida lunastajan saama hyöty. 

*Metsämaalla korvaus koostuu summa-arvosta, johon luetaan maapohja, taimikot, odostusarvot tulevasta tuotosta sekä puusto. Lunastuskorvauksista 80 % on verotonta tuloa. Metsänomistajan kannattaa miettiä, onko parempi myydä puut yhteismyynnissä vai arvottaa lunastustoimituksessa. 

*Tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa voimalaitoksia ei voida rakentaa ilman maanomistajan suostumusta. Tuulivoimasta saatava vuosittainen vuokratuotto on merkittävä esimerkiksi metsätaloudesta saatavaan tuloon verrattuna.

*Tuulivoimapuistoosta voidaan vetää liitäntäjohto kantaverkkoon lunastuslain nojalla. Osa tuuli- ja aurinkovoimayhtiöistä on lähtenyt sopimaan korkeammasta kertakorvauksesta tai vuosikorvauksesta voimalinjojen lunastusten yhteydessä. Paras vaihtoehto olisi, että voimalinja kuuluisi tuulenkeräysalueeseen ja siitä saisi vuokra-ansioita, jos ei ole mahdollista saada samanlaista maata tilalle. 


Kooste "Kirjanpainaja säätelee ensi kesän korjuuta" (Liina Kjellberg, Metsälehti 9/2023)

*Aika kirjanpainajatuhon leviämisen ehkäisemiseksi on lyhyt, sillä uusi sukupolvi poistuu kuusen kaarnan alta heinä-elokuussa.

*Sekä Metsä Groupista, Stora Ensosta että UPM:ltä vakuutetaan, että kirjanpainajien valtaamat kuusikot pyritään asettamaan puunkorjuussa etusijalle. 

*Metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiru, UPM: "Korjuuohjelmiin ei pitäisi kesä-heinäkuussa ottaa ollenkaan tavallisia kuusikoita, vain tuholeimikoita."

*Ensi kesänä tulee varmasti sellainen tilanne, että kaikkia kirjanpainajan valtaamia kuusikoita ei ehditä korjata ajoissa.

*Marssijärjestys on kaikissa metsäyhtiöissä sama: tuhokohteet korjataan ensin sopimusasiakkaiden metsistä, vasta sitten muiden.


Kooste "Puoli metriä riittää" (Mikko Riikilä, Metsälehti 9/2023)

*Puusto, jonka haihdutusteho pitää pohjaveden riittävän alhaalla vanhastaan ojiteluilla turvemailla on Etelä-Suomessa kuusi- ja koivuvaltaisilla turvemailla 60 m3/ha ja mäntyvaltaisilla 80 m3/ha. 

*Vanhan ojaverkoston kuivatusteho voi riittää myös avohaakkuun jälkeen, kunhan pintavedet johdetaan pois mätästyksen yhteydessä tehtävällä nevero-ojituksella. Naverot ovat matalia, 20-30 senttiä syviä ojia.

*Keskimääräistä vähäravinteisimmilla, yleensä mäntyvaltaisilla turvemailla kunnostusojitukset ovat tarpeen todennäköisemmin kuin etelän kuusi- ja koivuvaltaisissa aikanaan ojitetuissa korpimetsissä. 

*Kuivatusojia ei enää jatkossa suositella kaivettavaksi metrin syvyisiksi, vaan 50-70 senttiä riittää. Se vähentää vesistöjen kiintoainekuormitusta merkittävästi.


Kooste "Moni rajapyykki on kartalla väärin" (Mikko Häyrynen, Metsälehti 9/2023)

*Suomessa on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä. Noin 3 miljoonaa on epätarkkoja, eli pyykin sijaintia ei olle mitattu kartalle tarkasti nykyajan välineillä. Maastossa pyykit ovat lähtökohtaisesti oikeissa paikoissa. 

*Palvelupäällikkö Panu Karhu, Maanmittauslaitos: "Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja. Digitalisaatioon ei pidä sokeasti uskoa. Maanmittauslaitoksen aineistojen yhteydessä on vastuulauseke, että todellinen raja selviää maastossa ja toimitusasiakirjoista."


Kooste "Saippuaa suojaamaan metsäkanalintujen pesiä" (Jussi Collin, Metsälehti 9/2023)

*Metsätalousyhtiö Finsilvan mailla kartoitetaan metsäkanalintujen pesiä loppukevään aikana. Pesät etsitään koulutettujen lintukoirien avulla. pesä merkitään kepillä, jonka päässä roikkuu huomionarua, jotta metsäkoneen kuljettaja osaa varoa pesäpaikkaa. Merkitsemisen jälkeen pesä ympäröidään 20-25 metrin etäisyydeltä saippualla ja värikkäällä paperinauhalla. 

*Maankäyttöasiantuntija Petri Manninen, Finsilva: " Maahan vuoltu saippua peittää lintujen hajun ja sen on aiemmin todettu toimivan pesien suojaamisessa pienpedoilta. Paperinauha luo visuaalista pelotetta."



Kooste "Avohakkuulla edullisinta" (Mikko Riikkilä, Metsälehti Makasiini 3/2023)

*Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävässä poimintahakkuussa puunkorjuu maksaa suunnitteeln saman kuin alaharvennuksella. 

*Luontaisen uudistamisen varmistamiseksi poimintahakkuu tehdään voimakkaana. Se alentaa puuston tulevaa kasvua, mikä tarkoittaa hiilinielun supistumista. 

*Tutkija Jaakko Repola: "Ennusteiden mukaan poimintahakkuu alentaa männikön vuosikasvua 1-1,5 m3/ha alaharvennukseen verrattuna. Se tarkoittaa 20-25 % alenemaa."

*Korjuun hintaetu avohakkuulla on 5-7 €/m3 verrattuna harvennus- tai poimintahakkuuseen.

Kooste "Tämä on rakettitiedettä" (Tiia Puukila, Metsälehti Makasiini 3/2023)

*Suomessa on ojitettuja turvemaita kaikkiaan 5 miljoonaa hehtaaria. Metsävaroista 1/4-osa on turvemailla. ja pystypuuston arvo suometsissä on noin 20 miljaria euroa. Samaan aikaan turpeeseen on sitoutunut noin 70 % Suomen hiilivarannoista.

* Suometsätieteen professori Annamari Laurén, Helsingin yliopisto: "Kaikkia tavoitteita ei tarvitse saavuttaa yhtä aikaa kaikkialla, vaan osa alueista voidaan valjastaa hiilensidontaan, osa puuntuotantoon ja osa monimuotoisuudelle. Esimerkiksi ne turvemaat, jotka ojituksesta huolimatta säilyivät kitumaina. Tällaisia virheojituksia on tehty noin miljoonalla hehtaarilla. Nämä voitaisiin ennallistaa tai palauttaa pikkuhiljaa luonnontilaan. Niiden funktio voisi olla hiilensidonnallinen, joka tulee suosysteemin kautta. Vedenpinnan noustessa turpeen hajoaminen hidastuu ja lopulta karikkeesta alkaa kertyä uutta hiiltä varastoivaa turvetta. Suomesta löytyy noin 1/2-miljoonaa hehtaaria ruohoisia ja reheviä korpia. Näissä monimuotoisuus on on aivan toista luokkaa kuin kuivilla puolukkaturvekankailla. Tällaiset alueet sopisivat monimuotoisuuden turapaikoiksia.

Meillä on 3 miljoonaan hehtaaria mustikkaturve-, puolukkaturve- ja varputurvekankaita, jotka ovat kelpo metsämaita, joita voitaisiin käyttää puuntuotantoon. Näillä kohteilla puuntuotantoa voitaisiin tehostaa tuhkalannoituksella. Jos me esimerkiksi pidättyisimme kaikista hakkuista, vanha kansa sanoisi, että se olisi tällainen pakkasella housuun kusemis-efekti. Se lämmittää vähän aikaa, mutta sitten alkaa palella. Puuston hiilensitomiskyy nimittäin väistämättä pienenee puuston ikääntyessä. Käykö niin, että tulevaisuuden parhaiten kasvavat metsät ovatkin näitä mustikka- ja puolukkaturvekankaita."

Kooste "Viljelykuluissa säästämisestä" (Mikko Häyrynen, Metsälehti Makasiini 3/2023)

*Metsänviljely istuttamalla maksaa runsaan tonnin (1 400€) hehtaarille alvittomana. 

*Lähtökohtaisesti säästäminen on lyhytnäköistä. Mitä rehevämmällä metsätyypillä toimitaan, sen tärkeämpää on saada uusi puusukupolvi kasvamaan nopeasti ja tehokkaasti. Jos alue ehtii heinittyä ja puskittua, niin taimikon saaminen on vaikeampaa ja työläämpää. Heinittyminen liää myös myyrätuhojen riskiä. 

*Mikäli kuviolla ei tarvita vesitalouden kunnostusta, on äestys halvempi vaihtoehto kuin mätästys. Hintaero on noin 150 €/ha. Kuusen istutusaloilla äestyksestä on luovuttu tukkimiehentäin vuoksi.

*Jos uudistaminen tapahtuu heti päätehakkuuta seuraavana keväänä, onnistuu metsänviljely halvemmilla yksivuotisille taimilla. Tyvimutka johtuu usein siitä, että taimi on parina ensimmäisenä vuotenaan kamppaillut heinäkasvuston kanssa.

*Istutustiheydestä voi tinkiä, jos tiedossa on hyvä siemenvuosi. Viljelytaimia tarvitaan päätehakkuun runkolukua (n 600 runkoa/ha) enemmän, koska viljelytaimienkin laatu vaihtelee ja kiertoajan kuluessa tulee luonnontuhoja. Hirvet järsivät paitsi mäntyjä, myös kuusia. Lisäksi kasvatustiheydellä säädellään puuston laatua ja runkomuodon kehitystä.

*Männyllä äestys ja konekylvö on varma ja edullinen uudistamismenetelmä, pois lukien routivat ja hienojakoiset maalajit. Routivilla kohteilla istuttaminenkaan ei ole 100-prosenttisen varma menetelmä, sillä rouste nostaa paakkutaimen kokonaan pois maasta. 

*Alikasvoksen hyödyntäminen on järkevää, kun tunnetaan metsikkökuvion historia. Istutuskoivikon alle syntyneestä luontaisesta kuusentaimikosya saa seuraavan puusukupolven melko kivuttomasti. Järeän päätehakkuukuusikon varjossa syntyneen alikasvoskuusikon hyödyntäminen on tuhoon tuomittu yritys. Korjatun puuston poisvienti alikasvosta vaurioimatta on lähes mahdotonta. Taimet, jotka eivät vaurioidu, jäävät oksakasojen alle tai kuivuvat seuraavana kesänä, koska eivät ole tottuneet voimakkaaseen auringonvaloon. 

*Luontainen uudistaminen onnistuu männyllä ja koivulla. Vaihtoehtoiset menetelmät ovat siemenpuiden jättäminen ja reunametsän siemennys. Siemenpuumenetelmässä muokkaus on avainasemassa. Oleellista on, että kuvio on muokattu jo syksyllä, ennen talven tuloa. Nykyisillä tukinhinnoilla jo muutaman siemenpuun kaatuminen tuulessa johtaa siihen, että saavutettu kustannussäästö menetetään.  


Kooste "Sen seitsemän tapaa rajoittaa hakkuita" (Pekka Syvänen, Metsälehti 7/2023)

*Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ohisalo vaati eduskuntavaalien alla hakkuiden rajoittamista. Suomeen on syntynyt vuosien varrella monta tapaa rajoittaa metsien hakkuita.

1) Kymppikohteet. Metsälain mukaan "metsiä tulee hoitaa ja käyttää siten, että turvataan yleiset edellytykset metsien biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilymiselle". Kymppipykälästä johtuvasta hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta.

2) Kaavoitus ja sähkölinjat. Rakennuslain mukaan maisemaa muuttavaa puiden kaatamista ei saa suorittaa asemakaava-alueella, ranta-asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella tai alueella , jossa on tekeillä kaava, ellei kaavassa ole erikseen määritelty kaataminen sallituksi. Puita saattaa saada kaataa (maksullisella) maisematyöluvalla. Yhteiskunta on ottanut maita käyttöönsä rakentamisen lisäksi myös teiden, junaratojen ja sähkölinjojen alta. Kantaverkon varrella olevia metsiä ei saa kasvattaa vapaasti, vaan verkkoyhtiöllä on oikeus pitää vieripuusto matalana. Rakennuslaista ja maiden yhteiseen käyttöön ottamisesta aiheutuneista hakkuutulojen menetyksistä ei saa korvausta.

3) Eläimet. Valkoselkätikan tai liito-oravan muuttaessa metsääsi eläin saa alkaa päättää, mitä puita voi hakata. Eläimistä johtuvasta hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta. 

4) FSC-sertifikaatin arvokkaat luontokohteet eli HCV-metsät. FSC-sertifikaatin vaikutus ulottuu sertifikoituja metsiä laajemmalle alueelle. FSC-puuta käyttävät laitokset eivät saa käyttää FSC-mix-tuotteissa puuta, joka ei ole sertifikaatin mukaan hyväksyttävästä lähteestä. Suomessa muodostettiin karkealla menetelmällä kartta potentiaalisista HCV-metsistä koko Suomen alueelta. Jos sattui käymään huono tuuri ja omat metsät saivat HCV-merkinnän, niin vaikka noudattaisit kaikkia lakeja etkä kuuluisi mihinkään sertifikaattiin, puunostajat eivät todennäköisesti uskalla ostaa metsästäsi puita. HCV-merkinnästä johtuvasta hakkuutulojen menetyksestä ei saa korvausta.

5-7) METSO, NATURA ja varsinainen suojelu. Poikkeuksellisesti varsinaisesta suojelusta saa korvauksen.

Kooste "Hyvä paha hoitamattomuus" (Mikko Häyrynen, Metsälehti 7/2023)

*FSC-puuta kaivataan lisää. FSC edellyttää, että 5 % kasvullisesta pinta-alasta jätetään käytön ulkopuolelle. 

Kooste "Katseet taimikoihin" (Tiia Puukila, Metsälehti 7/2023)

*Aluevalvoja Juhani Suni, Mhy Salometsä: "Kaksivuotiasta kuusta suosittelen täydennysistutukseen varsinkin, jos on pari vuotta vanha muokkausjälki. Se on hiukan vantterampi heiniä vastaan. Aukkopaikkoihin jättäisin raudusta. Jos olisi viisi metriä lähimpään mäntyyn, sitten voi jättää jo lehtipuutakin."

*Suni suosii täydennysistutuksessa kuokkaa, jolla voi samalla raapaista enimmät pintakasvillisuudet pois. Kuokka on myös hyvä apu, mikäli yöpakkasten aikaansaama rouste on nostanut hienojakoisilla mailla tainten juuripaakkuja ylös. 

*Kylvötaimikossa taimia tulisi olla noin 5 000 hehtaarilla. 

*Etelä-Suomessa istutustaimikoissa varhaishoidon tarve saattaa koittaa jo viiden vuoden kuluttua uudistamisesta. Jos taimikkoon tullaan ensimmäisen kerran vasta 10 vuoden päästä ja taimet ovat ehtineet jo hujahtaa 3-4-metrisiksi, ollaan jo myöhässä.

Kooste "Kaistalehakkuu toimii varsinkin rehevillä turvemailla" (Aino Ässämäki, Metsälehti 7/2023)

*Kaistalehakkuutavasta on kiinnostuttu uudestaan, koska sen avulla voidaan hillitä turvemailta tulevaa vesistökuormitusta ja kasvihuonepäästöjä. Se voi olla myös korjuuteknisesti viisas valinta turvemailla.

*Kaistalehakkuut toteutettiin korpikuusikoissa ja rämemänniköissä siten, että kapeimmat kaistaleet olivat 10 m levyisiä ja leveimmät 30 m. Erikoistutkija Markku Saarinen, Luke: " Mitä leveämpi kaistale on, sitä lyhyempi sen on oltava, jotta se sopii metsälain jatkuvan kasvatuksen määritelmään, jossa pienaukkohakkuissa aukot saavat olla korkeintaan 0,3 hehtaarin kokoisia." Kaistalehakkuun jälkeinen taimettuminen oli varsinkin karujen varputurvekankaiden männiköissä vaihtelevaa. Syynä oli noille kasvupaikoille tyypillinen paksu kunttakerros. Taimettumisen varmistamiseksi kevyt maanmuokkaus on suositeltavaa. Viljavammat puolukkaturvekankaan kasvupaikat taimettuivat paremmin. Niilläkin maanmuokkaus paransi uudistumistulosta. Korpikuusikoiden kaistaleet taimettuivat hyvin ilman maanmuokkaustakin. Rämemänniköiden kaistalehakkuissa kannattaa taimien riittävän valonsaannin varmistamiseksi käyttää vähintään 20 metrin kaistaleleveyttä. Kuusikoissa voidaan käyttää kapeampiakin kaistaleleveyksiä. Pohjois-etelä-suuntaiset kaistaleet saavat varmemmin tarpeeksi valoa kuin länsi-itä-suuntaiset. 

Kooste " Onko kyseessä jatkuva kasvatus vai jatkettu kasvatus? (Mikko Riikilä, Metsälehti 7/2023)

*Yläharvennus on tasarakenteisen varttuneen metsikön harvennustapa, jossa pienempien puiden lisäksi poistetaan kookkaampia ja taloudellisesti arvokkaampia puita. Hakkuu tehdään erityisesti hyvälaatuisten lisävaltapuiden hyväksi, ja se tasaa puuston pituus- ja läpimittajakaumaa. Yläharvennus lisää laadukkaan tukkipuun tuotosta ja pidentää metsikön kiertoaikaa. Hakkuussa kasvamaan jätetään hyvän latvuksen omaavia laadukkaita ja elpymiskykyisiä lisävaltapuita. 

*Toimitusjohtaja Aleksi Vihonen, Arvometsä: "Talousmetsien kiertoaikaa voidaan jatkaa yläharvennuksella, jossa poistetaan huonolaatuisten puiden lisäksi valtapuita." Yläharvennus tuottaa tavallista runsaammin hakkuutuloja, koska hakkuussa kertyy tukkia enemmän kuin alaharvennuksissa.

*Emeritusprofessori Kari Mielikäinen: "Yllättävää on, että mänty hyötyi yläharvennuksista, mutta kuusi ei. Ehkäpä 1960-luvun kuusikot olivat alikasvoksesta syntyneinä kasvukunnoltaan niin heikkoja, etteivät lisävaltapuut pystyneet lisäämään kasvua." Se tiedetään, että viljelykuusikot sietävät erittäin voimakkaita harvennuksia kasvun alenematta.  



Kooste "Yksityisteiden perusparannukseen on nyt tarjolla reilusti tukirahaa - Yksityistieavustuksia myönnetään myös pelkkien metsäteiden perusparannuksiin" (MT metsä 11.4.2023/Aarre 3/2023)

* Yksityistieasiantuntija Juho Iivanainen, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely): "Tiekuntien kannattaa panna toimeksi, sillä yksityisteiden perusparannukseen on nyt tarjolla poikkeuk­sellisen hyvin avustusrahaa. Sillä on haluttu turvata maa- ja metsätalouden sekä muiden haja-asutusalueiden elinkeinojen huoltovarmuus sekä kotimaisen puun saatavuus. Valtiontalouden säästöpaineissa tilanne voi muuttua."
*Ely-keskusten kautta haettaviin yksityistieavustuksiin on vuonna 2023 jaossa 23 miljoonaa euroa sekä edellisvuosilta siirtyneet 44 miljoonaa euroa. Metsäteiden perusparannukseen saa lisäksi Metsäkeskusten kestävän metsätalouden Kemera-tukea, myöhemmin Metka-tukea. Avustuksia yksityisteiden vuotuiseen kunnossapitoon myöntävät kunnat. 
*Yksityistieasetuksen väliaikaisessa, vuosia 2023–25 koskevassa muutoksessa korotettiin yksityistieavustusten tukiprosentteja. Tien perusparannushankkeisiin saa nyt tien suunnittelun, valvonnan, materiaalien ja konetöiden kustannuksista 70 prosenttia tukea. Siltojen sekä luonnon aiheuttamien tuhojen korjausten avustus nousi 85 prosenttiin. Tukiprosentit ovat korkeat, mutta tiekunnalta vaaditaan myös omaa rahoitusta. Sen jälkeen kun tie on perusparannettu, sen vuotuinen ylläpito tulee reilusti halvemmaksi. Aiempi vaatimus tien vakituisesta asutuksesta poistettiin vuonna 2019. Niinpä yksityistieavustuksia voidaan myöntää tällä hetkellä myös pelkkien metsäteiden perusparannuksiin. Ehtona on mm. se, ettei metsätien perusparannukseen ole saatu Kemera-tukea valtiolta. Pienin avustussumma on 10 000 euroa. Tätä pienemmät kunnostustyöt katsotaan tien vuosittaiseksi kunnossapidoksi, jota ely-keskus ei tue.
*Metkan tarkkoja tukiehtoja ei ole vielä hyväksytty, mutta asetusehdotuksen mukaan tukea voisi saada myös yksittäisen maanomistajan hanke. Tämän vuoden loppuun voimassa oleva Kemera-tuki on 50 prosenttia perusparannuksissa eteläisessä ja keskisessä Suomessa ja 60 prosenttia pohjoisessa. Jos siltaa korjataan, tuki on sillan osalta 10 prosenttiyksikköä korkeampi. Uudessa Metkassa tukiprosentteja suunnitellaan nostettavan ely-tuen suuruusluokkaan, mutta päätöstä vielä odotetaan. Tukea myönnetään myös uusien metsäteiden rakentamiseen. Nämä tukiehdot pysynevät Metkassa ennallaan. Kemera-tuen avustussummalle ei ole euromääräistä rajaa kuten ely-keskuksen tuelle, mutta tien minimipituus on puoli kilometriä. Käytännössä perusparannuksen kustannukset ovat tällä hetkellä noin 15 000–20 000 euroa/km. Kemera-kelpoiselle tielle pitää olla perustettuna tiekunta, ja tieoikeuksien on oltava kunnossa. Tuen saaminen edellyttää myös sitä, että metsätalouden kuljetusten osuus ylittää perusparannuksissa 30 prosenttia ja uusilla teillä 50 prosenttia kuljetuksista.
Kooste "Motokoski ei pysty ihmeisiin: Syy huonoihin ensiharvennuksiin löytyy taimikonhoidosta" (Suvi Kokkola, MaaseudunTulevaisuus MT Metsä 10.4.2023)
*Paras keino varmistaa laadukkaat ensiharvennukset on hoitaa taimikot kuntoon oikea-aikaisesti
*Toinen tärkeä asia on, että hakkuut tehdään Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Jos lähtötilanne on surkea, on silti parempi tehdä jotain kuin jättää tekemättä. Jätetään sitten vaikka haapaa, leppää, raitaa ja pihlajaa kasvamaan, jos muuta ei ole tarjolla. Nekin sitovat hiiltä ja ovat tärkeitä monimuotoisuuden kannalta.
*Pienet koneet eivät itsessään ratkaise ongelmaa. Koneenkuljettajan ammattitaito ajourien suunnittelussa ratkaisee enemmän kuin koneen koko. Me tarvitsemme päteviä metsureita ja koneenkuljettajia sekä heille asialliset korvaukset tehdystä työstä. Ensiharvennus on metsän tärkein hakkuu. Sen pitää olla motokuskeille ja yrittäjille mielekästä myös taloudellisesti.

Kooste "Metsänarvolaskelmat voivat yllättää perintöverotuksessa" (Mikko Riikilä, Metsälehti 672023)

*Verohallinto on määrittänyt metsille maakunnittaiset keskiarvohinnat, jotka on laskettu kahden edellisen vuoden metsätilakauppojen perusteella.

*Muun selvityksen puuttuessa metsän arvo voidaan määrittää maakunnittaisten keskihintojen perusteella. Arvostamisohjeen keskihintoja kannattaa käyttää, kun metsän arvo ennakoidaan keskimääräistä korkeammaksi. Vähäpuisten metsien arvo on edullista arvioida erikseen. 

*Enintään 5 vuotta vanha metsäsuunnitelma on annettava metsäsuunnitelma on annettava verottajan tiedoksi. Tällöin keskihintoja ei voi käyttää. Metsäkeskuksen Metsään.fi tietoa ei pidetä metsäsuunnitelmana. 

*Tiiminvetäjä Tapani Holmijoki, Mhy Lounametsä: "Kuusikoiden lahovikaisuus alentaa puuston arvoa tavalla, jota metsävaratieto ei kerro." 

Kooste "Hiilensidonnan ympärillä pyörii miljardibisnes" (Tiina Puukila, Metsälehti 6/2023)

*Yrityksillä on palava halu hyvittää toimintansa aiheuttamia päästöjä. Metsänomistajille tämä tarjoaa mahdollisuuden tienata hiilensidonnalla. 

*Suomessa metsien markkinapotentiaaliin liittyy yksi iso ongelma: kaksoislaskenta. Suomen metsien hiilensidonta on jo mukana valtion päästötavoitteiden saavuttamisessa. Päätös valjastaa kaikki metsät, yksityismetsät mukaan lukien, valtioiden hiilinieluksi juontaa juurensa EU:n 20230 ja 2050 ilmastotavoitteista, jotka ovat unionin määritelty panos Pariisin ilmastosopimukseen.

*Hiilikauppaan osallistuminen edellyttää, että hiilensidonnasta tehdään sopimus markkinoilla olevan yrityksen kanssa ja metsään kohdistetaan toimenpide, jonka seurauksena metsä kasvaa nykyistä enemmän. Lannoitus on yksi keino. Mahdollista on myös metsittää alue, jota ei ole luontaisesti tehokkaasti metsitetty tai pidentää kiertoaikaa ja siten ylläpitää puustoon sitoutunutta hiilivarastoa. 

*Metsänhoitoyhdistyksien viime vuonna lanseeraama hiilipalvelu on yksi esimerkki metsänomistajan mahdollisuudesta tienata hiilensidonnalla. Metsänhoitoyhdistykset pyörittävät palvelua Green Carbonin kanssa. Siinä metsä lannoitetaan ja lannoituksen aikanaan saamasta lisäkasvusta maksetaan metsänomistajalle vuosikorvaus.

*Suomessa on parikymmentä vapailla hiilensidontamarkkinoilla toimivaa yritystä: Skoggi, Green Carbon, NGS Finland, ZertiForest, Hiilinielun tuottajat, istutapuita.fi, Havulatva, Puuni, Reforest ja Rakeistus. Suomalaisia metsiä on mukana hiilikaupassa noin 6 000 hehtaaria.

*Kehittämispäällikkö Harri Hupponen, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP: "Kuka perkele lupasi metsät valtiolle?" Metsänomistajilta ei kysytty, voiko valtio omia yksityismetsien hiilensiodonnan itselleen maksamatta siitä mitään."

Kooste "Kuivuutta vastaan taistellaan ennakkoon" (Aino ässämäki, Metsälehti 6/2023)

*Kaikki lähtee kasvupaikasta. Istutuksessa on tärkeää, että taimen juuristo asettuu heti tiiviisti maata vasten. Jos taimen ympärille jää ilmaa, juuret eivät pääse käsiksi maaperässä olevaan veteen. Jalalla tiivistäminen taimen ympäriltä ei ole merkityksetön työvaihe. Kovin korkeassa mättäässä taimet eivät saa vettä maaperästä, vaan ne ovat sadeveden varassa. Jos taimi jää mättään päällä olevaan kivennäismaahan, humuskerros katkaisee veden tulon alhaalta ylös. Paakun pinnalle olisi jäätävä 5 senttiä maata. 

*Erikoistutkija Jaana Luoranen, Luke: "Kasvussa olevia taimia ei voi pitää pahvilaatikoissa kasvukauden aikana muutamaa päivää pidempään". Pakkasvarastoitujen taimien kanssa on oötava tarkkana. Kun taimet sulavat, niitä on kohdeltava kuten kasvussa olevia taimia: laatikoiden kannet on avattava ja taimia on kasteltava. Viidessä plusasteessa taimet sulavat noin viikossa. 

*Syksyllä istutetuilla taimilla juurtuminen voi jäädä kesken. Ahava- ja kuivuustuhot ovat yleisempiä syksyllä istutetuissa taimikoissa. 

Kooste "Männiköt karuiksi kuusikoiksi?" (Matti Kärkkäinen, Metsälehti 6/2023)

*Kuusialikasvokset ovat yleisempiä ja elinvoimaisempia männiköissä, ei kuusikoissa.

Kooste "Jalostuksella juurikääpää vastaan" (Aino Ässämäki, Metsälehti 6/2023)

*Tapio ja Fin Forelia ovat onnistuneet kasvattamaan kuusentaimia, joissa juurikäävän pitäisi edetä lähes kolmanneksen tavallista hitaammin. Tämän kevään istutuksiin tällaisia taimia on tarjolla 260 000. Juurikäävän tarttumista se ei kuitenkaan estä.

Kooste "Metsänomistaja lausuu suorat sanat alan surkeista tuotoista Suomessa - Sen pitää korjaantua" (Kauppalehti 14.3.2023)

*Tuhansia hehtaareita metsää omistava Timo Kujala (5 500 hehtaaria ja sen lisäksi 3 000 hehtaaria yhteismetsää toisen kanssa): "Paras tapa ansaita metsällä on omistaa kotimaisten metsäyhtiöiden osakkeita."

*Kun puun tuonti Venäjältä loppui helmikuussa 2022 käynnistyneeseen hyökkäyssotaan, puun hinta on kuitenkin tehnyt ennätyksiä. Tämä on kuitenkin näköharhaa. Raakapuun elinkustannusindeksillä korjattu reaalihinta on Suomessa kehittynyt koko vuosituhannen ajan karmean huonosti. Kuitupuun reaalihinta on romahtanut. Koivu- ja mäntykuitupuun hinnat ovat polkeneet paikallaan. Myös koivutukin reaalihinta on romahtanut 22 vuoden takaiseen verrattuna, mäntytukin reaalihinta on laskenut hiukan, vain kuusitukki on parissa kymmenessä vuodessa kallistunut hiukan merkittävimmin, 12 %. Samaan aikaan korjuukustannukset ja muut metsänomistajan kulut ovat nousseet. Metsämaan hinta on kallistunut rajusti, kun suuret rahastot ovat haalineet sitä kilpaa.

*Kujalan mielestä puun hinta ei ole noussut vielä niin paljon, että puuta kannattaisi Suomessa myydä. "Täällä havukuitupuusta maksetaan nyt 41 euroa kuutiolta hankintakaupoissa, kun siitä saa Baltian satamiin vietynä 75-86 euroa kuutiolta. Kuivat kesät leikkaavat metsien kasvua ja lisäävät hyönteistuhoja. Kirjanpainajatuhot ovat kasvaneet jopa 400 prosentin vuosivauhtia. Kahden viime kesän aikana kuusien kunto ja kasvu ovat heikentyneet kuivuuden takia. Viime vuonna metsän inflaatiokorjattu reaalituotto oli yli 5 % negatiivinen. Kaadettu puu on myös pois metsänomistajan taseesta ja usein myös sen kasvusta."

* Elleivät puunhinnat nouse rajusti, ei metsämaan hintakaan voi olla kestävällä tasolla. Kujala arvelee, että metsämaan hinnoissa on kupla, jota rahastot ruokkivat ostoillaan. Esimerkiksi OP:n metsärahastot laskevat tuottoihinsa myös metsämaan arvonnousun. 

*"Kuplan täytyy puhjeta. Toinen vaihtoehto on se, että teollisuus maksaa nyt puusta liian alhaista hintaa, ja sen pitää korjaantua."

Kooste "Iso metsänomistaja: En myy puuta teollisuudelle nykyhinnoilla - Valtio on sosialisoinut hiilensidonnan, hän väittää" (Kauppalehti 19.3.2023)

*Metsänomistaja Kujala laskee, että metsällä on suurempi arvo pystyssä kuin teollisuuden puusta maksama hinta.

*Kujala vaatii: "Metsien sitoman hiilen arvo kansainvälisessä päästökaupassa on huomattavasti suurempi kuin teollisuuden siitä maksama hinta, mutta nyt valtio on ottanut yksityistenkin metsien puiden sitoman hiilen omaan taseeseensa vastikkeetta. Tämä epäkohta pitää poistaa."

*Kujala suosii metsissään jatkuvaa kasvatusta ja yläharvennusta, vaikka ei kavahda avohakkuutakaan, jos se on metsälle paras vaihtoehto.


Kooste "Suunta muuttuu" (Liina Kjellberg, Metsälehti Makasiini 2/2023)

*67% metsänviljelyyn vuonna 2021 toimitetuista taimista oli kuusentaimia. 

*Männyn ja koivun osuus taimituotannossa nousee tänä keväänä. Taimitarhoille toimitettujen männynsiementen määrä kasvoi vuonna 2021 13 % edellisvuodesta ja vuonna 2022 noin 20 %. 

*Männyn- ja koivuntaimien kasvaneen kysynnän taustalla ovat mm. kirjanpainajan ja juurikäävän kuusikoissa aiheuttamat tuhot sekä sekapuustojen suosiminen jo taimivaiheessa.

*Johtaja Antti Lännenpää, Fin Forelia: Männyn- ja koivuntaimien menekki on ollut viime vuosina hyvä. Varsin hyvä menekki on taittumassa jo puutteen puolelle."


Kooste "Tulevaisuuden savotalla" (Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 2/2023)

*Metsäkoneiden tuottavuus tuntia kohti tehtyinä piikuutioina ei 30 vuodessa ole lisääntynyt kovinkaan paljon. Silti 2020-luvun koneet kaatavat puuta aivan eri tahtiin kuin edeltäjänsä. Syynä on koneiden huimasti parantunut toimintavarmuus.

*Toimitusjohtaja Pasi Mikkonen, Putaan Mottimestarit. "Takavuosina piti olla yksi huoltomies neljää konetta kohti, nyt huoltomies pitää 14 konettamme kunnossa."


Kooste "Pienenevätkö metsäkoneet? (Metsälehti Makasiini 2/2023)

*Metsänomistaja Tomi Leimiö: "Itse teen ensiharvennukset moottorisahalla, mutta ymmärrän, etteivät kaikki voi toimia samoin. Nuoriin metsiin tarvittaisiin kevyempää harvennuskalustoa. Koneiden kokoa tärkeämpää on kuitenkin kuljettajan osaaminen."

*Ajourilta toimivien hakkuukoneiden kokoa ei ole helppo pienentää.

*Juha Vainio, John Deer: "Koneissa on oltava yli kymmenen metriä pitkä puomi, jotta harvennus 20 m ajouravälein onnistuu. Se edellyttää leveitä ja vakaita koneita".

*Kuormatraktorit voisivat olla pienempiä. Siinä haasteena on koneiden tuottavuus, joka on suoraan verrannollinen kantavuuteen. 

*Koneyrittäjä Pasi Mikkonen: "Nykyistä kevyempien koneiden käyttö edellyttäisi, että metsänomistajat tyytyisivät 5-6 euroa nykyistä alempaan kantohintaan ensiharvennuksella. Sen verran kuutiokohtaiset korjuukustannukset nousisivat."

*Pekka Syvänen, Logbullet: "Hakkuukoneen tuotto on suunnilleen sama koneen koosta riippumatta. Harvennuksilla koneet kapenevat reilun 2 metrin levyisiksi. Tällöin koneella liikutaan myös ajourien välissä. Ammattimaiseen harvennukseen sopivien koneiden paino ja kantavuus asettuu 5-10 tonnin välille."


Kooste "Metsänhoitopalveluiden ostamisesta" (Metsälehti Makasiini 2/2023)

*Miten riidat voi välttää? Paras tapa välttää riitely on huolehtia siitä, että sopimukseen kirjataan selvästi kaikki sovitut asiat. Työn jälki kannattaa käydä tarkistamassa maastossa mahdollisimman pian työn valmistumisen jälkeen ja ennen laskun maksamista. Jos on teettänyt taimikonharvennusta, kannattaa tarkistaa, että koko alue on harvennettu ja että taimikon tiheys on metsänhoidon suositusten mukainen.


Kooste "Miten pääsen eroon hallintaoikeudesta?" (Väinö Sikanen, Metsälehti Makasiini 2/2023)

*Metsätilojen elinikäiset hallintaoikeudet kannattaa muuttaa määräaikaisiksi. Esimerkiksi hoitomaksuja määrättäessä metsän hallintaoikeuden omistajan metsätulo (vuotuisen kasvun verran) otetaan huomioon, vaikka hakkuita ei tilalla tehtäisikään. 

*Jos ei ole enää oikeustoimikelpoinen, niin hallintaoikeudesta luopumista ei hyväksytä.

*Elinikäisen hallintaoikeuden voi muuttaa määräaikaiseksi maksamalla lahjaveroa sitten, kun hallintaoikeus uuden sopimuksen mukaan päättyy. Hallintaoikeuden arvo lasketaan lahjan käyvästä arvosta hallintaoikeuden päättymisvuonna ja siitä maksetaan lahjavero. Jos hallintaoikeus lakkaa 75 vuotiaana, niin lahjan arvo metsätilan osalta on 30% (tuotto 5% x ikäkerroin 6) tilan käyvästä arvosta. 


Kooste "Pahimmillaan päin mäntyä" (Mikko Häyrynen, Metsälehti Makasiini 2/2023)

*Verkosta löytyviin metsätilojen arvolaskureihin pitää suhtautua suurella varauksella. Niiden varassa ei pidä ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, ei varsinkaan omistusjärjestelyihin. Niin erilaisia arvioita eri laskurit antavat, että joidenkin täytyy olla päin mäntyä.


Kooste "Metsälahjasta vähennystä" (Pirjo Havia, Metsälehti Makasiini 2/2023)

*Jos metsälahjavähennyksen saajalla on myös metsävähennysoikeutta, kannattaa tarkastella määräaikoja. Metsälahjavähennyksellä on 15 vuoden määräaika, mutta metsävähennyksen käytölle ei ole takarajaa. Kannattaa siis usein jättää metsävähennys käyttämättä ja hyödyntää metsälahjavähennys mahdollisimman nopeasti. 


Kooste "Metsä Group tekee töitä hyvän harvennusjäljen eteen" ( Krista Kimmo, Metsä Groupin Viesti 1/2023)

*Tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti, Metsä Group: "Kävimme mittaamassa osan Metsäkeskuksen tarkastamista kohteista ja saimme erilaisia tuloksia kuin Metsäkeskus niin tiheyden kuin ajouravälinkin osalta. Koska oma näkemyksemme eroaa niin paljon Metsäkeskuksen tuloksista, teetämme Tapiolla uuden arvion Metsäkeskuksen tarkastukseen osuneiden kohteiden harvennusjäljestä. Lisäksi teetämme myöhemmin tänä vuonna ulkopuolisen tarkastuksen korjuujäljestämme koko maassa." "Harvennustiheydessä meillä on parannettavaa tasalaatuisuudessa. Metsä Group ohjeistaa jatkossa jättämään pystyyn hieman enemmän runkoja hehtaaria kohden kuin tähän asti on ohjeistettu. Liian tiheänä kasvaneet kohteet pitäisi hoitaa raivaussahalla nuoren metsän kunnostuksena, ei hakkuukoneella ensiharvennuksena. Ja meidän pitäisi ammattilaisina kertoa se metsänomistajalle puukauppaa tehtäessä. Ajourien leveys on kasvanut hieman sen jälkeen kun aloimme edellyttää kantavia teloja koneissa. Hyvä puoli on ollut se, että maasto- ja jäävän puuston vaurioita on erittäin vähän. Tavoite ajourien leveydeksi on kivennäismailla alle 4,5 m."

*Metsä Groupilla kuvion harvennusvoimakkuus sovitaan puukaupassa, ja siinä noudatetaan hyvän metsänhoidon suosituksia. 

*Oman henkilöstön tarkastuksissa mitataan jäävän puuston määrä sekä kävellään läpi ajourat. Mahdolliset korjuuvauriot jäävässä puustossa tarkastetaan, samoin urapainaumat.


Kooste "Risupedolla energiaa talteen" (Konepörssi, 2/2023)

*Suomessa on laskettu olevan yli miljoona hehtaaria "risusavottaa" kaipaavia metsiä.

*Kun metsänomistaja on ennen joutunut teettämään taimikon varhaishoidon tai aikaisen ensiharvennuksen lompakkoaan kaivamalla, on nyt mahdollista saada jopa hieman rahaa tästä nuoren metsän hoidon ja tuoton kannalta tärkeästä toimenpiteestä.

*Kaivinkonesovitteinen Risupeto kehitettiin tarpeeseen korjata karsimatonta energiapuuta kustannustehokkaasti ja nopeasti. Noin 1 300 kiloa painava Risupeto pystyy maksimissaan katkaisemaan n 30 sentin paksuisia runkoja. Risupeto kerää karsimattomat rangat sisuksiinsa siipien avulla. Kahdet lukot pitävät rungot kidassa, kun laite siirretään puulta toiselle. Pystyakselien hydrauliikkamoottorit pyörittävät hitaasti sekä siipiä että kiekkoteriä. Kun ruuma on täynnä puuta, niin vastapäivään akseleita pyörittämällä tehdään lukkojen avaus ja tyhjennys kasalle. 

*Risupedolla on päästy parhaimmillaan 1,5 hehtaarin päiväsaavutuksiin, jolloin laite on ollut kiinni 16 tonnin peruskoneessa. 

*Risupedon valmistajan edustaja Eero Lintukangas, Reformet Oy, Iitti: "Seuraavana vuonna se mummokin pääsee keräämään sienet ja marjat talteen Risupedon siivoamalla alueella."


Kooste "JJ-Areena jo kovassa vauhdissa" (Konepörssi, 2/2023)

*JJ-Areena myy JAK Metalli Oy:n valmistamia JAK-energiakouria. 

*Moottori- ja raivaussahalla alkanut korjuu on jalostunut lämpimässä ohjaamossa tapahtuvaksi ilman hikipisaroita. Puutavaranosturin koura on muokkautunut energiakouraksi, jonka käyttö tapahtuu enimmäkseen kaivinkoneella. JAK:n energiakourat ovat perinteisesti olleet kaksileukaisia. Uusi JAK-300C on yksileukainen, joka on varustettu yhden metrin jatkopuomilla.


Kooste " Pienmetsäkone käsittelee kahta kouraa" (MT, 7.3.2023)

*Kinetic 437 soveltuu sekä hakkuu- että ajokoneeksi. Pienkoneessa on kiinni AM-300 pienpuuharvesteri. Pienkone on 190 senttimetrin levyinen, jossa on 5,5 metriin ulottuva nosturi, ja joka pystyy käsittelemään sekä hakkuukouraa että energiakouraa. 8-pyöräisen pienkoneen kaikki pyörät vetävät, ja niissä voi tarvittaessa käyttää teloja ja ketjuja. Ihanteellinen puun koko on 5-23 senttiä. 


Kooste "Korjuun laadulla on merkitystä" (Lauri Kuusisto, Stora Enson TerveMetsä 1/2023)

*Suomen metsissä harvennusrästejä riittää edelleen purettaviksi, taimikoiden hoitotöitäunohtamatta.

*Hyvä korjuujälki muodostuu monesta tekijästä: oikeasta ajoituksesta,sopivasta kalustosta, huolellisesta suunnittelusta ja laadukkaasta toteutuksesta.

*Puulajijakauma, metsäpohjan rehevyys ja puuston laatu ennen korjuuta vaikuttavat siihen , miten metsää kannattaa käsitellä ja poistetaanko pienempiä puita alaharvennuksena vai pyritäänkö esimerkiksi vähentämään paksuoksaisia mäntyjä laatuharvennuksella.

*Mittauksissa tarkastellaan jäävän puuston määrän lisäksi m.m. maasto- ja puustovaurioita, ajourien leveyttä ja ajouraväliä sekä ympäristöasioiden huomioon ottamista.


Kooste "Kemera-tuki päättyy- muista lähettää hakemus lokakuun alkuun mennessä" (Stora Enson TerveMetsä 1/2023)

*Kemera-lain voimassaolo päättyy vuoden 2023 lopussa. Kemera-rahoitushakemukset on toimitettava Metsäkeskukseen viimeistään 1.10.2023. Puuttuvat selvitykset ja täydennykset hakemuksiin on toimitettava Metsäkeskukseen viimeistään 1.12.2023.

*Osaan Kemera-hankkeista (terveyslannoitukset, suometsänhoito, metsätien perusparannus, uuden tien tekeminen ja luonnonhoitohankkeet) on mahdollista hakea lisäaikaa enintään 2 vuotta.


Kooste "Hiihdon MM-kisojen mitalikotelot ja taimipakkaus on suunniteltu Stora Enson Lahden tehtaalla" (Stora Enson TerveMetsä 1/2023)

*Planicassa uutta on se, että mitalisteille ojennetaan leikkokukkien sijasta elävä kuusentaimi. Taimipakkauksen ulkonäkö suunniteliin Lahdessa.


Kooste "Metsät kaipaavat monimuotoisuutta" (Tuomas I. lehtonen, Stora Enson TerveMetsä 1/2023)

*Puuston monimuotoisuus tukee pääpuulajin kasvua ja pienentää myrsky-, hyönteis-ja sienituhojen riskiä.

*Suojavyöhykkeiden merkitys vesistönsuojelussa kasvaa uusissa PEFC-kriteereissä. Avosoiden reunoille ja vesistöjen varsille jätettävien suojakaistojen keskimääräinen leveys on vähintään 10 metriä. Aiemmin 5 metrin leveys riitti. Uutena tuli myös ojamaisten ja suoristettujen purojen suojakaistat. Näillä edellä mainituilla suojavyöhykkeillä sallitaan vain poimintahakkuut. Näiden alueiden maata ei saa muokata eikä pensaskerrosta raivata.

*Suojavyöhykkeet ovat tärkeitä ekologisia käytäviä, jotka toimivat monien kasvi- ja eläinlajien kasvuympäristöinä ja estävät ravinteita huuhtoutumasta vesistöihin.


Kooste "Kilot litroiksi entistä tarkemmin" (Martti Linna, Stora Enson TerveMetsä 1/2023)

*Käytössä on 4 erilaista mittaustapaa: 1) hakkuumittaus hakkuukoneen kaatopään mittausanureilla, 2) tehdasmittaus, jossa tukit mitataan ja laadutetaan kappaleittain, kuitupuut mitataan joko kuorman pinomittauksella tai paino- ja kehysotannalla, 3) tienvarsimittauksella tukista mitataan latvaläpimitta, tukki kuutioidaan sen ja tukin pituuden perusteella. Kuitupuut mitataan määrittelemällä pinon pituus ja korkeus. Näin saatu kehysmitta muutetaan kertoimilla kiintotilavuudeksi, 4) kuormainvaakamittaus, jossa metsätraktorin tai puutavara-auton kuormaimeen sijoitettu vaaka punnitsee puutavaran sen kuormauksen yhteydessä. Punnitu massa muutetaan maa- ja metsätalousminsteriön vahvistamien tuoretiheyskertoimien avulla puuerän tilavuudeksi.

*Hankintakaupoissa ja tehdasmittauksissa puuerät mitataan punnitsemalla ja kilot muutetaan kuutiometreiksi.

*Tänä keväänä Stora Enso ja UPM ottavat kuitupuuerien painoon perustuvassa mittauksessa käyttöön uuden menetelmän puiden tuoretiheyden määrittelemisessä.

*Tunnuslukuna tuoretiheys /kg/m3) tarkoittaa puuaineen tuorepainon ja sen tuoreena mitatun tilavuuden suhdetta. Varastoidun puun tuoretiheys on korkeimmillaan tammikuussa ja laskee kohti kesää ja lähtee nousuun kohti syksyä. 

*Uudessa menetelmässä tarvitaan mitattavasta puuerästä lähtötietoina sen korjuuajankohta, varastopaikan sijainti sekä varastointiaika. Tuoretiheyden laskennassa käytetään lisänä tietoa paikallisista sääolosuhteista kyseisenä korjuuajankohtana. Tuoretiheysmalli päivittyy kerran vuorokaudessa otantamittausten ja Ilmatieteen laitoksen säämallien tuottamalla tiedolla. 


Kooste "Metsä, innoituksen ja intohimojen lähde" (Petteri Taalas, Stora Enson TerveMetsä 1/2023)

*Metsä on tuottanut vaurautta tervan, sahatavaran, polttopuun sekä sellun ja paperin muodossa. Ilman näitä moni paikkakunta ei olisi kyennyt tarjoamaan kelvollista elintasoa asukkailleen.

*Aiemmin hyvän maineen omaavasta alasta on joissakin piireissä tehty ilmaston ja biodiversiteetin pahis.

*Ilmasto-ongelmien ratkaisun ydin on kuitenkin fossiilisista polttoaineista luopuminen, sillä kivihiili, öljy ja maakaasu tuottavat 2/3-osaa kasvihuonekaasuista. Hiilidioksidin poistuminen ilmakehästä vie jopa tuhansia vuosia, kun taas toiseksi tärkeimmän kaasun, metaanin elinikä on vain 11 vuotta.

*Suomessa on tapahtunut historiallinen metsien kasvu viimeisten 50 vuoden aikana. Samalla olemme varastoineet kasvaviin metsiin ennätyksellisen määrän ilmakehästä sidottua hiiltä.

*Suomen hiilineutraalisuustavoite, päästöjen ja nielujen tasapaino vuonna 2035, on rakennettu huomattavassa määrin virheellisten hiilinieluoletusten varaan. Metsiemme kasvu ei ole jatkunut yhtä rivakkana kuin viimeisten 50 vuoden aikana. Nuoret metsät kasvavat nopeammin kuin kypsempään ikään ehtineet.


Kooste "HCV-merkintä vienyt oikeusturvan" (Sami Karppinen, Metsälehti 4/2023)

*Metsänomistaja jää käytännössä ilman korvauksia, jos metsän käyttö estyy FSC-metsäsertifioinnin mukaisen korkean suojeluarvon (HCV) alueen takia.


Kooste "Metsäluonnon tila on mainettaan parempi" (Aino Ässämäki, Metsälehti 4/2023)

*Metsäpuolella ollaan ymmällään siitä, että lahopuun, lehtipuiden sekä kookkaiden puiden määrä kasvaa, mutta silti niiden väheneminen kirjataan uhanalaisia lajeja uhkaavaksi tekijäksi.

*Suurin osa metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa ja harjujen paahderinteillä, eikä niitä ole paljon jäljellä. 

*Senior advisor Petri Heinonen, Tapio Oy: "Kaikista lajeista uhanalaisia on 12%, Jos otetaan kangasmetsät, joita on puolet Suomen pinta-alasta, alle 6 % siellä elävistä lajeista on uhanalaisia. Vaikka metsälajeilla menisi ihan hyvin verrattuna muihin elinympäristöihin, talousmetsien luonnonhoitotyötä on edelleen kehitettävä." 

*Suositus on suojella elinympäristöt, jotka ovat pienialaisia, mutta joissa elää paljon uhanalaisia lajeja.

*Heinosen mielestä suojelupaineen kohdistuminen vain metsien elinympäristöihin on kohtuutonta. "Kalliot ja kivikot ovat lajistoltaan rikkaita elinympäristöjä, joissa elää myös uhanalaisia lajeja. Ne eivät uudistu ja niitä louhitaan surutta murskeeksi." Uhanalaisuusarvioinnin mukaan kaivannaistoiminta on merkittävä uhanalaisuuden syy. "Kaupunkiympäristöissä olisi valtavia mahdollisuuksia esimerkiksi kedoille ja niityille. Niitä voisi perustaa lajiköyhien nurmikoiden tilalle."



Kooste "Kirjanpainaja on muuttanut stadiin" (Lilja Kjellberg, Metsälehti 3/2023)

*Tutkijatohtori Samuli Junttila, Itä-Suomen yliopisto: " Kirjanpainajapopulaatiot ovat kasvaneet kuivan ja kuuman kesän 2021 jälkeen, ja kuivuus ja kuumuus vain lisääntyvät. Se uhkaa pitkässä juoksussa niin hiilinieluja kuin puun saatavuuttakin."


Kooste "Harvennuskriisi haastaa korjuun valvonnan" (Mikko Riikilä, Metsälehti 3/2023)

*Korvausten vaatiminen oikeusteitse liian voimakkaista ensiharvennuksista on metsänomistajalle riski.

*Asianajaja Pekka Keloneva, asianajotoimisto Magnusson: "Ratkaisevaa on, mitä hakkuista on sovittu puukauppasopimuksessa. Vahingon osoittaminen ja sen määrän laskeminen ovat keskeiset ongelmat. Kuka tekee arvion ja millä tavoin vahinko lasketaan? Jos asia viedään käräjille ja hakija häviää, voivat vastapuolen oikeudenkäyntikulut tulla maksettavaksi, ja niitä oikeusturvavakuutukset harvoin korvaavat."


Kooste "Pelisäännöt etukäteen selviksi" (Mikko Riikilä, Metsälehti 3/2023)

*Kehitysjohtaja Juho Rantala, Metsä Group: "Sovi harvennustapa puukaupan yhteydessä. Lisäksi kannattaa selvittää kauppaa tehtäessä, miten ostaja valvoo korjuun laatua ja mitä tietoja puun myyjä saa korjuun laadusta."

*Hyvän metsänhoidon suositusten ohjeet ensiharvennusten ajoittamisesta takaavat hyvän lähtökohdan ensiharvennusten onnistumiselle. Tarkinta ajoitus on nopeakasvuisissa rauduskoivikoissa. Jo muutaman vuoden viivytys johtaa latvusten supistumiseen ja tukkipuun tuotoksen viivästymiseen. Huonolaatuisissa männiköissä harvennukset kannattaa tehdä jo 10-12 metrin valtapituudessa, jotta oksikkaat susipuut eivät ehdi liiaksi varjostaa hento-okaisempia puita.

*Ylitiheänä kasvaneet harvennettava varoen. Puita pitää jättää 20 % enemmän kuin taimikkona hoidetuissa. Tiheikkökohteet kannattaa ennakkoraivata puolenkymmentä vuotta ennen aiottua ensiharvennusta ja kaataa kuitupuun mittoja täyttämättömät puut nurin. 

*Mikko Riikilän kommentti: "Hankintahakkuilla kannattaa suosia pienillä koneilla toimivia yrittäjiä. Pienillä koneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä 5-10 tonnin koneita: Sampoja, Malwoja, Vimekkejä ja Terrejä, joille riittää noin 3 metrin ajoura ja jotka tuovat 5-10 kuution puukuormia metsästä. Arvattavasti moni on valmis maksamaan noin 5 euroa ekstraa korjuusta, jos nuori metsä jää hyvään kasvukuntoon."


Kooste "Harvennusmalleja täytyy käyttää oikein" (Pentti Niemistö (Luke), Metsälehti 3/2023)

*Osa ajourasta kuuluu jo reunapuiden kasvutilaan. Reunapuun ja uran keskilinjan etäisyydestä pitää vähentää puolikas puiden keskietäisyydestä jäävässä puustossa. Jos tavoitepuusto on 1 100 puuta hehtaarilla, niin keskietäisyys on n 3 metriä. Reunapuiden keskipisteistä mitattu 7 metrin levyinen ura vastaa silloin 4 metrin levyistä "lisäaukkoa" puustossa. 20 metrin uravälillä (mitattuna ajouran keskeltä) "lisäaukko" on 20 % metsikön pinta-alasta. 

*Ajourat ensiharvennuksessa ovat liian leveitä. Syynä ei niinkään ole hakkuukoneiden suuruus vaan ajokoneiden leveys. Ajokone on kriittinen niin kantavuuden kuin kuormakoon kannalta. Suuri kuormakoko on tehokkain tapa alentaa korjuukustannuksia, mutta ensiharvennuksessa sen ei saisi olla määräävä tekijä.

*Ensiharvennuksen myöhentäminen johtaa siihen, että oksikkaat päävaltapuut syrjäyttävät laadukkaita lisävaltapuita ja tukkien tuotos ja laatu kärsivät. 

*Riittävän varhainen energiapuuharvennus kunniaan, puun laatua korostaen ja soveltuvin konein. 


Kooste "Moni taimi menetetään jo ennen istutusta" (Aino Ässämäki, Metsälehti 3/2023)

*Kesäkuussa istutetuissa taimissa ahavatuhojen lisääntyminen havaittiin vasta, kun välivarastointi oli kestänyt yli kaksi viikkoa.

*Erikoistutkija Jaana Luoranen, Luke:" Kesällä ja syksyllä istutettaville taimille sopiva varastointiaika on vain pari päivää."

*Kuusivaltaisessa taimikossa lehtipuusto neuvotaan usein poistamaan varhaisperkauksessa, kun kuuset ovat noin 1 metrin mittaisia. Puulajivalikoimaa pyritään monipuolistamaan vasta varsinaisen taimikonhoidon vaiheessa jättämällä korkeintaan kuusien kanssa samanpituisia koivuja. Erikoistutkija Saija Huuskonen, Luke: "Peli voi olla menetetty, jos kaikki koivut poistetaan varhaisperkauksessa."

*Vaikka kuusi kasvaa koivua hitaammin taimikkovaiheessa, se saavuttaa koivun pituuskasvunopeuden suunnilleen 20 vuoden iässä.


Kooste "Puuston tilavuudesta työkalu kylvökohteen valintaan" (Pekka Helenius, Juho Männistö, Tiina Laine, Metsälehti 3/2023)

*Metsänhoidon suosituksissa männyn kylvöön soveltuvia kivennäismaiden kohteita ovat kuivahkojen kankaiden karkeat ja keskikarkeat maat sekä kuivien kankaiden keskikarkeat maat. 

*Uudistettavan kohteen ravinteisuudella ja sen myötä puuston saavutettavissa olevalla tilavuudella sekä toisaalta roustetuhoriskillä on yhteinen nimittäjä, joka on maaperän hienoaineksen osuus.

*Parhaaseen tulokseen kylvökohteen valinnassa päästään käyttämällä metsätyyppiä, maalajia ja puuston tilavuutta. Kohde ei sovellu männyn kylvöön, mikäli puuston päätehakkuutilavuus ylittää 260 m3/ha.


Kooste "Vähentääkö koivusekoitus tuulituhoja? (Matti Kärkkäinen, Metsälehti 3/2023)

*Mitä tapahtuu, jos tukkipuukokoisessa puustossa on puolet koivua ja puolet kuusta?

*Koivu kaatuu kasvukauden aikana ja kuusi talvella.

*Lehdettömät koivut hidastavat kuuseen verrattuna tuulen nopeutta vain vähän. Mittava koivusekoitus lisää kuusen tödennäköisyyttä kaatua tuulessa talvella. 


Kooste "Onko tämä Suomen puustoisin metsä" (Mikko Riikilä, Metsälehti 3/2023)

*Pinta-ala 0,4 ha Savonrannalla, runkoluku 800 r/ha, puuvaranto 1 181 m3/ha.

*Runkojen keskiläpimitta rinnan tasalla 37 cm, puuston keskipituus 33 m ja pohjapinta-ala 78 m2/ha.


Kooste "Metsänomistajaopiskelijan asumistuki" (Rita Laakkola, Metsälehti 3/2023)

*Metsänomistus vaikuttaa asumistukeen. Asumistuessa metsää omistavan henkilön tulona otetaan huomioon laskennallinen metsän tuotto. Metsän tuotto arvioidaan verohallinnon vuosittain vahvistaman metsän keskimääräisen vuotuisen hehtaarituoton rahamäärän perusteella. 



Kooste "Pitäisikö ensiharvennus palauttaa metsurityöksi" (päätoimittaja Mari Ikonen, Aarre 1/2023)

*Ensiharvennus on metsän ja vaikein hakkuu. Ensiharvennuksen voi mokata niin, että se tehdään joko liian aikaisin tai liian myöhään. Puuston tilanne pitää tarkistaa paikan päällä eikä luottaa avoimeen metsävaradataan.

*Nyt keskustellaan, tehdäänkö ensiharvennuksia liian isoilla koneilla. Jos metsä on ollut 25 vuotta oman onnensa nojassa, pusikossa puikkelehtivaa metsäkonekuskia ei käy kateeksi. Puolen miljoonan euron moto on väärä työkalu myöhästyneeseen taimokonhoitoon. Oikeampi kysymys on se, onko niitä järkevää tehdä metsäkoneilla ollenkaan teollisuuden nykyisillä korjuutaksoilla. Vanhan ajan metsuri jättäisi metsän parempaan kasvukuntoon.

*Jokaisen kynnelle kykenevän metsänomistajan kannattaa harkita ensiharvennusten tekemistä itse. 

Kooste "Lisää tietoa sekametsistä" (Elina Lampele, Aarre 1/2023)

*Sekä sekametsien että yhden puulajin metsien kasvatukseen pätee sama sääntö:valitse puulaji kasvupaikan mukaan. Turvemaat ja viljavat kasvupaikat ovat sekametsille suotuisimpia. Hiekkakankaat, harjut ja sitä karummat kasvupaikat eivät sovi sekametsien kasvatukseem.

*Sekapuustoisuus parantaa metsien tuhokestävyyttä. Sekametsä on kestävä monia sieni- ja hyönteistujoja vastaan, mutta se ei kuitenkaan ole tuhoille immuuni.

*Erikoistutkija Saija Huuskonen, Luke: "Hirvituhoriskit ovat sekametsissä suuret. Erityisesti havu- ja lehtipuun yhdistelmä on altis hirvituhoille."

Kooste "Omalla kalustolla" (Meeri Ylä-Tuuhonen, Aarre 1/2023)

*Metsätalousyrittäjä Tiina Morri hoitaa metsiensä harvennushakkuut omalla korjuuketjullaan. Katkontaa ja harvennusten korjuujälkeä hän vahtii tarkalla silmällä.

*Osalle kuvioista Morri saattaa viedä koneet metsänhoidon kannalta hiukan etuajassa tai vähän myöhässä. koska hän pyrkii käsittelemään isoja kokonaisuuksia kerrallaan. Tiina Morri: "Kaikki aika minkä koneet ovat tien päällä, tuottaa ylimääräistä kustannusta. Puun ostajat tarjoavat kaikkea paitsi hyvää hintaa. Palvelut perustuvat liialliseen helppouteen. Liian moni metsäasia hoidetaan kotisohvalla. Riski mennä halpaan kasvaa, jos oma metsäsuhde on etäinen."


Kooste "Vähemmän harvennusta, enemmän hiilinieluja" (Mikko Riikilä, Metsälehti 1/2023)


*Metsien kasvua voidaan vuoteen 2035 mennessä lisätä enintään 4 miljoonan kuutiometrin verran.

*Tutkimusprofessori Jari Hynynen Lukesta arvioi, että lannoituksin puuston vuotuista kasvua voitaisiin lisätä noin 1 miljoonan kuution verran vuoteen 2035 mennessä. Se edellyttäisi lannoitusten lisäämistä noin 50 000 hehtaarilla vuodessa, mukaan lukien kivennäismaiden kasvatuslannoitukset ja turvemaiden tuhkalannoitukset. Turvemaiden tuhkalannoituksia voitaisiin Suomen metsäkeskuksen mukaan lisätä jopa 60 000 hehtaariin vuodessa nykyisestä reilusta 10 000 hehtaarin tasosta.

*Nopein keino metsien hiilinielun vahvistamiseen olisi harvennusten lieventäminen, eli puita jätettäisiin hehtaarille nykyistä enemmän. Hynysen mukaan liian voimakkaat harvennukset alentavat puuston kasvua jopa viidenneksen (20 %). Käytännössä se tarkoittaa noin 2 kuution menetystä vuodessa hehtaarilla. Metsiä harvennetaan vuosittain reilut 500 000 hehtaaria. Vuotuinen kasvun lisäys voisi olla 0,5 miljoonasta kuutiosta ylöspäin, jos harvennusvoimakkuutta alennettaisiin.

*Jalostetusta materiaalista perustettuja metsiä on 2-3 miljoonaan hehtaaria. Ne ovat keskimäärin 20-vuotiaita. Ne saavuttavat lähivuosina nopeimman kasvunsa vaiheen. Hynynen toteaa, että 10 vuoden kuluttua, ne kasvavat 1-2 miljoonaan kuutiota enemmän kuin jos taimikot olisi perustettu maatiaissiemenillä.

*Puunkäytön lisäys on kuitenkin yli 5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (Kemin biotuotetehdas ja Stora Enson uusi kartonkikone). Tuontipuun korvaaminen lisää entisestään paineita hakkuiden lisäämiseen.


Kooste "Tuuli tuo miljoonia pohjoiseen" (Mikko Riikilä, Metsälehti 1/2023)

*Paikoin linja-alueilla on saatu neuvotelua hehtaarikohtainen vuosivuokra. Eräissä tapauksissa voimayhtiöt ovat suostuneet maksamaan siirtolinja-alueille erillistä, noin 300 euron hehtaarikohtaista vuosivuokraa.


Kooste "Mitä ensiharvennuksilla oikein tapahtuu? (Mikko Riikilä, Metsälehti 1/2023)

*Runsaat ajourat syövät harvennusvaraa.

*Jos ennen harvennusta metsässä on 1 600 runkoa ja harvennuksen jälkeinen tavoitepuusto on 1 000 runkoa.

*Jos ajouria on Metsäkeskuksen toteama 28 % metsän alasta eli 28 aaria. Niiltä kaadetaan 448 puuta (28% 1 600:sta). Urien välisille alueille jää noin 1 152 puuta (1 600-448).

*Suosituste mukainen harvennusvara on siis lähes käytetty, vaikka urien välejä ei ole harvennettu ollenkaan.

*Metsä menee vajaapuustoiseksi, jos urien välit (yhteensä 72 aaria) harvennetaan tavoitetiheyteen 1 000 r/ha). Tällöin hehtaarille jää vain 720 runkoa/ha (0,28 ha x 0 r/ha+0,72 ha x 1 000 r/ha).

Kooste "Huonoon männikköön ensiharvennus ajoissa" (Sami Karppinen, Metsälehti 1/2023)

*Metsänhoidon suositukset sanovat "Ensiharvennus on metsänhoidollinen toimenpide, jonka tärkein tavoite on parantaa kasvatettavan puuston laatua ja turvata niiden järeytymistä".

*Erikoistutkija Saija Huuskonen, Luke: " Jos metsästä löytyy 300-400 tukkirunkoa, kannattaa ensiharvennus tehdä niiden hyväksi. Harvennusvoimakkuus on kuitenkin syytä pitää suositusten mukaisena. sillä liian voimakas harvennus alentaa merkittävästi männikön tuotosta."

*Heikkolaatuisessa männikössä ensiharvennuksen oikea ajoitus korostuu. Työ on syytä tehdä ennen kuin oksaiset ja vikaiset päävaltapuut ovat ennättäneet heikentää liikaa lisävaltapuiden latvuksia. Tämä tarkoittaa yleensä 10-13 metrin pituusvaihetta. Huuskonen toteaa, jos lisävaltapuiden latvus on elinvoimainen ja niistä on odotettavissa tukkia, ensiharvennus kannattaa tehdä niiden hyväksi. Laatuharvennuksessa poistetaan mahdollisimman paljon oksikkaita päävaltapuita, jollaisiksi myös hirvien haaroittamat mäntyrumilukset voidaan laskea.

*Intensiiviharvennuksessa, jossa harvennettiin heti 600 rungon tiheyteen alensi männikön kasvua 34 % käsittelyä seuraavan 8-10 vuoden aikana verrattuna normaaliin harvennukseen.

*Palvelupäällikkö Kalle Vanhatalo, Tapiosta muistuttaa, että voimakas harvennus lisää tuuli- ja lumituhojen riskiä männiköissä.


Kooste "Pelko kirjanpainajatuhosta toteutui" (Sami Karppinen, Metsälehti 22/20229)

*Korvauksia valtion luonnonsuojelualueelta levinneestä hyönteistuhosta on haettava ensisijaisesti metsävakuutuksen kautta.

*Jos vakuutisyhtiöstä ei saa korvausta täysimääräisesti, tai vakuutusta ei ole, niin tällöin metsänomistaja voi tehdä korvausvaateen Metsäkeskuksen kautta. Ympäristöministeriö lopulta ratkaisee, mitä metsänomistajalle korvataan.

Kooste "MTK: Pykälät olisivat näkyneet puumarkkinoilla" (Metsälehti 22/2022)

*Luonnonsuojelulain luonnoksesta pudotettiin viime viikolla valiokuntakäsittelyssä kaksi pykälää pois. Näissä esitettiin, että hallitus voisi lisätä asetuksella luontotyyppejä, jotka pitäisi ottaa huomioon viranomaismenettelyissä. 

*Puheenjohtaja Mikko Tiirola, MTK:n metsävaltuuskunta: " Pelkäämme, että metsänomistajalle koituisi kohtuuttomia tilanteita ennen kaikkea markkinoiden kautta: Ympäristöjärjestöjen painostus voisi johtaa korvauksettomiin alueisiin, josita ei ostettaisi puuta."

Kooste "Energiapuukohteet päivitetty palveluun (Metsälehti 22/2022)

*Suomen metsäkeskus on päivittänyt Mahdolliset energiapuukohdekeskittymät-karttapalvelunsa tietoja. Palvelusta löytyy nyt mahdollisia energiapuun korjuukohteita-ensiharvennusten ja nuoren metsän hoitojen keskittymiä- hieman yli 900 000 hehtaaria.

Kooste "Metsä-Ruotsi jyrää nuupahtaneen Suomen" (Mikko Riikkilä, Metsälehti 22/2022)

*Ruotsin metsäala markkinoi rohkeasti metsänhoitoa, vaikka ympäristöväen kritiikki on vähintään yhtä äreää kuin meillä.

*Ruotsissa sekä hakkuut että metsänhoidon suoritteet kasvavat, Suomessa vain hakkuut.

*Takavuosina Suomessa metsänviljelyn laatua seurattiin tarkoin. Nyt sekin on unohdettu, koska valtio ei enää maksa seurantaa.

*Myyntopäällikkö Johan Grönroos: "Ruotsissa kevään istutukset inventoidaan säännöllisesti heti seuraavana syksynä, ja tarvittavat täydennysistutukset päästään tekemään jo seuraavana keväänä."

*Suomessa kukaan ei kehtaa markkinoida puuntuotannon tehostamista. Grönroos: "Taimien ostajia ja välittäjiä Suomessa kiinnostaa lähinnä se, kuinka halvalla taimia saa. Ruotsissa metsänomistajille myydään tulevaisuuden tuottoja."

Kooste "Luontokato pullistaa metsätalouden syntisäkkiä" (Mikko Riikkilä, Metsälehti 22/2022)

*Professori Janne Kotiaho, Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja:"Lajien kokonaismäärää, saati lajien yksilömäärää, ei koskaan voida tarkkaan laskea, koska lajeja on niin runsaasti eivätkä ne pysy paikallaan. Niinpä päätelmiä luonnontilasta on muodostettava luonnolle tärkeiden rakennepiirteiden perusteella." Kotiahon mukaan ekologit eivät vähättele metsätalouden luonnonhoitotoimia, mutta hän pitää saavutuksia puheisiin verrattuna vähäisinä.

*Luonnonhoidon asiantuntija Riitta Raatikainen, Metsäkeskus, ei niele Kotiahon syytöksiä: " paljon on saatu aikaiseksi 1980-luvun jälkeen. Silloin ei esimerkiksi säästöpuita tai suojavyöhykkeitä jätetty ja ojat vedettiin järviin asti. Talousmetsien luonnonhoidossa on edetty paljon, asenteet ovat muuttuneet, osaaminen vahvistunut ja maanomistajat ymmärtävät luonnonhoidon keinojen tärkeyden ja vaikutukset. Tulevaisuudessa eivät toimet ainakaan vähene."

Kooste "Kirjanpainaja kuriin" (Metsälehti 22/2022)

*Aikaikkuna kirjanpainajatuhon havaitsemiseksi on lyhyt. Kuoriaisen valtaamat kuuset tunnistaa alkukesällä puiden juurille varisseesta purusta. Kun puut ovat kuolleet, on jo liian myöhäistä. " 

Kooste "Vakuutus antaa turvaa" (Liina Kjellberg, Metsälehti 22/2022)

*Metsävakuutukset eivät korvaa hirvien ja peurojen aiheuttamia tuhoja, sillä ne korvataan valtion varoista. 

*Juurikäävän kaltaisten lahottajasienten aiheuttamia tuhoja metsävakuutukset eivät pääsääntöisesti myöskään korvaa, ja myös kuivuuden, hallan, roudan, ahavan ja ravinnepuutoksen aiheuttamista vahingoista on turha hakea korvausta.

*Metsänomistaja, Taaleri Pääomarahastojen johtaja Jyrki Ketola:" Vakuutus kannattaa ottaa, mutta mahdollisimman suurella omavastuulla."

*Onko omavastuu kiinteistö- vai metsänomistajakohtainen, on merkitystä, jos omistaa useamman metsätilan samalla alueella. Jos sama myrsky kaataa puita kaikilta tiloilta ja metsävakuutuksen omavastuuksi on valittu 1000 euroa, on omavastuu käytännössä 1000 tai 4000 euroa riippuen siitä, onko vakuutus kiinteitö- vai metsänomsitajakohtainen.

*Tuoteasiantuntija Hannu Partasen, Pohjola Vakuutus, mielestä taimikkovaltaisissa metsissä enimmäiskorvausmääräksi riittää 16 €/m3, mutta sellaisilla metsätiloilla, joilla valtaosa metsistä on kasvatusmetsiä tai uudistuskypsiä metsiä, hän valitsisi suuremman enimmäiskorvauksen.

*Ketola suosittelee myrskytuhojen enimmäiskorvausmääräksi suunnitteen 30 €/m3. 

*Korvausta maksetaan lisäksi odotusarvon menetyksestä, jos puusto on 25-55 vuotiasta.

Kooste "Sopiiko haapa säästöpuuksi mäntytaimikkoon?" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 22/2022)

*Haapaa kehotetaan suosimaan säästöpuuksi luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

*Kuitenkin mäntyjä vahingoittava sieni, männynversoruoste, leviää haavanlehtien välityksellä. Sieni viottaa männyntaimia. Seurauksen on latvanvaihtoja. Pienet männyntaimet voivat kuolla versoruosteeseen. 

*Jos metsänomistaja haluaa jättää haapoja säästöpuiksi mäntyä kasvavalle alueelle, haavat kannattaa männynruosteriskin vuoksi kuivattaa pystyyn eli kaulata. 

*Jos haapojen kaulaaminen ei ole mahdollista, elävät säästöpuuryhmät kannattaa sijoittaa mahdollisimman kauas männyntaimista. Kun etäisyysttä on 50 metriä, versoruosteen riski vähenee puoleen. 200 metrin etäisyys haapojen ja mäntyjen välillä pienentää riskin jo hyvin vähäiseksi.


Kooste "Metsäenergian myynti voi helpottaa energiakriisiä" (Jose Riikonen, UPM:n MetsänHenki 4/22)

*Metsäpolttoaine (puu, joka tuodaan metsästä energiakäyttöön esim. hakkuutähteet, pienpuut, kannot) kannattaa tehdä nimenomaan harvennusmateriaalista. Metsäpolttoaineeksi sopivaa puuta on tarjolla Suomen metsissä. Suomessa on yli miljoona hehtaaria nuorta metsää, joka kärsii hoitorästeistä. Metsä kaipaisi ensiharvennusta tai muuta varhaisharvennusta. Harvennukset olisivat tärkeitä myös siksi, että niiden turvin arvopuut saavat hyvät olosuhteet kasvulle. 

*Taloudellinen kannustin ei ole ollut aina niin merkittävä, että metsäenergian myynti olisi tuntunut nykyistä suuremman satsauksen arvoiselta. Tilanteeseen on saattaa olla tulossa muutosta. Kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan uusimassa vuonna 2024. Silloin pitäisi laittaa ehdot siihen kuntoon, että eri toimijoilla olisi kiinnostusta hankkia puuta nimenomaan metsäpolttoainekohteista. Tämä kannustaisi metsänomistajia myymään harvennuspuita metsäpolttoaineeksi.

*Metsäpolttoainetta voidaan käyttää esimerkiksi CHP (Combined Heat and Power)-laitoksissa eli sekä lämpöä että sähköä tuottavissa laitoksissa, joissa on aiemmin käytetty kivihiiltä tai turvetta. 

*Toimialapäällikkö Tage Fredriksson, Bioenenergia Oy: " Metsäenergian hinta on noussut, mutta niin ovat hakkeen tuotantokustannuksetkin eli korjuu, haketus, kuljetus ja kantohinnat. Metsissä on hyödynnettävää ihan tarpeeksi tälle vuosikymmenelle. Kyseessä on merkittävä energialähde etenkin nyt energiakriisin aikana."

Kooste "Mätästyksen yleistyminen hyödyttää mustikkaa" (Maria Latokartano, MG:n Viesti 4/2022)

*Mustikka menestyy paremmin kuin 1980- ja 1990-luvuilla. Yhtenä syynä tähän on se, että äestys ja laikutus, jotka katkovat mustikan maavarsia, ovat suurelta osin korvautuneet mätästyksellä, joka rikkoo maapintaa vähemmän.

*Jatkuvapeitteinen kasvatus voi mustikan kannalta olla hyvä tapa käsitellä metsää-tai sitten ei. Säännöllisesti toistuvat harvennukset takaavat sen, että metsässä on riittävästi valoa, mutta riskinä on, että maanpintaa häiritään hakkuissa liikaa.

Kooste "Metsäteollisuus on energiatuotannon tukijalka" (Timo Sormunen, MG:n Viesti 4/2022)

*Erilaisilla puupolttoaineilla tuotetaan vuosittain energiaa noin 112 miljoonaa MWh ja niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on liki kolmannes. Merkittävin yksittäinen puupolttoaine on sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvä mustalipeä. Lisäksi lämpö- ja voimalaitokset käyttävät paljon kiinteitä puupolttoaineita, kuten kuorta, sahanpurua ja metsähaketta. Niiden tuotannon osuus oli viime vuonna 46 miljoonaa MWh, mikä tarkoittaa lähes 24 miljoonaa kuutiometriä energiapuuta. *Metsäteollisuuden tuotantolaitokset käyttävät vuodessa sähköä noin 20 miljoonaa MWh. Samaan aikaan niiden oma sähköntuotanto on noin 10 miljoonaan MWh. Se vastaa noin 10 % kotimaisesta kokonaistuotannosta. Tämä tukee sähköjärjestelmää etenkin huipputunteina, koska metsäteollisuuden sähköntuotanto on säästä riippumatonta ja erittäin vakaata.

*Logistiikka-, ympäristö- ja energia-asioista vastaava johtaja Jyrki Peisa, Metsäteollisuus ry: "Sellutehtaat ovat sähkönkulutukseensa nähden yliomavaraisia. Tätä ylijäämää siirretään jatkuvasti kantaverkkoon ja ilman tätä tasaavaa tuotantoa sähkönhinta heiluisi vielä nykyistäkin enemmän. Kyse on tasaavasta sähköntuotannosta, joka ydinvoimalan tapaan pyörii säistä ja vuodenajoista riippumatta."

Kooste "Kädenvääntö hakkuutähteiden kohtelusta jatkuu EU:ssa" (Matti Remes, MG:n Viesti 4/2022)

*Uusiutuvan energian direktiivi ei kiellä metsätähteiden käyttöä, mutta niitä ei ehkä lasketa uusiutuvaksi energiaksi. Myöskään metsätähteiden polttoon ei voisi saada uusiutuvan energian tukea. 

"Tiukkaan suojeluun ehkä yli 600 000 hehtaaria lisää metsää Suomessa-paine luontokadon pysäyttämiseksi kasvaa" (Aimo Vainio, MT Metsä 2.12.2022)

*Luonnonsuojelulaki heilutti hallitusta, mutta se ei ollut viimeinen luontopäätös ennen vaaleja. Seuraava kiistan taimi on putkessa: strategia luonnon monimuotoisuudesta. 

*Suojellun metsämaan määrä Suomessa nousee vähintään kymmeneen prosenttiin, jos hallituksen kaavailema strategia toteutuu. Se tarkoittaisi 3,1 prosenttiyksikön kasvua nykyiseen verrattuna. Pinta-alana se on 630 000 hehtaaria lisää suojeltua metsää.

*Näistä hehtaareista valtion osuus on reilu puoli miljoonaa ja yksityismaiden noin 100 000 hehtaaria.

*Strategia edellyttää, että kaikki Suomen jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan tiukasti vuoteen 2030 mennessä. Etelä- ja Keski-Suomessa suojelua tulee kohdistaa myös muihin kuin vanhoihin metsiin.

*Strategiassa on valittu suojelualueiden lisääminen pinta-alaprosenttien kautta. Pinta-alaa täytyy olla riittävästi, jotta esimerkiksi kaikki uhanalaiset luontotyypit löytyvät suojelualueilta.

*Toinen logiikka olisi etsiä suojelua tarvitsevat kohteet ja keskittää suojelu niille. Näin kokonaispinta-ala olisi pienempi. MTK kannattaa tätä lähestymistapaa.

Kooste "HS sai virkamiehen muistion ja kävi läpi laskelman uhanalaisista luontotyypeistä" (Piia Ellonen, HS Ympäristö 2.12.2022)
Mistä pykälästä on kyse?

*Hallitus esitti luonnonsuojelulakiin pykälää, jonka avulla olisi voitu säätää tiettyjä luontotyyppejä uhanalaisiksi. Viranomaisen olisi sitten pitänyt ottaa nämä uhanalaiset luontotyypit huomioon päätöksenteossaan.

Mihin vastustus liittyi?

*Yksi syy keskustan mielenmuutokseen oli arvio, jonka mukaan kaupalliset puunostajat eivät enää ostaisi puuta tällaisilta alueilta. Tällaisesta puhutaan joskus "harmaana suojeluna".


Kooste "Mitä tarkoitetaan metsän hiilitaseella" ( Maria Latokartano, Aarre 10/2022)

*Metsän hiilitaseella kuvataan metsän hiilivaraston muutosta vuositasolla. Hiilitase koostuu puustoon ja maaperään sitoutuneesta hiilestä sekä hakkuissa poistuvasta hiilestä. Positiivinen hiilitase tarkoittaa hiilivaraston kasvua.

Kooste "Nopeammin ylemmäs" (Markku Pulkkinen, Aarre 10/2022)

*CLT-levyt (Cross Laminated Timber) koostuu ristiin liimatuista lautakerroksista. Kerroksia on tavallisimmin 3 tai 5. CLT:tä käytetään puuelementtirakentamisessa.

*LVL-viilupuu (Laminated Veneer Lumber) on sorvatuista viiluista liimaamalla valmistettu rakenteellinen puu. Viilupuu valmistetaan liimaamalla 3 millin paksuisia kuusiviiluja yhteen. Viilupuuta käytetään kantavissa palkeissa, pilareissa, levyissä ja ikkuna- ja oviteollisuudessa.

Kooste "11 kysymystä soiden tilasta" (Kati Ketola, Apu 6.10.2022)

*Professori Harri Vasander, Helsingin yliopisto: "Sanoisin, että noin 1,5 miljoonaa hehtaaria soita on ojitettu metsätaloudellisesti turhaan."

Kooste "Yhdessä kohti kannattavuutta" (Pekka Syvänen, Metsälehti 21/2022)

*Ruotsalaiset tekevät puukaupat toisin. Ruotsissa metsänomistaja valitsee, kenelle myy puuta ja kuka tulee korjaamaan puut. Korjuun ja puun erottaminen parantaa koko tuotantoketjun järkevyyttä. Esimerkiksi ensiharvennuksen korjuukustannukset vaihtelevat reilusti kohteen mukaan. Huonon kohteen korjuukustannukset ovat kaksinkertaiset hyvään verrattuna. Nykyään hyvien kohteiden myyjille maksetaan liian vähän ensiharvennuksista- ja huonojen kohteiden myyjille suhteessa liikaa. Korjuun ja puukaupan erotessa metsänomistajat saisivat motivaation parantaa kohteiden hakattavuutta, jolloin korjuukustannukset laskisivat, vaikka metsäkoneyrittäjille maksettaisiin työstä oikeaa hintaa.

*Korjuupuolella muutos lähtee koneyrittäjistä heidän ryhtyessään myymään palveluaan ja metsänomistajista heidän ostaessaan korjuupalveluita suoraan yrittäjiltä.

*Meidän tilallemme tulee oikean kokoisella koneella hakkaava yrittäjä tekemään ensiharvennuksen. He eivät tule 24 000 kilon painavalla koneella kaatamaan 80 kiloa painavia puita.

Kooste "Lähes kymppitonnin hirvituhot" (Liina Kjellberg, Metsälehti 22/2022)

*Metsäneuvoja Kirsi Joukas-Niemi, Suomen metsäkeskus: "Hirvet ovat hoitaneet ensiharvennuksen, energiapuuta taimiryhmistä tulee jonkin verran. Hehtaarille jää ehkä 300-500 ehjää runkoa. Niistä voi saada kohtalaisen tukkisadon, mutta harvennustulot kärsivät. Osa hirvien syömistä puista ei kelpaa kuin kuitupuuksi".

*Hirvet ovat syöneet männyntaimia kaikkiaan kuudella metsikkökuviolla 9 hehtaarin alueella saman metsänomistajan mailla. Nuorin männiköistä on muutaman vuoden ikäinen, vanhimmat 15-20 vuoden ikäisiä. Tuhot ovat syntyneet useamman vuoden aikana.

*Janne Liukkonen, Forssan-Tammelan riistanhoitoyhdistyksen edustaja, toivoo, että metsänomistajat sallisivat metsästyksen maillaan ja käsittelisivät männyntaimet Trico-hirvikarkotteella.

*Arvion hirvieläinten aiheuttamasta vahingosta tekee Metsäkeskus. Jos hirvituhon korvauskynnys ei ylity, joutuu metsönomistaja maksamaan arviointikustannukset. Tämän on epäilty vaikuttavan metsänomistajien intoon hakea korvausta.


Kooste "Pakkauskartongit ovat Stora Enson selkäranka" (Minna Kalajoki, Stora Enson TerveMetsä 4/2022)

*Stora Enson Imatran tehtaille tulee laskennallisesti joka 6. minuutti täysperävaunullinen puuta läpi vuoden.

*Imatran tehtailla tuotetaan noin kolmannes koko maailman tarvitsemasta nestepakkauskartongista. 

*Yhdestä kuitupuukuormasta pystytään nykyteknologialla valmistamaan noin 500 000 maitotölkkiä tai 850 000 kierrätettävää kahvikuppia. 

*Imatran tehtaiden kartonkikone 4 tekee tunnissa kartonkimateriaalit noin 1,3 miljoonaan maitotölkiin. Yhdessä viikossa tuotetaan koko Suomen vuodessa tarvitsema määrä nestepakkauskartonkia. Loppuvuoden tuotanto menee vientiin, etupäässä Eurooppaan ja Japaniin.

*Tölkin lujuus tulee pitkäkuituisesta männystä, kun taas sileys saadaan lyhytkuituisesta koivusta. Kuusihakkeesta saadaan kartongin keskikerrokseen käytettävää kemihierrettä, joka antaa kartonkirakenteelle paksuutta ja jäykkyyttä.¨


Kooste "Maanmuokkaus on tärkeä osa metsänhoitoketjua" (Martti Linna, Stora Enson TerveMetsä 4/2022)

*Maanmuokkaus muuttaa uudistusalalla maaperän vesi-, lämpö- ja ravinneolosuhteita.

*Kun haihduttava puusto hakataan uudistushakkuussa pois, se nostaa pohjavesitasoa. Sen takia voi olla viisasta tehdä kosteilla kasvupaikoilla ympäristöään korkeammalla olevia istutusmättäitä.

*Kylvössä ja ja luontaisessa on tärkeätä, että pienet sirkkataimet saavat hyvän kontaktin kivennäismaahan ja alemmista maakerroksista kapillaarisesti ylöspäin nousevaan veteen. 

*Maanmuokkaus nostaa maan lämpötilaa. Siksi se parantaa pienten siementen itämistä ja taimien kasvuun lähtemistä, koska maan pintaa peittävä paksu humuskerros hidastaa ilmasta tulevan lämmön johtumista maahan. Humuksen poistaminen ja lämpöä keräävien mättäiden tekeminen voivat kohottaa kasvupaikan lämpötilaa ja kasvukauden lämpösummaa jopa seuraavan kymmenen vuoden ajan. Samalla vähenee myös hallatuhojen riski.

*Kun maata muokataan ja humus sekoittuu mineraalimaan kanssa, lisääntyy myös biologinen aktiivisuus ja orgaanisen aineksen hajoamisnopeus. Humusaineksen sekoittuminen kivennäismäähan lisää myös maan ilmavuutta. Kaikki nämä tekijät parantavat uuden puusukupolven ravinteiden saatavuutta, sen kasvuedellytyksiä ja uudistamistuloksia.

*Maanmuokkaus vähentää pintakasvillisuuden kilpailua puuntaimien ja-siementen kanssa ja ehkäisee etenkin tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja nuorissa taimikoissa. 

*Muokkaus voi vähentää työlästä heinäntorjuntaa istutusta seuraavina vuosina.

*Aluksi avohakkuu vähentää kasvupaikan hiilivarastoa, mutta pidemmällä aikavälillä nämä häviöt kompensoituvat muokkauksen aikaansaamalla puuston hiilivaraston kasvulla. 


Kooste "Ainakin 10 kuutiota hehtaarille" (Liina Kjellberg, Metsälehti Makasiini 7/2022)
*Lintututkija Heidi Björklund, Luonnontieteellinen keskusmuseo: "Tekopökkelöissä korkeus valttia. Mitä korkeampi, sen parempi. Kannattaa tehdä korkeampia tekopökkelöitä ja paksummista puista. Hyvä pituus on esimerkiksi 4-5 metriä". 

Kooste "Aina voi parantaa" (Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 7/2022)

*Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes, Suomen metsäkeskus:" Mielestäni jopa 1 300 kuusentainta riittäisi istutustiheydeksi, kun sekapuuna kasvatettavien lehtipuiden osuutta kasvatetaan."

*Talousmetsien hoidon mittavimmaksi ongelmaksi Remes nostaa nuoten metsien hoidon. Nuoria metsiä hoidetaan huonosti. "Piakkoin julkistettavat selvitykset osoittavat, että ensiharvennusten laatu on luultuakin huonompaa. Liian voimakkaat harvennukset alentavat puuston kasvua jopa vuosikymmenten ajaksi." Ongelman juurisyy on, että nykyinen korjuukalusto on liian järeää nuorten metsien harvennuksiin. "Me tarvitsemme ensiharvennuksiin erikoistunutta korjuukalustoa. Uskon, että sellaista saadaan tulevaisuudessa käyttöön." SAmaan aikaan hirmuinen määrä nuoria metsiä jää kokonaan hoitamatta. Yhteensä rästejä on Remeksen mukaan 1,7 miljoonaa hehtaaria. Niistä vajaa kolmannes on harventamatta jääneitä riukumetsiä, joista riittäisi energiapuuta korjattavaksi jopa kymmeniä miljoonia kuutiometrjä. Niillä jo lievittäisi energiakriisiä. "Liian voimakkaat ensiharvennukset ja nuorten metsien hoitamattomuus selittävät osaltaan viime vuosina todettua Suomen metsien kasvun alentumista."


Kooste "16 kysymystä juurikäävästä" (Tiia Puukila, Metsälehti Makasiini 7/2022)

Miten juurikäävän tunnistaa?

*Kuusikossa tyvilahoa on vaikea huomata pystypuista. Vasta pitkälle levinnyt laho näkyy latvuksen harsuuntumisesta ja rungon pihkavuotona. Myös tuulenkaadot suojaisen kuusikon sisällä kielivät juurikäävästä.

*Männikössä tyypillisiä ovat useamman puun tautipesäkkeet. Männyt harsuuntuvat, kuolevat pystyyn tai kaatuvat juuren lahottua. Männyntaimet juurikääpä tappaa nopeasti. Keväällä vihreä taimi voi olla syksyllä kauttaaltaan punaruskea. 

Miten juurikääpätartuntaa ehkäistään?

*Juurikäävän on todettu tutkimuksissa tarttuvan pieniinkin kantoihin. 

*Mikäli metsä on terve ja lähimetsikössä on juurikääpälahoa, kannattaa havupuuvaltaisten metsien taimikonhoito, hakkuut ja energiapuukorjuu ajoittaa mahdollisuuksien mukaan pakkastalveen.

Miten sairastunutta metsää käsitellään?

*Nuoressa sairastuneessa metsikössä yksi harvennuskerta ja päätehakkuu voi olla paras ratkaisu.

Onnistuuko juurikäävän taltuttaminen männikössä?

*Nuorissa männyntaimikoissa, joissa on pienialaisia juurikääpäpesäkkeitä eli ruskettuneiden tainten ryhmiä, voi juurikääpätuhoa yrittää pysäyttää saartamalla. Siinä pesäkkeen ympäriltä kaadetaan 2-3 riviä terveitä männyntaimia. Kannot käsitellään harmaaorvakalla.

Parantaako puulajin vaihto metsän?

*Varmin tapa päästä juurikäävästä eroon, on kasvattaa yksi kiertoaika juurikääpää kestävää puulajia. Kuusenjuurikääpää vastaan pärjäävät lehtipuut ja mänty. Männyntaimet saattavat kuolla juurikäävän lahottaman kannon läheisyydessä , mutta ne eivät levitä juurikääpää eteenpäin. Männynjuurikäävän valtaamilla aloille vaihtoehtona ovat lehtipuut. Kanntaa kuitenkin muistaa, että hyvällä kasvupaikalla jalostettu rauduskoivu voi olla päätehakkuukypsä jo 30-40 vuodessa. Näin lyhyessä ajassa juurikääpä ei välttämättä ole täysin metsiköstä hävinnyt.

Mitä tehdä alikasvoskuusille?

*Puhtaan koivikon alle tulee herkästi luontaista kuusentainta. Kuusentaimet ylläpitävät juurikääpätartuntaa, joten ne pitää raivata matalaksi. 

Kuinka helposti juurikääpä tulee takaisin?

*Ei tarvita kuin yksi huolimaton taimikon harvennus tai harvennushakkuu kesäaikana ja juurikääpäon jo takaisin.

Kooste "Sukupolvenvaihdoksen sudenkuopat ja onnistumiset (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 7/2022)

*Käytännössä tavallisimmat vaihtoehdot metsätaloudessa ovat kauppa tai lahjoitus lapsille.

*Usein kauppa on edullinen vaihtoehto siirtää omaisuutta metsätaloudessa. Kauppahinnan pitää olla olla vähintään 76% tilan käyvästä arvosta. Samalla käytetyt metsävähennykset jäävät tuloutumatta ja syntyy uusi metsävähennyspohja, jota seuraava sukupolvi voi käyttää. Vanhemmat voivat lainata koko kauppahinnan ilman korkoa järjellisellä maksuaikataululla, laina on maksettava säntillisesti vanhemmille. 

*Mikäli vanhempi päätyy sairaalaan tai kunnalliseen vanhusten huoltoon, kunta perii maksua 85% metsän laskennallisesta tuotosta, vaikka puuta ei hakattaisi kuutiotakaan.

*Tuulivoimasta , mastonvuokrista, murskeen luohimisesta saatu tulo on maataloustuloa, se siis rinnastetaan palkkatuloon. Jos tulo on merkittävä, se saattaa pienentää tai poistaa työkyvyttömyyseläkkeen, opintotuen, asumistuen tai nostaa hoitomaksuja.

*Vanhemmat voivat maksa ilman lahjaveroa lastensa ja lastenlastensa normaaleja menoja: vuokran, auton kulut, nettiliittymän, puhelinlaskut ja sähkölaskun. Olennaista on, että vanhemmat maksavat laskut kuluista suoraa. Laskut siis suoraan vanhemmille, tilinsiirtoja lasten ja lastenlasten tilille ei saa tehdä.

*Yksi tapa siirtää omaisuutta on siirtää varallisuutta suoraan lapsenlapsille, kun he ovat täysi-ikäisiä.

*Yksi tapa siirtää omaisuutta verotehokkaasti on syytinki, ei siis hallintaoikeus.

Kooste ”Korjuupalveluiden puu kiinnostaa” (Sami Karppinen, Metsälehti 19/2022)

*Toiminnanjohtaja Harri Välimäki, Pohjois-Karjalan mhy: ”Energiapuusta on tullut hyvä kirittäjä ja tavallaan perälauta kuitupuunkin hinnalle”. 

Kooste "Näkymätön tappaja” (Tiina Lietzén, Metsälehti 19/2022)

* Kun juurikääpä on tullut metsään, se ei sieltä poistu ennen kuin puulajivaihdon myötä.
*Kaikkein vakavinta on karujen mäntykankaiden saastuttaminen.
*Kummallisen kauan kesti ymmärtää juurikäävän ja kesäaikaisten hakkuiden välinen yhteys. Nyt ei tunnuta millään ymmärtävän sitä, että sieni-itiö ei osaa mitata kannon läpimittaa, vaan jo taimikonhoidossa se iskeytyy niin pieneen kuin isoonkin kantoon.
*Metsänomistaja voi torjua juurikääpää. Halvimmillaan tämä tehdään siirtämällä taimikonhoidot ja hakkuut talviaikaan. 

Kooste ”Hyvä kasvu ennustaa hyvää kasvua” (Matti Kärkkäinen, Metsälehti 19/2022)

*Huonosti kasvavien kuusikoiden elvytys harvennushakkuilla ei oikein toimi, jos puusto on vanhaa.
*Jos kuusikko on yli viisikymppistä, voi olla viisasta uskoa, että sopivat harvennusajat ovat olleet ja menneet. Aikanaan sitten tulee, Tehdaspuun mainospaitaa siteeraten, katkaisuhoitoa koko metsälle.


Kooste "Tämä näky yleistyy, jos ei olla hereillä" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 18/2022)

*Vaikka Nastolan tuhometsässä on kuutioittain kuollutta puuta, elävien kuusijättien kaadosta irtoaisi vielä roima tukkitili.

*Metsänomistajan kannalta taloudellisesti kannattava vaihtoehto olisi myös metsän myynti suojeluun.

*Suojelu jatkaisi tosin riskiä, että kirjanpainajatuho leviää naapurimetsiin. Näin se onkin jo todennäköisesti tehnyt: tuoreen tuhopesäkkeen viereisestä rinteestä on kuollut pienempiä kuusia myös naapurin puolelta.

*Tutkimuspäällikkö Markus Melin: "Karikkeessa ja kaarnan alla on takuulla iso määrä kirjanpainajia talvehtimassa. Jos mitään ei tehdä ensi kesänä, tuho laajenee. Kyllä tässä näkee, että kuusikot kannattaa uudistaa ajoissa. Jos tuoretta, vioittunutta kuusipuuta on metsässä yli 10 kuutiota, metsänomistajan tulee metsätuholain mukaan poistaa 10 kuutiota ylittävä osuus."

*Ratkaisu voisi olla kuusikon elävän osan avohakkuu ja kuolleiden puiden jättäminen runsaaksi säästölahopuuksi.


Kooste "Tiheiköt tavaksi jo taimikonhoidossa" (Sami Karppinen, Metsälehti 18/2022)

*Tiheiköille hyviä paikkoja ovat kuvioiden reuna-alueet, kosteat painanteet, kohdat, joissa puustossa luontaisesti kerroksellisuutta, säästöpuuryhmien ympäristöt, ojien pientareet, tekopökkelöiden ympäristö, kivennäis- ja turvemaan vaihettumisvyöhyke.


Kooste "Päästölähde ainakin kouluikään" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 18/2022)

*Ruotsin Linné-yliopiston alustavat mittaustulokset arvioivat, että taimikko kasvaa hiilinieluksi 8-13 vuodessa. Julkisuudessa on aiemmin esitetty kärjekkäästi, että taimikot päästävät enemmän hiiltä kuin sitovat sitä 20-vuotiaiksi asti. Tuo arvio perustuu kuitenkin mallinnuksiin.


Kooste "Varhaishoidon vallankumous" (Sami Karppinen, Metsälehti 18/2022)

*Metsänhoitopäällikkö Tiina Laine, Metsä Group: "Kun jo varhaisperkauksessa jätetään siemensyntyisiä lehtipuita havumetsätaimikkoon, saadaan kasvatettua laadukkaita lehtipuita sekapuustoksi havupuiden sijaan. Samalla luonnon monimuotoisuus sekä metsien ilmastokestävyys paranevat. Etukasvuiset ja vesasyntyiset lehtipuut kaadetaan edelleen pois. Tavoitteena on noin 10 % lehtipuusekoitus havupuutaimikoissa."

*Metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri, UPM: "Olemme käytännössä soveltaneet kaikilla kohteilla FSC-sertifioinnin ohjetta, jonka mukaan tavoitteena on jättää havupuutaimikkoon 10 % lehtipuuta. UPM on jo tänä kesänä siirtynyt käyttämään kuusella 1600 taimen viljelytiheyttä aiemman 1800:n sijaan."

*Metsänhoitopäällikkö Kari Kuusiniemi, SE: "Pyrimme siihen, että kaikissa metsänhoidon vaiheissa pääpuulajin osuus on toimenpiteen jälkeen korkeintaan 80 % runkoluvusta."

*Metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti, Tapio: "Tällä hetkellä kuusen suositeltu viljelytiheys on 1600-2000 taimea hehtaarille. Uusissa suosituksissa se tulisi olemaan 1500-1800 taimea ja metsityskohteilla 2000 taimea hehtaarille."


Kooste "Lisää tiheyttä ja pidempi kiertoaika? (Sami Karppinen, Metsälehti 18/2022)

*Tutkimusprofessori Jari Hynynen, Luke: "Esimerkiksi tuoreen kankaan kuusikossa keskimääräinen vuosittainen puuntuotos kuutiometreinä pysyy samalla tasolla, vaikka kiertoaikaa jatkettaisiin seitsemästäkymmenestä sataan vuoteen."

*Vaikka puuntuotos säilyisi ennallaan, pienentää kiertoajan pidentäminen toki laskennallista tuottoprosenttia. Jos kiertoaikaa jatketaan tuoreen kankaan kuusikossa kuudestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen vuoteen, on nettotulojen nykyarvo 35 prosenttia pienempi.

*Metsäkeskuksen metsävaratietojen mukaan uudistushakkuissa puiden keskiläpimitta on kuluvana vuonna ollut 25,7 senttiä.


Kooste "Rajoja hakkuille" (Liina Kjellberg, Metsälehti 18/2022)

*Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristäkeskus: "Metsiä harvennetaan monin paikoin niin voimakkaasti, että niiden hiilitaseen toipuminen on todella hidasta. Voi myös kysyä, ovatko voimakkaan harvennukset metsänomistajan etu. Metsänomistaja saa kuitenkin suurimman hyödyn tukkipuuvaiheesta."

*Metsien kiertoaikaa Seppälä pidentäisi palauttamalla metsälakiin uudistuskypsän puuston läpimitta- ja ikärajat.


Kooste "Ensiharvennus-vaikea mutta välttämätön" (Mikko Riikilä, Metsälehti 18/2022)

*Ensiharvennus on nuoren metsän ensimmäinen tuloja tuottava hakkuu. Rikastumisen vaara tosin on pieni, koska energia- tai kuitupuuta kertyy yleensä vain 40-70 kuutiota hehtaarilla.

*Metsän kokonaiskasvu alenee muutamaksi vuodeksi harvennuksen jälkeen. Tavallisesti puuston arvonnousu kuittaa moninkertaisesti kasvun taantumisen menetykset, mutta liian rajut harvennukset voivat kääntyä metsänomistajan tappioksi.

*Erikoistutkija Saija Huuskonen, Luke: " Olen huolissani erityisesti männiköiden liian voimakkaista harvennuksista. Männyt eivät pysty lisäämään kasvuaan voimakkaasti avautuvan kasvutilan mukaan. Kestävyys myrsky- ja lumituhoja vastaan paranee, kun harvennus vahvistaa puiden runkoja ja latvusta. Elinvoimaiset puut vastustavat tehokkaasti myös kaarnakuoriaisen iskemiä." Heti harvennuksen jälkeen tilanne on toinen-varsinkin jos ylitiheänä kasvanutta metsää harvennetaan voimakkaasti. Latvukset kärsivät valosokista, joten puut ovat alttiina kaarnakuoriaisten hyökkäyksille. Lumi- ja tuulituhojen vaara on suuri, kun puut totuttelevat harvennuksen jälkeiseen väljään kasvutilaan. Kaatuneet puut ja katkenneet latvat elättävät tuhohyönteisiä. Juurikääpäsieni leviää korjuussa syntyvistä juuri- ja runkovaurioista. 

*Viljelykuusikot sietävät voimakkaitakin harvennuksia ilman merkittäviä kasvutappioita. Kuusikoiden ensiharvennuksia kannattaa lykätä, jos lähistöllä on juuri edellisinä vuosina tehty pääte- ja harvennushakkuita ja tuoreita hakkuutähteitä on joko metsässä tai varastoituina. Kuusentähtikirjaaja lisääntyy tuoreissa hakkuutähteissä. Kuusikon voi kasvattaa päätehakkuuseen vain kerran harventaen, mutta valmistelu pitää aloittaa jo varhain. Kuusentaimikko harvennetaan raivaussahalla 7-9 metrisenä 1200-1400 taimen hehtaaritiheyteen, siis selvästi harvemmaksi kuin taimikot tavallisesti. Sen jälkeen kuusikko saa kasvaa 16-17 metrin pituuteen, jolloi se harvennetaan 700-800 puun hehtaaritiheyteen. Yhden harvennuksen kasvuohjelma tuottaa hieman vähemmän tukkia kuin kahden.

*Rauduskoivikossa voimakas ensiharvennus varmistaa runsaan tukisadon. Koivu on valopuu, joten harvennuksia ei pidä lykätä.

*Kombikone Malwa 560-kuski Joona Vatjus, Zerti-Forest: "Keskimäärin ensiharvennuskorjuu maksaa 23-24 € kuutiolta, joten metsänomistajalle jää esimerkiksi koivukuidusta lähes 20 € kantohintaa. Parhaat kohteet pystymme korjaamaan noin 20 €:lla." Malvan 2 metriä leveälle koneelle riittää noin 3 metriä leveä ajoura. Isoille metsäkoneille tarvitaan 5 metriset urat. Malwan valtteja ovat pieni polttoaineen kulutus-keskimäärin 5 litraa tunnissa. Koko korjuuketju siirtyy traktorilla tai autolavetilla yhdellä kertaa."




Kooste "Puiden lisääminen ojiin vähentää ravinnekuormaa" (Anniina Jokinen, MT 14.10.20229

*Puuaineen lisääminen ojastoihin, vesiensuojelurakenteisiin ja pienvesiin voi vähentää vesistöihin päätyvää ravinne-, kiintoaines- ja humuskuormitusta.

*Puhdistuminen on seurausta puuaineksen pinnalle muodostuvasta päällyskasvustosta ja sitä hyödyntävistä pohjaeliöistä. 

*Niin kutsuttu puupuhdistus toimii myös hiilivarastona.

*Puulisäys tekee niin pelto- kuin metsäojistakin ravinnesieppareita.

*Upottamalla 40 kappaletta 4-metristä ja läpimitaltaan keskimäärin 7 senttistä raakapuuta veteen, muodostuu hiilivarasto, joka kompensoi Helsinki-Rooma lennon kokonaispäästöt. 




Kooste " Hakkuukoneen tieto auttaa juurikäävän torjunnassa" (Anni-Sofia Hoppi, MT 14.10.2022)

*Tyvilahon yleisin aiheuttaja on kuusenjuurikääpä. 

*Lahotieto auttaa ennustamaan juurikääpäriskiä myös lähimetsissä ja siitä on apua kun jatkossa valitaan kasvatettavia puulajeja. Jos päätehakkuussa on havaittu tyvilahoa, ei samalle paikalle kannata istuttaa kuusta vaan esim. koivua.

*Juurikääpä alentaa myös puuston kasvua.

*Juurikäävän torjunta on pakollista sulan maan aikana havupuuvaltaisissa kivennäismaahakkuissa sekä turvemaahakkuissa eteläisessä Suomessa.

*Tulevaisuudessa kantokäsittelyn tehokkuutta voidaan mahdollisesti lisätä virusten avulla. Tällöin juurikääpäkantojen kyky levittää tautia heikkenee.

*Hakkuun ajoitus ja puulajin vaihto ovat kantokäsittelyn ohella tärkeitä myös. 

Kooste "Tarkkaile ruskeaa purua" (Elina Lampela, Aarre8/2022)

*Kirjanpainajille elokuun lämpö tarjosi mahdollisuuden jatkaa parvelua. Luken feromoniseurannan perusteella näyttää siltä, että sisarsukupolvi on yleinen etenkin kuumina kesinä.

*Erityisesti varttuneiden kuusikoiden vointia pitäisi nyt tarkastella kuoriaisten elinkierron ja säiden mukaan.

*Iskeytymän huomaa parhaiten siitä, että puun rungolla ja tyvellä on ruskeata purua. Puun latvus on silloin vielä vihreä. 1,5-2 mm kokoisia iskeytymäreikiä voi olla vaikeata huomata.

*Metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen, Suomen metsäkeskus: "Jos olosuhteet jatkuvat suotuisina syksyisin, jälkeläisten aikuistuminen ja talvehtiminen maan karikkeessa onnistuu. Mitä aikaisemmassa vaiheessa alkava tuho huomataan, sitä vähemmällä puiden poistolla todennäköisesti selvitään ja puun arvo säilyy. Kirjanpainajatuhojen leviämistä ehkäistään parhaiten korjaamalla yksittäiset kuuset pois metsästä touko-elokuussa, kun kuoriaiset ovat vielä puun sisällä. Kun kuoriaiset ovat poistuneet puusta, rungossa näkyy runsaasti ulosmenoreikiä. Jos kuusi on jo pudottanut kuorensa, rungon voi jättää metsään lahopuuksi tai korjata polttopuuksi."

*Jos kirjanpainajan sisarsukupolvi tai toinen sukupolvi jää syksyllä säiden viilentyessä kuusen kuoren alle kehittymään, on todennäköistä, että tämä sukupolvi kuolee talven aikana.

Kooste "Miksei kauppa kuumene? (Tuomas Niinistö, Aarre 8/2022)

*Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen kulutus nousi kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 12%. Toisaalta tuulivoimalaitoksia nousee vauhdilla ja aurinkopaneelitkin ovat tehneet kauppansa.

*Lämpö- ja voimalaitoksissa palavan metsähakkeen raaka-aineesta yli puolet on metsänhoidollisten hakkuiden yhteydessä kerättävää pienpuuta.

*Energiapuun korjuumäärät ovat sidoksissa teollisuuspuun hakkuisiin. Uudistushakkuilta kerättävät hakkuutähteet muodostavat yli neljänneksen poltetusta metsähakkeesta. 

*Energiapuun hankinta ja käyttö toteutuvat isoilta osilta metsäteollisuustuotannon ehdoilla. Suuret teollisuuspuun hakkuut tuottavat myös paljon hakkuutähdettä polttoon.. 

*Suomessa on palanut energiaksi lähes poikkeuksetta vain sellaista puuta , jolla ei olisi muuta käyttöä.

*Viime aikoina energiapuupinojen päitä on tarkkailtu, näkyykö niissä mitoiltaan ja laadultaan teollisuuspuulta vaikuttavia pöllejä.

*Itätuonnin päättyminen saattaakin johtaa tilanteisiin, joissa yhä heikompilaatuisille korjuukohteille löytyy kysyntää energiapuun ohella myös metsäteollisuuden raaka-aineena.

*Puupolttoaineiden hankintaketjut ovat energiaintensiivisiä, eli energiapuun korjuun ja kuljetuksen kasvavat polttoainemenot heikentävät korjuun kannattavuutta.

Kooste "Markkina tasaa hinnat" (Markku Pulkkinen, Aarre 8/2022)

*Toimitusjohtaja Tomi Vartiamäki, Laania Oy: "Hankimme puuta reilut 2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Olemme kiinnostuneita erityisesti harvennuskohteista, joista saadaan energiapuuta. Pelkistä päätehakkuista emme ole kiinnostuneita. Jos samassa kohteessa on esim. 5 hehtaaria nuoren metsän hoitoa ja sen lisäksi 1-2 hehtaarin päätehakkuu, olemme silloin kiinnostuneita kokonaisuudesta. Ohjaamme tukit sahoille, kuitupuut metsäteollisuuden tarpeisiin ja energiapuun energiakäyttöön. Hakkuillemme sopivat parhaiten keskikokoiset harvennuskoneet, mutta pienempiäkin koneita tarvitaan. Esim. giljotiinikouralla varustetuilla kaivinkoneilla pystytään hoitamaan hyvin peltojen reunat. Joissakin kohteissa tarvitsemme myös päätehakkuukoneita. Jos käytössä on giljotiinikone, käytämme painomittausta ja Luken muuntokertoimia puumäärän muuttamiseksi kuutioiksi. Puu punnitaan metsäkuljetuksen yhteydessä tai puutavara-auton kuormista vaa'alla. Jos kyseessä on tukkipuu, kuitupuu tai karsittu ranka, käytössä on hakkuukonemittaus. Kun ostamme myyjän itse hakkaamia hankintaeriä, käytämme hinnoitteluperusteena puun energia-arvoa eli megawattitunteja. Vuosi sitten hakkeen hinta oli 23 €/MWh ja hintanoteeraus kesäkuulta oli 24,50 €. 

*Meillä poltettava puu tulee metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotteena.

Hoitohakkuita pitää saada lisättyä. Suomessa on noin 1 milj.hehtaaria hoitamattomia metsiä. Jos yhdeltä hoidetulta hehtaarilta saataisiin energiapuuta keskim. 50 kuutiota, meillä olisi noin 50 milj. kuutiota hyödyntämätöntä puumateriaalia metsässä. Nämä kohteet kannattaa hoitaa metsän kasvukunnon ja terveyden vuoksi ajallaan.

Kooste "Lämpöä puusta" (Maria Latokartano, Aarre 8/2022)

*Nuorista, riukuuntuneista metsistä korjattavaa energiarankaa tarvitaan tulevana talvena enemmän kuin koskaan. Energiapuun korjuu kielii kuitenkin siitä, että metsänkasvatuksessa jotakin on mennyt pieleen.

*Nuoria, hoitoa kaipaavia metsiä, joista voidaan korjata energiapuuta, on Metsäkeskuksen mukaan 460 000 hehtaaria. Lisäksi 900 000 hehtaaria tarvitsisi kiireesti ensiharvennusta.

*Syitä on useita. Ammattilaisella teetettynä taimikonhoito maksaa kohteesta riippuen noin 350-700 € hehtaarilta, mikä osalle metsänomistajista on liikaa. Kuitupuun hinta ei myöskään ole ollut riittävän korkea, jotta ensiharvennuksesta myöhemmin saatavat tulot riittäisivät motivoimaan taimikonhoitoon.

*Myyntipäällikkö Henri Mommo, Päijänteen mhy: " Käykö niin, että jos ei itse hyödy taimikonhoidosta, sitä ei viitsi teettääkään?"

*Metsänomistaja saa osakarsitusta energiarangasta 5 €/motti. Päälle tulevat Kemera-varoista maksettavat nuoren metsän hoidon tuki ja pienpuun keruutuki, jotka yhteensä tekevät 450 €/hehtaari. Kaupan ehdoissa sovitaan, saako ostaja hakea Kemera-tuen maksettavaksi itselleen vai maksaako Metsäkeskus sen suoraan maanomistajalle. 

*Mommo: " Osa ostajista pienentää omaa riskiään sillä, että he pitävät Kemera-tuen itsellään. Silloin heidän ei tarvitse laskea puille niin tiukkaa hintaa. Tarjouksia on kuitenkin helpompi vertailla, kun tuki ohjataan aina metsänomistajalle. Tällöin maanomistaja välttää myös sen riskin, että menettäisi rahaa, koska kertymä on arvioitu väärin." +)

* Mommo: "Periaatteessa rangat voisi korjata oksineenkin eli kokopuuna, mutta karsinta nopeuttaa rankojen kuivumista. Energiapuuta ei juuri kannata kuljettaa 100 kilometriä kauemmas."

*Motokuski Simeon Iivarinen, Metsätyö Manninen: "Erilaisille energiapuukohteille soveltuu hieman erityyppinen kalusto. Jos on tarkoitus korjata pelkästään kokopuuta, käytössä on usein giljotiinikatkaiseva koura kaivinkonealustan kanssa. Järeämmillä energiapuukohteilla, joilta korjataan karsittua rankaa, käytetään sen sijaan sahakouraa."

*Iivarinen harventaa metsän saman tiheyteen, missä se olisi normaalin ensiharvennuksen jälkeen, eli noin 1 000 runkoon hehtaarilla. Harvennus on tehtävä varoen, sillä pitkään ylitiheässä kasvanut puusto on altis lumi- ja tuulituhoille.

+) Henri Mommon kanssa kävimme s-postiviestittelyä tästä asiasta ja sain tällaisia lisäselvennyksiä:

*Selkeillä energiapuukohteilla ei oikeastaan koskaan ole sitä riskiä, etteikö kohteelle saisi korotettua energiapuun tukea (450 €), koska tuo 35 m3/ha poistumaraja on todella matala.

*Sen sijaan poistuman tarkka arviointi on hoitamattomassa metsässä todella vaikeaa, sillä käytettävissä olevat arviointityökalut on suunniteltu ennemmin hoidettuihin metsiin.

*Jos ostaja ottaa kemera-tuen itselleen, ei hänen tarvitse niin tarkkaan miettiä korjuukulun osuutta (joka vaihtelee poistuman koon ja määrän mukaan), koska tuki on melko korkea ja toimii ns. kulujen pehmittäjänä. Ostaja välttyy tällöin myös arvioimasta poistumaa kovin tarkkaan. Samalla tavalla myös metsänomistajan on vaikea ennalta tietää tarkkaa poistumaa, jolloin tarjousten vertailun näkökulmasta on riski, jos osa ostajista pitää Kemeran itsellään ja osa ei. Tällöin eri tasoisten tarjousten vertailu lähtee aina jostain poistumaolettamasta, joka voi olla oikea tai väärä.

*Otetaan selventäviä esimerkkejä:

Energiapuuleimikon poistumaksi on arvioitu 60 m3/ha. Ostaja 1 tarjoaa 8 €/m3 ja Kemera jää maanomistajalle. Ostaja 2 tarjoaa 16 €/m3, mutta pitää Kemeran itsellään. Jos poistuma toteutuu, on ostaja 2 tarjous 30 €/ha parempi (930 € vs 960 €). Pieni ero, mutta leimikko harvoin on vain hehtaarin kokoinen. Jos kuitenkin käykin niin, että puuta kertyy vain 50 m3/ha, tilanne muuttuu. Ostaja 1 maksaa puusta vähemmän, mutta Kemera säilyy vakiona, jolloin asiakas saa hehtaarille tuloa 850 €. Ostaja 2 maksaa enemmän per motti ja pitää Kemeran, mutta motteja kertyy vähemmän. Tällöin hehtaaritulo jää 800 euroon ja eroa on 50 €/ha. Pieni muutos poistumassa arvioidun ja toteutuman välillä kääntää kaupan lopputuloksen ja ostaja 1 onkin paras. Isotkin muutokset poistumassa arvioidun ja toteutuneen välillä ovat hyvin tyypillisiä energiapuuleimikoissa. Maanomistajan on ihan turha ottaa tätä riskiä hankaloittamaan vertailua. 




Kooste ”Lisää avoimia taimipakkauksia” (Valtteri Skyttä, Metsälehti Makasiini 6/2022)

*Avokennot pidentävät säilytysaikaa ja syväistutus estää estää taimia kuivumasta. Taimet on istutettava syvälle ja istutuskuoppa on tiivistettävä huolellisesti, jos haluaa puunalkujen selviytyvän kuivuusjaksoista niiden ensimmäisenä kesänä. 

*Tutkijatohtori Laura Pikkarainen, Itä-Suomen yliopisto: ”Taimen rangasta 50-80 % saa painua maan alle. Juuret yltävät paremmin humuskerrokseen , josta taimi saa ravinteita ja kosteutta. Kuusta voi istuttaa keväästä syksyyn. Mutta männynistutus vain keväisin, jos ei halua ottaa riskejä. Taimilaatikko kehitettiin alun perin pakkasvarastoiduille taimille ja  se yleistettiin ilman tutkimusta muihinkin taimiin. Kesän ja alkusyksyn istutuksiin taimet kannattaa varastoida ja kuljettaa avonaisissa pakkauksissa."

*Kasvussa tai karaistumassa olevat taimet säilyvät suljetussa laatikossa keväällä tai syksyllä enintään viikon, elokuussa vain kolme päivää. Avokennoissa taimia voidaan säilyttää muutama päivä pidempään.

Viestittelin Laura Pikkaraisen kanssa taimien säkkisäilytyksestä ja sain tällaisia ohjeita taimien säkkisäilytykseen:

*Joka tapauksessa suljettu ja täysin pimeä pakkaus kesäistutuksiin tarkoitetuilla taimilla (ei lepotilainen) heikentää taimen elinvoimaisuutta ja täten kykyä selviytyä istutusstressistä jo lyhyellä varastointiajalla umpinaisissa pakkauksissa. Ensimmäiset elinvoimaisuuden heikkenemisen merkit, kuten yhteyttämiskunnon heikkeneminen eivät ole aina silminnähtäviä. Mikäli taimet olisivat pakkasvarastoituja ja vielä jäässä, voidaan ne sulattaa jossain viileässä ja pimeässä paikassa. Sulamisen jälkeen taimet tulee kuitenkin siirtää valoon.

*Rinnastaisin suljetut taimisäkit suljettuihin pakkauksiin ja noudattaisin suosituksia suljettujen pakkausten varastoinninkeston osalta, jotta taimien elinvoimaisuus ei heikkenisi. Mikäli säkit avataan ja kääritään hyvin auki, voisi suosituksia varastoinninkestoon soveltaa avonaisten pakkausten osalta. 

*Säkit kannattaa myös pitää auki, koska harmaahomeen riski lisääntyy kosteassa ja huonossa ilmankierrossa. 


Kooste "Nurin, poikki & pinoon" (Valtteri Skyttä, Metsälehti Makasiini 6/2022)

*Puurunkojen katkonnalla on suuri vaikutus siihen, miten paljon puukauppa tuo rahaa. Katkonnan ymmärtäminen onkin tärkeimpiä metsänomistajan taitoja.

*Jos puunostaja on luvannut katkoa puista esimerkiksi 3-, 4- ja 5-metrisiä tukkeja, niitä pitää olla tehty myös käytännössä.

*Pelkkä kuutiohinta vie harhaan. Puukauppatarjoukset perustuvat aina hakkuukertymästä tehtyyn arvioon. Leimikolta kertyy arvion mukaan esimerkiksi 200 kuutiota tukkipuuta. Ostaja A tarjoaa tukista 68 € kuutiolta. Ostaja B tarjoaa tukista 66 € kuutiolta. Todellisuudessa A saa katkottua omilla tukkimitoillaan ouista 210 kuutiota tukkia, B 225 kuutiota. Niinpä ostajan B tarjous on tarkemman katkonnan vuoksi tukin osalta 570 € parempi kuin ostajan A. 

*Virallinen mittaaja Tapio Wall, Luke: "Oleellista on tehdäänkö lengon puun tyveltä heti 5 metriä pitkä kuitu. Jos viallinen, vain kuitupuuksi kelpaava osuus katkotaan vähän lyhyempänä pois, niin jäävielä mahdollisuus tehdä tukkia. Jossain tapauksissa puunostaja on joutunut maksamaan hyvitystä. Lyhyiden tukkipituuksien merkitys korostuu toisen harvennushakkuun kaltaisessa puustossa tai tilanteessa, jossa rungossa on paljon vikoja."

*Viralliselle mittaajalle tulleissa tapauksissa alhainen tukkiprosentti on joskus johtunut siitä, että heikkolaatuisesta puusta on katkottu tyvestä alkaen kuitupuuta, vaikka tukkia olisi saatu tarkemmalla työllä aikaiseksi.

*Puukauppasopimuksessa ostaja ilmoittaa mitat, joilla aikoo puita katkoa. Oleellista on, että joukossa on useita tukkimittoja ja myös lyhyitä tukkipituuksia. Päätehakkuulla isoista ja pitkistä rungoista saa helpommin katkottua tukkiosuuden talteen, vaikka eri tukkimittoja ei olisi niin runsaasti käytössä. Päätehakkuussa pieni ero katkonnassa tarkoittaa isompaa kuutiomäärää kuin harvennushakkuissa.

*Pienet tukkipituusmitat ovat hyvä merkki puukauppatarjouksessa, mutta metsänomistajan pitää valvoa, että niitä myös käytetään. Puunostajan puuntapeet vaihtelevat suhdanteiden mukaan, samoin painotukset tukin katkonnassa. Räikeimmissä tapauksissa puunostaja on voinut tehdä vain yhtä tukkipituutta, kun tiettyä sahatavarakauppaa varten on täytynyt saada nopeasti metsästä tietynlaista puuta.

*Myös harvennushakkuutapa vaikuttaa korjuun lopputulokseen. Puukauppasopimukseen tulee kirjata, onko kyseessä alaharvennus eli pienempien ja huonolaatuisten puiden poisto vai yläharvennus, jossa vikaisten ohella kaatuu suurempaa tukkikokoista puuta.

*Vaikka puukaupan perusteet sovitaan puukauppasopimuksessa, metsänomistajan kannattaa käydä keskustelemassa hakkuulle saapuvan metsäkonekuskin kanssa. On järkevää varmistaa, että hakkuun erityiskohteet on merkitty selvästi ja kuskilla on sama käsitys hakkuun toteutustavasta kuin metsänomistajalla. 

*Katkonnan tarkastelussa ongelmallista on, että puupinosta ei enää pysty näkemään vikoja, joiden vuoksi tukilta näyttävä pölkky on jouduttu katkomaan kuitukasaan.

*Korjuun ydinasian eli tukki- ja kuitupuun eron toteutumisen näkee vain kuitupuupinosta. Sitä tulee käydä katsomassa jo hakkuun aikana. Tietynkokoisesta puusta voi saada tietyn tukkimäärän. Jos tukkiprosentissa havaitaan merkittävä alenema, on hakkuutilanne pysäytettävä, etteivät mahhdollista tukkia sisältävät kuitupuupinot lähde tienvarresta mihinkään. Tapio Walli sanoo: "Sen jälkeen peli on menetetty, jos puutavara-auto kerkiää kuitupuupinon noutaa."

*Energiapuuna ensiharvennuspuuston voi katkoa 6 sentin kuitupuun sijaan 2-3 senttiin asti, mikä lisää hakkuukertymää.


Kooste Pienviljelijän käsikirjasta vuodelta 1912" (Sunila, J. E. ym. (toim.)) 




Silloin 1900-luvun alussa puhuttiin pää- ja apu/etuhakkauksista!

Hauskimmin/kauniimmin kirjoitetut kohdat:

*Pientilojen syntyminen saattaa johtaa siihenkin, että metsä, jota meidän mitä suurimmalla lämmöllä ja huolella pitäisi vaalia, tulee hoidetuksi entistä paremmin.

*Apuharvennukset ovat sellaisia kasvavan metsän hoitotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lyhentää puuyksilöiden välistä taistelua ja siten jouduttaa metsän kasvua.

*Missä "susipuu" tukehduttaa alleen ryhmän kaunisvartaloisia jäseniä, sieltä se joutaa pois ja missä kauniilla valtapuulla on jonkunlainen parantumaton vamma tahi tauti, siellä se kaadettakoon, vaikkapa se olisikin muodoltaan aivan nuhteeton.

*Siemenpuiden tulee olla hyötyisiä ja kauniskasvuisia.

*Jos mieli halkovajasta olla hyötyä, niin sen tulee olla niin harvaksi tehty, että tuulenhenki pääsee käymään sen läpi.

*Karja tuottaa suurta vahinkoa polkemalla ja puremalla ja siten pilaamalla kauniit, nousevat taimikot.

*Tässä kävisi liian pitkälliseksi selvittää, miten metsää keinollisesti kasvatetaan. (Tarkoittaa varmaan muokkaamalla ja kylvämällä tai istuttamalla.)

Metsän tunteminen

*Jonkinlaisen yleiskatsauksen saavuttamiseksi tulee maanviljelijän mieluimmin jakaa metsänsä pieniin osastoihin. Näiden rajoiksi hän valitsee metsässä tavattavia puroja, polkuja suo- ja korpijuonteita y.m. luonnollisia maanlaatueroavuuksia. Maanviljelijä koettaa kartalla alustavasti tuon osastojaoen suorittaa, menee sitten kartta kädessä metsään ja katselee siellä, tuleeko hänen suunnittelemansa osastojako selväksi vai onko se jossain määrin muutettava. 

*Kun rajat ovat kartalle ja ainakin osaksi luontoon merkityt , niin voidaan aivan järjestelmällisesti ryhtyä metsän tilaa ja sen varoja tarkastelemaan. Kaikki esim. 18 jalan päässä maasta mitaten 6 tuumaa tai sitä suuremmat puut tarkalleen luetaan, erottamalla kuuset ja männyt erilleen sekä erottamalla myöskin eri tunnusluvut 6, 7, 8, 9 ja j.n.e. tuumaa täyttävät. Tällainen arvokkaampien puiden lukeminen ja muistiinpaneminen on kumminkin aina hyödyksi, vaikka puita ei olisikaan paljon, sillä puita lukiessaan oppii omistaja metsänsä tuntemaan ja kaikki kauniimmat sekä kehityskykyiset puut painuvat silloin luettaessa mieleen. 

Metsän hoito

*Kaikessa metsänhoidossa tulee muistaa muutamia yleisiäpääohjeita. Tällaisia pääohjeita on se, että kaadetun metsän tilalle aina on hankittava uutta metsää ja että metsää kasvuaikana on hoidettava niin, että siitä saadaan mahdollisimman suuri ja taloudellisesti arvokas puumäärä.

*Kun maa on kasvuisaa, niin riittänee useimmissa maamme osissa, pohjoista lukuunottamatta, noin 50-80 vuotta 7 ja 8 tuumaisten rakennuspuiden kasvattamiseen. Tällaisella maalla saadaan 30-40 vuotisesta metsästäkin poltto- ja aidaspuita.

*Sellaista hakkuuta, jossa metsän uudistaminen, nuorentaminen, tulee kysymykseen, sanotaan päähakkaukseksi. Kaikkialla, missä vanhemmassa metsässä on aukkoja, jotka ovat ottaneet taimia, on toimitettu päähakkauksia.

*Tällaisia hakkauksia, jotka ovat verrattavissa puutarhassa tahi juurikasvimaalla toimitettaviin kitkemisiin, sanotaan etuhakkaukseksi. Siellä, missä metsää kyllä on hakattu, mutta missä taimistoa ei ole noussut hakattujen puiden tilalle, vaan metsä yhä edelleen on pysynyt siinä määrin sulkeutuneena, että uusien puuyksilöjen syntyminen ei ole käynyt päinsä, siellä on toimitettu etuhakkauksia.

*Jokaisella hakkauksella tulee olla joku määrätty metsänhoidollinen tarkoitus. Metsää todellisuudessa hoidetaankin hakkauksien avulla. Metsänomistaja voi aina, olipa kysymyksessä minkälaisten puiden ostaminen tahansa, toimittaa sellaista hakkausta, joka on metsänhoidon vaatimusten mukainen. 

Etuhakkaukset

*Taimiston perkaus käy välttämättömäksi aina kun hakkuualalle on noussut liian tiheä taimisto.

*Usein näkee metsissämme, miten hakkuualalle tai paloalalle nousee niin tiheä kuusen- tahi männyntaimisto, että puuyksilöt ovat siinä samanlaisessa ahdingossa kuin kasvit pellavapellossa. Kun talossa tarvitaan aidanvitsoja, niin sopii erittäin hyvin käydä tällaista tiheätä kuusentaimistoa harventamassa. Kuusi kykenee elämään kituvaa elämää vuosikymmeniäkin koivun alla ja saattaa myöhemmälläkin ijällä, kun koivut kaadetaan , toipua ja virkistyä kauniiksi kuusikoksi. Männyntaimet jäävät auttamattomasti alakynteen koivujen alla ja kuolevat ennen pitkään sekä valon puutteeseen että niiden ulkonaisten vahinkojen johdosta, joita koivut niitä notkeilla varvuillaan pieksäessään ovat aikaansaaneet. Kuinka suuri osa koivuista on poistettava, on kussakin eri tapauksessa arvosteltava, mutta toisinaan täytyy ottaa jo ensi kerralla puolet tahi kolme neljättä osaa pois.

*Apuharvennukset ovat sellaisia kasvavan metsän hoitotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lyhentää puuyksilöiden välistä taistelua ja siten jouduttaa metsän kasvua.

*Missä metsän muodostaa yksi ainoa puulaji, sitä sanotaan puhtaaksi. Muutamat puut ovat toisia paljon voimakkaammat, kohottavat latvansa kauas toisten yläpuolelle ja nauttivat verrattain kehittyneellä oksistollaan täysin määrin valoa. Nämä metsikön valtapuut ovat useimmiten myöskin sen kauniimmat ja arvokkaimmat puut, mutta niin ei kuitenkaan aina ole. Kun muutamat taimet jo alkuiältään ovat päässeet niin edulliseen asemaan, että ne ovat voineet levittää oksiaan enemmän kuin muut, niin ne käyttävät tätä valta-asemaansa myöhemmälläkin iällä edukseen laajentamalla oksiaan yhä suuremmaksi ja saattavat näin ollen muodostua sangen suuriksi ja oksikkaiksi . Tällaisia puita sanotaan susiksi. Valtapuiden rinnalla on sitten metsikön puuyksilöjen enemmistö varjoon jätettynä, sivuutettuna. Kaikki tähän ryhmään kuuluvat puut kantavat syrjäytettyjen nimeä. 

*Yleensä apuharvennus on parempi tehdä lievemmäksi kuin liian voimakkaaksi, vaikkakin voimakas apuharvennus varsinkin lihavalla maalla useimmiten on edullisin. Syrjäytettyjen puiden ryhmästä jätetään yleensä ainoastaan ne, jotka vielä saattavat kehittyä suuriksi puiksi, jotka siis muodoltaan ovat säännöllisiä ja joilla on kunnollinen latvus, sekä ne, jotka saattavat maan suojaksi tahi jonkun aukon täyttämiseksi olla tarpeelliset.Jos kuuset ovat olleet kauan varjostuksessa, niin ne ovat siitä tietysti kärsineet. Ne ovat ulkomuodoltaan surkastuneita ja neulasten väri on kellastunut. Tämän ohella ne ovat kärsineet siitä, että koivut ovat niitä oksillaan pieksäneet ja talvella syytäneet lunta niiden niskaan, täten taivuttaen niiden latvakasvaimia ja katkaisten niitä. Apuharvennukset toimitetaan säännöllisissä oloissa jo 20-30 vuoden ikäisessä metsässä ensimmäinen kerta. Jos apuharvennus sitävastoin on lykkääntynyt kauemmaksi ja kuuset ovat olleet 40-50 vuotta varjostuksessa, niin ne jo ovat käyneet paljon heikommiksi. Kaikkia koivuja ei saa kaataa samalla kertaa, sillä jos kuuset äkillisesti vapautetaan varjostuksesta, niin ne saattavat siitä kuivaa. Niiden neulaset eivät nimittäin ole tottuneet nauttimaan valoa mielin määrin, vaan ovat saaneet ottaa sitä vain varkain, toisten puiden lehtien lomasta. Niitä tulee siitä syystä vähitellen totuttaa uuteen asemaansa ja ensimmäisellä kerralla ottaa vain osa koivuista pois. Kun tätä tehdään, niin tulee tarkastaa, mitkä koivut suurimmassa määrin ahdistavat alla olevien kuusien latvoja ja ottaa ne ensi sijassa pois.

Sangen vaikeata on määritellä, millainen se varjostuksessa ollut kuusi on, joka vapautettuna toipuu kasvamaan kauniiksi puuksi, mutta yleensä voidaan sanoa, että kuusen toipumiskyky on ihmeteltävän suuri sekä sangen rumakin ja vaivainen ppuu ottaa virotakseen. Apuharvennus aiheuttaa metsässä täydellisen mullistuksen, se muuttaa metsän lehtimetsästä havumetsäksi ja näin saadaan siis samasta metsästä kaksi satoa, apuharvennuksella koivua, joka kelpaa ainakin halkotavaraksi, ja myöhemmällä päähakkauksella kuusta, josta voidaan saada tukkiakin. Olemme huomauttaneet, että apuharvennus on toimitettava varovasti, ainakin ensi kerralla, ja että sitä käy uusiminen ajoittaisin. Kuinka usein tämä uusiminen tulee tarpeelliseksi on vaikeata ennakolta päättää, mutta noin 15-20 vuoden väliajoilla, toisinaan aikaisemminkin se voidaan toimittaa. Apuharvennuksilla on erittäin suuri merkitys metsänhoidossa. Ne vaikuttavat kuin virkistävä sade toukopellolla, ne auttavat metsää sen pyrinnössä eteenpäin vapauttamalla muut tukahduttavasta ahdingosta.

Päähakkaukset

*Päähakkaukset eli uudistushakkaukset eroavat etuhakkauksista siinä, että niissä aina pidetään huolta uuden metsän kasvattamisesta, toisin sanoin, siitä, että metsä uudistuu, jota vastoin jälkimmäisissä ainoastaan huolehditaan metsän kasvun edistämisestä. 

*Aina, missä se vain suinkin käy päinsä, koetetaan järjestää uudistushakkaukset niin, että siemennys saadaan tapahtumaan luontaista tietä. Meidän maassamme on metsämaa yleensä sangen taipuisaa ottamaan uutta kasvua  ja vaikkapa metsää hakattaisiinkin väärin, niin luonto useimmiten sirrenkin pitää huolen siitä, että uusi metsä pääsee nousemaan. Jos maa on erityisen viljavaa ja sitä laajemmilla aloilla paljastetaan, niin se saattaa ruohottua ja seurauksena siitä on, että taimet, jos niitä ollenkaan kerkiää nousta, tukahtuvat. Jos maa taas on erityisen karua, esim. laihaa vierinkivikangasta, ja tämä maa useampia kertoja paljastetaan sekä palaa, niin saattaa siinäkin luonnollinen uudistaminen käydä vaikeaksi.

*Luontainen uudistus edellyttää selvästikin, että alalle, johon uutta metsää halutaan, pääsee puiden siemeniä. Kaikissa uudistushakkauksissa pidetäänkin ensimmäisenä sääntönä sitä, että hakkausalalle annetaan sellainen muoto, että laidalla seisovat puut, reunametsä, voivat siementää koko alan, tahi että hakkausalalle jätetään tarpeellinen määrä siemenpuita, jotka alan siementämisestä pitävät huolen. Edellisessä tapauksessa syntyy paljaaksi hakkaus, jälkimmäisessä siemenpuuasentohakkaus. Paljaaksihakkuuta on myöskin kaskeaminen, kun kaskialalle ei jätetä mitään puita. 

*Se muoto, jossa uudistushakkaukset pienviljelijän metsässä useimmiten voivat tapahtua, on n.s. ryhmä- l. aukkohakkaus. Aukkohakkauksessa ei hakkausalan suuruus ole laajempi kuin muutamia aareja. Siinä edellytetään aina siemennystä laitametsästä, mutta voidaan sellaisiakin aukkoja tehdä, joihin jätetään siemenpuita pystyyn. Yleensä voitanee sanoa, että sellainen hakkaus, jossa muu metsä kaadetaan ja ainoastaan siemenpuut jätetään pystyyn, sopii männylle parhaiten. Siemenpuiksi valitaan tietysti metsän hyötykasvuisimmat puut ja tällaisia puita jätetään noin 20-60 kpl. hehtaarin alalle. Ei ole sanottu , että puilla on siemenvuosi juuri hakkuuvuonna tai että siemenet pääsevät leviämään hankea pitkin. Tämän takia tulee siemennys paljon varmemmaksi , jos hakkuualalle jätetään siemenpuita. Kuusimetsässä ei sitävastoin yleensä voida jättää siemenpuita siitä syystä, että ne pian kaatuisivat. Jos kuusimetsässä jostain syystä käy välttämättömäksi jättää siemenpuita, niin on parasta jättää niitä ryhmittäin, jolloin ne toisiaan tukien paremmin pysyvät pystyssä.

*Olipa kyseessä minkälainen hakkuu tahansa, niin jää metsään luonnollisesti aina risukkoja ja muita hakkauksen tähteitä. Pienemmät oksat jätetään hakkuualalle mätänemään. Ne lannoittavat maata ja estävät ruohon kasvua. Samalla ne myöskin suojaavat nousseita taimia laitumella käyviltä elukoilta.

*Kuinka paljon puuta voi metsänomistaja samalla kertaa metsästään ottaa saamatta sen tilaa heikommaksi. Jonkunlaisena osotuksena siitä, mitä tarpeeksi tiheä metsä tuottaa vuodessa hehtaarin alalla, mainittakoon, että noin 20 ha:n suuruinen metsämaa, joka kasvaa säännöllistä, keskimäärin 40 vuotiasta metsää, voi vuodessa tuottaa noin 10 syltä halkoja ja noin kymmenkunta kappaletta tavallisia 6"-8" rakennuspuita.



Kooste " Hakkuu sopii myös liito-oravametsään" (Tiia Pukkila, Metsälehti 16/2022)

*Helposti ajatellaan, että liito-oravan asuttaman metsä menee käyttökieltoon. Todellisuudessa liito-orava estää hakkuut kokonaan harvoin.

*Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää eikä hävittää. Avohakkuuta ei uloteta lisääntymis- ja levähdyspaikan lähelle. Samalla on varmistettava, että liito-oravan kulkuyhteydet säilyvät. Kulkuyhteydellä tarkoitetaan vähintään 10-metristä puustoa, joka yhdistää liito-oravalle sopivat elinalueet toisiinsa. 

*Liito-oravaalueella hakkuukertymä näyttää jäävän varsin pieneksi ja usein poimintahakkuu laskee puutavarasta maksettavaa hintaa. Metsänomistaja ei kuitenkaan saa liito-oravan vuoksi kevyempänä toteutettuun hakkuuseen korvausta tai tukea. 

*Mikäli metsässä ei voida toteuttaa minkäänlaista hakkuuta, eikä kohde kelpaa Metso-suojeluohjelmaan, voi ely-keskukselta hakea vahingonkorvausta.

*Projektipäällikkö Tea Heikkinen, Metsäkeskus:" Kaikki hakkuutavat liito-oravakohteella ovat mahdollisia."

*Luonnonhoidon asiantuntija Tiina Lintuharju, Metsäkeskus: " Hakkuutapa päätetään kohteen ja maanomistajan tahdon mukaan. Liito-orva-Life-hankkeessa on tehty peitteellisiä hakkuita, pienaukkoja, harvennuksia ja amuutamalla kohteella avohakkuu. On myös hakattu osalla kuvioista ja osa kuvioista suojeltu. Yksin liito-orava ei oikeuta suojelua. Aika usein liito-oravakohteet ovat kuitenkin sellaisia, joissa Metson elinympäristökriteerit täyttyvät ihan helposti."

Kooste "Harvennusleimikoiden myyntihalut hukassa" (Mikko Häytynen, Metsälehti 16/2022)

*Toimitusjohtaja Mikael Beck, Conifer Consulting Oy: "Kun kuitupuun käyttöarvon noususta ei metsänomistajalle jää mitään, niin eihän se motivoi. Coniferin asiakkaat kestävät harvennusten jarruttelun, sillä tuotto tulee päätehakkuilta, joiden tukinhinnat tyydyttävät. Päällekaatuvia harvennusrästejä ei ole, joten harvennusten siirtäminen vuodella tai kahdella ei heilauta. Kaupat liikkeelle laittava kuitupuun hinnantarkistus olisi varsin maltillinen, 10 euron alapuolelle jäävä. Baltian hintoja ei tavoitella vaan tervettä hintatasoa."

* Metsänomistaja Harri Suutari, Kainuu: "Teen puolivuosittain myyntisopimukset, joten jarrua ei voi painaa ainakaan heti. Mutta tilanne on ikävä, hintojen nousu ei kata kustannusten nousua. Seuraavissa neuvotteluissa syksyn aikana pitää katsoa, että pysäytänkö harvennushakkuut. Luulenpa, että tulevana talvena energiapuusta saa enemmän kuin kuitupuusta."

*Toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki, Metsänhoitoyhdistys Keskipohjanmaa: " Tyytymättömyys kotimaan kuitupuun hintatasoon heijastuu vientihaluina. Yhdistys on vienyt kuitupuuta Ruotsiin useita vuosia. Kaupat tehdään suomalaisen. metsänhoitoyhdistystaustaisen Family Timber Finland -yrityksen kanssa, joka puolestaan tekee kauppaa ruotsalaisen teollisuuden kanssa. Vientimäärä on vuositasolla päälle 20 000 kuutiota. Vientikanavan aukipitäminen on valttikortti, kun kauppaa väännetään kotimaan ostajien kanssa. Ruotsissa hinta on parempi ja syyskauden kauppa käynnistyy aikaisemmin. Vaikka laiva lähtee joulukuussa, puuta voi viedä satamaan jo alkusyksystä. Luovutus ja laskutus tapahtuu kuukausittain Suomen satamassa suomalaisten mittojen mukaan, eikä raakkipuuksi raakkaaminen ole alentanut kuutiohintaa."

Kooste "Ei hirvien herkkupuita männyntaimikkoihin" (Matti Kärkkäinen, Metsälehti 16/2022)

*Miten pitäisi suhtautua hirvien suosimiin puulajeihin sekapuuna? 

*Metsästäjien verkkomateriaaleista löytyy väitteitä, että hirven suosimien lehtipuiden jättäminen taimikkoon suojelee mäntyjä. 

*Olisi hienoa, jos hirvet olisivat noin yhteistyömyönteisiä. Pohjoismaissa tehdyt kenttäaineistoon perustuvat tutkimukset eivät kuitenkaan tue väitettä. Sekataimikossa hirvi syö sekä herkkupuita että mäntyjä. Sekapuusto lisää männyn käyttämistä ravintona verrattuna lajipuhtaaseen männyntaimikkoon. 

*Hirvituhojen minimoimiseksi on hyvä, jos huolellisesti perattujen männyntaimikoiden omistajalla on naapuri, jolla on hoitamattomia männyntaimikkoja näköetäisyydellä. Kun hirvi saa valita syöntikohteensa, puuntuottajan ahkeruus palkitaan. 

*Pahoilla hirvituhoalueilla havupuulajien sekakasvatus ei vaikuta onnistuvan. 

Kooste "15 kuution kuusi" (Mikko Riikilä, Metsälehti 16/2022)

*Sumiaisten Pukarassa kasvavan kuusen pituus on 32 metriä ja tyven halkaisija 117 senttiä. 

Kooste "Kuoriainen kuivattaa latvoja" (Elina Lampela, Aarre 7/2022)

*Kuusentähtikirjaaja suosii kuivuuden heikentämiä kuusia. Karujen kasvupaikkojen kuuset sekä juuri harvennetut kuusikot ovat alttiita sen iskuille.

*Viime ja tämän kesän lämpö on edistänyt kuusentähtikirjaajan lisääntymistä.

*Erityisesti harvennuksen jälkeen nuoret kuusikot ovat alttiita sen hyökkäyksille. Tuhoja esiintyy eniten latvoissa, mutta ensiharvennuskohteissa kuoriainen pääsee nakertamaan tyvitukin aluetta.

*Metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri, UPM: "Jos yksittäisiä puita poistetaan, tuhot saattavat pahentua, sillä kuusentähtikirjaaja lisääntyy hakkuutähteissä. Siksi heikentyneitä kuusia ei pidä poistaa yhtä nopeasti kuin kirjanpainajatuhojen yhteydessä. Kuusentähtikirjaajaa on huomattavasti vaikeampi torjua kuin kirjanpainajaa. Nyt viimeistään pitäisi muistaa, että karuille maille ei tule istuttaa kuusta. Ilmastonmuutos rasittaa eniten kuusta, koska se on pintajuurinen."

*Kuusentähtikirjaajan heikentämät kuuset vetävät kirjanpainajaa puoleensa. Tärkein keino estää kuoriaisen lisääntymistä on välttää nuorten kuusikoiden harvennuksia parveiluaikana ja juuri ennen sitä eli touko-kesäkuussa. Toinen keskeinen keino on hakkuutähteiden korjuu metsäenergiakäyttöön. 


Kooste "Ensiharvennuksia raskalla kädellä" (Risto Jussila, Aarre 7/2022)

*Suomen metsäkeskuksen vuonna 2021 tutkimia ensiharvennuskohteita oli 308. Vain 20% korjuujälki arvioitiin hyväksi eli suositusten mukaiseksi. 20% korjuujälki oli virheellinen, 60% ylsi lain minimivaatimuksiin.

*Metsänomistajan näkökulmasta on hyvin huolestuttavaa, että ensiharvennusten laatu näyttää romahtaneen.

*Virheellisen korjuujäljen ylivoimaisesti suurin syys oli harventaminen liian harvaksi.Myös liian leveitä ajouria tehtiin paljon. Lisäksi tarkastuksissa havaittiin maasto- ja puustovaurioita.

*Mikäli leimikon puusto jää ensiharvennuksen jälkeen liian harvaksi, se alentaa metsän tuottoa koko lopun kiertoajan.

*Metsäfirmoilla, urakoitsijoilla ja kuljettajilla on kiusaus koetetta metsälain rajoja varsinkin ensiharvennuksilla. Niiden tuotto työn toteuttajalle jää usein heikoksi, jos hakkuu tehdään tarkasti metsänhoidon suosituksia noudattaen.


Kooste "Valtion tuet uudistuvat" (Aarre 7/2022)

*Kemera-tuesta siirrytään Metka-tukeen, jonka voimaantulo edellyttää EU-komission hyväksyntää. *Kemera-hakemuksia voi jättää Metsäkeskukselle 1.10.2023 asti. 

*Metka korvaa Kemeran vuoden 2024 alussa.

*Metkassa taimikon ja nuoren metsän hoidon tukihakemus jätetään vasta sitten, kun työ on toteutunut.


Kooste "Kuitupuu löytyy energiapuupinosta" (Mikko Riikilä, Metsälehti 15/2022)

*Karsitusta rangasta saa energiapuuksi myytynä saman tai paikoin jo paremman hinnan kuin kuitupuusta.

*Lämpövoimaloiden lähistöllä karsitun rangan tienvarsihintojen kerrotaan ylittävän jopa 40 euroa kuutiolta.

*Itä-Suomessa energiapuuta riittää runsaasti korjattavaksi, koska tähän asti tuontipuu on tukkinut kotimaisen harvennuspuun markkinat. 

*Johtaja Harri Välimäki, Mhy Pohjois-Karjala: "Energia- ja kuitupuun hinta on suunnilleen sama, mutta varsinkin pienirunkoisilla harvennuksilla energiapuuta kertyy kymmeniä prosentteja enemmän kuin kuitupuuta."


Kooste "Pelk(k)ää kuusta" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 15/2022)

*Kuuset kuivuvat ja kärsivät, joten puulajin liiallinen suosiminen taimikoissa tulee saada katkaistua. Ratkaisuja pitää tehdä jo silloin, kun metsää uudistetaan. Kuusentaimia tulee istuttaa entistä harvempaan ja sekapuuston synty taata mikrokuvioinnilla ja täsmämetsänhoidolla.

*Ensimmäinen ratkaisuohje kuusettumisen hillitsemisekseen on: oikea puulaji oikealle kasvupaikalle. Kuusen kohdalla ensimmäiseksi tulee rastia yli puulajille jo nyt liian karut ja kuivat alueet. Kuusentaimia on päätynyt hirvituhoriskin vuoksi myös kuuselle selvästi sopimattomille kasvupaikoille. 

*Johtava asiantuntija Markku Remes, Suomen metrsäkeskus: "Kuusen viljely on lisääntynyt voimakkaasti jo 30 vuoden ajan eli 1990-luvun alusta lähtien. Kuusta on arvioni mukaan viljelty liian karuille kasvupaikoille lähes 100 000 hehtaarin alalle."

*Erikoistutkija Jaana Luoranne, Luke:" Karkea maalaji pidättää heikommin vettä ja kuusella on suurempi kuivumisriski.Kuusella on vedensaantivaikeuksia tietyntyyppisillä hienojakoisilla mailla, esimerkiksi savikoissa."

*Erikoistutkija Jari Miina, Luke:" Kuusi sopii rehevämpiin ja kosteimpiin paikkoihin. Sitten pitää tunnistaa kuivemmat kohdat. Niissä tulee kuusenistutuksen sijaan hyödyntää luontaista taimettumista tai istuttaa mäntyä. Puulajin täsmävalinnassa uudistamiasalalla on paljon tehtävissä. Puulajivalinnan lisäksi myös maanmuokkausta tulee vaihdella: alaviin ja heinettyviin kohtiin mätästä, karumpiin kohtiin laikkuja."

*Sekaviljely eli kuusentaimien istutus ja männyn istutus tai siementen kylvö, on myös uusi harkittava mahdollisuus. 

*Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo, Tapio: " Kuusen viljelytiheyttä tullaan todennäköisesti laskemaan. Ongelmana on, että jos kuusia on istutettu 1 800 kpl/ha tai enemmän ja ne ovat lähteneet kasvuun tosi hyvin, taimikon harvennusvaiheessa pitäisi kaataa istutettuja kuusentaimia, että mäntyjä ja lehtipuustoa mahtuisi sekaan."

*Samaa mieltä on Jari Miina: " Alennetaan kuusen istutustiheyttä, mutta ei muokkaustiheyttä. Taimien syntymistä voi varmistaa jättämällä hyviä mänty- ja koivusiemenpuita säästöpuiksi hakkuuaukolle. Tuoreille kankaille persutettavissa sekametsissä mänty voi kärsiä heinästä. "



Kooste "Kuituhuimas" (Juha Hanni, SE:n TerveMetsä, 26.8.2022)

*Tämän päivän kuituhuimaus on paljon muutakin kuin hyvää kysyntää puukaupassa, hintatilastoja, ja pölkkyjä rekan pankkojen välissä. Se on työtä ja toimeentuloa läpi Suomen, kehittyvää korjuuteknologiaa ja osaamista, kestävää pitkäjänteistä metsätaloutta ja metsänkasvatuksen osaamista, uusia tuoteinnovaatioita ja työtä paremman ilmaston puolesta. 

*Kuitupuusta on tullut puukaupan kestohitti, jonka harvennukset sopivat korjuuohjelmiimme. 

*Sellutehtaat, tai oikeamminkin biojalostamot, käyttävät ja jalostavat läpi vuoden tasaisesti kuitupuuta. Kuitupuun käyttö onkin mielestäni koko puunhankinnan kivijalka, suomalaisen kestävän ja ammattimaisen metsätalouden mahdollistaja.

*Uutta on metsäalan rekrytointiboomi. Stora Enso ja meidän kumppaniyrittäjämme palkkaavat nyt enemmän työntekijöitä kuin vuosikausiin.

Kooste "Stora Enso rekrytoi. Metsäala on tasa-arvoinen tulevaisuuden ala" (SE:n TerveMetsä 26.8.2022)

* Venäjän puuntuonnin loppuminen on tarkoitus korvata Stora Ensossa pääsääntöisesti kotimaisella puulla. Se on käynnistänyt tarpeen palkata Suomessa uutta ja osaavaa henkilöstöä. Stora Enso rekrytoikin tällä hetkellä enemmän työntekijöitä kuin vuosikausiin.

*Henkilöstöjohtaja Jussi Lemmetty, SE: Meillä on mieluisa haaste kasvaa antamalla töitä ja hyvinvointia suomalaisille. Stora Ensi hakee nyt erityisesti metsäasiantuntijoita asiakaspalvelutehtäviin. Heillä on suuri vastuu. Metsäasiantuntijamme ovat konsernimme kasvot ulospäin, koska he asioivat eturintamassa metsänomistajien kanssa. Meidän tarkoituksenamme ei ole vain tehdä puukauppaa, vaan haluamme tukea asiakasta ja helpottaa hänen elämäänsä erilaisissa metsätalouteen liittyvissä asioissa. Luottamus on lunastettava, eikä sitä missään kohdassa saa pettää.

*Työ on ihmisläheistä, sillä perustehtävänään metsäasiantuntija ostaa puuta ja myy Stora Enson metsänhoitopalveluita. 

*Metsäala on kehittyvä ala. Tämä näkyy mm. puun monista mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsäala on tulevaisuuden ala. 

Kooste "Harvennusrästit tuontipuun korvaajana" (Heidi Hämäläinen, SE:n TerveMetsä 26.8.2022)

*Nyt meillä suomalaisilla metsänomistajilla onkin arvovalinnan ja näytön paikka; hoidetaanko metsiä harvennushakkuilla vai jätetäänkö niiden kasvu tyrehtymään? Tuotantolaitokset tarvitsevat uusiutuvaa tukki- ja kuitupuuta ympäri vuoden. Jotta maakuntien tehtaat saadaan pidettyä pyörimässä ja tuomassa työtä sekä toimeentuloa myös maaseudulle, on puukaupan sujuttava häiriöittä.

Kooste "Odotettavissa vilkas puukauppasyksy" (Martti Linna, SE;n TerveMetsä 26.8.2022)

*Kaikille puutavaralajeille riittää nyt kysyntää koko maassa, ja yhtiön puunostajia kiinnostavat varsinkin kasvatusmetsien kasvun kannalta tärkeät harvennukset.

*Kaikkien puutavaralajien toteutuneet ostohinnat ovat nyt noin 15% korkeammalla tasolla kuin vuoden alussa. 

*Edellytykset hyvälle puukaupalle ovat metsänomistajan kannalta juuri tässä ja nyt. Samalla kun puunostossa täydennetään jo talvileimikkovarantoja, ovat ympäri vuoden korjuukelpoiset kasvatusmetsien harvennukset edelleen Stora Enson toivelistan kärkipäässä.

Kooste" Kuormainvaakamittaus sopii hankintapuille" (Hanna Joronen, SE:n TerveMetsä 26.8.2022)

* Nykyisin lähes poikkeuksetta hankintaerille mittausmenetelmäksi sovitaan kuormainvaakamittaus. Siinä puutavara-auto punnitsee lastatessa jokaisen taakan kuormaimesta, ja kilot rekisteröityvät tietojärjestelmään. Menetelmä on nopea ja lahjomattoman tarkka vaikkapa perinteiseen pinomittaan verrattuna, missä on aina inhimillisen virheen tai näkemyserojen mahdollisuus.

*Mittaustodistukselle kiloja ei kuitenkaan viedä, vaan punnittu tulos muutetaan tilavuudeksi ns. tuoretiheyskertoimen (kg/m3) avulla. Kertoimet ovat Luken määräämiä. Niihin ei puunostaja voi vaikuttaa. Tuoretiheyskertoimet on määritelty puulajeittain ja puutavaralajeittain tukille, pikkutukille sekä kuitupuulle erikseen. Lisäksi katkotun puun kosteus vaikuttaa kertoimeen. Kesäaikana yli 6 viikkoa vanhat pölkyt ovat jo ns. puolikuivaa puuta. Puutavara ajetaan varsin nopeasti tehtaalle, joten mittaustuloksetkin saadaan tuoreesta puusta. 


Kooste "Onnistuiko ajoitus?" (Kari Mielikäinen, Metsälehti Makasiini 5/2022)
Kooste "Puun energia-arvo voi kohota arvoon arvaamattomaan"-MTK:n Karttusen mukaan laskennallinen puun energia-arvo olisi 400 euroa kuutiolta (Mia Jouslehto, MT Metsä/Energia 11.8.2022)
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/56ae3a2e-0822-4060-9db8-733a51f4e802
15.8.2022
Irma Welling
Kooste "EU:n komissio esittää metsien jatkuvaa kasvatusta valtamenetelmäksi – tutkijan mukaan se merkitsisi paluuta keräilytalouteen" (https://forest.fi/article/eu-commission-proposes-to-make-continuous-cover-siviculture-dominant-method-researcher-sees-this-as-return-to-foraging-economy/#88e11ee9)
https://forest.fi/fi/artikkeli/eun-komissio-esittaa-metsien-jatkuvaa-kasvatusta-valtamenetelmaksi-tutkijan-mukaan-se-merkitsisi-paluuta-kerailytalouteen/#0a9bc8ac
15.8.2022
Irma Welling

Kooste "Hankintapuuta moottorisahalla" (Kari Lindholm, Aarre 6/2022)
*Lula tutki väitöskirjatyössään myös, miten mäntyä kannattaa uudistaa. Tätä varten hän vertaili männyn istutusta, kylvöä ja luontaista uudistamista harvan (100 puuta hehtaarilla) ja tiheän (200 puuta/ha) siemenpuuston avulla. Ensimmäisen kasvukauden jälkeen istutustaimia oli muokatuilla uudistusaloilla elossa neljä kertaa enemmän kuin muokkaamattomilla. Sama suhde päti luontaisen uudistamisen aloille syntyneiden taimien määrään, niissäkin muokattujen hyväksi. Vielä seuraavanakin vuonna muokkaamattomilla mailla kuoli taimia enemmän kuin muokatuilla mailla, joten ero muokatuilla maille perustettujen taimikoiden hyväksi kasvaa. Istutus osoittautui varmimmaksi menetelmäksi männyntaimikon perustamisessa. Siemenpuusto vähensi taimia haittaavan pintakasvillisuuden tiheyttä uudistusaloilla. Toisaalta siemenpuut rohmusivat kasvuvoimaa taimilta. Sadan siemenpuun hehtaaritiheydessä taimien kasvu ei vielä sanottavasti taantunut viidessä vuodessa, mutta 200 siemenpuuta hehtaarilla leikkasi viidenneksen taimikon kasvusta.
Kooste "Hyvät teot liian itsestäänselviä" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 12/2022)
Kooste "Tulevaisuuden tukkimetsiä tekemässä" (Sami Karppinen, Metsälehti 12/2022)

*Hakatun metsän mennyttä kasvua ja laatua on mahdollista tutkia jälkikäteen kannoista. Tarkastelu paljastaa lahon, mutta puiden epämuotoinen tyvilaajentuma vaikeuttaa kasvun tarkkaa arviointia.

*Paksuuskasvun hiipumisen pääsyy ei ole ikääntyminen, vaan kilpailun kiristyminen tihenevässä metsässä. Harvennushakkuu säilyttää tai nopeuttaa puiden järeytymistä, mutta alentaa etenkin varttuneemman metsän hehtaarikasvua. 

*Vanhojen puiden "yllättäen" levenevät vuosirenkaat tulkitaan joskus ilmaston muutoksen merkiksi, vaikka syynä on harvennus tai lähipuiden kaatuminen myrskyssä.

*10 senttisellä puulla 2 millin luston lisäys vastaa runsaan 8% poikkipinta-alan kasvua. 30 sentin puulla 2 millin luston lisäys vastaa vajaan 3 (2,6)% poikkipinta-alan kasvua. Uudistuskypsä metsähehtaari voi näin ollen kilpailla kasvussa ja hiilensidonnassa ensiharvennuspuuston kanssa, jos puuston kuutiotilavuus on 3-kertainen.

*Jos päätehakkuupuuston määrä on ollut 300 kuutiota hehtaarilta, tarkoittaa hakkuuta edeltävän 5-vuotiskauden kasvu 8 kuutiota hehtaarilta 2,6% kasvua vuodessa. Lähes kaikki puusto on tukkipuuta, joten arvosiirtymä kuidusta tukiksi on ollut vähäistä.

*Satavuotiaan tukkikuusikon jatkokasvatus olisi ollut kasvun ja lahoriskin vuoksi riskibisnestä.


Kooste "Karsittu ranka valtaa alaa" (Sami Karppinen, Metsälehden tietotusliite "Puusta energiaa" 2022)

*Tutkija Juha Laitila, Luke: Valtaosa pienpuusta korjataan karsittuna rankana. Syitä tähän on monta. Karsittua rankaa voidaan tehdä samalla kalustolla kuin ainespuuta. Se säilyy varastoituna paremmin. Sen haketus on tehokasta ja siitä saadaan tasalaautuisempaa haketta. Rankapuuta voidaan korjata karuimmiltakin kasvupaikoilta ilman pelkoa liian suurista ravinnetappioista, sillä oksat ja latvat jäävät metsään. Merkittävin syy karsitun rangan suosiolle on kuitenkin se, että kysynnän kasvaessa energiapuuta korjataan yhä järeämmistä metsistä. Puun koko on kaiken a ja o, sillä tuottavuus ja puun koko kulkevat aina käsi kädessä.

*Mitä pienempi korjattavan rungon keskikoko on, sitä paremmaksi vaihtoehdoksi korjuu kokopuuna nousee. Pienillä puilla oksien suhteellinen osuus kokonaistilavuudesta on selvästi suurempi kuin kokoluokkaa järeämmillä puilla. 

*Rungon koko sanelee myös sen, milloin korjuu rankapuuna on kokopuuta edullisempi vaihtoehto. Vedenjakajana voidaan pitää noin 50 litran runkokokoa. Sen isompi puusto kannattaa karsia ja pienempi korjata kokopuuna. Rinnankorkeusläpimittana se tarkoittaa noin 8-10 sentin läpimittaa.

*Rankapuuta korjataan hyvin samantyyppisiltä ensiharvennusleimikoilta kuin kuitupuuta, sillä pieniläpimittaiset "perinteiset" energiapuukohteet eivät yksin riitä varmistamaan energiapuun saatavuutta.

*Jotta korjattava energiapuu olisi riittävän järeää ja korjuujälki siistiä, on myös energiapuukohteilta käytännössä usein ennakkoraivattava pienin puu muutaman sentin kantoläpimittaan pois. 

*Energiapuuhakkuussa kaikki puulajit voidaan korjata samaan kasaan.

*Karsitun rangan hehtaarikertymä on hieman suurempi kuin kuitupuuna, sillä ranka otetaan talteen jopa 2-3 sentin latvaläpimittaan asti. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset käyttävät vertailulaskelmissaan rankapuulle yleisesti 10-15 % suurempaa kertymää kuin kuitupuulle.

*Suomen metsäkeskuksen energiapuun korjuukohteille viime vuosina tekemien korjuujälkitarkastusten mukaan energiapuukohteilta ei löydy merkittäviä puusto- ja maastovaurioita. Sen sijaan niillä toistuu sama ongelma kuin ensiharvennuksissakin: puusto harvennetaan liian voimakkaasti. Yli puolet viime vuonna tarkastetuista kohteista oli harvennettu liian harvoiksi.


*MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Kartuunen: "Metsäyhtiöiden tuloksentekokyky on huipussaan ja siten ouustamaksukyky on poikkeuksellisen hyvä. Metsäteollisuuden pystyvarastot ovat jääneet alkuvuoden vähäisestä puukauppamäärästä johtuen alhaisiksi. Tavallisen jalostukseen menevän puuaineksen voi ajatella energia-arvotavarana, sillä yksi kuutio puuta vastaa 2000 kilowattituntia energiaa. Keskimääräinen hinta esimerkiksi sähkölaskussa on ollut viime aikoina noin parikymmentä senttiä kilowattitunnilta, joten puukuution energia-arvo on 400 euroa."

*Energiapuun tilastohinnat sen sijaan liikkuvat muissa lukemissa. Luken tuoreimpien lukujen mukaan puun eri energiajakeet maksoivat edelleen selvästi alle 10 euroa kuutiolta. 

*Metsänomistajille on avautumassa myyjän markkinat, sillä puun tuonti Venäjältä on romahtanut ja metsäteollisuuden puuvarannot ovat alhaisella tasolla. Toisaalta tehtaita ei ole kannattavaa pitää seisomassa, sillä metsäyhtiöt kykenevät tekemään lopputuotteiden hinnannousun turvin ennätyssuuria tuloksia.

*Ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi esitetään vaatimuksia, että metsätalouden on lisättävä hiilinieluja hakkuumääriä vähentämällä. Toisaalta komissio vaatii myös puun käyttöä, ja puuta on saatavilla Euroopan metsistä.

*Seminaarin asiantuntijapuheenvuorojen johtopäätös oli, että yleistä vastausta metsän kasvatustapojen paremmuudesta ei ole, vaan kaikki riippuu kyseessä olevan metsikön kasvuolosuhteista, puustosta ja metsänomistajan tarpeista. Mikään menetelmä ei ole hyvä, jos sitä käytetään yksinomaan. Jos jatkuvapeitteinen metsänhoito olisi ainoa tapa, se ei välttämättä olisi hyväksi myöskään luonnolle. Tutkimuksen mukaan sen käytön lisääminen nykyisestä parantaisi luonnon monimuotoisuutta, mutta sen pakollistaminen olisi metsälajien tulevaisuuden kannalta kuin ottaisi kuusi yhdestä ja puoli tusinaa toisesta. Jatkuvapeitteisissä metsissä puuston määrässä on vähemmän vaihtelua kuin määräaikaisilla avohakkuilla hoidetuissa metsissä. Jatkuvapeitteisissä metsissä ei ole vanhaa kasvuvaihetta, selvästi erotettavissa olevia taimikoita tai avometsäalueita, joissa on runsaasti auringonvaloa ja lämpöä.

*Tutkimusjohtaja Antti Asikainen, Luke: "Jos Euroopan komission suunnitelma siirtyä jatkuvatoimiseen metsänhoitoon kaikissa talousmetsissä toteutuu, se tuo suuria haasteita puunhankinnassa olettaen, että kokonaishakkuumäärät pysyvät nykyisellä tasolla. Jokaisen puukuutiometrin kansantalouden lisäarvo on noin 150 euroa. Jos emme saa sitä summaa metsästä, mikä on vaihtoehto? Jos puutavaraa kuitenkin korjataan vain jatkuvalla peittomenetelmällä, kuten komissio vaatii, on se luopumista 1950-luvulla omaksutusta viljelyyn perustuvasta metsätaloudesta. Jos samaan aikaan puun käyttö säilyisi nykyisellä tasolla, hakkuualaa jouduttaisiin lisäämään, koska hakkuualueella kasvavista puista vain osa korjattaisiin. Elävien puiden vaurioitumisen riski korjuun aikana lisääntyisi ja korjuun kannattava hallinta olisi haastavampaa. Se merkitsisi paluuta ravinnonhakutalouteen."

*Tutkimusprofessori Matti Koivula:"Avoimien alojen lajeilla saattaa pitkällä aikavälillä tulla ongelmia, jos jatkuva kasvatus olisi ainoa menetelmä. Jatkuvasta kasvatuksesta hyötyvät varjoa vaativat lajit. Myös avohakkuusta hyötyvät useat lajit. Yksikään uhanalainen laji ei silti ole riippuvainen avohakkuista, vaikka uhanalaisissa onkin myös avoimempien ympäristöjen lajeja. Jotkut näistä avoimien ympäristöjen uhanalisista lajeista voivat löytää kodin myös avohakkuulta."

*Professori Pasi Rautio, Luke: Jotkut jatkuvan kasvatuksen määniköt ovat uudistuneet hyvin ilman maanmuokkausta, vaikka maanmuokkaus kyllä parantaa luontaista taimettumista. Taimet kuitenkin kasvavat tihentymissä, mikä jättää aukkoja ja heikentää kasvua. Ongelmana on myös, että aukkojen väliset alueet eivät ole taimettuneet oikeastaan lainkaan. Kevyt maanmuokkaus lisää taimettumista ja kasvua. Männiköiden koealoilla on havaittu, että väljennyshakkuussa yli puolet puista pitää poistaa, jotta taimettuminen onnistuu. Puut kasvavat hitaasti, 15 vuodessa 50 sentin pituuteen pohjoisessa."

*Erikoistutkija Sauli Valkonen, Luke: " Kuusen tuotoksen kannalta jatkuva kasvatus onnistuu hyvin, kunhan tietyt edellytykset toteutuvat. Yksi tärkeimmistä on taimettuminen. Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus perustuu siihen, että uusia puita ei tarvitse kylvää eikä istuttaa, vaan taimet syntyvät luonnollisesti. Taimia tulee hyvin ja taimista kasvaa puita. Mutta taimet kasvavat älyttömän hitaasti. Voi olla, että taimelta kestää 50 vuotta saavuttaa 130 sentin pituus. Toisaalta nämä pienet kuuset elpyvät ja lähtevät hyvään kasvuun heti, kun ne saavat valoa ja tilaa. Jopa 30 vuotta juroneet kuuset lähtevät hyvin kasvuun. Metsää ei saa päästää liian tiheäksi eikä liian harvaksi. Pelkillä poimintahakkuilla metsä kuusettuu."

*Erikoistutkija Markku Saarinen, Luke:" Erityisen suuria odotuksia jatkuvan kasvatuksen suhteen on turvemailla. Syy on pohjaveden pinnassa, joka vaihtelee avohakkuumetsätaloudessa. Kun kostealla turvemaalla tehdään avohakkuu, haihduttavat puut viedään pois ja pohjaveden pinta lähtee nousuun. Tämä lisää metaanipäästöjä sekä fosforin, typen ja orgaanisen hiilen valumia vesistöön. Toisaalta, kun puusto kasvaa, pohjaveden pinta laskee, minkä seurauksena hiiltä alkaa vapautua maaperästä ilmakehään. Jatkuvalla kasvatuksella pohjaveden pinta voitaisiin turvemailla pitää vakaana, ylimmillään 30-40 sentin syvyydessä. Jos tehdään pienaukkohakkuu, aukon suurin läpimitta saa olla 20 metriä. Muuten pohjaveden pinta aukon keskellä nousee liikaa."

*Tutkimusprofessori Jarkko Hantula, Luke:" Tuhoriskiä (palo-, myrsky-, lumi-, ja tuulituhot) pidetään jatkuvassa kasvatuksessa kuitenkin pienempänä kuin jaksollisessa metsätaloudessa. Iso poikkeus on juurikääpä."

*Hankintahakkuut tehdään nykyään yleensä motolla, ja usein asialla on metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. Vain pienen osan hankintapuusta hakkaavat metsänomistajat itse.

*Ammattimetsurina työskennellyt Terho Pumpanen tehneensä 300 hehtaarin kokoisen metsätilansa hakkuut itse 1980-luvulta lähtien.

*Terho Pummppanen on sitä mieltä, että ammattitaitoinen moottorisahuri katkoo tukkirungot tarkemmin kuin metsäkone. Jos puussa on mutkia tai vaurio, koneellisessa korjuussa tukkikokoinen puu saattaa päätyä raakkipinoon. Omaa metsäänsä hakkaava metsänomistaja pyrkii katkomaan mutkaisetkin rungot niin, että pinoon kertyy tukkia. 

*Metsänomistaja Terho Pumpanen Sodankylä:"Maataloustraktori (Volvo-Valmet 505) on metsäkoneisiin verrattuna kevyt, eikä puiden kuljetuksesta jää myöskään urapainaumia maastoon. Kevyen kaluston ajoura on vain kolmisen metriä."

*Useimmiten Pumpasen hakkaama puu on päätynyt Metsä Groupille, koska Pumpanen on Metsäliiton omistajajäsen. Työ on ollut hänestä kannattavaa hankintalisän ja nuoren metsän hoidon Kemera-tuen turvin.

*Metsä Groupin maksama hankintalisä nostaa puun kuutiohintaa 50 kiintokuution jälkeen 1 eurolla, 100 kuution jälkeen 1,5 eurolla ja 200 kuution jälkeen 2,5 eurolla. Lisäksi yhtiö maksaa lisähintaa kuljetuskelpoisuudesta enintään 3,5 euroa kuutiolta, jolloin yli 200 kuution toimitus tienvarteen voi kohottaa peruskuutiohintaa yhteensä 6 eurolla (lehdessä 5,5 €, mutta 2,5+3,5=6) 

*Kemera-tukikelpoisissa leimikoissa nuoren metsän hoidon tuki ja pienpuun korjuutuki nostavat puun hintaa käytännössä 4-7 euroa kuutiolta.

*Hankintatyön arvo on verovapaata 125 kuutiometriin asti vuodessa.

*Aluevastaava Pekka Kasurinen, Metsänhoitoyhdistys Sodankylä: " hankintahakkaajien riveihin iskeneeseen katoon pääsyynä on heikentynyt kannattavuus. Kustannukset ovat nousset, hankintapuun hinta ei. Metsärahan ostovoima ei ole entisellään. Kun 1980-luvulla puukappatilillä sai uuden traktorin, nykyään tili riittää päältä ajettavaan ruohonleikkuriin. Kehnot taksat eivät houkuta metsänomistajia hakkuille."

*Johtaja Antti Härkönen, Metsänhoitoyhdistys Koillismaa: "Pienille hankintayrittäjille on työtä pienien kuvioiden hoitoharvennuksissa, jotka eivät ole kannattavia puuta ostaville yhtiöille. Firmat eivät päästä omia motoketjujaan hanttihommiin. Ongelmana on myös hankintapuun epätasainen saatvuus ja laatu sekä vaihteleva toimintavarmuus. Metsänomistajien oman työpanoksen vähentyminen johtuu vaativasta hakkuutyöstä ja hankintakaupan tiukoista ehdoista. Korvaus menetetystä vapaa-ajasta on melko pieni. Ensiharvennukselta pätevä sahuri saa toki jonkinmoisen palkan. Osaava moottorisahuri tekee harvennuksella 5-7 kiintoa päivässä. Maaliskuusta lähtien kohonneet polttoaineiden hinnat ovat lisänneet puun korjaajien ja kuljettajien polttoainekustannuksia. Katteet kärsivät kaikilla, ja paineita on puun hinnan nostamiseen. Metsäteollisuudella on maksukykyä, mutta maksuhalut ovat hakusessa. Puulle on kysyntää."

*Suuria puumääriä käyttävät yhtiöt varmistavat puunsaantiaan pystykaupoilla, joissa yhtiö osataa hakkuuoikeuden ja joissa puiden hakkuusta ja lähikuljetuksesta vastaavat ostajan käyttämät sopimusurakoitsijat.  

*Hankintahakkaajien tien varteen toimittamista tukeista maksetaan jopa vähemmän kuin samasta puutavaralajista pystykaupoissa.


Kooste "Tutkimus: Mänty lähes aina kuusta tuottavampi" ( Mikko Riikilä, Metsälehti 12/2022)

*Ruotsin maatalouskorkeakoulu SLU:n tutkija Mikolaj Lulan tuore väitöskirjatutkimus kumoaa ainakin osittain aiemmat käsitykset männylle ja kuuselle suotuisimmista kasvupaikoista.

Vanhastaan on uskottu, että mänty on kuusta tuottoisampi vain karuilla ja viljavuudeltaan keskitasoisilla kasvupaikoilla. Väitöstutkimuksen mukaan mänty tuottaa kuusta paremmin tuoreilla ja jopa lehtomaisilla kankailla. Tuottavuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan puuston tilavuuskasvua. Kuusi voittaa männyn vain kaikkein viljavimmilla kasvupaikoilla. Pari vuotta sitten SLU:n tutkimuksessa osoitettiin, että mänty tuottaa tuplasti puuta kuuseen verrattuna kuivahkoilla kasvupaikoilla.

”Päätelmäni on, että osa edellisen vuoden siemenistä selvisi talven yli ja iti vasta 2019, kun säät olivat suotuisammat. Oli yllätys, että niin suuri määrä siemeniä talvehti. Tästä voisi päätellä, että siemenpuumenetelmä varmistaa uudistumista ääreväksi käyvässä ilmastossa”, Lula totesi SLU:n raportissa.


*PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä kiristää kriteereitään. Päivitetyt vaatimukset ovat tulossa käyttöön ensi syksynä.

*Vesistöjen suojakaistat levenevät keskimäärin 10 metriin, minkä pitäisi vähentää hakkuista ja muista metsätöistä aiheutuvia valumia.

*Hakkuissa jätettävien säästöpuiden määrää lisätään. PEFC-sertifioidulle metsähehtaarille pitää säästää 10 elävää ja 10 kuollutta puuta. Säästöpuiden järeysvaatimus kasvaa ja säästöpuiden pitää olla vähintään 15 cm paksuisia. 

*Metsänomistajalle sertifikaattiin kuuluminen takaa puun menekkiä.

*Toiminnanjohtaja Tatu Liimatainen, Suomen PEFC: "Päivitys tuo 3,5 % Suomen metsien pinta-alasta jatkuvan kasvatuksen piiriin".


*Metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri, UPM: "Tavoitteenamme on varautua muuttuvaan ilmastoon monipuolistamalla nuorten metsien puuvalikoimaa. Väljempi viljelytiheys mahdollistaa luontaisesti syntyvien lehtipuiden, etenkin rauduskoivun, kasvatuksen kuusen seassa. Kustannussäästöt eivät olleet peruste viljelytiheyden vähentämiselle, mutta kun taimia menee vähemmän, niin toki kustannusten nousupaineita voidaan ainakin hillitä. Pyrimme siihen, että kullekin kasvupaikalle viljellään siihen parhaiten sopivaa puuta. Kuusta on viljelty paljon liian karuille kasvupaikoille. Metsänomistajan tappio on hyytävän iso, kun kuusikon kasvu hiipuu ennen tukkikokoa 30-40 vuoden ikävaiheessa".

*Metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi, Stora Enso: "Meidän tavoitteemme on moninkertaistaa jatkuvatoimisen maanmuokkauksen määrät. Jopa neljä viidestä maanmuokkauskohteesta olisi mahdollista tehdä Brackella. Kivisyyttä pelätään Bracken kohdalla usein liikaa. Bracken käyttöä on rajoittanut käsitys siitä, että kuvion sisällä on liian kivisiä tai märkiä alueita, joita ei Brackellä voida muokata. Pienialaisten kosteiden painanteiden kohdalla voidaan kysyä, että onko ihan jokaista kohdetta tarpeen muokata. Kosteat kohdat taimettuvat usein luontaisesti, ja ne toimivat jatkossa myös hyvinä suojatiheiköinä lisäten monimuotoisuutta. Jatkuvatoiminen muokkaus on kaivinkonemuokkausta edullisempi".

*Metsänhoidon resursseista vastaava päällikkö Teppo Ojala, Metsä Group:" Kustannukset ja kaivuriresurssien rajallisuus puoltavat Brackeä, ja sopivassa kohteessa sillä saakin riittävän hyvän muokkausjäljen. Kivisyys, kannot ja hakkuutähteet heikentävät muokkauksen laatua. Mättäiden laadussa ja tiiviydessä on enemmän vaihtelua kuin kaivurimätästyksessä. Siksi istuttajan täytyy katsoa tarkemmin mihin kannattaa istuttaa".

*Metsänhoitopäällikkö Tiina Laine, Metsä Group:" Tuhoihin varautuminen edellyttää nykyistä viljelytiheyttä. Kuusen viljelytulokset ovat yleensä erittäin hyvät, mutta männyn osalta vaihtelua on enemmän muun muassa myyrä- ja hirvituhoista johtuen".  

1.7.2022

Irma Welling


Kooste "Kaikki mitä halusit tietää metsänhoidosta-metsänomistajat kysyvät" (StoraEnson TerveMetsä 2/2022)

*Miten jatkuvan kasvatuksen (JK) alikasvostaimikkoa hoidetaan?

Lähtökohtaisesti JK-kohteilla metsänhoitotöitä ei tehdä, vaan luonto hoitaa. Kailpailun kautta parhaat yksilöt jatkavat kasvuaan ja heikoimmat häviävät ja kuolevat pois. Halutessaan voi jouduttaa taimien kasvua harventamalla kuusi- ja mäntykeskittymiä, tiheikköjä.

*Kannattaako sekapuustoisuus huomioida jo istutusvaiheessa ja jättää tarkoituksella aukkoja luontaisesti syntyvää sekapuuta varten?

Yksi vaihtoehto on istuttaa hieman normaalia vähemmän pääpulajin taimia. Esimerkiksi alueelle tehdään normaali maanmuokkaus, mutta istutetaan vain vaikkapa 1600 kuusen tainta. Loput viljelypaikat ovat hyviä kasvupaikkoja luontaisille taimille.

*Olen istuttanut mäntymetsää siemenistä. Taimisto on hyvällä alullaan. Joukossa on jokunen supertaimi, muita päätään pitempi. Kannattaako niiden antaa kasvaa muiden mukana?

Jos etukasvuiset taimet ovat hyvälaatuisia, niin antaa niiden kasvaa.Huonolaatuiset voi käydä napsimassa pois tai viimeistään ensiharvennuksen yhteydessä kyseiset puut poistetaan kuviolta.

*Pitäisikö jo taimikonhoidon aikana ajatella tulevia traktoriuria ja jättää ne puustosta vapaaksi?

Ei. Ajourilta lähtee ensiharvvennuksessa noin 20% poistumasta, joten niiltä saa puukaupassa myyntipuuta.

*Kuinka laajalta alueelta kuusen ympäristä koivikkoa pitäisi poistaa?

Taimikonhoidossa nyrkkisääntönä on, että kädet levällään pitää mahtua puiden välistä kulkemaan. Jäljelle jäävän puuston tiheydeksi tulisi jäädä noin 1 800kpl/ha.

*Onkivapamittaus on hankala tehdä pitkässä taimikossa, pyörähdys ei noin vain onnistukaan. Onko tähän jotain käytännön neuvoja?

3,99 metrin vavalla tehty ympyräkoeala on välillä haasteellista, maltilla tehtävä. Hehtaarikohtaisesti 3-4 koealaa antaa luotettavan kuvan.

*Kuinka monta vuotta kylvön jälkeen kannattaa tehdä varhaishoito?

Kylvämällä uudistaminen on hitaampaa kuin istuttaminen. Tarkkaa vuotta ei voi määritellä, puun pituus on parempi mittari. Männyllä tehdään varhaishoito, kun taimikko on noin 1,5 m ja taimikonhoito noin 5 m pituudessa. Joskus männyn kasvupaikka on niin karu, ettei kilpailevaa lehtipuuta juurikaan synny. Tällöin voidaan odottaa noin 5 m pituuteen ja tehdä suoraan taimikonhoito. Koivun kohdalla noin 6 m pituudessa taimikonhoito.

*Mikä on paras vuodenaika varhaisperkaukselle ja taimikonhoidolle?

Varhaisperkaus tehdään heti alkukesästä, siitä kun lehti puhkeaa aina heinäkuun loppuun. Taimikonhoitoa voi tehdä lumettomana aikana milloin vain. Juurikääpäriski on kesäaikaan olemassa, joten paras aika on ihan loppusyksystä tai aikaisesta keväästä.

*Kuinka usein kuusitaimikkoa pitää heinätä?

Vaatii tarkkailua. On taimikoita, joissa heinäämistä ei tarvita ollenkaan, ja on taimikoita, joissa se tehdään joka vuosi istutuksen jälkeen 3 vuoden ajan.

*Kannattaako viisimetrisen kuusitaimikon alle syntynyttä 2-3 metristä tai matalampaa lehtivesakkoa poistaa, jos se ei haittaa latvuksia?

Latvus on tärkein pitää vapaana. Antamasi esimerkin lehtipuut eivät havupuun taimia enää haittaa. Jatkossa havupuu varjostaa ja lehtipuun kasvu hiipuu valopuutteen vuoksi. Jos alikasvospuuta on paljon, sen joutuu raivaamaan pois ennen ensiharvennusta.

Kooste "Hae korvaus hirvituhosta" ( Markku Pulkkinen, Aarre 5/2022)

*Runsasluminen talvi näyttää aiheuttaneen taimikoihin keskimääräistä pahempia hirvituhoja.

*Kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala, Suomen metsäkeskus: "Kun lunta oli paljon, hirvet pysyttelivät samoilla alueilla ja kalusivat lähes kaiken syömäkelpoisen. Pahimmilla alueilla hirvet ovat syöneet jopa kuusia ja lepän kuorta. Olisi tärkeää, että kaikki hirvivahingot ilmoitetaan Metsäkeskukseen. Kun tuhot ovat tiedossa mahdollisimman kattavasti, hirvikantojen säätelyyn on tarkemmat perusteet."

*Jos ei osaa itse arvioida hirvivahingon suuruutta, kannattaa pyytää metsäneuvoja mukaan.

*Hirvivahinkojen korvaamisesta vastaa Suomen metsäkeskus. 

*Tuhosta on helpointa ilmoittaa metsään.fi-palvelussa. Vahingosta voi ilmoittaa myös paperilomakkeella. 

*Vuonna 2017 voimaan tullut uusi riistavahinkolaki määrää vahinkojen vuotuiseksi korvauskynnykseksi 170 €. Tätä pienempiä taloudellisia vahinkoja ei korvata.

*Korvaukseen oikeuttavia eläinlajeja ovat hirven lisäksi kuusipeura, sakasanhirvi, japaninpeura, valkohäntäpeura ja metsäpeura.

*Metsävakuutukset eivät pääsääntöisesti korvaa edellä mainittujen eläinten aiheuttamia vahinkoja.

*Kun vahinkoilmoitus on jätetty, Metsäkeskuksen asiantuntija käy arvioimassa vahingon suuruuden. Metsäkeskus veloittaa arviointikulun metsänomistajalta. Mikäli tuhokynnys ylittyy, valtio maksaa arviointikulun. Jos tuhon suuruus jää alle 170 €, vähintään 150 € euron arviointikulu jää metsänomistajan maksettavaksi. Kulun voi vähentää metsäverotuksessa. 

*Heikki Kuoppala: "Arviointikulu tuntuu pelottavan monia metsänomistajia, ja sen vuoksi ilmoituksia jätetään tekemättä. Hyvin harvoin arviointikulu tulee metsänomistajan maksettavaksi."

*Kun arviokäynti sovitaan, Metsäkeskuksen asiantuntija varmistaa, että metsänomistaja tai hänen edustajansa sekä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen edustaja pääsevät maastokäynnille mukaan.

*Hirvikorvaukset maksetaan metsästyslupamaksuista, joita kertyy valtiolle vuosittain 5 milj.€. Hirvivahinkokorvauksia maksetaan nykyään noin 0,5-2 milj. € vuodessa. 

*Kenttäjohtaja Timo Leskinen, MTK: "Kyselyn perusteella vain kymmeneosa niistä metsäkomistajista , joiden metsissä oli havaittu hirvivahinkoja, oli tehnyt korvaushakemuksen. Metsänomistajan on itse hankala arvioida sitä, ylittyykö 170 € korvauskynnys. Riistavahinkolakia pitäisi muuttaa niin, että valtio maksaisi arviointikustannukset riippumatta vahingon suuruudesta. Tähän olisi vara, sillä nyt kaatolupamaksuista reippaasti alle puolet kuluu tuhokorvauksiin. Noin kolmasosassa hirvitalousalueista kantaa pidetään vuodesta toiseen liian korkeana. Tämä näkyy Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen ja länsirannikon pahoina hirvituhoina. Maanomistajat antavat yleensä mielellään maansa metsästysalueeksi ilman rahallista korvausta, mutta he odottavat vastineeksi sitä, että taimikkotuhot pysyvät metsästyksen ansiosta kohtuullisina. Jos metsänomistaja ei ole varma siitä, että hirvieläinkanta pysyy metsätalouden kannalta järkevänä, maanvuokraussopimukset metsästysseuroille voi tehdä vain vuoden mittaisina. Silloin kannan kehittymistä voi seurata ja päättää sen jälkeen vuokrasopimuksen jatkosta."

Lemillä 12.6.2022

Irma Welling


Kooste "Biologia ei politikoimalla muutu" (MT toimitus, Maaseudun Tulevaisuus 20.5.2022)

*Euroopan parlamentin ympätistövaliokunta on päättänyt, ettei metsäenergiaa luokiteltaisi tulevassa Uusiutuvan energian direktiivin (RED II) uudistamisessa uusiutuvaksi energiaksi. 

*Suomessa on meneillään laaja Ei polteta tulevaisuutta-kampanja, jonka tavoitteena on, ettei puuta laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi.

*Metsäenergian luokitteleminen uusiutumattomaksi ei perustu tutkittuun tietoon, vaan on politikointia.

* MTK:n energiaasiantuntija Anssi Kainulainen: Esityksessä unohtuu, että muuhun kuin energiakäyttöön kelpaamatonta puuta tulee metsänhoitotöiden yhteydessä. Lisäksi teollisuuden sivuvirroista syntyvällä biomassalla korvataan fossiilista ja EU:n ulkopuolelta tulevaa energiaa. Jos metsänhoitotöiden yhteydessä syntyvälle energiapuulle ei olisi markkinoita, saattaisi välttämättömät metsänhoitotyöt jäädä tekemättä. 


Kooste "Moni-ilmeinen metsänhoito ylläpitää monimuotoisuutta" (Seppo Vuokko, MT 23.5.2022) 

*Monimuotoisuuden ylläpito ei ole pelkästään uhanalaisten lajien suojelua. Toimivan ekosysteemin kannalta yleiset lajit kuten vaikkapa mänty ja kivikkokimalainen ovat tärkeimpiä kuin harvinaiset. Avoimet alat ja nuoret metsät ovat yhtä tärkeitä kuin vanhat metsät.

*Jatkuvan kasvatuksen ongelmana on, että pienet aukot eivät riitä turvaamaan valoa ja lämpöä vaativien lajien menestystä. Ne eivät riitä edes mustikan ja puolukan siementaimien kehittymiseen.


Kooste "Puukaupassa syntyi alkuvuoden ennätys" (Juha Kaihlanen, MT 23.5.2022)

*Puukauppoja tehtiin viime viikolla (20. viikko) enemmän kuin millään viikolla tänä vuonna.

*Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat puuta yksityismetsistä 716 909 kuutiometriä.

*Viime vuonna tähän aikaan viikolla 20 ostomäärä oli 1,2 miljoonaa kuutiometriä.


Kooste "Ensiharvennusrästit kiireesti käyttöön" (Jouko Kyytsönen, MT 23.5.2022)

*Toimitusjohtaja Harri Laurikka, Bioenergia ry: Ensiharvennusrästit ja nuoren metsän kunnostusrästit tulisi ottaa kiireesti käyttöön. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut energiavajeen Suomeen. Bioenergiaa tarvitaan nyt kotimaasta, ja tässä on hyvä tilaisuus lisätä sitä.

*Ensiharvennusrästejä on arviolta 800 000 hehtaaria ja lisäksi tiheitä riukumetsiä satoja tuhansia hehtaareita.

*Rästien käyttöönotto vaatii valtion tuen suuntaamista uudelleen. Ensiharvennusten lisääminen vaatii lisää muutoksia Kemera-tuen tilalle tulossa olevaan Metka-tukeen. Metkaan ei pienpuun keräystukea ole kaavailtu mukaan. 

*Ensiharvennusten teko parantaa metsien hiilensidontaa. 


Kooste "Jatkuvan kasvatuksen lopputulos on puhdas kuusikko, jos aukkoja ei tehdä" (Jouko Kyytsönen, MT 23.5.2022)

*Kuusi kasvaa ja uudistuu jatkuvassa kasvatuksessa hyvin, mutta tavoitteena oleva lehtipuu tarvitsee aukkoja.

*Erikoistutkija Saul Valkonen, Luke: "Padasjoen koekohteesta on otettu kolmeen kertaan yli 30 sentin läpimittaiset puut pois noin 15 vuoden välein. Kasvu on keskimäärin 6 muutiota hehtaarilta. Ajattelin, että metsä on piloilla kahden poimintakerran jälkeen. Mutta näin ei ole, kuusikko pystyy uudistumaan ja kasvamaan erittäin hyvin. Esimerkiksi 40 vuoden ikäinen ja 35 vuotta juronut kuusi, kun saa valo, alkaa kasvaa reippaasti muutaman vuoden päästä. Koivu ja muut lehtipuut eivät kestä sitä, että kuusi vie valon. Lehtipuusekoitusta varten täytyy tehdä pienaukkoja, jotta puut saavat valoa. Lehtipuiden osuus on pudonnut jo 30 % ja vähenee edelleen. Valkonen korostaa myös juuriston ja sienijuurten "valtavaa" merkitystä, vaikka niiden tutkimus on edelleen lapsenkengissä. Sienijuuret vähenevät hakkuissa, mutta jatkuvassa kasvatuksessa ne säilyvät melko hyvin reunapuissa, vaikka tehtäisiin pienaukkoja."

*Pienaukkojen tekeminen saattaa lisätä myrskytuhoja reunametsissä.

*Kuusettumisen lisäksi jatkuvan kasvatuksen ongelmana on juurikäävän aiheuttama tyvilaho. Toimiva lääke on puulajin vaihto lehtipuuhun, joka tarkoittaa avohakkuuta.

*Monimuotoisuus ei jatkuvassa kasvatuksessa lisäänny juuri sen enempää kuin tasaikäisessä metsässä. Sitä varten on jätettävä lahoavaa ja järeää puuta. 



Kooste "Nyt ei tarvita tukiaisia tai verohelpotuksia" (Mikko Riikilä, Metsälehti 7/2022)

*Itätuonnin kuihtumisesta seuraa armotta puupula. Ja kuten ennenkin, metsäteollisuus vaatii puuntarjontaa tukevien temppujen käyttöön ottamista. Sama tapahtui vuonna 2007, ja silloinkin syynä oli itätuonnin kangertelu.

*Silloin ratkaisua haettiin puunmyyjille tarjotuista määräaikaisista verohelpotuksista. Nyt sama nuotti näyttää muistuneen metsäpäälliköiden mieleen.

*Ainakaan metsänomistajien ei samaan halpaan kannata enää toista kertaa mennä. Kaikki hallinnolliset temput puuntarjonnan varmistamiseksi ovat todellisuudessa peiteltyjä keinoja kuitupuun hintakehityksen jarruttamiseksi veronmaksajien kustannuksella.

*Puu lähtee metsistä liikkeelle, kunhan hinta on kohdallaan. Jättivoittoja hieroneilla selluyhtiöillä riittää maksukykyä kuitupuusta, eivätkä tukin hiukan kohonneet kantohinnatkaan taida kipurajalla olla sahatavaran tämänhetkisiin hintoihin suhteutettuna.


Kooste "Jatkuva kasvatus-pelästys vai pelastus? (Sauli Valkonen, Metsälehti 7/2022)

*Metsän jatkuva kasvatus yleistyy-käytännössä ja politiikassa.

*Jatkuva kasvatus ei syrjäytä nykyistä valtamenetelmää vaan täydentää sitä.

*Korjuukustannukset ovat jatkuvassa kasvatuksessa korkeammat, mutta eivät radikaalisti.

Taimien ja pienten puiden varominen ja suurempi suunnittelutarve lisäävät kustannuksia poimintahakkuissa. 

*Olisiko jatkuva kasvatus luonnonläheisempää? Ei aina ja kaikkialla, mutta tällä hetkellä sen lisääminen kehittäisi metsiämme luonnonläheisempään suuntaan. Metsät ovat luonnontilassa monipuolisesti vaihtelevia. Luonnonläheisessä metsänhoidossa avohakkuilla on paikkansa. Moni on joutunut kuumien ja kuivien kesien seurauksena kohtaamaan metsissään kirjanpainajan; ympärivuotinen puunkorjuu on levittänyt juurikääpää kaikkialle; etelästä on saapunut jo uusia tuholaisia. Vain monipuoliset sekametsät ovat kestäviä nyt ja tulevaisuudessa. 


Kooste "Kaikkea ei ole syytä raivata" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 7/2022)

*Tiheiköt toimivat eläinlajien kulkuyhteyksinä ja suoja- sekä ravintopaikkoina. 

*Johtava asiantuntija Riitta Raatikainen, Suomen metsäkeskus: Keskitä tiheiköt luontaisiin paikkoihin: ojien varsille, säästöpuuryhmien yhteyteen tai metsäkuvioiden reunoille. Raivaamattomasta ojanvarresta muodostuu hieno, pitkä ekologinen käytävä taimikon halki metsästä toiseen

*Oiva paikka tiheiköille on kostea painanne, jossa on tiheästi lehtipuustoa ja lehtipuiden jalkoihin jääneitä luontaisia kuusentaimia. Eläinten tarvitseman suojan kannalta pienet kuuset ovat tärkeitä. Kalliojyrkänteiden alta löytyy usein tällaisia paikkoja. 

'Peltojen reunavyöhykkeet ovat tärkeitä pölyttäjille. Reunavyöhykkeillä suositaan pensaita, marjoja tuottavia puita ja lehtipuita. 



Kooste "Turhia kuluja talonraunioista" (Mikko Riikilä, Metsälehti 7/2022)

*Verohallinnon ylitarkastaja Kari Pilhjerta:Varmin tapa vapautua kiinteistöverosta on rakennuksen purkaminen, jolloin se poistuu rakennusrekisteristä. Tontista voidaan tällöinkin periä kiinteistövero, mutta haja-asutusalueella metsän keskellä tonttikin on usein arvoton. 

*Metsätilan omistajavaihdoksissa tehtävässä kauppakirjassa kannattaa mainita rakennuksen purkukuntoisuus ja arvottomuus. Tälläkin perusteella verosta voi hakea vapautusta.

*Kiinteistöverosta voi hakea vapautusta kiinteistönvälittäjän lausunnon tai rakennuksen huonokuntoisuuden osoittavan valookuvan perusteella.


Kooste "Ostokartellin vahingoista ei löytynyt näyttöä" (Heikki Smolander, Metsälehti 7/2022)

*Yhtiöt tekivät tuloksensa sellulla ja paperilla, mutta metsänomistajan tuloista 70 % tuli tukista. Kolmen suuren intrssi oli pitää kuidun hinta alhaalla. Kun tehtaat tarvitsivat lisää kuitua, yhtiöt nostivat tukin eikä kuidun hintaa.


Kooste " Hirsikerta kerraallaan" (Meeri Ylä-Tuuhonen, Aarre 3/2022)

*Rakentaja Jussi Päiväniemi: Mänty on puuna rauhallisempi, se ei vääntyile niin kuin kuusi. Puun vääntyilyä yritän rauhoittaa sillä, että sahaan uran hirren piiloon jäävään paikkaan. Haapa on yksi parhaista veistopuista.Lehtipuu ei pihko, ja pehmeätä haapaa on mukava veistää. Kuivuessaan haapa kuitenkin kovettuu. Ennen vanhaan oli sanonta, että ämmästä ämmään, eli tukkimetsään mentiin marraskuussaja hakkuut lopetettiin maaliskuussa.

*Piilutus rikkoo puun solukon ja antaa sääsuojan. 

*Puut pitää kaataa talvella, koska silloin ne ovat lepotilassa. Puun omat kyllästysaineet vähentävät talvikaadetun puun homehtumista ja sinistymistä. 


Kooste " Miten sota vaikuttaa? (Paula Horne, Aarre 3/2022)

*Kuitupuun kasvanut kysyntä vaikuttaa osin myös tukkimarkkinoihin. Vaikka kuitupuu korjataan suurelta osin harvennushakkuista, puulajista riippuen 40-65 % kuitupuun kokonaiskertymästä kertyy tukkivaltaisista uudistushakkuista.


Kooste "Uusi taimikko hyvään kasvuun" ( Maria Latokartano, Aarre 3/2022)

*Metsäneuvoja Mikko Karppinen, Päijänteen metsänhoitoyhdistys: Nyrkkisääntö on, että karut ja kiviset maat, joiden vesitalous on kunnossa, äestetään tai laikutetaan. Rehevämmät maat mätästetään. 

*Erikoistutkija Markku Saarinen, Luke: Esimerkiksi korpikuusikko, jossa turvetta on 20-30 senttiä ja turpeen alla on hiesusavea. Syvältä kauhottaviin mättäisiin tulee runsaasti liettyvää maa-ainesta, joka kuivuu sementinkovaksi paakuksi. Parempi vaihtoehto on tehdä mätästys niin, että mättäät saadaan pääosin pintaturpeesta. Tietyillä turpeilla mättään pinta muuttuu kuivan jakson aikana vettä hylkiväksi. Ojitettujen turvemaiden luontaiseen uudistamiseen sopii kevyt kaivurilaikutus. Viljely onnistuu varmennin mättäisiin. Männyn kylvöä varten kääntömätästys on usein paras vaihtoehto.

Takavuosina saattoi nähdä laikkumättäitä, joissa puoli ukkoa tipahti laikkuun. Ei enää. Eivät metsänomistajat halua kuoppia metsiin ja onhan syvä kuoppa jo turvallisuusriski. Ei enää "puolen ukon laikkuja". Äestykseen ihanteellisin vuodenaika on toukokuusta juhannukseen, kun maa on kosteaa. Mätästyksen osalta maanmuokkauksen sesonki on huomattavasti pidempi. Lumettomina talvina mätästystä on tehty jopa tammikuussa.


Kooste "Olemme samalla puolella" (Markku Pulkkinen, Aarre 3/2022)

EU-parlamentikko Ville Niinistö: Näissä oloissa ja lyhyellä aikavälillä on parempi käyttää turvetta kuin venäläistä tuontienergiaa. Turpeen taloudellinen kannattavuus on päästökaupan vuoksi heikko. Turpeella ei ole tulevaisuutta, ja turpeen hallittua alasajoa pitää jatkaa. Suomi hyötyi ajanjaksolla 1990-2010 siitä, että 1950-luvulla istutettujen metsien voimakas kasvu ja hiilensidonta jatkuivat. 

EU-komission biodiversiteettistrategiassa tiukan eli lakisääteisen suojelun piirissä olisi vähintään 10 % pinta-alasta kaikissa EU-maissa. 30 % maa- ja merialueiden suojelutavoitteessa on kysymys niin sanotusta pehmeästä suojelusta. Tämä voi olla talousmetsää, joka on erilaisten luonnonhoitotoimien ja biodiversiteettiä vahvistavien toimenpiteiden piirissä. Vaikka Suomeen näyttäytyy, että mepit ovat metsäasioissa eri mieltä, se johtuu siitä, että meillä on erilaiset profiilit. Toiset painottavat teollisuuden näkemyksiä ja muutoksiin liittyviä uhkia. Toiset painottavat sitä, että teollisuus ja metsätalous eivät pärjää ilman ympäristökestävyyttä. Me kaikki haluamme hyvää Suomen metsille, vaikka arvolähtökohtamme ovat erilaiset.


Kooste "Uutta kauppatapaa kannattaa kokeilla" (Maria Latokartano, Metsä Groupin Viesti, 1/2022)

*Järeyshinnoitellussa puukaupassa metsänomistaja saa puistaan maksun kokonaisina runkoina ilman perinteistä jaottelua tukki- ja kuitupuutavaralajeihin. Järeysrunkohinnoittelussa puukaupan lopullinen hinta määräytyy todellisen keskijäreyden mukaan korjuun jälkeen

*Tarjouksen pohjana on hintamatriisi, josta metsänomistaja näkee metsäasiantuntijan arvioiman leimikon keskijäreyden ja sen mukaisen runkohinnan kuutiometreille. Hintamatriisista metsänomistaja näkee, miten kuutiohinta muuttuu, jos puiden todellinen järeys muuttuu ennakkoon arvioidusta. Jos keskijäreys on suurempi kuin tarjouksessa, ostaja maksaa puusta enemmän, Jos se on pienempi, myös maksu on pienempi.

*Metsäasiantuntija Ari Hylkilä, Metsä Group: Kun metsä on hoidettu ja ennakkoraivattu, valtapuuston alla ei ole pieniläpimittaista puustoa, joka pudottaisi keskijäreyttä. Järeysrunkohinnoittelussa yllättävistä, vasta hakkuun yhteydessä paljastuvista laatuvioista vastuun kantaa ostaja. Metsänomistaja saa halutessaan päätöksenteon tueksi myös puutavaralajihinnoitteluun perustuvan tarjouksen.

*Koska osa kuvioista oli varttuneempaa, noin 60-vuotiasta metsää, ja osa pieniläpimittaisempaa, noin 45-vuotiasta metsää, tarjouksessa käytettiin niille eri järeysrunkohintaa ja hintamatriisia.

Kooste "Valppaana rauduskoivikoiden kasvatuksessa" (Armi Purhonen, Metsä Groupin Viesti 1/2022)

*Metsäasiantuntija Tuomas Kiljunen, Metsä Group: Rauduskoivu kasvattaa arvokasta laatutyveä parhaiten juuri kuusen sekapuuna. Noin 10-20 % sekoitus rauduskoivua kuusivaltaisessa metsässä antaa paremman tuoton kuin kuin puhdas kuusikko. Kuusella on maaperää happamoittava vaikutus, kun taas lehtipuut lisäävät maaperän ravinteisuutta, minko vuoksi sekametsä tuottaa paremmin puuta. Eri puulajit kasvavat sekametsässä kilpaa. Metsä on terveempi silloin, kun siellä on sekalaista seurakuntaa kasvamassa.

*Taimikko perustetaan jalostetuilla taimilla niin, että taimia tulee 1 600 hehtaarille. Rauduskoivikossa ensiharvennus tehdään 15-20 vuotiaana 13-15 metrin valtapituudessa niin, että kasvamaan jätetään 700-750 runkoa hehtaarille. Laatuharvennus tehdään noin 10-15 vuoden päästä ja kasvamaan jätetään 400 runkoa hehtaarille. Uudistushakkuu tehdään jo 45-60 vuotiaana.

Kooste "Puukaupassa "täysosto" päällä" ( Minna Kalajoki, Strora Enson Tervemetsä 1/2022)

*Talven jäljiltä takana on monta kuukautta suotuisia korjuuolosuhteita. Puukaupassa katseet ovat jo kesäajan puutoimituksissa.

*Koivukuitupuun kysynnässä uutta nousua. Stora Enso pyrkii omalla kotimaan hankinnalla kasvattamaan koivun pystyvarantoa ja varastoja.

Kooste "Taimikonhoito mietintämyssyyn jo uudistushakkuun suunnittelussa" (Petri Heikkinen, Stora Enson TerveMetsä 1/2022)

*Hyvillä kasvupaikoilla jalostetuilla taimilla puunkasvu on nykyään hurjaa. 25-40 vuoden päästä harvennuspuu on litrakooltaan järeää ja hehtaarikohtainen hakkuukertymä on luokkaa 60 m3/ha. Tällaisesta leimikosta saa kohtuullisen puukauppatulon jo ensiharvennusvaiheessa.Taimikonhoitotyö tulee tehdä viiveettä ja latu varmistaen.

Kooste "Kannattaako metsät vakuuttaa?" (Juha-Pekka Honkanen, Stora-Enson TerveMetsä, 1/2022)

*Asiantuntija Liisa Viikari, Pohjola Vakuutus: Vakuuta metsät viimeistään voimakkaimman arvokasvun vaiheessa. Nuoressa kasvatusmetsässä ei ole vielä suuria tuhoja, mutta taimikonhoito on teettänyt työtä ja rahanmenoa. Jos nuoreen kasvatusmetsään kohdistuu iso vahinko, on metsävakuutuksesta koravattava odotusarvo tärkeä turva metsänomistajalle.Odotusarvon korvaamisen edellytyksenä on metsän vajaatuottoisuus, mikä tarkoittaa, että vähintään puolet puustosta pitää olla vahingoittunut. Korvaus lasketaan metsätilojen arvon määrityksessä käytettävällä summa-arvomenetelmällä. Jos taimikko kuolee vesakon alla, sellaista vakuutusta ei löydy, mikä korvaisi tekemättä jääneestä perkauksesta koituneen vahingon.

Kooste "Sähkölinjat siirtyvät-mitä se merkitsee metsänomistajalle? (Tuomas I. Lehtonen, Stora Enson Terve Metsä 1/2022)

*Verkkopäällikkö Jukka Ahonen, PKS Sähkönsiirto: Päätökset linjamuutoksista tehdään 2-3 vuotta ennen rakennustöiden aloittamista. Sähkölinjan suoja-alueen leveys on metsässä ja tien varressa maksimissaan 10 metriä. Osa tienvarren johtoalueesta kuuluu ELYn hallinnoimaan tiealueeseen, joten linjojen siirto vähentää johtoalueen sitomaa metsätalousmaan määrää.

*Metsänomistajan kannalta haastavia ovat ilmalinjajohtoina toteutetut sähkölinjat. Niiden alle ei saa pinota puita. Pyrimme suunnittelemaan ilmajohdon reitin nii, että se vaihtaa välillä tien puolta. Näin tien varteen jää kohtia, joihin metsänomistaja voi sijoittaa puupinoja. Jos tämä ei onnistu, korvaamme varastointihaitan ja metsänomistaja voi rakennuttaa metsäautotiepiston. Jos metsänomistaja havaitsee varastointihaitan vasta linjan valmistumisen jälkeen, maksamme korvauksen takautuvasti.

Kooste "Sellaiseen meillä ei ole varaa" ( Mikko Häyrynen, Metsälehti Makasiini 1/2022)

*Toimitusjohtaja Henrik Nieminen, Metsätalousyhtiö Tornator Oy: Tornatorilla ei ole oikeutta metsävähennykseen eikä kemerarahoitukseen, joten yritys kilpailee tilamarkkinoilla takamatkalta suhteessa henkilöomistajiin ja yhteismetsiin. Kireässä markkinatilanteessa toimitaan ja siitä lähdetään, että meidän käsissä tuotto paranee. Metsät pidetään hyvässä kasvussa ja terveinä. Jalostetut taimet ja lannoittaminen, ei siis mitään sellaista, mihin kenellä tahansa metsänomistajalla ei olisi mahdollisuutta. Jatkuvan kasvatuksen osuus ei ole iso. Jatkuva kasvatus ei ole oikea menetelmä joka paikkaan. Turvemailla jatkuvalle kasvatukselle löytyy perusteltuja kohteita, mutta kivennäismailla kasvutappiot olisivat ilmeisiä. Sellaiseen meillä eikä ilmastolla ole varaa.

*EU:n aktiivisuus metsäkäsittelyssä on nostanut huolta ja epäluuloisuutta, mutta ei Niemisessä.

Monimuotoisuuskadon ehkäisy on iso asia. Siinä iso toimija voi toimia esimerkkinä.

*Metsätalouden ulkopuolisia tuottomahdollisuuksia ei ole varaa jättää käyttämättä. Kesämökkitonteiksi jalostetaan se, mikä jalostettavissa on.

*Metsän tuottoa suuremmat tuulipuistojen maavuokrat ovat kirjaimellisesti tuottoa tuulesta, sillä tuulipuistot eivät juuri vaikeuta metsätaloutta.


Kooste "Miten metsää pitäisi hoitaa oikein ? (Jussi Vatanen, MT Metsä 2/2022)

-Keskimäärin suomalaisella pienmetsänomistajalla on metsää semmoiset 25 hehtaaria eli kooltaan noin 500 metriä kanttiinsa. Verrattain pieni kaistale kotimaata.

Innostuin siitä laskemaan, että

* Tornatorilla on 715 000 hehtaaria Suomessa, Virossa ja Romaniassa eli alue on 85 kilometriä kanttiinsa

*UPM:llä on 900 000 hehtaaria eli alue vastaa 95 kilometriä kanttiinsa.

*Metsähallituksella on talouskäytössä (monikäytössä) 4 887 000 hehtaari eli alue on kantillaan 221 kilometriä. 

Kooste "Nykykoneet ovat liian isoja ensiharvennuksille (Mikko Riikilä, Metsälehti 4/2022)

*Istutuskuusikko ensiharvennettiin Etelä-Savossa viime kesänä. Näki, että ammattilaiset olivat asialla. Ei ollut painumia urilla eikä kolhuja reunapuissa. Silti metsänomistaja oli pettynyt. Lähes 5 metriä leveät ajourat puhkoivat harvennettua metsää 20 metrin välein. Alkuaan kuusikossa olo 1600 puuta hehtaarilla. Niistä poistettiin 600 puuta, joten hehtaarille jäi metsänhoitosuositusten mukaiset 1000 runkoa.

*Ajourille jäi arviolta neljännes metsäalasta (IW:n tarkennus viidesosa), joten niiltä kaadettiin 400 puuta hehtaaria kohti (IW:n tarkennus 320). Tämän jälkeen urien välistä voitiin ottaa enää 200 puuta hehtaaria kohti (IW:n tarkennus 280) siis vain yksi puu säteeltään 4 metrin ympyrältään - eli ei oikeastaan mitään. Harvennuksen jälkeen puusto näytti edelleen taajalta. Jos urien väliset kaistat olisi harvennettu tavoitteen mukaisesti (1 000 runkoa/ha), kasvatettava puusto olisi huvennut minimirajalle (IW:n tarkennus 680 runkoa/ha), kun ajourien vaikutus otetaan huomioon.

*Metsänhoidon asiantuntijan (Suomen metsäkeskus) Markku Remeksen mukaan moni ensiharvennus muistuttaa käytäväharvennuksen ja pienaukkohakkuun yhdistelmää, ei tasaisesti harvennettua nuorta kasvatusmetsää.

*Tutkijan Pentti Niemisen (Luke) mukaan liian voimakas harventaminen alentaa männiköiden kasvua. Istutuskuusikot pystyvät hyödyntämään lisääntyvän kasvutilan.

*Yrittäjä Mika Jouhki: Ensiharvennusten laatuongelma johtuu liian kireistä korjuutaksoista. Pieni hakkuukone voi pärjätä ensiharvennuksilla, mutta lähikuljetuksen taksat ovat niin kireät, että yrittäjien onn pakko käyttää isoja ajokoneita, jottahomma pitää edes jotenkin päällään. Ajokoneet määrittelevät urien leveyden. Hän itse kuljettaa puut maataloustraktorin ja vetävän Kronos 121-metsäperävaunun yhdistelmällä. Kaikki hänen koneensa ovat leveydeltään vähän yli kaksimetrisiä, joten ne mahtuvat kulkemaan reilun kolmen metrin ajourilla. Kapea hakkuukone puikkelehtii tarvittaessa myös ajourien välisillä haamu-urilla. Hankalissa paikoissa ajourien väli voidaan venyttää jopa 40 metriin. Puusto jakautuu tasaisemmin, eikä kapeammista ajourista muodostu tuulitunneleita. Seuraavan harvennuksen aikana kapeita ajouria ei enää havaitse. Korjuu hänen kalustolla maksaa 3-4 euroa tavallista enemmän. Lisäpanostuksen ensiharvennuskorjuuseen saa takaisin jo seuraavassa harvennuksessa, kun puuta on enemmän korjattavaksi.

*Metsälehden tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmesta koneyrittäjästä haluaisi hankkia nykyistä pienempiä koneita, jos niiden käyttö olisi taloudellisesti mahdollista. Nykytaksoin se ei sitä ole. Pienkoneilla puuta korjaavia yrittäjiä on harvassa. 

*Johtaja Jussi Parviainen, Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa: Sopimusyrittäjien konekalusto on yleiskäyttöistä, koska nykyisin myös yhdistys korjaa samanlaisia leimikoita kuin metsäfirmatkin. Edellisessä työpaikassani Metsänhoitoyhdistys Lakeudella oli parikin ensiharvennuksia tekevää pienkoneketjua. Isossa yrityksessä riitti työmaita, mutta korjuu oli sen verran kallista, ettei kantohintaa juuri jäänyt ja pienkoneet ovat jääneet pois käytöstä.

*Toimitusjohtaja Juho Nummele, Ponsse: Harvennuksilla hakkuukoneessa on oltava ulottuva kuormain, jonka alustaksi tarvitaan vankka kone. Nelimetrinen ajoura ei aiheuta ongelmia ensiharvennuksissa. Ajouran varteen voidaan jättää aavistuksen tiheämpää, jolloin ajouran tarjoamat ravinteet, kasvutila ja lisääntynyt valo ovat puiden käytettävissä. Kannattavuuskin perustelee nykyisiä, tuottavuudeltaan tehokkaita koneita. Esimerkiksi palkkakulut ja kaluston siirtokulut eivät riipu koneiden koosta. Pienkoneiden tuottavuus ei riitä kattamaan kaikkia kuluja. 

Kooste "Harventamalla monimuotoisuutta (Tiia Pukkila, Metsälehti 4/2022)

*Vyöhykeharvennuksessa ensiharvennusikäinen puusto hakataan ajouran ympäriltä harvaksi ( leveys 12 m, 700 runkoa/ha). Ajourien väli on tavanomaista suurempi, 24-30 metriä. Ajourien väliin jätetään kokonaan harventamaton vyöhyke (leveys 10 m). Harventamattoman ja harvaksi harvennetun metsän väliin tehdään niin sanottu välivyöhyke, joka harvennetaan perinteistä ensiharvennustakin varovaisemmin (leveys 4m, 1350 runkoa/ha). Voimakkaasti harvennettuun metsään ei enää mennä kakkosharvennuksessa. Toisessa harvennuksessa ajoura tehdään käsittelemättömään vyöhykkeeseen, jolloin harventamaton ja kevyesti harvennettu harvennetaan kerralla.

*Vyöhykeharvennukselle riittää pienempikin metsäkone, sillä puita ei ole tarpeen kurotella kaukaa.

*Erikoistutkijat Heikki Ovaskainen, Metsäteho: Ajatuksena näillä kahdella harvennuskerralla on päästä samaan puuston tilajärjestykseen, mihin päästään kahdella tasaisella harventamisella. Mennään eri reittiä, mutta suunnilleen samaan lopputulokseen. Jos joudutaan siirtymään voimakkaammin luonnon monimuotoisuutta huomioon ottaviin harvennusmenetelmiin, tämä voisi vastata siihen. Vyöhykeharvennuksessa juuristoon ja maaperään kohdistuvaa rasitusta saadaan pienennettyä, sillä ensiharvennuksessa tehtyjä ajouria ei enää käytetä toisessa harvennuksessa. Toisessa harvennuksessa puusto on tiheää ja poistuma suuri ja hakkuutähdettä kertyy paljon ajouralle. Runsas hakkuutähde parantaa maan kantavuutta.

*Parhaiten vyöhykeharvennus sopii reheville kasvupaikoille ja kuusikoihin. Pienikokoiseen tai esimerkiksi pitkään ja kapeaan harvennuskuvioon menetelmä ei istu, sillä siihen eivät eri voimakkuudelle harvennetut vyöhykkeet mahdu rinnakkain.

Kooste ”Kemera vääriin kohteisiin” (Mikko Riikilä, Metsälehti nro 22)

*Hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen, Suomen Metsäkeskus: ”Vuosittain taimikoita hoidetaan 150 000 -160 000 hehtaaria. Puolet nuorista metsistä hoidetaan vasta, kun taimikko on jo varttunut kasvatusmetsän mittoihin. Tässä vaiheessa raivaussahatyö on kallista ja runkojen järeytyminen hidastunut. Varhaisperkausta ja oikea-aikaista taimikonhoitoa tehdään vain noin puolet. Valmisteilla oleva, Kemeran korvaava metsänhoidon tukijärkestelmä Metka ohjaa valtion tuen nykyistä järkevämmin. Esityksen mukaan tukea ei myönnettäisi pituudeltaan yli 12-metrisille puustoille. Nykyisin tuen rajana on, että puuston keskiläpimitta ei saa ylittää 16 senttiä. Mielestäni Metkassa puuston enimmäispituus voitaisiin rajata 9 metriin.”

*Oikea aika varhaishoidolle on viisi vuotta istutuksen jälkeen. 

*Varsinainen taimikonhoito pitäisi tehdä, kun kasvatettavat taimet ovat pituudeltaan 5 metrisiä. 


Kooste ”Malttia metsäkeskusteluun” (Heikki Hänninen, Metsälehti nro 22)

*Meillä suomalaisilla ei olisi kouluja eikä sairaaloita, jollemme olisi käyttäneet metsiämme hyvinvointivaltiomme rakentamiseen. *Metsätalouden kestävyyttä koskevassa keskustelussa menevät sekaisin tieteellinen tieto yhtäältä ja metsiä koskevat arvosidonnaiset asiat toisaalta.

*Tieteellinen tutkimus tekee parhaansa tuottaakseen luotettavaa tietoa eri metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksesta puuntuotokseen, monimuotoisuuteen ja metsien toimimiseen hiilinieluna. 

*Metsäkeskustelua vaivaa myös harhaanjohtava tutkimustiedon yleistäminen. Suomalaisten kangasmetsien talouskäyttö kaventaa kyllä luonnonkirjoa, kun osa luonnonmetsien lajeista ei enää löydä itselleen sopivia elinympäristöjä, mutta kuinka tämä uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa, tai edes suomalaisen metsätalouden omaa jatkuvuutta ?

*Mikään laajamittainen metsäkato ei onneksi Suomea uhkaa.


Kooste ”Kannattaako vesakoivuja kasvattaa sekapuina ?” (Pentti Niemistö, Metsälehti nro 22)

*Vesasyntyiset koivut ovat siemensyntyisiä alttiimpia lahovioille. Ensimmäiset 30 vuotta laho pysynee kurissa, joten vesakoivuista voi saada kelvollisen kuitupuusadon ensiharvennuksessa, mutta tukkipuuta vesakoivuista kertyy vähän. Vesakoivuja voi kasvattaa vielä kuusikon toiseen harvennukseenkin, mutta päätehakkuuseen asti niiden elinvoima ei riitä. Kasvu alkaa hiipua 50 ikävuoden tienoilla. Syynä lienee alttius laholle. Usein vesakoivun tyvellä on mutka lähellä maanpintaa.

*Ensisijaisesti havupuutaimikon sekapuuksi kannattaa valita siemensyntyisiä koivuja.


Kooste ”Avohakkuista luovutaan korpikohteilla (UPM:n MetsänHenki, 4/21)

*UPM siirtyy vaiheittain eri-ikäisrakenteiseen eli jatkuvapeitteiseen kasvatukseen rehevillä, ojitetuilla korpikohteilla yhtiön omistamissa metsissä.

*Metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri, UPM: ”Uusimmat tutkimustulokset ovat vahvistaneet ymmärrystä rehevien turvemaiden aiheuttamista vesistö- ja kasvihuonekaasupäästöistä, minkä takia lisäämme eri-ikäisrakenteista metsänkasvatuksesta entisestään”. 

*Lisäksi metsien lehtipuuosuutta kasvatetaan vähentämällä kuusien vieljelytiheyttä.UPM asetti vuonna 2020 tavoitteekseen kasvattaa lehtipuuosuutta omissa metsissään 20 % metsien tilavuudesta. Tarkoitus on tehdä metsistä entistä kestävämpiä, jotta ne selviäisivät tulevaisuuden haasteista ja muutoksista. Lisäämme lehtipuiden määrää, koska se vähentää tuhoriskejä ja lisää metsien monimuotoisuutta. Lehtipuuosuuden kasvattamien on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä sopiva lehtipuusekoitus parantaa havupuidenkin kasvua. 


Kooste ”Koirat haistelemaan metsätuhoja (UPM:n MetsänHenki, 4/21)

*Lahottaja- ja ruostesienten tunnistamiseen koulutetut koirat voisivat helpottaa metsätuhojen ennaltaehkäisyssä. Varhainen muutosten havaitseminen metsien terveydentilassa edellyttää runsaasti maastohavainnointia. Koirien avulla voitaisiin löytää sienten tartuttamia puita varhaisessa vaiheessa, jolloin olisi mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin leviämisen ehkäisemiseksi.

*Lahottajasienet, kuten kuusenjuurikääpä ja ruostesieniin kuuluva tervaroso, aiheuttavat laajoja tuhoja metsissämme. 

*Kuusenjuurikääpä on pahin kuusien lahottaja Suomessa, ja se aiheuttaa yhdessä männynjuurikäävän kanssa yli 50 miljoonan euron vuotuiset menetykset.

*Tervaroso on yleistynyt 2000-luvulla etenkin nuorissa männiköissä.


Kooste ”Laadunvalvonnan tavoitteena hyvin kasvavat metsät” (Juha-pekka Honkanen, Stora Enson TerveMetsä, 4/2021)

*Metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi, Stora Enso: Työntekijät tekevät järjestelmällisesti omavalvontamittauksia, joita täydennetään laaduntarkastuksilla. Tavoitteen on, että Stora Enso tekee kaksi laadunvalvontakäyntiä ja yrittäjä puolestaan kaksi käyntiä jokaiselle moton ja metsätraktorin muodostamalle korjuuketjulle vuosittain.

*Uudistamisvaiheen arvioinnissa katsotaan, onko mättäät tiivistetty oikein, istutussyvyys ohjeiden mukainen ja lähtevätkö taimet kasvamaan suoraan. 

*Puunkorjussa työtä ja laadunvalvontaa ohjaavat Metsäkeskuksen tarkastusmenetelmät. Niissä seurataan puuston tiheyttä sekä maasto- ja puustonvaurioita sekä ajouraväliä ja leveyttä.

*Luontolaadun arvioinnissa mitataan säästöpuut, seurataan metsälajeille tärkeiden lahopuiden jättöä, suojakaistaleiden mitoitusta sekä vesistönsuojelutoimenpiteitä. Huomiota kiinnitetään entistä enemmän lahopuuston varomiseen maanmuokkauksen yhteydessä, suojakaistoihin ja ojituuksiin. Luontolaatua seurataan sekä päätehakkuiden että harvennusten yhteydessä.


Kooste ”Suojaa ja ravintoa” (Markku Pulkkinen, UPM:n Metsän Henki 4/21)

*Mieti raivatessa, mitkä puuryhmät voisi jättää eläinten suojapaikoiksi. Muutaman puun ryhmäkin riittää. Alikasvoskuusista muodostuu varttuneeseen metsään usein luontaisia tiheiköitä. Riistatiheikköjä voi jättää myös uudistushakkuun ennakkoraivaukseen. 

*Riistatiheiköille löydät usein luontaisen paikan kosteasta painanteesta tai ojan reunalta. Muita sopivia paikkoja ovat esim. korvet, peltojen reunavyöhykkeet, leppä- ja haaparyhmät. Kallioiden laiteet sekä kiviset tai muuten hankalasti hakattavat maastokohteet.

*Tiheikköjä kannattaa sijoittaa myös taimikkokuvioiden reunoille.

*Kuusi on riistatiheikköjen tärkein puulaji, sillä sen maahan asti ulottuvat oksat tarjoavat hyvää suojaa monille eläimille. Erityisesti kanalinnut, kuten riekko, teeri ja pyy, etsivät suojaa tiheiköistä. Niissä viihtyvät myös jänikset ja muu pienriista. Tiheiköstä saattaa löytyä myös pikkulinnun pesä. 


Kooste ”Jos metsissäsi on lehtoja, olemme sinuun yhteydessä” (Krista Kimmo, Metsä Groupin Viesti 4/2021)

*Käymme ensi vuoden aikana läpi omistajajäsenten lehdot ja tehostamme neuvontaaamme niiden hoidossa.

*Haasteen on, että metsävaratiedoista löytyy lehdoista vain osa. Siksi niiden tunnistaminen myös maastossa on tärkeää.

*Luonnonhoidon avulla lehtoihin pyritään palauttamaan valoisuutta, jota lehdoille tyypilliset lehtipuut sekä runsas pensas- ja pohjakerros tarvitsevat. 

*Etelä-Suomessa lehdoissa yleinen ongelma on kuusettuminen, ja lehtojen hoitokeino voi olla kuusen poistaminen. Pohjois-Suomessa kuusi on lehtoihin kuuluva puulaji. 

*Kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte: Lehtoja on Suomen metsien pinta-alasta 1-2 %, mutta noin 45 % uhanalaisista metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa. Kohdentamalla luonnonhoitotoimia juuri lehtoihin saamme aikaan paljon pinta-alaa suuremman positiivisen monimuotoisuuteen.vaikutuksen. Käytännössä lehtojen monimuotoisuutta korostavat voivat tarkoittaa esim. lehtipuuston suosimista kuusen sijaan tai poiminta- tai pienaukkohakkuita, jotka tuovat puustoon vaihtelevuutta ja vapauttavat valoa ja tilaa lehdoille tyypillisille kasveille. 

Kooste ”Arvokasvu kertoo paljonko tukkimetsä tienaa” (Mikko Riikilä, Metsälehti 19/2005)

Mitä arvokasvu kertookaan ?

Arvokasvu lasketaan peräkkäisinä vuosina laskettujen puuston arvojen erotuksena. Puuston arvo saadaan kertomalla puuston määrä keskimääräisellä hinnalla. Arvokasvu kertoo siis, kuinka paljon puuston arvo euroina on muuttunut.

Varttuneissa metsissä arvokasvu muodostuu puuston määrän ja arvon samanaikaisesta lisäyksestä, kun yhä isompi osa puista yltää tukin mittoihin. Puuston arvo kasvaa nopeasti, kun puuston määrä hehtaarilla ja puiden keskihinta kasvavat yhtäaikaisesti kuten tapahtuu siirryttäessä kuitupuun mitoista tukkipuun mittoihin. Arvokasvu on sitä nopeampaa, mitä isompi on tukin ja kuitupuun hintaero.

Puolukkatyypin männikössä arvokasvu huipentuu 70 vuoden iässä 430 euroon, mutta kääntyy puuston ikääntyessä nopeasti laskuun.

Lehtomaisen kankaan kuusikon arvokasvu lisääntyy vielä 70 vuoden ikävaiheessa ja ylittää 600 euron vuotuisen tason. 70 -vuotiaan kuusikon jatkokasvatus 10 vuodella kartuttaisi puuston arvoa yli 6 000 eurolla hehtaarilla. Tämä tietysti vain sillä oletuksella, että kuusikko säilyy terveenä. Lahovikaisen kuusikon seisottaminen ei ole järkevää.

Arvokasvuprosentti lasketaan jakamalla vuotuinen arvokasvu puuston kokonaisarvolla. Hyväkasvuisen metsän suhteellinen arvonlisäys hiipuu iän karttuessa, koska jakajana oleva puustopääoma on karttunut suureksi.

Arvokasvuprosenttia käytetään metsän jatkokasvatuksen kannattavuuden arviointiin. Mitä korkeampaa tuottovaatimusta pääomalta edellytetään, sitä lyhyempiin kiertoaikoihin päädytään. Metsää kannattaa kasvattaa niin kauan kuin arvokasvuprosentti pysyy pääoman tuottovaatimusta suurempana. Puustoon sidotulle pääomalle voi järkevästi asettaa 3-5 % tuottovaatimuksen.


Kuva esitelmästä ”Kannattava metsätalous ja metsä sijoituskohteena”,Jyrki Ketola, johtaja, metsäsijoitukset, Taaleri Oyj, 10.11.2021




Kooste ”Energiapuusavottaan kaivurilla” (Sami Karppinen, Metsälehti 21/2021)

*Energiapuulle on nyt erittäin hyvä kysyntä Keski-Suomessa. Etenkin turpeesta luopuminen vauhdittaa monien lämpövoimaloiden puun käyttöä.

Yrittäjä Antti Toljander, Metsäkuutio:

*Kannattavuuden suhteen oikea kohdevalinta on erittäin tärkeää. 

*Liian pienistä taimikoista ei energiapuuta kannata konekalustolla lähteä korjaamaan. 

*Hakkuukoneeseen verrattun kaivinkoneella ja joukkokäsittelykouralla on mahdollista päästä parempaan työjälkeen. Yhdistelmän etuna on, että poistettavat rungot voidaan kerätä kouralla uran varteen pystyasennossa. Näin runkoja ei tarvitse kaataa kasvatettavien puiden väleihin eikä vetää kouran läpi, mikä vähentää korjuuvaurioiden riskiä. Kouralla on helppo katkoa runko tarvittaessa latvasta alkaen pätkä kerrallaan. 

Metsäneuvoja Tiina Riihiaho, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys:

*Kohteilla, joilla taimikonhoito on jäänyt tekemättä, voi energiapuunkorjuu tuottaa metsänomistajalle paremman tuloksen verrattuna siihen, että kohteelta korjattaisiin vain kuitupuuta. 

*Vaikka karsimattoman energiarangan kantohinta on vain muutamia euroja, metsänomistajan tiliä parantaa energiapuun suurempi kertymä. Riukuuntuneesta metsästä voi energiapuuna kertyä kuutioita jopa toista sataa, kun kuitupuukertymä jäisi noin puoleen.

Kooste ”Sekaviljely voi yleistyä” (Mikko Häyrynen, Metsälehti 19/2021)

*Karuille maille kuusen istutus ja männyn kylvö. Tuoreille maille molempien puulajien istutus. Muokkauksena on käytetty mustikkatyypillä kääntömätästystä. Karummilla puolukkatyypillä on vain istutuskohdat on kääntömätästetty ja kylvökohdat on laikutettu.

*Erikoistutkija Saija Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke): ”Mitä pitemmälle mustikkatyyppiä päin mennään, sitä varteenotettavampaa on vaihtaa männynkylvö istutukseen, eli istutetaan mäntyä ja kuusta sekaisin puolet ja puolet. Kylvötulos paranee, jos siemenet peittää kevyesti. Kylvetyt mättäät kannataa merkitä vaikka jalanjäljellä tai kepillä vedetyllä ristillä.

*Luke on käyttänyt sekaviljelyssä tasaosuuksia 50 ja %0 prosentttia kuusta ja mäntyä, eli joka toiseen mättäseen istutetaan kuusentaimi, joka toiseen laitetaan mäntyä, kohteesta riippuen joko istuttaen tai kylväen. Kylvö tehdään käsikylvönä istutuksen yhteydessä. Siihen ei ole saatavissa välinettä kaupan hyllyltä, vaan se on tehtävä itse. Siemenpullon korkin rei'itys on helppoa, mutta se pitää kalibroida vaikka lakanan päällä ja laskea, että yhdellä heilautuksella tulee 10-15 siementä. Pullo kulkee joko taimivakassa istuttajan mukana, tai istuttaja kävelee uudistusalan toisen kerran läpi pullon kanssa.

*Uudista sekaviljelyalueen karuimmat paikat kohdat pelkästään männylle.

*Anna rauduskoivun nousta itsestään kolmanneksi puulajiksi.

*Taimikonhoitovaiheessa tasaa kasvuerot, poista vialliset rungot ja jätä luontaista lehtipuuta.

*Taimikonhoidossa ei pidä olla liian varovainen, sillä sekametsä jää helposti liian tiheäksi.

*Jos mänty kylvetään ja kuusi istutetaan, taimimäärä ja istutustyö putoaa puoleen. Tavallisessa täystiheässä istutuksessa molemmat maksavat 300-400 euroa per hehtaari, ilman alvia. Omatoiminen metsänomistaja säästää sekaviljelyn taimissa 150-200 euroa. Sekaviljelyssä 150 grammaa kylvösiementä hehtaarille maksaa noin 120 euroa. Viljelymateriaalissa hehtaarisäästö on 50 -100 euroa. Työnä kylvö on istutusta halvempaa, ja jos ostaa työn, niin kokonaissäästö on 100-200 euroa.

Kooste ”Metsä, joka ei ole nähnyt metsäkonetta (Tiia Puukila, Metsälehti 19/2021)

*Metsänomistaja Aki Haapaniemi, Parkano: ”Ennen pääsi pienemmilläkin hakkuilla kohtuu tuloihin, jolloin pystyi satsaamaan metsänhoitoon ja metsää käsiteltiin kestävämmin. Nyt kannattavuus on heikentynyt.”

*Haapaniemi perustaa laskelmansa siihen, kuinka paljon nyt ja ennen piti myydä puuta saadakseen toimihenkilön kuukausipalkan verran tuloja puusta. ”1980-luvun lopussa 20 kuution tukkipuukaupalla pystyi tienaamaan työnjohtajan yhden kuukauden palkan. Nyt puuta on myytävä 50-60 mottia saavuttaakseen vastaavat tulot.”

23.10.2021 Irma Welling

Kooste ”Pienpuut kuiduksi vai energiaksi” (Hanna Lensu, MT Metsä8/2021)

*Jos nuori metsä on kovin tiheä, puulajeja on paljon ja puustoa vaivaa huonolaatuisuus, pelkän energiapuun myynti on varteenotettava vaihtoehto.

*Energiapuun korjuu ja kuljetus sujuvat nopeammin kuin ainespuun, varsinkin sekametsissä. 

*Kaikki puu kelpaa energiapuupinoon, mutta kuitupuulla on tarkat mitta- ja laatuvaatimukset. Sen vuoksi energiapuuta kertyy paljon enemmän pinolle.

*Jos poistettavissa puissa on paljon vikoja, esimerkiksi lenkoutta ja monihaaraisuutta, kuitupuuta kertyy vähän laatukriteerien vuoksi.

*Hankintapuuna myydyssä karsitun energiarangan kuutiohinta on vain muutaman euron halvempi kuin kuitupuun.

*Energiapuuna voi myydä karsimatonta latvusmassaa, josta tosin maksetaan huonommin kuin karsitusta energiapuusta.

*Energiapuu-urakan kannattavuutta parantaa energiapuun hankintahinnan lisäksi Kemera-tuki, 430 euroa hehtaarilta (nuoren metsän hoitotuki+pienpuun keruutuki), kun pienpuun kertymä on vähintään 35 kuutiota hehtaarilta. 

*Matti Äijö, metsätalousyrittäjä: "Energiapuun kysyntä on kasvanut, kun turpeen käyttöä on voimalaitoksissa vähennetty. Karsitun energiarangan hinta on tien varressa lähes sama, vain 1-2 euroa kuutiolta matalampi kuin kuitupuulla. Energiapuun kertymä voi olla 50 % suurempi kuin se olisi ainespuulla. Koivun ylispuuhakkuussa, jossa koivujen alla kasvoi kehityskelpoinen kuusikko, valinta oli helppo. Suurin osa ei täyttänyt tukin laatuvaatimuksia, mutta kuitupuun mittojen alle jäävää puuta ei juurikaan ollut. Tällä kohteella hakattiin kuitupuuta ja lisäksi jonkin verran saha- ja vaneritukkia.Toisella palstalla kasvoi noin 30-vuotias puusto, jolle ei oltu tehty tähän mennessä mitään hoito- tai harvennustöitä. Puusto oli paikoin riukuuntunutta ja läpitunkemattoman tiheää. Viisisenttistä riukua oli paljon ja kaikkia puulajeja. Koska kuitupuuta myydään puulajeittain, puita pitäisi keräillä enimmillään viiteen eri pinoon: mänty-, kuusi- ja koivukuiduksi sekä energiarangaksi ja energialatvukseksi. Päätettiin tehdä pelkkää energiapuuta. Sitä on nopea tehdä ja kuljettaa. Monen mielestä voi olla hullua hommaa lähteä miestyönä rankametsään. Toinen vaihtoehto olisi ollut ennakkoraivaus ja koneellinen harvennus. Homma olisi konetyönä mennyt ilman muuta maksun puolelle."


11.10.2021 Irma Welling

Kooste ”Kymmenien miljoonien eurojen tuholainen” (Tiina Puukila, Metsälehti 18/2021)

Asiantuntijoina metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen, Suomen metsäkeskus ja erikoistutkija Tuula Piri, Luonnonvarakeskus.

*Juurikääpä aiheuttaa kuusella tyvilahoa, joka voi edetä useamman metrin korkeuteen pilaten arvokkaimman tyvitukin. Vasta pitkälle levinnyt laho alkaa näkyä kuusissa yleisilmeen ränsistymisenä, mahdollisena pihkavuotona ja tyvilaajentumana sekä tuulenkaatoina. 

*Mänty pystyy rajaamaan lahon juuristoon pihkoittamalla tyven, mutta juuriston lahottua puu lopulta kuolee.

*Juurikääpä valtaa uusia alueita itiötartuntana ja jatkaa leviämistä metsässä juuriyhteyksien kautta.

*Juurikääpä voi tarttua myös taimikonhoidossa. Kantokäsittely kannattaa muistaa sulan maan aikaisessa ainespuu- ja energiapuuhakkuissa myös taimikoita raivatessa. Lehtipuita voi huoletta raivata kesälläkin. 

*Tuoreen tutkimuksen mukaan juurikääpä tarttuu jopa 2 senttisiin kantoihinja yli 4 senttisissä kannoissa tartuntariski on jo huomattava. 

*Juurikäävän vaivaamalla alueella alikasvoskuuset saavat todennäköisesti tartunnan jo varhain ja ovat lahoja ennen kuin ehtivät edes ainespuun mittoihin.

*Varhaisessa vaiheessa lahottajan voi havaita tonkimalla vanhoja kantoja. Kuusikoissa pitkälle lahonneista kannoista löytyvät riisinjyvänkokoiset mustat ja valkoiset pilkut ovat juurikäävän esiintymisen merkki. Tuoreemmista kannoista voi löytyä valkoisia itiöemiä. Kuusentaimikoissa kaadettujen kantojen keskellä sydänpuussa oleva musta pieni piste voi paljastaa tartunnan. 

*Metsissämme esiintyvä männynjuurikääpä aiheuttaa vuosittain arviolta noin 10-15 miljjnan euron ja kuusenjuurikääpä noin 50 miljoonan euron tappiot.

*Juurikäävän aiheuttamia tuhoja ei korvaa edes metsävakuutus.

10.10.2021 Irma Welling

Kooste ”Tuulista tuottoa” (Mikko Häyrynen, Metsälehti 18/2021)


*Tuulipuistoa ei rakenneta ilman kaavaa, ja kaavasta päättää kunnanvaltuusto.

*Yhdestä tuulimyllystä maksetut vuokrakorvaukset ovat 15 000-30 000 euroa vuodessa. Turbiinin tontti on 1,5 ha ja turbiini saa 30 % vuokratuloista. Turbiinin vaikutusalue on 80-100 ha ja 70 % vuokratuloista jaetaan vaikutusalueen kaikille hehtaareille. 

* Tuulivoimayhtiö pitää turbiinipaikat puuttomina, mutta niitä ympäröivillä vuokra-alueilla metsiä voi hoitaa ja käyttää tavalliseen tapaan. Turbiinista muuntoasemalle kulkevan maakaapelin alueesta maksetaan maanomistajalle kertakorvaus. Samoin muuntoaseman alueesta maksetaan kertakorvaus tai vuokraa maanomistajalle. Ilmajohtojen (voimalinjan) alueesta maksetaan maanomistajalle kertakorvaus. 

*Tuulipuistoalueen metsätiet ovat metrin tavallisia metsäteitä leveämpiä. Niiden ylläpito kuuluu voimayhtiölle.

*Metsänomistajalle maksettava vuokra voi olla kiinteä indeksiin sidottu vuokra , voimalan tehon mukaan laskettu tai prosenttiosuus voimalan tuotosta. 

*Maa- ja metsätilalla sijaitsevan tuulivoimalan vuokratulot verotetaan maatalouden tulona. Jos varsinaista maatalousvarallisuutta ei ole, vuokratulot lasketaan ansiotuloiksi. 

*Ilmajohdoista tulee eniten riitaa. Jos vastustavat maanomistajat ovat yksittäisiä, he ovat heikoilla.

Valittamalla ei välttämättä voi pelata edes aikaa, sillä tuulivoimayhtiö voi jopa rakentaa linjan omalla riskillä ennen hallinto-oikeuden päätöstä.

*Myllyjen purku mietityttää. Mitä jos tuulivoimayhtiötä ei enää ole olemassa, kun tulee voimaloiden purkamisen aika. Yleensä sopimuksissa on purkuvakuus, mutta sen riittävyys puhuttaa.


10.10.2021 Irma Welling


Kooste ”Hirvieläintuhojen torjunnasta” (Valtteri Skyttä, Metsälehti Makasiini 6/2021)


Millainen mäntytaimikko kestää parhaiten hirvieläinten syöntivaikutusta ?

*Mäntytaimikon tulee olla varhaisvaiheessa mahdollisimman tiheä. Mäntytaimienhyvästä kasvukunnosta huolehditaan oikea-aikaisella varhaisperkauksella. Metsänhoitosuositusten mukaan mäntytaimikkoon tulee jättää varhaisperkauksen eli ensimmäisen raivauskerran jälkeen 4 000-5 000 tainta hehtaarille, lehtipuusto mukaan lukien. Jos tiheys on yli 6 000 runkoa hehtaarilla, taimien kasvu ja kehitys kärsivät liikatiheydestä ja hyöty hirvituhoriskin pienenemisestä menee hukkaan.

Millä taimia voi suojata ?

*Lampaanrasvaan perustuva Trico on ainoa markkinoilla oleva ja tutkimuksilla toimivaksi todettu hirvikarkote. Trico on syönninestoaine, aineella käsitellyt puut eivät kelpaa hirvieläimille pahan hajun ja maun vuoksi.

Milloin Trico tulee levittää ?

*Tuhotorjunnan ykköstavoite on, että männyn ja rauduskoivun latva eli pääranka säilyy ehjänä. Trico levitetään siis niiden parhaimpien taimien latvuksiin, joista on tarkoitus kasvattaa tuevan metsän tukkipuuta. Männyntaimeen Trico on sopiva ruiskuttaa syksyllä kuivalla säällä. Rauduskoivun taimet kannattaa käsitellä jo kesällä ja uusia käsittely syksyllä. Tricon ruiskutus rauduskoivutaimikkoon tai männyntaimeen voi olla hyödyllistä jo istutusvaiheessa etenkin alueilla, joilla hirvien lisäksi runsaasti valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Ongelmana on, että vaikka Trico voi näkyä puissa pitkään, syönninestoainetta joutuu levittämään taimiin useana vuonna. 

Onko muita keinoja estää taimien syönti ?

Pahviset tai muoviset suojat estävät hirvieläimiä syömästä taimien latvoja, mutta mekaanisten suojien asettaminen on työlästä ja vie aikaa. Keltainen, muovinen hirvinauha voi vaikuttaa hirvieläinten liikkumiseen, mutta jos taimikossa on haluttua syötävää, hirvet menevät nauhojen ali, yli tai läpi. 

Tuetaanko suojauskeinoja ?

*Maa- ja metsätalousministeriö tukee Tricon, keltaisen hirvinauhan ja hirvieläinaitojen saatavuutta hirvieläinten pyyntilupamaksuista. Tarvikkeita välittää Suomen riistakeskus. Tuettu hinta 10 litran Trico-kanisterille on 50 euroa. Määrä suojaa 1-1,5 hehtaaria taimikkoa.   

4.10.2021 Irma Welling


Kooste ”Jatkuva kasvatus suometsien uudistamiseen” ( Juha-Pekka Honkanen, TerveMetsä 3/2021)

-Suomessa urakoitiin 1960-1970 luvuilla soiden ojituksia, ja saatiin metsää kasvamaan myös sellaisille rämeille, joiden puusto oli aiemmin ollut kitukasvuista tai jopa olematonta.

-Strora Enson metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi ja metsänhoidon asiantuntija Piia Makkonen: Voidaanko jatkuvan kasvatuksen avulla ratkaista kaksi suometsien käsittelyn suurinta ongelmaa ? Kun suometsissä työskennellään, uhkana on ravinteiden huuhtoutuminen alapuolisiin vesistöihin ja turpeen maatuminen hallitsemattomasti. Jatkuvalla kasvatuksella voidaan mahdollisesti vähentää kunnostusojituksen tarvetta osalta kohteista, joskaan ei kaikilla. Ratkaisut on tehtävä kohdekohtaisesti. Siemen itää rahkasammaleen päällä kosteuden ja lämmön ansiosta, mutta kuivumisen myötä maapohja on voinut muuttua varvikkoiseksi, ja siksi varsin usein vaaditaan maanmuokkausta, että puusto lähtee uudistumaan luontaisesti. Etsitään metsästä ne alueet, joissa jaksollinen kasvatus on kannattavinta, ja vältetään äärimmäisiä vesijärjestelyitä siellä, missä ravinteiden huuhtoutuminen on riski eikä investointi tulisi muutenkaan tuottamaan. 

-Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes: Jos ojitetaan liian syvälle, ravinteita voi huuhtoutua vesistöihin, mutta turve myös kuivuu ja maatuessaan vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Jos pohjaveden pinta taas nousee liiaksi, turpeesta vapautuu hapettomassa maassa muodostunutta metaania. Metaani on hiilidioksidiakin haitallisempi ilmastolle. Jokainen hehtaarilta hakattu kymmenen kuutiometriä nostaa pohjaveden pintaa sentin. Avohakkuussa puun poisto 150 kuution verran voi nostaa veden pintaa 20 senttiä. Jos kasvavaa puustoa on noin 100 kuutiota hehtaarille, ne haihduttavat vettä riittävästi, jolloin ojituksen kunnostamisele ei ole tarvetta ja pohjaveden korkeus säilyy hallinnassa. Kunnostusojituksia voi välttää tukemalla kasvua tuhkalannoituksella. Helpointa jatkuva kasvatus on rahkasammalpeitteisillä palstoilla, joissa luontainen taimettuminen onnistuu hyvin. Karhusammalturvekankailla ja varputurvekankailla luontainen uudistaminen on kuitenkin erittäin hidasta, jolloin palstalla täytyy turvautua maan muokkaamiseen. Kannattaa nostaa kaikki hyväksi koetut menetelmät pöydälle. Silloin jatkuvapeitteinen kasvatus usein tarkoittaa myös siemenpuita tai kaistalehakkuita, jotta luontaista uudistamista tapahtuisi.


14.9.2021 Irma Welling


Hannu Turkin kuvakertomus nuoren metsän hoidon vaikeuksista 


Roope Tonterin Luhtalammen työmaalla käynti 28.8.2021 herätti paljon ajatuksia siitä kuinka vaikeaa on nuoren metsän hoito. Jäsenemme Hannu Turkki, joka on aktiivisimpia metsäretkillä kävijöitämme, lähetti kuvia ja havaintoja omista metsistään. 

Tässä Hannun pohdintoja omista työkohteistaan !

Kuva 1. Sakeaa on kahdesta harvennuksesta huolimatta. Hannu on kaatanut moottorisahalla pieniä puita maahan vuonna 2018.  Oli hidasta ja vastenmielistä ja  homma jäi kesken. Nyt moto on hakkaamassa tätä kohtaa, mutta kuutioita tulee vähän ja kuutiohinta on huono. Motokuski on sama, joka hakkasi Tuohen yhteismetsän Kasarissa, ja ammattitaitoa hänellä kyllä on. 


 


Kuva 2. Ei kasva marjoja, jos  ei tule valoa. 

Kuva 3. Tästä kohteesta  Hannu on pyrkinyt tekemään sekametsää harvaksi, mutta  toteaa, että ei ole onnistunut. 



Kuva 4. Männyistä ei saisi tulla näin oksikkaita. 




Kuva 5. Hakkuujälkeä männikkökohdassa. Onko nopeakasvuisen jalostetun männyn ei-toivottuna  sivutuotteena oksaisuus ?
Tiheä metsä kasvaa kuutioita eniten, vaan  ei euroja. Harvemman (suurempi runkotilavuus) metsän  ensiharvennus on helpompaa ja halvempaa hakata, mutta jossakin vaiheessa kuutiomäärä alkaa pudota jyrkästi.

2.9.2021 Hannu Turkki ja Irma Welling

Kooste ”Väyläharvennus on uusin ase taimikoiden hoitorästeihin: Työn tehokkuus parani 20–40 prosenttia” (Markku Pulkkinen, Maaseudun Tulevaisuus 3.3.2021)

*Suomessa on reilu miljoona hehtaaria ylitiheää nuorta metsää. Väyläharvennus olisi kustannustehokas tapa saada ryteiköt jälleen kasvamaan

*Väyläharvennuksessa tehdään nimensä mukaisesti pusikoituneeseen metsään harvesterin puomin mentäviä, puuttomia väyliä. Ensin avataan leveämpi ajoura, josta käsin avataan väylät ajouran molemmin puolin. Väylien väliin jätetään noin viiden metrin käsittelemätön alue. 

*Erikoistutkija Yrjö Nuutinen Luonnonvarakeskuksesta: ”Jos metsästä harvennetaan pelkkää energiapuuta tai tehdään integroitua energia- ja kuitupuukorjuuta, ei väyläharvennus vaadi alueen ennakkoraivausta”.

*Metsäkoneyrittäjä Tiitinen: Väyläharvennus on hyvä menetelmä, jos avohakkuun kylkiäisenä tulee pienialainen ensiharvennus. Väyläharvennus onnistuu isolla hakkuulaitteella eikä pienen harvennuskuvion takia tarvitse tuoda paikalle erikoiskonetta.”

*Luonnonvarakeskuksen ja UPM Metsän kokeissa käsiteltiin 30–40-vuotiasta hoidettua ja hoitamatonta metsää. Yrjö Nuutinen Luonnonvarakeskus: ”Harvennustyön tehokkuus parani 20–40 prosenttia.Tehokkuutta lisää se, että väyliltä poistettavat puut ovat keskimäärin isompia kuin perinteisessä harvennuksessa. Perinteisessä alaharvennuksessa hehtaarille jätetään 800–900 runkoa. Väyläharvennuskokeessa hehtaarille jätettiin reilut tuhat runkoa. Tästä johtuen väyläharvennetulta kuviolta saadaan toisessa harvennuksessa 20–30 prosenttia enemmän puuta. ”


Väyläharvennus on valikoivaa harvennusta nopeampi menetelmä hoitamattomassa metsässä. Sivuväylät avataan hakkuukoneen puomilla ajouralta käsin. Väylältä poistetaan kaikki puut.


Väyläharvennus on valikoivaa harvennusta nopeampi menetelmä hoitamattomassa metsässä. Sivuväylät avataan hakkuukoneen puomilla ajouralta käsin. Väylältä poistetaan kaikki puut

27.8.2021 Irma Welling


Kooste ”Ovatko ensiharvennusten ajourat jo liian leveitä?” (Sami Karppinen, Metsälehden tiedotusliite 2021)

*Ajourien leveyttä kasvattavat etenkin ajokoneissa käytettävät leveät telat, joilla haetaan parempaa kantavuutta. Uraleveydestä ei kannata tinkiä, sillä siitä voi aiheutua reunapuustoon korjuuvaurioita.

*Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten mukaan ajourien keskimääräinen leveys oli harvennushakkuilla viime vuonna 4,9 metriä.

*Osa ajoura-alueesta luuluu reunapuiden luonnolliseen kasvutilaan. Esimerkiksi ensiharvennuksissa käytännössä 2,5 metriä on pois puuston kasvualasta. Puuston kasvun kannalta olisikin hyödyllistä, jos uran reunapuusto jäisi tiheämmäksi kuin urien välissä oleva puusto.

*Ensiharvennuksessa yli puolet kuutiomäärästä kertyy ajourilta, sillä ne vievät jopa neljänneksen harvennettavan alueen pinta-alasta.

*Jos metsä on lähellä suositusten mukaista kokonaistiheyttä jo ajourien aukaisun jälkeen, ei urien välistä välttämättä voida poistaa riittävästi heikkolaatuisia puita. Jatkossa harvennuksen tuoma lisäkasvu ei siten kohdistu metsän laadukkaimpiin puihin. Ensiharvennuksilla leveät ajourat voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että metsä harvennetaan suosituksia harvemmaksi tasaisen korjuujäljen saavuttamiseksi.


22.8.2021 Irma Welling



Kooste ”Metsäkeskustelu on kuin moderni sammon ryöstö”

(Petri Sarvamaa, MT 16.7.2021) 












*Suomi ilman metsäteollisuutta on kuin Sveitsi ilman juustoja ja Ruotsi ilman Volvoa. Metsäteollisuuden osuus viennistä on edelleen merkittävä, 20 %.

*Metsistä on tullut EU:n mittakaavassa osaratkaisu ilmastomuutokseen. Komissio on hiljalleen, ilmastosivuoven kautta alkanut laatia lainsäädäntöjä ja suunnitelmia Euroopan metsille, ja siten myös Suomelle.

*Kohtuuton taakka metsille tarkoittaisi, että vapaamatkustajien hiilentupruttelu voi jatkua muualla.

*Harva vastustaa metsien hiilensidontaa tai luonnon monimuotoisuutta. Päinvastoin ne ovat tavoiteltavia asioita. Keinot, joilla EU niihin kuitenkin pyrkii, ovat vääriä. Metsiä tulee aktiivisesti hoitaa ja hyödyntää. Pakkomuseointi ja sosialisointi eivät ole ratkaisuja.

*Suomen hallitus on ollut tilanteessa enemmän ajopuu kuin koskiveneen kippari. Tähän Suomella ei ole varaa.

*Biodiversiteettinäkökulmaa edistävät lukuisat jäsenmaat. Sen sijaan kukaan muu ei edistä näkemyksiä kestävästä metsänhoidosta, ellemme me itse.

*Kestävä metsänhoito luon paitsi työllisyyttä ja verotuloja maahan, se kasvattaa myös hiilinieluja. Parjattua selluakin käytetään jo välituotteena esimerkiksi tekstiiliteollisuuteen.

*Pahimmillaan metsien jämähdyttäminen hiilinielureservaateiksi on katastrofaalinen ratkaisu sekä ilmastolle, että taloudelle, sillä hoitamattomina ne ovat alttiimpina erilaisille vahingoille. 

27.7.2021
Irma Welling



Koosteita runkohinnoittelusta (MT Metsä 25.7.2021 ja Aarre 6/2021)

*Runkohinnoittelussa puulajille määritellään kuidun ja tukin sijaan vain yksi hinta.

*MT Metsän Mia Jouslehto ja MTK metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala: Tarjousten vertailu kannattaa tehdä kaikissa tapauksissa vain loppusummia vertaamalla. Huomiota kannattaa kiinnittää tarjousvaiheessa myös läpimittojen määrittelyyn.

*Aarteen Markku Pulkkinen ja Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen: Haluamme lisätä runkohinnoittelun käyttöä ja vapauttaa katkontaa, jotta pystymme optimoimaan puun jalostusarvon kaikissa markkinatilanteissa. Harvennuksissa runkohinta määräytyy poistettavien puiden järeyden mukaan. Mitä järeämpiä puita poistetaan, sitä parempi on kuutiohinta.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja Stora Enson ostojohtaja Sami Honkanen:Runkohinnoitteluun siirtymistä kirittävät erityisesti sahatavaramarkkinoiden nopeat vaihtelut. Runkohinnoittelu sopii parhaiten hyvin hoidettuihin ja hyvälaatuisiin havupuun, erityisesti kuusen, uudistushakkuisiin. Ostajan riskiksi jää laatuviat, joita ei näe päältä. Hinnoittelu vaatii tarkkaa tutustumista kohteeseen.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja UPMn puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen: Parhaiten runkohinnoittelu sopii hyvin hoidettujen ja lahottomien kuusikoiden uudistushakkuisiin. Tarvitaan erittäin huolellista puuston mittausta ostovaiheessa. Runkohinnoittelu vaatii sen, että ostaja käy paikan päällä metsässä. Sen vuoksi tällä hinnoittelulla palvellaan kaikista mieluiten aktiivisesti puukauppaa käyviä isoja metsänomistajia ja metsänhoitoyhdistyksiä.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen: Runkohinnoittelu on ollut metsänomistajalle riskittömämpi ja kannattavampi hinnoittelutapa. Päijät-Hämeen suurin puunostaja Versowood käyttää kokorunkohinnoittelua.


28.7.2021

Irma Welling


Kooste ”Metsänhoitoa säntillisesti ja ammattitaidolla” (Tuomas I. Lehtonen, TerveMetsä 2/2021)


*Stora Enson metsänhoitopalvelut tuottava Tornator Oyj onmyös Suomen suurin yksityinen metsänomistaja.
*Hakkuut määrittelevät aikataulun tuleville metsäntoitotoimenpiteille. Teemme työt ajallaan, sillä hoitorästit verottavat tulevaisuuden metsätuloa ja nostavat kuluja. 
*Metsänhoidollisten toimenpiteiden onnistumista tarkastellaan vuosittain ulkopuolisen tahon toteuttamalla metsänhoidon laadunarviointiauditoinnilla.
*Uudistusaloilla maanmuokkaus toteutetaan pääsääntöisesti vuoden sisällä uudistushakkuusta. Ja istutus vuotta myöhemmin. Varhaisperkausvaihe koittaa yleensä 5-7 vuoden päästä viljelystä ja taimikonhoitovaihe 6-11 vuoden päästä varhaisperkauksesta.
*Tornatorin metsänhoitopäällikkö Jussi Komulainen: Maanmuokkauksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kustannustehokasta ja tuottavaa Bräcke-mätästystä. Turvemaalle Tornator käyttää ympäristöystävällistä jyrsinmuokkausta, mutta hyviä kokemuksia on saatu myös Bräcke-muokkauksen käytöstä sopivilla turvemaakohteilla. Bräckellä saadaan aikaan riittävä määrä istutuskelpoisia mättäitä, joiden koko, tiheys ja kivennäismaan määrä riittävät kasvuun. Bräcken työjälki vastaa laikkumätästyksen uudistamiskykyä. Käytännössä kaivurilla tehtävää laikkumätästyksen ja Bräcke-mätästyksen eroa puunkasvussa ei metsän taimikkovaiheessa enää huomaa. Kuusikon hakkuutähteet pitää toki poistaa tai kuivattaa ennen muokkaustöitä.
*Tornatorin metsätalouspäällikkö Maarit Sallinen: Viljelyssä Tornator käyttää sekä siemeniä että taimia. Yhtiöllä on keskimääräistä enemmän kylvöön soveltuvia kuivahkoja kankaita sekä turvemaita. Rehevämmille maille viljellään istuttaen.
*Jussi Komulainen  ja Maarit Sallinen: Lähtökohtaisesti käytämme vuoden ikäisiä kuusentaimia, ja kylvöissä käytetyt männynsiemenet ovat niin sanotusti puolentoista jalostussukupolven materiaalia. Oikeilla menetelmillä metsä lähtee nopeasti kasvuun, eikä heinimistä juurikaan tarvita, Viljelyä seuraava hoitotoimenpide on varhaisperkaus. Varhaisperkauksella on merkittävä vaikutus puuston kasvuun ja metsän kasvatuksen kannattavuuteen. Tornator poistaa varhaisperkausvaiheessa kaikki lehtipuut, jotta ne eivät nopeammin kasvavina varjosta havupuita. Lehtipuita syntyy myöhemminkin riittävästi metsän monimuotoisuutta lisäämään. 
*Varsinaisten metsänhoitotoimenpiteiden ohella Tornator satsaa metsätiestön kunnossapitoon. Vuosihuoltotoimenpiteitä ovat lanaus, vesakon niitto ja tarvittaessa sorastus. Kun nämä tehdään hyvissä ajoin, kustannukset pysyvät maltillisina. Tien peruskunnostuksessa tiekarhun ja kaivinkoneen yhteiskäyttö on vähentänyt kustannuksia, muun muassa uuden pintamateriaalin tarvetta ja kuljetuksia on voitu vähentää. 

15.6.2021
Irma Welling

Kooste ”Yhteiskunta pyörii verovaroilla” (Minna Kalajoki, Metsän Henki 2/21)

*UPM:n yhteiskuntasuhdejohtaja Stefan Sundman: Taloudellisesti tuottoisa metsänhoito on oikeastaan aika isänmaallinen teko. Yksittäinen metsänomistaja huolehtii osaltaan koko valtakunnan hyvinvoinnista. Kun metsänomistaja hoitaa metsäänsä hyvin, yhteiskunta ja ympäristö hyötyvät myös. Terve, hyvin kasvava metsä tuottaa eniten euroja ja sitoo myös parhaiten hiiltä.
*UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren: Mitä enemmän Suomessa tehdään kotimaiseen raaka-aineeseen ja työhön perustuvia vientituotteita, sitä enemmän euroja jää Suomeen. Uudet korkean lisäarvon tuotteet, kuten erilaiset lääketieteen sovellutukset, syntyvät sellusta. Monien uusien tuotteiden valmistus edellyttää sitä, että puu hajotetaan ensin ainesosiksi. Selluprosessi on tässä ensimmäinen vaihe, ja sellunkeitto tuo nykyään merkittävästi verotuloja Suomeen. Tämä vaatii korkean osaamisen lisäksi toimivan yhteiskunnan ja infrastruktuurin sekä hyvin hoidetut metsävarat.
*Toimialojen keskinäisessä vertailussa suomalaisen metsäteollisuuden kotimaisuusaste on yksi korkeimmista, 91 prosenttia.
*UPM maksoi viime vuonna 91 miljoonaa euroa yhteisö- ja kiinteistöveroa Suomeen. Esimerkiksi UPM:n Kaukaan tehdasalue työllistää suoraan yli tuhat henkilöä ja välillisesti saman verran. Vuonna 2019 integraatti tuotti 33 miljoonaa euroa verotuloja ja lisäsi paikallista kulutusta arviolta 50 miljoonalla eurolla.
*Jokainen tehtaalle saapuva puukuutio sisältää 14 euroa verotuloja yhteiskunnalle.

Kooste ”Kallis sarjatoimi talonjussille” (Heikki Kalvila, Metsän Henki 2/21)

*Nopeassa edelleen luovutuksessa piilee myrkkypilleri.
*Metsätilan sukupolvenvaihdoskaupassa luovutusvoitto on tietyin edellytyksin luovuttajalle verovapaa.
*Sukupolvenvaihdoskaupan verovapaus on täydellinen vain, jos metsätilan ostaja ei luovuta vastikkeellisessa sukupolvenvaihdoksessa saamaansa omaisuutta viiden vuoden kuluessa sannostaan. Jos hän näin tekee, vähennetään hänen luovutusvoittoaan laskettaessa hankintamenosta sen veronalaisen luovutusvoiton määrä, joka jäi verottamatta sukupolvenvaihdoksen verovapauden johdosta. Verottaja mätkäisee aiemmassa luovutuksessa verottamatta jääneen luovutusvoiton verot edelleen luovuttajalla.
*Mikko sai perintönä 15 vuotta sitten metsätilan, jonka arvo perintöverotuksessa oli 50 000 €. Mikko myy metsätilan pojalleen Antille 100 000 €:lla. Antin hankintameno varainsiirtoveroineen oli 104 000 €. Antti myy metsätilan neljän vuoden kuluttua 90 000 €:lla. Metsävähennystä Antti oli käyttänyt 15 000 €. Antin luovutusvoitto on (90 000 -104 000+15 000 +50 000) € =51 000 €. Siitä luovutusvoittoveroa hän maksaa 30 % 30 000 €+34 % 21 000 €=16 140 €.

Kooste ”Tekopökkelöitä hömötiaiselle” (Arto Hallamäki, Metsälehti Makasiini 4/2021)

*Hömötiainen on kolopesijä, joka tekee joka vuosi uuden pesäkolon lahoon lehtipuuhun. Pesäpuun paksuus on noin 11-15 senttiä.  
*Hömötiaisen pesätuhon syynä on usein käpytikka tai orava, mutta myös ketut ja supikoirat pesäkoloon ylettyessään pystyvät tuhoamaan pesän.
*Pökkelöaihiot lahoavat kolontekoon sopiviksi noin 7-10 vuodessa.
*Tekopökkelöiden aihioiksi soveltuvia nuoria hoikkia koivuja on jokaisessa noin 15-30 vuotiaassa nuoren metsän kunnostuskohteessa.
*Raivaussahatyössä pökkelöaihion pituus on noin 1,5 m-2,2 metriä, konetyössä tehdään aihioista hieman pitempiä.
*Järeäpuustoisissa metsissä aihioita voi tehdä lumen taivuttamista koivuista.
*Myös muutaman vuoden maata vasten olleista maapuista, lumen katkomista tai tuulikaatokoivuista on mahdollista tehdä ns. nojapökkelö. Katkaistu noin 2-3 metrin lahopuu sijoitetaan tukevasti pystyyn kuusen tyvelle, oksien lomaan.

Kooste ”Runkohinta myös harvennuksille” (Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 4/2021)

*Metsä Group on tuomassa runkohinnoittelun myös harvennuksille. Uutta hinnoittelutapaa yhtiö kutsuu järeyshinnoitteluksi. Eri puulajeille määritellään oma runkohintansa, joka perustuu ennen hakkuuta tehtyyn arvioon poistettavien runkojen keskimääräisestä koosta.
MTK:n metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala: Puun myyjä ei kärsi eikä kauppasopimusta rikota, vaikka rungon tukkiosaa katkottaisiin kuitupuuksi. Kun harvennusmetsistä korjataan kuitupuuta, kertyy samalla juuri ja juuri minimiläpimitan täyttäviä tukkeja, joiden jalostusarvo sahauksessa ob alhainen. Nyt Metsä Group voi vapaasti katkoa harvennusleimikoita tarpeidensa mukaan vaikka kokonaan kuitupuuksi.”

Kooste ”metsänhoidon vuosikello” (Lars-Åke Ekman, Metsälehti Makasiini 4/2021)

Touko-kesäkuu
*Tarkista taimikot
*Heinää
*Istuta taimet
*Raivaa taimikot
*Ennakkoraivaa syksyllä hakattavat kuviot
*Tarkista metsäteiden kunto ja hoida lanaukset

Kooste ”Muokataan, mutta miten ?” (Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 4/2021)

*Kaivinkoneella tehtävä mätästys (laikku tai kääntömätästys) on yleisin ja kallein tapa muokata istutusaloja. Kaivinkoneen työtahti on noin hehtaari päivässä (6-8 tuntia).
*Yrittäjä Pasi Pynnönen: Bräcke on tulevaisuuden menetelmä maanmuokkaukseen.
*Konetta ajava Antti Pynnönen: Bräckellä mätästää 7-8 hehtaaria päivässä.
*Bräcke-laikkurilla, jossa on kaksi kolmisakaraista laikkuripyörää, jotka kääntävät ja tiivistävät vuorotellen laikkumättäitä. Bräcke toimii aukoilla, joista hakkuutähteet on korjattu tai risut ovat lahonneet metsässä pari vuotta. Kaikkein kivisimmillä mailla mätästys ei onnistu yhtä hyvin. Laikkurilla ei voi myöskään tehdä kuivatusojia kuten kaivinkoneella. Bräcke-koneessa on myös kylvölaite ja sillä voidaan myös laikuttaa.

12.6.2021
Irma Welling


Kooste ”Seurantaverkosto laajenee” (Tiia Puukila, Metsälehti 10/2021)

*Kirjanpainajaseuranta käynnistyi ja mukaan otettiin uusia alueita Pohjois-Savon pohjoisosista, Pohjois-Karjasta, Kainuusta ja Keski-Pohjanmaalta.

*2010-luvun lopulla kirjanpainajatuhot ovat levittäytyneet Salpausselkien pohjoispuolelle.

*Ilmastoskenaarioiden mukaan muutaman kymmenen vuoden sisään lämpösummakertymä kasvattaa tuhoriskiä enisestään.

*Pekka Kuitunen Suomen Metsäkeskuksesta:”Lämpimät kuivat kesät ja joku laaja-alaisempi myrsky ja olemme varmaan samanlaisissa ongelmissa kuin Ruotsissa. Tähän asti olemme selvinneet täällä enemmän tai vähemmän kuin lintukodossa tästäkin riesasta”.


Kriteerit uusiksi (Liina Kjellberg, Metsälehti 10/2021)

*Ensimmäiset PEFC-sertifikaatit myönnettiin Suomessa vuonna 1999. FSC-sertifiointi otettiin käyttöön vuonna 2011.

*Juha Siitonen, Luke: ”Ilman metsäsertifiointia metsissämme tuskin olisi juurikaan säästöpuita. Metsälaki ei velvoita jättämään säästöpuita. Pelkkien suositusten perusteella niitä olisi todennäköisesti jätetty metsiin selvästi nykyistä vähemmän.”

*Kari T. Korhonen, Luke: ”Vuosina 1996-2003 tehdyssä metsien 9. inventoinnissa uudistusaloille ilmestyi 12 m3 puuta hehtaarille. Aikaisemmin määrä oli 1-2 m3 hehtaarilla.”


Kooste ”Juurikkalan opeilla” (Tiia Puukila, Metsälehti 10/2021)

*Millainen metsästä kasvaa, ratkeaa jo ensiharvennuksessa.

*Jouko Juurikkala: ”Terve metsän viljely edellyttää vuoroviljelyä eli me vaihdamme puulajia. Meillä on Etelä- ja Lounais-Suomessa riittävästi näitä tyvilahokuusikoita. Minä en usko, että niitä tarvitaan lisää”.

*Kuusikoista huomattava osa on syntynyt luontaisesti rauduskoivikon ja turvemailla hieskoivikon alle. Taimettumista edistetään väljennyshakkuulla. Noin 200 koivua hehtaarilla riittää suojaamaan koivikon alle luontaisesti syntyneitä kuusia hallalta.

*Olennaista on ajourien suunnittelu. Juurikkalan suvun maille tehdään kantava ajoura jo maanmuokkausvaiheessa. Sitä pitkin pääsee autolla raivaussahan kanssa taimikon viereen ja ajetaan myöhemmin puut pois leimikolta vaurioittamatta kasvatettavien puiden juuria. Erityisesti kuusen pinnallinen juuristo rikkoutuu herkästi ja juurikääpä pääsee leviämään. Seurauksena on lahoava metsä.

*Jotta laho ei pääse leviämään, raskailla metsäkoneilla liikutaan metsässä mahdollisimman vähän. Kaksi harvennuskertaa riittää.

*Jatkuvaa kasvatusta Juurikkala pitää riskinä metsän terveydelle.

*Jouko Juurikkala: ”Se tarkoittaa käytännössä myös jatkuvaa korjuuta eikä sitä tehdä enää hevosella niin kuin minun lapsuudessani vaan koneilla. Jatkuvalla kasvatuksella ja pienaukkokasvatuksella ei ole mitään tekemistä hyvän metsänhoidoin kanssa”.


Kooste ”Kohti toivottua hakkuujälkeä” (Valtteri Skyttä, Metsälehti 10/2021)

*Kun metsänomistaja haluaa varmistaa, että hakkuu toteutuu hänen toiveidensa mukaisesti, puita pitää nauhoittaa.

*Nauhaa laitetaan säästöpuiden, riistatiheiköiden ja hakkuualueen rajojen merkiksi etenkin silloin, kun näissä kohteissa on jotain normaalista poikkeavaa.

*Antti Lahti, Stora Enso: ”Nauhojen värit tulee olla selvillä: jäävälle puulle on useimmiten oma värinsä, että sen erottaa selkeästi muista merkinnöistä. Jos metsänomistaja kertoo pitävänsö jäniksistä, minun tulee ymmärtää, että hän haluaa jättää hakkuussa esimerkiksi riistatiheiköitä ”.

*Ari Appelgren, koneyrittäjä: ”Metsänomistajalta saa paljon niin sanottua hiljaista tietoa: missä kohtaa metsänpohja on pehmeää, missä on ketunpesä tai mikä mutka metsätiessä aiheuttaa aina ongelmia puunkuljetukselle”.

23.5.2021

Irma Welling

Kooste ”Sadonkorjuun aika” (Metsälehti Makasiini 8/2020)

80-vuotias kuusi

*Pituus 26,8 m

*Läpimitta rimnnankorkeudelta 35 cm

*Tilavuus 1,1 m3

*Hakkuukoneella 4 tukkia (2x5,5 m, 1x5,2 m, 1x4,3 m), yhteensä 1,03 kuutiota, 66,95 € (65 €/m3)

*Latvasta kuusikuitua 0,07 m3, 1,47 € (21 €/m3)

*Tulot yhteensä 68,42 €

*Hehtaarin kuviolta yhteensä 452 m3, tukkia 87 % eli 393 m3, 55 m3 kuusikuitua, 4 m3 lahoa kuusipuuta

*Säästöpuuryhmä 18 m3

*Hehtaarin päätehakkuutulot hakkuutähteistä maksettavat tulot mukaan lukien 27 150 € ja kaikki tulot 30 500 € (ensiharvennus 1 000 €, toinen harvennus 2 500 €) ja menot kiertoaikana 2 500 €/ha.

19.5.2021

Irma Welling

Kooste ”Hirvituhot kuriin” (Erkki Simola, Metsälehti Makasiini 2/2021)

*Hirvituhojen välttämiseksi kannan pitäisi olla 2 hirveä tuhannella hehtaarilla ja naarashirvien kanta pitäisi saada tasoihin uroskannan kanssa.

*metsänomistaja voi vähentää hirvituhoja vaatimalla vuokrasopimuksessa kannan tasoittamista määräämällä metsästysseuran lopettamaan naarashirvien säästämisen.

19.5.2021

Irma Welling

Kooste ”Sellu on hieno tuote” (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 2/2021)

*Puusta tehty sellu ei ole yksi ja yksinkertainen tuote. Sitä tehdään eri puulajeista eri käyttötarkoituksiin.

*Kemin tehtaan sellusta tehdään pehmopapereita, Rauman sellutehdas tekee havusellusta papereita. Uimaharjun valmistaa liukosellua, josta tehdään Kiinassa viskoosia. Puolikemiallisesta kuumahierteestä BCTMP:stä valmistetaan keveitä ja lujia taivekartonkeja. Karboksimetyyliselluloosaa CMC käytetään esim. jäätelön ainesosana. Se estää jääkiteiden muodostuista.

*Sellusta tullaan tekemään suoraan puuvillaa korvaavaa kankaiden raaka-ainetta.

*Tätä kolumnia kirjoittaessani olen syönyt aamiaisen, jonka valmistuksessa uunin pelti pysyi leivinpapaerin ansiosta puhtaana. Aamiaisella kului myös arkki talouspaperia ja ihan hetki sitten paperinenäliina.

19.5.2021

Irma Welling

Kooste ”Älä metsitä ennen sukupolvenvaihdosta” (Mikko Riikilä, Metsälehti 1/2021)

*Keskikokoisen tilan jatkaja maksaa kymmeniä tuhansia euroja ylimääräistä lahja- tai perintöveroa, jos pellot on metsitetty ennen sukupolvenvaihdosta.

*Perintö- ja lahjaverolain 55. ja 56. pykälät tarjoavat muhkeita veroetuuksia tilan pidon jatkajille maatilojen sukupolvenvaihdoksissa. Metsätiloille samoja etuja ei ole.

*Metsätilan arvo lahja- ja perintöverotuksessa määritellään käyvän hinnan arvon mukaan. Käypä arvo perustuu kauppahintoihin tai verottajan perintö- ja lahjavero-ohjeeseen.

*Maatilan arvo johdetaan varallisuusverosta, joka on kunnittain määriteltävä hehtaarikohtainen suure. Lahjaverotuksessa verotettavaa on 40 % tilan varallisuusarvosta.

*Verottajan mukaan metsähehtaarin käypä arvo on E-Savossa 4 000 €. Näin 100 ha:n metsätilan arvo on 400 000 €. Lahjaveroa menee 52 100 €, kun saajia on yksi ja tämä on luopujan lähiomainen.

*Saman kokoisen maatilan varallisuusarvo on 150 520 €, josta verotettavaa on 60 208 € (40 %). Tästä jatkaja maksaa lahjaveroa 5 325 €, siis vajaat puolitoista prosenttia tilan käyvästä arvosta.

*Kun maatalouden jatkaja ostaa maatilan, kauppa katsotaan lahjanluontoiseksi, kun kauppahinta on 50 % tai vähemmän käyvästä arvosta. Maatilan voi siis myydä jatkajalle hieman yli puoleen hintaan ilman lahjaveroseuraamuksia. Lisäksi ostaja saa metsiä koskevalta kauppahinnan osalta metsävähennystä.

*Metsätilojen kaupat ovat lahjanluontoisia, kun kauppahinta on 75 % tai vähemmän.

*Lähisukulaisten kesken tehtävissä sukupolvenvaihdoskaupoissa myyjä ei maksa veroa luovutusvoitosta. Tämä koskee myös metsätiloja, kun tilan omistusaika on ollut 10 vuotta.

*Mikä on maatila ? Pienikin peltoala tekee tilasta maatilan, vaikka metsää olisi runsaasti. Puolen hehtaarin mansikkapelto tai parein hehtaarin heinämaa muuttaa metsätilan maatilaksi. Veroedun voi saada, kunhan saaja jatkaa maanviljelyä viisi vuotta. Viljely tarkoittaa, että pelloilla pyritään tuottamaan tuotteita myyntiin, heinäkin kelpaa. Tilalla ei tarvitse asua eikä viljelyn tarvitse olla päätoimista tai voitollista. Peltojen vuokraamista ei katsota viljelyksi, mutta työt voi teettää ulkopuolisella. Myös sadon voi myydä pystykaupalla.

19.5.2021

Irma Welling


Kooste ”Kiertoaika koivua häätää käävän” (Mikko Riikkilä, Metsälehti 1/2021)

*Lahottajasieni etenee kuusen rungossa 20-40 sentin vuosivauhtia. Tästä syystä kuusen kiertoaikoja ei juurikääpäalueilla kannata venyttää. Kymmenen vuoden odottelu lahottaa 2-4 metriä rungon tukkiosaa lumppikasaan.

*Kuusentaimien istuttaminen lahovikaisen kuusikon jälkeen on huono idea, mutta aika usein niin kuitenkin tehdään.

*Istutuskuusissa juurikääpä lisääntyy vuosi vuodelta juuriyhteyksiä pitkin.

*Tuula Piri: Uudet itiötartunnat päätehakkuussa saattavat vielä pahentaa tilannetta.

*Ainoa keino puhdistaa maa juurikäävästä on kasvattaa kuusikon päätehakkuun jälkeen kiertoaika koivua.

*Jos hirvituhon vaara on pieni, koivut voi istuttaa.

*Kantojen nostaminen lahovikaisen kuusikon hakkuualalta tehostaa juurikäävän torjuntaa. Kokonaan sieni ei häviä, mutta vähenee merkittävästi. Lisäksi maahan jäävät kuusen juuret lahoavat vajaassa kymmenessä vuodessa, ja samalla juurikääpäkasvustot häviävät, edellyttäen, ettei alueelle istuteta kuusta.

*Markku Remes: Lahon vaivaamalle maalle perustetun koivikon alle syntyvät kuusialikasvokset on raivattava pois. Muuten kuusten kannoissa jopa 40-50 vuotta elävä juurikääpä leviää syntyviin kuusiin ja torjunta epäonnistuu.

*Hakkuualojen kulotus ei hävitä juurikääpää metsämaasta.

*Entä jos kuitenkin haluaisi istuttaa kuusia lahon vaivaamalle maalle ? Tapio Silver: Puolet istutustaimista saa lahon, kun etäisyys lahokannosta on alle kaksi ja puoli metriä. Viiden metrin päässä lahopesäkkeestä taimen tartuntariski on pieni. Hyvä idea voisi olla kuusen väljä istutus lahopeäkkeitä väistellen. Muu osa puustoa saisi syntyä luontaisesti. Kun taimia istutetaan tavallista harvempaan, juuriyhteydet jäävät vähäisiksi, joten sienen leviämisvaarakin jää selvästi pienemmäksi.


19.5.2021

Irma Welling

Kooste ”Korvausta tuhoista” ( Liina Kjellberg, Metsälehti 6/2021)

*Valtio korvaa hirvieläinten aiheuttamia tuhoja.

*Metsänomistaja saa korvausta, jos tuhon on vähintään 170 €:n suuruinen.

*”Heikki Kuoppla, Suommen metsäkeskus: ”Nyrkkisääntö on, että Etelä-Suomessa korvauskynnys ylittyy, jos kolmen metrin mittaisen ja puolen hehtaarin suuruisen suositusten mukaan hoidetun männyntaimikon taimista kolmasosa on vaurioitunut pahoin”. Pahoin vaurioituneeksi lasketaan esimerkiksi sellaiset taimet, jotka ovat menettäneet sekä latvakasvaimen että kaikki ylimmän okskiehkuran versot. Pahoin vaurioituneita ovat myös taimet, joiden oksista ja neulasista on syöty yli 75 % tai joiden kuoren pinta-alasta yli 25 % on vaurioitunut.

*Tuhot ilmoitetaan Suomen metsäkeskukseen. Hirvivahinkoarvion teettäminen maksaa vähintään 150 €, joten vahingon suuruutta kannattaa arvioida osoitteesta www.maastotaulukot.fi löytyvällä laskurilla.

*Metsäkauriin aiheuttamia tuhoja valtio ei korvaa. Sen ja myyrien tuhoilta voi suojautua vakuuttamalla metsänsä.

16.5.2021

Irma Welling


Kooste ”Kevät kutsuu taimikkoon” (Liina Kjellberg, Metsälehti 6/2021)

*Valkohäntäpeura ja metsäkauris syövät pääasiassa pieniä taimia, hirvi taas aiheuttaa eniten tuhoja yhdestä kolmeen metrin mittaisissa taimikoissa.

*Timo Saksa, Luke: ”Jos taimista 10-20 % on kuollut ja kuolleita taimia on siellä täällä, niiden voidaan ajatella korvautuvan luonnontaimilla. Jos taas kasvatettavien taimien määrä putoaa hehtaarilla lähelle tuhatta, kannattaa harkita täydennysistutusta.”

16.5.2021
Irma Welling

Kokemuksia nestemäisen boorivalmisteen (Bortrac) levityksestä 5,3 hehtaarin taimikkoon

Peltoon 6 vuotta sitten istutetuissa kuusissa oli paljon monilatvaisuutta. Teetin neulasanalyysin ja sen perusteella kehotettiin levittämään 15 litraa boorilannoitetta (Bortrac) hehtaarille. Levityslaitteen valinnoissa oli kolme vaihtoehtoa 1) pumppukahvalla varustettu reppuruisku tai 2) akkukäyttöinnen reppuruisku tai 3) polttomoottorireppuruisku.

Yli 5 hehtaaria on jo niin laaja alue, että vain akkukäyttöinen ja polttomoottorirepputuisku tulivat kyseeseen. Päätin kokeilla molempia. Ostin Stihl 200 -reppuruiskun (SR 200, ovh 599 €) 10 litran tankilla, jonka paino noin 20 kg täysillä tankeilla. Ensimmäisessä testissä säädöt eivät olleet kohdallaan, kun säiliö tyhjeni alle 5 minuutissa. Säätöä (6 porrasta) kyllä löytyi niin pitkälle, että tankin tyhjenemiseen meni melkein tunti. Tuulisena päivänä booriseos-ilma-sumusta osa karkasi ”harakoille” ja ruiskuttajan päälle. Ehti käydä mielessä, että mitähän se boori tekee ihmiselle. Onhan boori sekä lääke että myrkky. 

Seuraavaksi oli vuorossa jo aiemmin hankittu akkukäyttöinen Battery Power Sprayer 16 litran tankilla (myyjä Agropoint, ovh 160 €) . Hienoa siinä oli portaattomasti säädettävä paine ja akkujen pitkä käyttöaika, 5-7 tuntia. Siinä booriliuos tulee pisaroina eikä ilmaan sekoitettuna. Hyvä ! Mutta, kylläpä tämäkin oli täydellä tankilla painava, 23 kiloa. Kävelyvauhtiini sovitetulla säädöllä ja viuhkasuuttimella vesi-Bortrac-seossuhteeksi tuli 50 % ja tankin ruiskutusajaksi noin 50 minuuttia. 

Jaoin alueen (leveys 270 m, pituus 195 m) kahdeksaan osaan (leveys 34 m, pituus 195 m). Kullekin alueelle Bortracia siis 10 litraa. Kaiken kaikkiaan Bortracia ja vettä kului molempia 78 litraa. Nappisuoritus 5,3 hehtaarille olis ollut 79,5 litraa. Kolmen tankin jälkeen selkää jo pakotti. Onneksi hehtaareita ei ollut enempää. Nyt pitää keksiä uusiokäyttöä Stihl SR 200 reppuruiskulle.








12.5.2021
Irma Welling


Metsien käytöllä on monta puolta (Irma Welling, Metsälehti 9/2021)


Fakta 1 - Ilmastonmuutoksen torjunnan keskiössä fossiiliset polttoaineet

Ilmastonmuutoksen torjunnan keskiössä on fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, öljy, maakaasu) käytön vähentäminen, eivät metsät (Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas: Puurot ja vellit menneet sekaisin suomalaisessa ilmastokeskustelussa. 12.11.2019). Koko maailman tasolla ilmastonmuutosta voidaan torjua tehokkaimmin minimoimalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus energiankulutuksesta oli vuonna 35 % vuonna 2019 (Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus). Kaikki toimet kuten kiertotalous, lämmöntalteenotto, ydinenergia, tuulivoima, aurinkoenergia, puurakentaminen, biopolttoaineet, puupohjaiset tekstiilikuidut, parantavat hiilitasetta. Vaikka hiilen säilyminen sellussa ja bioenergiassa on lyhytaikaisempaa, nekin parantavat hiilitasetta korvaamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähentämällä hiilidioksidipäästöjä ilmaan. 

Fakta 2 - Metsäteollisuuden uudet biotuotetehtaat toimivat jo ilman fossiilisia polttoaineita

Metsäteollisuus on Suomen hyvinvoinnin tukijalka. Uudet biotuotetehtaat kuten Äänekosken tehdas ovat entistä energia-, materiaali- ja ympäristötehokkaampia. Niissä ei käytetä lainkaan fossiilisia polttoaineita vaan ne valmistavat tarvitsemansa energian sivuvirroista. Kuoresta valmistetaan tuotekaasua. Jätevesilietteestä valmistetaan biokaasua ja biopolttoainepellettejä. Tehtaan savukaasuista pestään rikkihappoa tuotannon käyttöön.

Fakta 3 - Metsän hyvä kasvu poistaa ilmasta hiilidioksidia

Suurin osa, 60 %, metsän sitomasta hiilestä on maaperässä ja puustossa osuus on 40 % (Biosoil-tutkimus). Metsien osalta ilmastonmuutoksen torjunnan keskiössä on metsien hyvä kasvu. Vain kasvava metsä sitoo hiilidioksidia ja poistaa sitä ilmakehästä. Hyvää kasvua turvataan nopealla uudistamisella, oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja harvennuksilla. Metsän, jonka kasvu on pysähtynyt, kyky sitoa uutta hiilidioksidia ilmasta hiipuu. Taimikko muuttuu avohakkuun jälkeen noin 20 vuodessa hiilinieluksi ja ryhtyy kasvattamaan hiilivarastoa. Pitkässä aikaikkunassa metsien uudistaminen on ilmastoteko. Ilmaston lämpeneminen ja hyvät metsien hoidon käytännöt ovat lisänneet metsien kasvua. Puuston vuotuinen kasvu Suomessa ylittää hakkuut ja luontaisen poistuman, jolloin metsiin varastoituneen hiilen määrä kasvaa.

Fakta 4 - Metsien suojelu edistää monimuotoisuutta, mutta ei ilmastonmuutoksen torjuntaa

Kasvunsa lopettaneessa metsässä hiili pysyy puumassassa vain niin kauan kuin lahoaminen ja hajoaminen ei ole alkanut. Lahoamisessa hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmakehään. Myös hiilen kertymisen maaperään on osoitettu vähenevän yli satavuotiaissa metsissä.

Fakta 5. Miten avohakkuut ja jatkuvapeitteinen metsänkasvatus eroavat vaikutuksiltaan toisistaan

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus soveltuu parhaiten metsiin, joissa on jo lähtötilanteessa eri-ikäisiä ja -kokoisia taimia ja puita. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen metsissä taimikot ovat usein aukkoisia ja ryhmittäisiä ja elpyvät hitaasti. Jaksollisessa kasvatuksessa saadaan hyötyä jalostetuista taimista ja nopeasta kasvuunlähdöstä. Puuntuotos jatkvapeitteisessä metsänkasvatuksessa on ollut esimerkiksi 15-25 % alhaisempi kuin viljelykuusikoissa. Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuiden hakkuukustannukset ovat korkeammat kuin jaksollisessa kasvatuksessa. Samoin taimikon vaurioitumisia 5-15 metrin pituisilla puilla on tapahtunut hakkuussa 16-20 %. Jatkuvapeitteinen metsätalouden ilmastovaikutukset riippuvat hakkuiden voimakkuudesta ja tahdista. Hiilensidonta ja hiilivarastot molemmilla käsittelytavoilla ovat likimain samanlaisia pitkällä aikavälillä. Molempia metsänkäsittelytapoja tarvitaan erilaisten lajiryhmien turvaamiseksi. Jatkuvan kasvatuksen metsissä juurikäävän kasvuinen leviäminen on tehokkaampaa. Avohakkuun kautta metsän uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden tehokkaaseen juurikäävän torjuntaan esimerkiksi puulajin vaihdon kautta. Vesistövaikutuksia jatkuvalla kasvatuksella on vähemmän, kun jäävän puuston määrällä voidaan säädellä pohjaveden korkeutta. Jatkuva kasvatus soveltuukin monesti parhaiten ojitetuille suometsille.

Fakta 6 - Metsien monimuotoisuuden edistäminen arkimetsänhoidossa

Metsänomistajat ovat sitoutuneet metsien kestävään hoitoon ja monimuotoisuuden edistämiseen. Arkimetsänhoidossa arvokkaat luontokohteet jätetään käsittelemättä, lahopuut säästetään, säästöpuita, kookkaita vanhoja puita, lehtipuita (haapaa, raitaa, pihlajaa, jaloja lehtipuita) ja suojavyöhykkeitä jätetään sekä suojellaan ikimetsiä. Monet metsänomistajat toteuttavat näitä monimuotoisuutta edistäviä toimia laajemmin kuin PEFC ja FSC-metsäsertifikaatit edellyttävät. Suunta on oikea !

Metsänkasvattaja, Irma Welling


Kooste "Suunnittele harvennus huolellisesti" (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 1/2021)


*Ajallaan hyvin tehty ensiharvennus kasvaa hakkuun jälkeen tukia nopeasti. Jos hakkuu myöhästyy, iso osa kasvusta on halpaa kuitupuuta.

*Ensiharvennus kannattaa tehdä puulajista riippumatta aina ns. laatuharvennuksena. Harmittavan suuri osa ensiharvennuksista tehdään vielä alaharvennuksina, jolloin poistetaan pienempiä puita. Ensiharvennuksessa puita kannattaa jättää kasvamaan noin tuhat runkoa hehtaarille.

*Toinen harvennus tehdään myös laatuharvennuksena, silloin poistetaan pääosa vesasyntyisistä lehtipuista. Vesasyntyisistä koivuista tulee kunnollista tukkia harvoin. Jätetään niistä kuitenkin osa hakkaamatta luonnon monimuotoisuutta arvostaen. Erityisen arvokkaita ovat lehtipuut, joista tulee aikanaan järeitä säästöpuita. Toisen harvennuksen voi tehdä ns. yläharvennuksena, jolloin poistetaan myös isompia tukkirunkoja. Hakkuutapa on motokuskeille vaikea ja käytännössä johtaa huomattavasti pidempään kiertoaikaan. Toisessa harvennuksessa Etelä-Suomen reheville maille jätetään 600-700 runkoa hehtaarille.

Irma Welling

30.1.2021

Kooste "Aavistelen isoa avohakkuuta" (Jarmo Sirola, Metsälehti Makasiini 1/2021)


*Itse luulen tuntevani omat metsäni paremmin kuin kukaan sekä myös tietäväni ja ymmärtäväni parhaiten kunkin metsäkuvion tilanteen.

*Nyt nuo tomppelit kekkulat alkavat ohjailla minua ja metsänkäsittelyäni ! Ei kuulkaas suomalainen talonpoika niin vain taivu mielivallan alle. Onhan tässä nähty jo monet hyvät konstit. Kun vaihdettiin pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen, kun valmisteltiin uusia kaavamääräyksiä, kun meinattiin ilmaiseksi ja ilman kuulemista perustaa Natura-alueita. Silloin tehdään aavistushakkuu !

Irma Welling

30.1.2021


Koosteita Mesälehdestä  1/2021


Mikä ihmeen kirosana ? Eero Sala

*Ikimetsädokumentin nostama minikohu osoitti, että yksittäisillä sanoilla on barrikadin eri puolilla eri merkitys.

*Nykymetsätalouden kriitikot kutsuvat talousmetsiä puupelloiksi. 

*Pelloista pidetään hyvää huolta. Pellot ovat läpi historian tuoneet leivän suomalaisiin pöytiin. Vaikea tuosta on vääntää kirosanaa.


Intohimona metsät, Lauri Hetemäki

*Metsäteollisuus, metsähallitus ja metsänomistajat ovat omaksuneet ympäristöasiat osaksi normaalia toimintaa.

*Intohimoinen suhtautuminen metsiin tuottaa aina erilaisia näkemyksiä. Konfliktit kertovat, että suomalaiset välittävät metsistään. 

*Metsäkysymykset ovat nyt EU:n ja Suomen politiikan ytimessä. Politiikan tehtävänä on sovitella yhteen yhteiskunnan metsiin liittyviä erilaisia näkemyksiä.


Paras ostotarjous ja katkoja selville, Valtteri Skyttä, Pauli Rintala, Lauri Tapio

*Miten metsänomistaja arvioi sen, kuka on paras ostaja, kun hän on myymässä puustoa. Eri puunostajat haluavat katkoa puiden runkoja omien käyttötarkotustensa mukaisesti. Metsänomistajan tavoitteena on löytää puunostaja, joka katkoo hakkuukohteen puista eniten tukkipuuta, sillä tukkipuusta saa yli kolminkertaisen hinnan kuitupuuhun nähden. 

*Suomen puukaupan ja puunkorjuun suurin intressiriita on siinä, että metsänomistajalle tuottoisin puiden katkontamalli ei läheskään aina vastaa puunostajalle parasta katkontajakaumaa. Ostaja haluaa katkoa sellaiset pölkyt, jotka maksimoivat hänen tuotantonsa jalostusarvoa. 

*Suoraan puukauppatarjouksia puunostajilta kysyttäessä metsänomistaja saa arviot puutavaralajikertymistä ja tiedot mittavaatimuksista, mutta ei tiedä miten mittavaatimuksia painotetaan käytännössä metsäkoneen kopissa. 

*Metsänhoitoyhdistyksillä on käytössä katkontavertailujärjestelmä, johon hakkuista kertyneitä tietoja syötetään puunostajakohtaisesti. Aineisto kertoo, miten eri puunostajat ovat katkoneet samankaltaista ja -kokoista puustoa. Järjestelmään syötetään hakkuusen tulevan puuston perustiedot (litrakoko, eri puutavaralajien kertymät), järjestelmä vertaa tietoja aiempaan ja antaa tuloksena puukauppa-arvion ja katkontaennusteen sekä tukkiprosentin. Puiden litrakoon ja tukkiprosentin avulla verrataan, miten kukin puunostaja on saanut tietynkokoisesta puustosta tukkipuuta aikaiseksi. 


Kiertoaika koivua häätää käävän, Mikko Riikkilä, Hannu Justen, Tuula Piri, Hannu Niemelä, Markku Remes, Timo Silver, Antti Uotila

*Luonais-Suomen päätehakkuilla lahon osuus voi kohota 10-15 prosenttiin hakkuukertymästä. Pahimmillaan pelloille istutetuista kuusista yli puolet saattavat jo 40-50 vuoden iässä olla lahooja. 

*Lahopölkkyjen kantohinta energiapuuna jää alle kolmannekseen tukin hinnasta.

*Lahottajasieni etenee kuusen rungossa 20-40 sentin vuosivauhdilla ylöspäin. Kymmenen vuoden odottelu lahottaa 2-4 metriä rungon tukkiosaa lumppikasaan. Kuusikoiden kiertoaikoja ei juurikääpäalueilla kannata venyttää. 

*Kantojen nostaminen lahovikaisen kuusikon hakkuualalta tehostaa juurikäävän torjuntaa. Kokonaan sieni ei häviä, mutta vähenee merkittävästi. Maahan jäävät kuusen juuret lahoavat vajaassa 10 vuodessa ja samalla häviävät juurikääpäkasvustot- edellyttäen, ettei  alueelle istuteta kuusta. Kantojen nostossa maan pinta rikkoutuu, joten luontaiselle tai kylvetylle koivun siemenelle riittää itämisalustaa ilman erillistä muokkausta.

*Kuusentaimien istutus lahovikaisen kuusikon jälkeen on huono idea, mutta aika usein niin kuitenkin tehdään. Istutuskuusissa juurikääpä etenee vuosi vuodelta juuriyhteyksiä pitkin. Päätehakkuuseen mennessä lahoa on todennäköisesti enemmän kuin aiemmassa puusukupolvessa. Uudet itiötartunnat saattavat vielä pahentaa tilannetta.

*Jos kuitenkin haluaisi istuttaa kuusia lahon vaivaamalle maalle, silloin on vältettävä kuusien istuttamista lahojen kantojen lähelle. Puolet istutustaimista saa lahon, kun etäisyys lahokannosta on 2,5 metriä. 5 metrin päässä lahopesäkkeestä taimen tartuntariski on hyvin pieni. Hyvä idea voisi olla kuusen väljä istutus lahopesäkkeitä vältellen. Keskimäärin neljän metrin istutusvälillä muodostuisi tuleva tukkipuusto. Muu osa puustosta saisi syntyä luontaisesti. Kun taimia istutetaan tavallista harvempaan, juuriyhteydet jäävät vähäisiksi, jolloin sienten leviämisvaarakin jää selvästi pienemmäksi.

*Ainoa keino puhdistaa maa juurikäävästä on kasvattaa kuusikon päätehakkuun jälkeen kiertoaika koivua. Samalla voi säästää uudistamiskuluissa. Koivun taimikko syntyy, kun maa muokataan kevyesti ja hakkuualalle tai sen reunaan jätetään muutama rauduskoivu. Syntyvä koivutiheikkö kestää hirvien syöntiä istutustaimia paremmin. Kylvöä voi kokeilla, jos metsänomistaja haluaa hyödyntää koivun huimia jalostushyötyjä. Säästeliäs voi kylvää 100 grammaa jalostettua koivun siementä hehtaarille luontaisen koivun siementymisen tueksi. Jos hirvituhon vaara on pieni, koivut voi istuttaa.

*Lahon vaivaamalle maalle perustetun koivikon alle syntyvät kuusialuskasvokset on raivattava pois. Muuten kuusten kannoissa jopa 40-50 vuotta elävä juurikääpä leviää syntyviin kuusiin ja torjunta epäonnistuu.

*Hakkuualojen kulotus ei hävitä juurikääpää metsämaasta.

*Jatkuva kasvatus on huono idea juurikäävän saastuttamilla mailla. Eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa taimet syntyvät usein ryhmittäin, mikä tehostaa juurikäävän leviämistä, koska taimilla on runsaasti juuriyhteyksiä.

*Tiheiden havupuutaimikoiden harvennus vain talvella. Juurikääpä voi kesällä tartuttaa myös pieniä kuusen – ja männynkantoja. Pääosin kuusentaimikoita hoidettaessa kaadetaan lehtipuita, eikä juurikääpä tartu niiden kannoista.


Tuhohyönteiset on otettava vakavasti, Matti Kärkkäinen

*Lahopuun lisääminen metsissä on hyvä tavoite, mutta samalla kannattaa pitää omat ja naapureiden metsät terveinä ja elinvoimaisina välttämällä liiallista tuhohyönteisille sopivan lisääntymismateriaalin tarjoamista.

*Havununnalle maistuvat kuusen ja männyn neulaset ja paremman puutteessa myös lehtipuut. Havununnan munat selviävät vielä 29 C pakkasista, joten lauhtuvat talvisäät lisäävät riskiäpitkälti Keski-Suomeen asti. Pahimmat tuhot saattavat syntyä nunnien syötyä neulaset ja heikentäessä puita niin, että kirjanpainajat pääsevät valloilleen aiheuttaen varsinaisen puiden kuoleman.

*Runsaat metsiin jätetyt tuulenkaatokuuset saattavat aiheuttaa kaarnakuoriaisten masiiviesiintymisiä.

*Mäntyä vaivaavat ytimennäivertäjätuhot ovat edelleen todellisia. Kuoren alla lisääntyvät ytimennäivertäjät siirtyvät syömään mäntyjen latvusta. Ontoksi kalutut versot putoilevat maahan ja latvus harsuuntuu. Pahimmillaan latvukset saattavat kuivua kokonaan. 


Älä metsitä ennen sukupolvenvaihdosta, Mikko Riikkilä, Väinö Sikanen

*Maatilan pidon jatkajalle on tarjolla muhkeita veroetuuksia, joita ei ole tarjolla metsätilan jatkajalle. Maatilan arvo johdetaan varallisuusarvosta, joka on kunnittain määriteltävä hehtaarikohtainen suure. Perintö- ja lahjaverotuksessa verotettavaa on 40 % tilan varallisuusarvosta. Metsätilan arvo perintö- ja lahjaverotuksessa määritellään käyvän arvon mukaan. 

*Kuinka suuri veroetu on ? Jos 100 hehtaarin metsätilan arvo 400 000 euroa. Veroa menee 52 100 euroa, kun saajia on yksi ja tämä on luopujan lähiomainen. Samankokoisen maatilan varallisuusarvo on 150 520 euroa, josta verotettavaa on 60 208 euroa. Tästä jatkaja maksaa veroa 5 325 euroa, vajaat 1,5 % tilan käyvästä arvosta.

*Jos maatilan jatkaja ostaa tilan, kauppa katsotaan lahjanluontoiseksi, kun kauppahinta on 50 % tai vähemmän kyävästä arvosta. Metsätilojen kaupat ovat lahjaluontoisia, jos kauppahinta on 75 % prosenttia tai vähemmän.

*Mikä on maatila ? Pienikin peltoala tekee tilasta maatilan, vaikka metsää olisi runsaasti. Puolen hehtaarin mansikkapelto tai parin hehtaarin heinämaa muuttaa metsätilan maatilaksi. 

*Kuka voi saada veroetuuden ? Kuka tahansa, kunhan jatkaa maanviljelyä 5 vuotta. Viljely tarkoittaa, että pelloilla pyritään tuottamaan tuotteita myyntiin, heinäkin kelpaa. Tilalla ei tarvitse asua eikä viljelyn tarvitse olla päätoimista tai voitollista. Peltojen vuokraamista ei katsota viljelemiseksi, mutta työt voi teettää ulkopuolisilla. Myös sadon voi myydä pystykaupalla. Ratkaisevaa on, että viljelyä jatketaan viipymättä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tämä tarkoittaa yleensä seuraavan satokauden alusta. Sukupolvenvaihdoksen veroetuuksien saaminen ei edellytä peltojen kuulumista EU-tukien piiriin. Riittää, että peltoja on hoidettu niin, että viljely voidaan aloittaa välittömästi. Tämä ehto täyttyy, kunhan heinät on niitetty tai pelto kynnetty. 

Irma Welling

15.1.2021

Sydänpuun lahonkestävyys ja puun kuoren stilbeenien hyödyntäminen (Aura Pilkama, MT Metsä 3.1.2021, Anni Harju ja Susanna Pulkka, Luke, BioKokkola-seminaari 2015, Antti Kivimäki, Helsingin yliopisto 15.6.2014)


BioKokkola-seminaari

*Sydänpuu on rungon ytimessä olevaa kuollutta solukkoa. Sille on luontaista lahonkestävyys. Lahonkestävyyttä selittävät sen fenoliyhdisteet, tyypillisesti stilbeenit. Sydänpuun stilbeenipitoisuudella voidaan ennustaa sen lahonkestävyyttä.

*Kestävä männyn sydänpuutavara on realistinen vaihtoehto kyllästetylle puutavaralle.

*Laadultaan tasaisen lahonkestävyyden omaavan sydänpuutavaran markkinoille tuottaminen edellyttää lajittelua ja lajitelmille ”tuoteselostetta”.

MT Metsä

*Sydänpuu ei sinisty eikä homehdu.

*Sydänpuu ei ime vettä herkästi ja on siksi melko muotopysyvää, mikä on hyvä ominaisuus esimerkiksi ikkuna- ja ovipuitteissa.

*Sydänpuun ominaisuuksia ei tunneta hyvin eikä markkinoilta löydy männyn sydänpuuta sahatavaralajina. Pieniltä sahoilta voi saada sydänpuutavaraa, mutta se ei ole laatulajiteltua kemiallisessa mielessä.

*Puuyksiöiden lahonkesto-ominaisuuksissa on eroa, eikä niitä voi silmämääräisesti havaita. Ongelman avuksi tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, missä UV-säteet pystyvät erottamaan runsaasti stilbeenejä sisältävän puun.

Helsingin yliopisto

*Esimerkiksi kuusen kuoressa stilbeeniä on vähimmillään prosentti, enimmillään 10 % kuoren painosta. Kuusen kuori on ollut metsäteollisuudelle lähinnä jämäaine, joka sopii lähinnä poltettavaksi energiatuotannossa.

*Stilbeenit ovat luonnon antioksidantteja, joiden avulla puut puolustautuvat lahottajasieniä ja tuholaisia vastaan.

*Stilbeenejä voisi hyödyntää termiittien karkottamiseen tai puun suoja- ja kyllästeaineena perinteisten kemikaalien sijasta.

*Stilbeeneistä yritetään myös kehittää syöpälääkkeitä. Ne voisivat suojata ihmissoluja esimerkiksi paksunsuolensyövän etenemistä vastaan.

7.1.2021, Irma Welling

Onko tarpeeksi taimia ? (Sami Karppinen, Metsälehti 22/2020)

Muokattu maa taimettuu tasaisemmin:

*Metsäneuvoja Laura Rantanen, Suomen metsäkeskus: Ilman muokkausta rehevillä kasvupaikoilla on pahimmillaan vain kastikkaa, vadelmaa ja pihlajaa, eikä kasvatettavia puita ollenkaan. Ilman muokkausta luontaisia taimia syntyy ryhmittäisesti ja mäntyjä usein lähinnä siemenpuiden ympärille. Toimivaksi on havaittu luontaista uudistamista ja viljelyä yhdistävä menetelmä, jossa mäntysiemenpuita on jätetty mäkien harjanteille ja maa on laikutettu. Rehevämmät notkanteet on sitten mätästetty ja viljelty kuuselle.


Jatkuvan kasvatuksen hakkuut lisääntyneet hitaasti (Sami Karppinen, Metsälehti 22/2020)

Turvemaiden metsiä uudistetaan luontaisesti:

*Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes, Suomen metsäkeskus: Eniten jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat lisääntyneet turvemaiden metsissä. Turvemaillakaan ei ole tarkoituksenmukaista välttää maanmuokkausta, kunnostusojitusta tai viljelyä, jos metsänomistajan pääasiallinen tavoite on puuntuotanto. Esimerkiksi tiheä varpukasvillisuus ja puustosta maahan varissut karike voivat hidastaa turvemailla metsän luontaista uudistamista jopa vuosikymmeniä. Myös juurikäävän saastuttamilla turvemailla on perusteltua uudistaa metsä viljelemällä. Jatkuvaa kasvatusta ja luontaiseen uudistamiseen tai viljelyyn perustuvaa jaksollista kasvatusta ei tulisi nähdä toistensa vastakohtina, vaan toisiaan täydentävinä menetelminä. Jokaiselle metsikölle tulee valita metsänomistajan tavoitteiden ja kasvupaikan mahdollisuuksien mukainen hakkuumenetelmä.


Kaistaleilla vedenpinta kuriin (Tiia Puukila, Metsälehti 22/2020)

*Uskallanko tehdä turvemaametsän päätehakkuun vai joudunko samalla kunnostamaan ojat ? Vaihtoehtona ojien perkuulle voi kokeilla kaistalehakkuuta. Siinä metsään hakataan kaistaleita. Ympäröivä pystyyn jäävä puusto sitoo ravinteita, haihduttaa ja estää veden pintaa nousemasta yli kriittisen rajan. Jotta puusto säilyy elinvoimaisena, saisi vedenpinta nousta korkeintaan noin 30 sentin päähän maanpinnasta. Kaistalehakkuu on nähty yhdeksi mahdollisuudeksi hillitä turvemaiden ravinne- ja kasvihuonepäästöjä.

*Tornatorin metsätalouspäällikkö Maarit Sallinen: Sopivia kohteita kaistalehakkuuseen ovat ojitetut turvemaat, joissa vesitalous ei ole valmiiksi ongelma, mutta saattaa muodostua sellaiseksi ilman kunnostusojitusta perinteisen päätehakkuun seurauksena.

*Metsän uudistaminen reunametsän siemenistä vie 3-4 vuotta, Maanmuokkausta kaistaleen taimettuminen ei välttämättä vaadi. Jos alueella on jo valmiiksi taimia, maata ei muokata. Monesti paksuturpeiset turvemaat, joissa on runsas varpukerros pinnassa, vaativat taimettuakseen muokkausta. Maanmuokkaukseksi voi riittää maanpinnan rikkoutuminen puiden korjuussa. Metsäkoneilla voidaan kulkea eri kohdissa kaistaletta, jolloin maanpinta rikkoutuu laajemmalta kohdalta. Vaihtoehtona on kevyt erillinen maanmuokkaus.

*Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala: Kaistalehakkuu liittyi aikanaan luontaiseen uudistamiseen, mutta nämä voidaan tarvittaessa viljellä, jotta saadaan nopeammin uusi puusto kasvamaan. Kaistaleen kevyt maanmuokkaus ja kuusen istutus varmistavat uuden puuston kasvuun lähdön, mikäli alalla ei ole valmiiksi kuusialikasvustoa.

*Kuuselle sopiva kaistaleleveys on noin 20-30 m, männylle enenintään 50 m, jos siementävää puustoa on kaistaleen kummallakin puolella.

*Kaistalehakkuusta on mahdollista siirtyä jatkuvaan kasvatukseen, mutta jäljelle jäänyt puusto voidaan päätehakata myöhemmin. Odota, että taimikko varttuu vähintään 1,3 metriseksi, mieluiten 3-4 metriseksi, ennen kuin hakkaat jäljelle jääneen puuston. Vasta sitten kaistaleelle varttunut taimikko pystyy huolehtimaan vuorostaan vesitaloudetsa ja ravinteiden sitoutumisesta.

*Kaistalehakkuussa ei tarvitse ajaa kasvamaan jäävien puiden vierestä. Kaistaleen korjaaminen ei juuri eroa kustannuksiltaan päätehakkuusta.


Väärä syntipukki (Valtteri Skyttä, Metsälehti 22/2020)

*Hinskalan yhteismetsän toimitsijamies Juha Pohjonen: Fossiilisten polttoaineiden käytöllä ei tunnu olevan mitään merkitystä, vaan kaikki ratkaistaan Suomen metsissä. Tuntuu, että paine kohdistuu tällä hetkellä enemmän hiilen sitojaan eikä hiilidioksidin päästäjään.

*Hiilikeskustelussa on nostettu esille, että talousmetsän peruskasvu ai sovi kauppatavaraksi, vaan kaupattavaa voisi olla metsän hiilensidontaan tehty lisäys, kuteb lannoittamalla aikaansaatu lisäkasvu tai joutoalueen metsitys.


Suomen suurimmat puut (Valtteri Skyttä, Metsälehti 22/2020)

*Suomen suurin puu on tiettävästi heinolalaisesta puistosta löytyvä lehtipuu tsarinpoppeli, 30 kuutiota ja 34,5 m.

*Suomen pisin puu on Punkaharjulle istutettu 47-metrinen euroopanlehtikuusi. Puun tilavuus on 10 kuutiota.

*Pisin mitattu luonnonpuu kasvaa Vesijaon alueella Päijät-Hämeessä. Noin 150-vuotiasalla

metsäkuusella on mittaa hieman päälle 45 metriä.


Minkä arvoinen on suuri tukkipuu ? (Valtteri Skyttä, Metsälehti 22/2020)

*Metsäkoneenkuljettaja Janne Seppänen: Aukkohakkuissa tukkirunkojen keskikoko on Etelä-Savossa 0,6-1 kuutiota. Tukkipuusto on keskimäärin kuution kokoista hoidetuissa metsissä, jos harvennushakkuut on tehty oikeaan aikaan. Metsissä, joissa ei ole tehty harvennushakkuita, ei ole rungossa kuin 0.3-0,4 kuutiota. Ylijäreää puuta voi päätyä selluksi katkontavaikeuksien takia. Useamman kuution kokoisten puiden kaataminen on metsäkoneelle työlästä. Vaneritehtaalle ei voi toimittaa yli 75 senttiä paksua rungon osaa.

*Kuusitukin keskikantohinta oli marraskuussa Etelä-Suomessa päätehakkuilla noin 62 €. Jos keskimääräinen tukkipuu on kuution kokoinen ja jos sen rungosta saadaan tukkia 90 % osuudella, yhden päätehakkuuukuusen arvo on 50-60 €.


Sallan yhteismetsä kokeilee tavanomaista harvempaa viljelytiheyttä: tavoitteena päästä eroon tappiollisista ensiharvennuksista (Kari Lindholm, MT Metsä 9.12.2020)

*Sallan yhteismetsän toiminnanjohtaja Tapio Sinkkilä ja suunnittelija Kirsi Tahvanainen sekä Antti Lumijärvi: Ei ole mitään järkeä kasvattaa sellaista puuta, josta ei tule tuottoa. Perinteinen koneellinen ensiharvennus manuaalityönä tehtävine ennakkoraivauksineen on käytännössä täysin kannattamatonta, sillä kantorahatulo hupenee kokonaan töihin. Kun taimikot kasvatetaan riittävän harvassa asennossa ja ensiharvennusta lykätään, puuston poistuma, keskijäreys sekä metsätalouden kannattavuus ovat aivan eri luokkaa kuin perinteisellä kasvatusmallilla. Sallan yhteismetsä kokeilee perinteisistä metsänhoitosuosituksista poikkeavaa kasvatusmallia, jossa viljelytaimikko harvennetaan perinteisen 2 000 rungon hehtaaritiheyden sijasta noin 1 600 runkoon. Syyt ovat puhtaasti taloudelliset. Koealoilla järeyskehitys pysähtyi ylitiheyteen jo 25–27 vuoden iässä, kun ensiharvennukset tehdään 30–35-vuotiaaseen metsään. Mikäli Sallan yhteismetsän uusi kasvatustaktiikka poikii hyviä tuloksia, jatkossa taimikoiden kasvatustiheys saattaa olla vielä huomattavasti harvempikin kuin 1 600 runkoa. Jos taimikot harvennettaisiin vaikkapa 1 000 rungon asentoon, ja toimenpiteen seurauksena järeytyneen metsän harvennuksen ajankohtaa lykättäisiin perinteisestä ensiharvennusiästä 35–40 vuoden ikään, saanto olisi jo merkittävältä osalta tukkia.


Irma Welling
9.12.2020

Joko kaadetaan ? (Sami Karppinen, Metsälehti Makasiini 7/2020)


*Kuusen taloudellisessa arvossa tapahtuu sen elinaikana kaksi merkittävää harppausta. Ensimmäinen tapahtuu parinkymmenen vuoden iässä, kun kuusi saavuttaa ainespuun mitat, eli sille syntyy arvoa kuitupuuna. Toinen, huomattavasti suurempi isompi, harppaus tapahtuu 30-40 ikävuoden välillä, kun puu saavuttaa tukkipuun mitat.

*60-vuotiaana kuusi on tilavuudeltaan noin 670-litrainen. Puu kasvaa tilavuutta nyt parinkymmenen litran eli noin kolmen prosentin vuosivauhtia.

*70-vuotiaana sen tilavuus on jo noin 900 litraa ja sen tilavuudesta 90 % on tukkipuuta. Tukin 60 euron ja kuitupuun 20 euron kuutiohinnalla puun arvoksi muodostuu noin 50 euroa.

*Keskisuomalaisessa kuusikossa kasvaa puuta 322 kuutiota hehtaarilla. Puustosta tukkipuuta on noin 70 % ja loput 30 % kuitupuuta. Puuston arvo on noin 13 000 euroa. Puusto kasvaa vuosittain edelleen noin 8 kuutiota. Puuston arvo kasvaa vuosittain noin 350 eurolla. Arvokasvuprosentti saadaan jakamalla arvokasvu puuston kokonaisarvolla. Tulokseksi saadaan 2,7 %.

*Mitä suurempaa tuottoprosenttia metsänomistaja tavoittelee, sitä varhaisemmassa vaiheessa metsä pitää päätehakata. Maltillinen 2 % tuotto-odotus ohjaa kasvattamaan metsää noin 80 vuotiaaksi. Jo 1 % nosto tuotto-odotuksissa lyhentää kiertoaikaa merkittävästi. 3 % tuottoa tavoittelevan metsänomistajan kannattaa päätehakata kuusikko jo noin 60 vuoden iässä.

*Periaatteessa metsän kasvattaminen on järkevää niin kauan, kuin pääoman tuottovaatimuksen huomioon ottava arvokasvuprosentti pysyy nollaa suurempana. Jos metsäomaisuudelle ei aseteta mitään tuottovaatimuksia, päätehakkuu siirtyy, kunnes vuotuisen luonnonpoistuman arvo ylittää vuotuisen arvokasvun.


30.11.2020

Irma Welling


Energiapuusta (Tiia Puukila Metsälehti Makasiini 7/2020) 


*Energiapuujakeita ovat latvusmassa ja kannot sekä karsittu rankapuu ja karsimaton kokopuu. 

*Erilliskorjuussa metsästä korjataan vain energiapuuta. Integroiduksi korjuuksi kutsutaan korjuuta, jossa metsästä otetaan talteen samanaikaisesti energia- ja kuitupuuta. 

*Tyypillinen energiapuukohde on riukuuntunut 15-20 vuotias metsä. Kohde kaipaa kiireellistä harvennusta, mutta rungon keskikoko ei riitä kannattavaan ensiharvennukseen. Rungot ovat keskimäärin alle 70-litraisia ja läpimitaltaan alle 12-senttisiä. 

*Kemeran mukaan nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarilta. Jos nuoren metsän hoidon yhteydessä korjataan pienpuuta, voidaan tukea korottaa 200 eurolla, jolloin tuki on 430 euroa hehtaaria kohti. Kohteen tulee olla kooltaan vähintään 2 hehtaaria. Puuston keskiläpimitta saa olla enintään 16 senttiä ja pienpuuta tulee kertyä hehtaarilta vähintään 35 kuutiota Etelä-Suomessa. Poistettavia runkoja pitää olla Etelä-Suomessa yli 1500 kappaletta hehtaarilla. Korjattavien runkojen kantoläpimitan on oltava vähintään 2 senttiä.

*Pieniläpimittaisen riukuuntuneen metsän energiapuun korjuuseen voidaan käyttää yhdistelmäkonetta, joka sekä hakkaa että kuljettaa energiapuun tienvarteen. Giljotiiniterällä ja rungot niputtavalla keruupäällä varustettu kaivinkone soveltuu energiapuun korjuuseen etenkin pellonreunoilta. 

*Vaihtoehtona on myös raivata ohuinta puustoa pois metsurityönä. Käytännössä keskiläpimitaltaan alle 7 senttinen puusto hoituu raivaussahalla. Sen jälkeen odotetaan puuston järeytymistä muutama vuosi ja tehdään ensiharvennus.

* Kannattavinta energiapuun korjuu on kovan maan kesäkorjuukelpoisissa leimikoissa, joissa energiapuuta ei kulu ajourien havutukseen. Metsäkuljetusmatkan tienvarsivarastolle tulisi olla kohtuullinen, korkeintaan 300-400 metriä.

30.11.2020
Irma Welling




Kooste ”Harvenna järkevästi” ( Mikko Riikilä, Metsälehti 15/2020)


Asiantuntijoiva ovat olleet Jari Hynynen ja Saija Huuskonen Lukesta.

*Harvennukset tuovat noin kolmanneksen kiertoajan kuluessa kertyvistä hakkuutuloista vuosikymmeniä ennen päätehakkuuta.*Ensiharvennuksessa määritellään puuston rakenne vuosikymmeniksi. Silloin on syytä säästää riittävästi lehtipuita. Niitä ei sen jälkeen tule lisää.

Männiköt-Männiköt ensiharvennetaan 13-16 metrin pituusvaiheessa 900-1000 runkoon hehtaarilla. Männiköt voidaan vaihtoehtoisesti ensiharventaa jo 11-12 metrisinä. Tällöin poistetaan isoja, oksikkaita ja muuten huonolaatuisia puita ja tehdään tilaa parhaille puille, jolloin männiköiden laatu paranee.-Männikön toinen ja mahdollinen kolmas harvennus voidaan tehdä yläharvennuksina, joissa korjataan suurimpia puita.-Vanhan männikön harventaminen on riskitön keino pidentää kiertoaikaa.Kuusikot-Kuusi ei kärsi ylitiheydestä yhtä herkästi kuin mänty ja koivu.-Kuusikko ensiharvennetaan 20-30 vuotta istutuksen jälkeen. Tällöin puut ovat 13-16 metrisiä. Hehtaarille jätetään 900-1000 runkoa.-Toisen kerran kuusikko harvennetaan 10-25 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Tällöin voidaan yläharventaa metsikön suurimpia puita.-Juurikääpäalueilla kuusikot voi kasvattaa päätehakkuuseen vain yhden harvennuksen kasvatusohjelmalla ja suhteellisen lyhyellä kiertoajalla. Kuusikko harvennetaan noin 800 runkoon hehtaarilla, jotka kasvatetaan päätehakkuuseen. Istutustiheyttä voidaan alentaa noin 1200-1400 taimeen hehtaarilla. Silloin kiertoajan ainoaa harvennusta voidaan siirtää tavallista ensiharvennusta myöhempään ajankohtaan. Lehtipuiden kasvattaminen kuusikon sekapuina hidastaa juurikäävän leviämistä.-Hakkuukypsyyden saavuttaneita vanhoja kuusikoita ei pidä harventaa. Puiden elinvoima heikkenee ja tuhoriski kasvaa. Kuusikot kannattaa kasvattaa täystiheinä kiertoajan loppusuoralla myös siksi, että pintapintakasvillisuus pysyy varjossa niukkana, eikä haittaa päätehakkuun jälkeen istutettuja taimia.Koivikot-Istutuskoivikko ensiharvennetaan, kun valtapuut ovat 13-15 metrisiä. Ensiharvennusta ei pidä lykätä. Ylitiheys heikentää koivikon kasvukuntoa nopeasti.-Toisen kerran koivikko harvennetaan 10-20 vuotta ensiharvennuksen jälkeen. Kasvamaan jätetään 350-450 puuta hehtaarille, siis noin puolet harvennusta edeltävästä runkoluvusta.-Koivikko päätehakataan 45-55 vuotiaana.-Vanhenevat koivut lahoavat herkästi, eikä sitä voi harventamalla estää.

31.8.2020Irma Welling

Kooste metsäsertifioinnista (Sami Karppinen, Metsälehti Makasiini5/2020)



Miksi FSC-sertifiointia markkinoidaan metsänomistajille nyt aktiivisesti ?
*Kuluttajat vaativat FSC-sertifioituja tuotteita. Bisnes käy usein paremmin, kun tuotteissa on FSC-leima.

Kenelle tai millaiselle metsätilalle FSC-sertifiointi sopii ?
*FSC-sertifiointi ottaa entistä paremmin luontoarvot huomioon. Erityisen hyvin FSC sopii metsänomistajille, jotka ovat jo suojelleet tai muuten jättäneet talouskäytön ulkopuolelle vähintään 5 prosenttia omistamastaan metsämaasta.

Kannattaako metsäsertifiointi vaihtaa PEFC:stä FSC:hen ?
*Samalla metsätilalla voi olla voimassa sekä PEFC- että FSC-sertifiointi. Puun käyttäjä voi hyödyntää lopputuotteessa sitä sertifiointimerkintää, jota kulloinkin tarvitaan.Samasta puusta valmistettuun sahatavaraan voidaan tarvita PEFC-merkintää, kun latvakuidusta tehtyyn kartonkikuppiin tarvitaan FSC-merkintää.

Onko metsäsertifiointi metsänomistaja – vai metsätilakohtainen ?
*Sertifiointi on kiinteistökohtainen. Metsänomistaja voi valita vapaasti ne metsätilat, jotka hän haluaa sertifioida.

Mitkä ovat metsänomistajan näklökulmasta keskeisimmät erot PEFC:n ja FSC:n välillä ?
*Keskeisimmät erot liittyvät metsätalouden ulkopuolelle jätettävien ja erikoiskasvatuskohteiden osuuteen, joille on FSC:ssä asetettu minimitavoitteet.
*FSC edellyttää, että 5 prosenttia metsämaasta on suojeltava kokonaan. Lisäksi viittä prosenttia on hoidettava ”pehmeämmin keinoin”, joihin luetaan muun muassa jatkuva kasvatus.
*FSC-sertifioinnissa suositaan lehtipuustoa kaikissa metsänkasvatusvaiheissa. FSC:ssä on määritelty joukko aina säästettäviä arvokkaita luontokohteista sekä HCV -kohteita, joissa metsien käyttöä rajoitetaan jollain tavalla.
*Suurin ero on järven rantaan jätettävässä suojavyöhykkeessä. FSC vaatii rantaan 20 metriä leveän hakkuiden ulkopuolisen suojavyöhykkeen, jolla sijaitsevia puita ei lasketa säästöpuiksi. Tämä alue voidaan kuitenkin laskea mukaan FSC:ssä vaadittavaan viiden prosentin suojeluosuuteen. PEFC:ssä suojavyöhykettä on jätettävä 10 metriä ja vyöhykkeelle jätetyt puut voidaan laskea säästöpuiksi.
*Molemmat sertifikaatit vaativat jättämään alueelle vähintään 10 säästöpuuta hehtaarille. PEFC-sertifioinnissa säästöpuiksi lasketaan elävät yli 10 senttiset puut ja järeät lahopuut, kun FSC edellyttää vähintään 20 senttisiä (Pohjois-Suomessa 15 cm) eläviä säästöpuita.

Entä jos metsää ei ole sertifioitu ?
*Suomessa on ainakin toistaiseksi löytynyt ostajia myös sertifioimattomalle puulle.
Jos metsätilaa ei ole sertifioitu, metsäalan toimijat soveltavat puunkorjuussa ja metsänhoidossa lain vaatimuksia sekä Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia.


22.8.2020
Irma Welling

Kooste Maanmuokkaus-Hyvä alku metsälle (Markku Pulkkinen, Aarre 5/2020)


Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo, Tapio Oy:

*Mätästyksen voi tehdä laikku-, kääntö-, ojitus- tai naveromätästyksenä.

Ojitus- ja naveromätästyksessä mättäät tehdään ojista kaivetusta maasta.
Laikkumätästyksessä kaapaistaan laikku maasta ja käännetään se kuopan viereen ylösalaisin. Kuoppien ei pitäisi olla yli 25 cm syvyisiä. 
Kääntömätästyksessä kaapaistu laikku pudotetaan ylösalaisin samaan kuoppaan, josta se on nostettu. Jos haluaa pinnan pysyvän tasaisena ilman kävelyä haittaavia kuoppia, kannattaa valita kääntömätästys. 
Välimuodoksi äestyksen ja kaivinkonemätästyksen rinnalle on tullut jatkuvatoiminen eli Bräcke-mätästys, jossa metsätraktorin perään kiinnitettävä laite raapii mättäitä tai laikkuja valinnan mukaan määrävälein kahteen riviin. Bräcke mätästys/laikutus sopii kuivahkoille paikoille ja karkeille maalajeille kuten hiekka- ja hietamaille. Saville ja hiesulle se ei sovi eikä mätästettävä alue saa olla kovin kivinen eikä veden vaivaama.

*Maanmuokkaustapaa pitää vaihdella kasvupohjan mukaan. Ammattitaitoisen muokkaajan merkki on, että muokkaustapaa vaihdellaan maaston muotojen ja kosteusolojen mukaan.Samalla uudistusalalla voi olla tarpeen käyttää kuivissa ja kivisissä kohdissa laikutusta, keskikarkeissa kohdissa laikkumätästystä ja soistuneissa kohdissa naveromätästystä.


*Kaivinkonemätästys on todettu kuusella ja rauduskoivulla parhaaksi muokkaustavaksi.


*Karummilla kasvupohjilla tapahtuvassa männyn kylvössä riittää, että maanpinta raavitaan rikki äestämällä tai laikuttamalla. Äestys lisää koivuvesakon raivaustarvetta mätästykseen verrattuna.


*Savimaat kannattaa muokata siten, etteivät mättäät pääse kuivumaan ja kovettumaan ennen istutusta.


Jatkokeskusteluissa Kalle Vanhatalo toi vielä esille:


*Kaivurikuljettajalla olisi hyvä olla työmailla mukana mätästyskauhan/levyn lisäksi ojien kunnostukseen tai pienien naveroiden tekemiseen soveltuva kauha. Vesitalouden järjestelystä ja siinä tehtävästä vesiensuojelusta on hyvä sopia aina tilausvaiheessa, niin säästytään jatkoharmeilta niin puuntuotannon kuin luonnonhoidon näkökulmasta. 

*Savisilla mailla mättäät olisi parempi tehdä normaalia matalampina ja lisäksi taimet tulisi istuttaa nopeasti ennen mätäspintojen kuivumista ja kovettumista. Laikkumätästys olisi voinut olla tässä tapauksessa parempi vaihtoehto. Jos taimipaakku jää pelkkään savikerrokseen, jää juuriston kehitys heikoksi. Tärkeää olisi, että taimipaakku asettuisi humuskerrokseen.


*Kiviset maastokohdat on yleensä paras laikuttaa, koska hyvien mättäiden tekeminen ei onnistu. Laikutuksessa  kaivurilla raavitaan pintamaata rikki, jotta istutus tai kylvö onnistuu."

Tiedoksi, että lisätietoa metsänhoidon parhaista käytännöistä ja vaihtoehtoista löytyy metsänhoidon suosituksista


https://www.metsanhoitosuositukset.fi/

                          

Lisäksi Tapiolla on itsenäisesti suoritettava maksullinen verkkokurssi maanmuokkauksesta. Kurssin voi ostaa täältä 

https://tapio.fi/kauppa/tuote/tapio-maanmuokkauskortti-verkkokurssi/


Demoon voi tutustua täältä: 


http://comcraft.fi/uploaded/tapiodemo/maanmuokkauskortti/


Kurssi on suunniteltu ammattilaisille, mutta sopii hyvin myös ammattitaitoiselle metsänomistajalle. Työn tilausta helpottaa, kun tietää, mitä on tilaamassa. 

  
Lemillä 23.6.2020
Irma Welling


Metsolan Metsäkoulun videolinkit


1.Raivaussahan valjaiden säätö

2.Raivaussahan terän teroittaminen

3.Raivaussahan käytön työergonomia

4.Raivaussahan teränkäyttötekniikoita

5.Raivaussahalla kaistoittaminen

6.Eritasosahaus raivaussahalla

7.Kaistottaminen pitempi pätkä

8.Raivaussahan edistyneempää tekniikkaa

9.Moottorisahan käytön perussäännöt

10.Moottorisaha, alustan raivaus ja tyven karsinta

11.Moottorisaha, kaatokolot

12.Moottorisaha, karsinta

13.Moottorisaha, nippukarsinta

14.Istutuksen tekniikka ja työergonomia

15.Teräketjun terottaminen

16.Moottorisahan valinta

17.Raivaussahamallien vertailu
18.Panosta puukauppaan

19.Kiertoaika lyhyemmäksi

20.Perinteinen kaatokolo

21.Eritasosahaus vänkärille

22.Kaatotunkin käyttö
23.Taljakaato

24.Kaatosahaus pistämällä

25.Työergonomia moottorisahatöissä

26.Ensiharvennuksen hakkuutekniikka, perusteet

27.Ensiharvennuksen hakkuutekniikkaa, kaato

28.Ensiharvennuksen hakkuutekniikka, meno-paluu-ajatus

29.Ensiharvennuksen hakkuutekniikka, kasapolitiikka

30.Ensiharvennuksen hakkuutekniikka, kantopolitiikkaa yms.

31.Ensiharvennuksen hakkuutekniikka, ajouran aukaisu yms.

32.Ensiharvennuksen hakkuutekniikka, lopputulos ja loppusanat

33.Pitkää kuitua vuonna Nakki ja Muusi

34.Nakki ja Muusi, osa 2

35.Siirtelykaatotekniikka

36.Tuottoarvomenetelmä

37.Joku vinkki aloittelevalle pihapuukaatajalle

38.Pihapuunkaadon turvallisuus 1

39.Pihapuukaadon turvallisuus2

40.Pihapuukaadon turvallisuus 3

41.Pohdintaa ensiharvennuksesta

42.Kiertoajan kannattavuuspohdintaa

43.Pystykarsinta

44.Konkelon laukaisu

45.Hankintatyön kannattavuuspohdintoja
46.Moottorisahatyön turvallisuus

47.Nostokorityön turvallisuus

48.Mistäpä tehoja hakkuuseen ?

49.Kasauksen helpotusta

50.Voimakanki

51.Hallittu konkelo

52.Raivausahatyön tehokkuus

53.Uudistamisen lyhyt oppimäärä

54.Jounin vinkit uudistamiseen

55.Onnistui ja meni pieleen

56.Joku ajatus männyn kylvöstä

57.Varhaisperkaus

58.Taimikonhoito

59.Metsätien hoito

60.Harvennuksen perusteita

61.Nostokorityön riskejä

62.Milloin uudistaa ?

63.Tieyksiköinnin lyhyt oppimäärä

64.Ytimennävertäjä-varsinainen porari !

65.Hirvituhoista

66.Vipuamismenetelmällä karsinta

67.Pellonmetsitys ja boorinpuutos

68.Korjuun valvonta

69.Piennartasanne 1

70.Piennartasanne 2

71.Piennartasanne 3, kääntöympyrä valmiina

72.Visakoivikossa ihmettelemässä

73.Lehtikuusen juurella

74.Lisää visa-asiaa !

75.Pari sanaa ojituksen perusteita

76.Savotalla

77.Top3 vinkit hankintahakkaajalle

78.Top 4-6 vinkit hankintahakkaajalle

79.Raivurin talvikäyttövinki

80.Ojitus kemerahankkeena

81.Lumikengillä raivuu

82.Eräs ajatus kasvatuslannoituksesta

83.Kuusien kaato aidan yli kikka kutosella

84.Testataampa viiltosuojaa

85.Puunkaatokikka 137 B

86.Metsurin viilapenkki metsässä

87.Metsurin pelastusvälineistöä

88.Mökkisahurin 5 riskikohtaa

89.Tarinoita metsätyötapaturmista

90.Elekeekä lingotko kiviä ja lunta sinne kasaan !
https://www.youtube.com/watch?v=vV0rR8Trr0Q

91.Puunkaatokikka nro 28

92.Munakäynnistys

93.Myrskytuhopuiden korjuun perusteita

94.Myrskytuhopuiden sahausvinkkejä

95.Köyhän miehen kaatovehkeet

96.Kaatokolovirheitä

97.Mökkisahurin riskinpaikat 6-10

98.Pari vinkkiä metsurin mitan käyttöön

99.Väkipyörät, vipuvarsi ja konkelo

100.Puunkasvatus ei oo hätästen hommaa




Kooste ”Metsäsertifikaatti on laadun ja hinnan tae” (Timo Sormunen, TerveMetsä 1/2019, Stora Enso)



Omien metsien PEFC-sertifiointitilanteen voi tarkistaa Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen (KMY) rekisteristä, joka löytyy osoitteesta

http://kestavametsa.fi/kiinteiston-pefc-tarkastus/

Sovellus kertoo annetun kiinteistötunnuksen perusteella, kuuluuko se PEFC-sertifioinnin piiriin. Samasta sovellutuksesta voi tulostaa myös PEFC-osallistumistodistuksen.


Kooste ”Kotimainen laatutukki on hintansa väärti” (Ari Rytsy, TerveMetsä1/2020, Stora Enso)



Metsänhoito kaipaa uusia askelmerkkejä
*Sahauksessa tukkikustannukset ovat suurin yksittäinen kuluerä-liki 70 % prosenttia koko kulurakenteesta.
*Suurena kysymyksenä on yhä, kuinka puun jalostuksella pystyttäisiin nostamaan sen kilohintaa.
*Yksi mahdollisuus sattaa piillä suosituksia tiheämmissä istutusmäärissä sekä merkittävästi tiheämpänä tapahtuvassa nuoren metsän kasvussa ja maltillisemmassa kakkosharvennuksessa. Tämä lyö luonnollisesti korville ensiharvennuksessa ja kuitupuun hankinnan kannattavuudessa, mutta parantaa pitkällä tähtäimellä laadukkaan tukkipuun määrää. Toisinaan kannattaa harkita myös luontaisen sekametsän suosimista, joka edistää puun laadun lisäksi metsän tuhonkestävyyttä ja pienentää markkinariskiä.
*Tukkituotannon näkökulmasta olisi suotavaa, että Suomessa suositun alaharvennuksen rinnalla ryhdyttäisiin suosimaan myös ennen päätehakkuita tehtäviä yläharvennuksia. Yläharvennuksessa poistetaan metsän järeimpiä puita ja jätetään kasvamaan elinvoimaisia lisävaltapuita. Tällä tavalla puustosta saadaan suuremmat hakkuutulot ja enemmän tukkia.

Kooste ”Sienirihmaston lisääminen puuntaimeen lisää kasvua ja samalla kasvaa maaperän hiilivarasto” (www.forest.fi-verkkolehti)


Suomessa tuodaan vuoden kuluttua ensimmäisenä maailmassa markkinoille metsäkuusen taimia, joiden juuristoon on lisätty sienirihmastoa. Rihmasto on puun kasvulle välttämätöntä. Se auttaa tainta sen ensimmäisinä vuosina monin tavoin ja luo maaperään uutta, pysyvää hiilivarastoa.
Lue lisää
https://forest.fi/fi/artikkeli/sienirihmaston-lisaaminen-puuntaimeen-lisaa-kasvua-samalla-kasvaa-maaperan-hiilivarasto/

23.3.2020
Irma Welling

Kooste ”Kasvata metsääsi tavoitteellisesti” (Kalle Vanhatalo, Markku Remes, Metsän henki 1/2020, UPM)


Tee tai teetä ainakin nämä
  1. Maanmuokkaus
  2. Istutus tai kylvö jalostetulla siemenillä tai taimilla
  3. Varhaisperkaus viiden vuoden iässä
  4. Taimikon harvennus 10-15 vuoden iässä
  5. Ensiharvennus 20-40 vuoden iässä
  6. Harvennushakkuu 35-60 vuoden iässä
  7. Päätehakkuu 40-80 vuoden iässä
Lisäksi tarpeen vaatiessa

a) Lannoitus siihen sopivilla kohteilla
b) Kunnostusojitus liian märillä turvemailla
c) Kolmas harvennushakkuu hyvin kasvavissa männiköissä

13.3.2020
Irma Welling


28.1.2020 Kooste ”Kohti tuottavampaa ja ilmastoystävällisempää metsä- ja maataloutta”-tilaisuudesta, järjestäjänä Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala



Tilaisuuden avasi luonnonsuojelupiirin hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen.

Ensimmäinen esiintyjä oi maanviljelijä/tutkija Juuso Joona
*Juuso kertoi hiiliviljelystä eli siitä millä keinoin hiiltä saadaan tehokkaasti varastoitua maaperään.
Carbon Action toiminta tutkii ja kehittää hiilen varastointia maaperää ja siitä löytyy tietoa linkistä https://carbonaction.org/etusivu/. Uusi Hiiliopas – katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin” julkaistiin Carbon Action -alustalla 22.1.2020. ”It's not cow, it's how” eli lehmä ei ole ongelma, kun hyödynnetään rotaatiolaidunnusta.

Toinen esiintyjä oli professori Timo Pukkala Joensuun yliopistosta
*Hiilivarastoja ovat elävä puusto, orgaaninen maa-aines ja puusta valmistetut puutuotteet.
*Hiilitase on sidotun ja vapautuneen hiilen erotus ja siihen vaikuttavat puuston, metsämaan ja puutuotteiden hiilen muutokset, puunkorjuun ja kuljetusten päästöt sekä puun käytön korvauskäytönnöt (fossiilisten aineiden käytön vähentäminen).
*Ojittamaton suo kasvattaa turvetta ja sitoo hiiltä 0,25 tn /ha/vuosi. Ojitetulla suolla turve ei kasva vaan hajoaa ja vapauttaa hiiltä. Korkean vedenpinnan tilanteissa turve hajoaa hapettomissa olosuhteissa ja vapautuu metaania.
*50% hakkuukertymästä on tukkia ja tukista 50 % päätyy laudoiksi. 15 % hakatun puun hiilestä tulee varastoitua pitkäaikaisesti, yli 2-3 vuotta. On 7-kertaa nopeampaa sitoa hiiltä metsään kuin puutuotteisiin.
*Jatkuvapeitteinen/jatkuvapuustoinen metsätalous pitää sisällään kaiken muun paitsi avohakkuut. Eri-ikäisrakenteinen metsätalous ei ole sille synonyymi vaan yksi osa-alue. Jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa ei pyritä tiettyyn rakenteeseen.
*Vapaan tyylin metsätaloudessa hakkuutapoja ovat harvennus, avohakkuut ja ylispuiden poistot.
Sille on laadittu ohjeistus, jonka ohje 1) määrittelee milloin kannattaa hakata, ohje 2) mitä hakkuutapaa kannattaa käyttää milloinkin ja ohje 3) mitä kokoluokkaa poistetaan,kun tavoitellaan optimaalista harvennusta. Yläharvennuksilla poistetaan tukkia ja pylvästä, mutta ei kuitua. 13 cm puita ei kannata hakata milloinkaan,koska niillä arvokasvu on suurinta. Yhden tukin puitakaan ei kannattaisia hakata. 13 cm puusta maksetaan 1 € ja 35 cm puusta 52 €. 13 cm puita tarvitaan t52 kpl tuottamaan saman tulon kuin yksi 32 cm runko. Yläharennus ei käy, kun kaikki puut ovat kokoluokkaa 32 cm eikä taimia ole. Taloudellisesti huonoja käsittelytapoja ovat alaharvennus ja ennakkoraivaus, kun ne hävittävät taimiainesta.
*Metsään sitoutuu hiiltä 1 tn/ha/vuosi. Jatkuva kasvatus paras, vapaan tyylin kasvatus lähes yhtä hyvä.
*Ekosysteemivaikutukset notkahtavat avohakkuun kohdalla. Puuntuotannon arvo 50-250 €/ha/vuosi.
*Hiilikompensaatioissa maksetaan hiilensidonnan lisäyksestä normaaliin verrattuna (lisäisyys). Hiilitonnista maksetaan 27,3 €/tn.
*Jatkuva kasvatus ei pelasta monimuotoisuutta, koska ei tuota lahopuuta.

Timo Pukkalan 9.5.2019 seminaarissa pitämä esitys löytyy linkistä https://www.youtube.com/watch?v=j4lAUISk10k

28.1.2020
Irma Welling

Kooste ” Puun hinta jäänyt jälkeen-asunnon ostoon tarvittava kuitupuupino on nyt neljä kertaa niin iso kuin vuonna 1978 ” (Juha Kaihlanen, MT Metsä 8.2.2018)


Kuva: Jukka Pasonen, lähteet: Luke ja tilastokeskus


N. 40 vuoden jaksolla 1978-2016

-Eniten ovat nousseet asuntojen nimellishinnat, 8-
 kertaiseksi koko maassa ja 10-kertaiseksi pääkaupunki-
 seudulla.
-Palkasaajien nimellisansiotaso on noussut 7-kertaiseksi.
-Elinkustannukset ovat nousseet 3,5-kertaiseksi
-Lähes elinkustannusten kanssa samaa tahtia, 3,5- 
 kertaiseksi, ovat nousseet kuusitukkien nimellishinnat.
-Mäntytukkien nimellishinnat ovat nousseet kuusitukkien 
 hintoja maltillisemmin, n. 3-kertaiseksi
-Kuitupuun nimellishinnat ovat nousseet vain 2-kertaiseksi.

Asuntokaupan rahoittamiseksi metsänomistajan pitäisi myydä kuitupuuta nyt 4-kertainen määrä verrattuna vuoden 1978  hintoihin. Tukkipinoa pitää pidentää kuusella 2- ja männyllä lähes 3 -kertaiseksi siitä, mikä riitti asunnon ostoon vuonna 1978.

5.12.2019
Irma Welling


HCV (High Conservation Value)-kartat on julkaistu Metsäverkossa ( Metsä Groupin Viesti 4/2019)


Mahdollisten arvokkaiden luontokohteiden keskittymiä kuvaava kartta-aineisto on julkaistu Metsäverkkoon, jotta metsänomistaja näkee hänen omien tilojensa tilanteen. Kartat koskevat vain sellaisia metsiä, joilla ei ole FSC-sertifikaattia.

Metsäverkossa aineisto näkyy karttatasona ”Mahdollinen luontoarvokeskittymä (HCV)”. Jos metsänomistaja valitsee tämän karttatason, eikä metsäkiinteistölle tule merkintää, sillä ei ole mahdollista luontoarvokeskittymää.

Jos metsäkiinteistölle tulee merkintä, se kertoo että kyseiselle alueelle osuva puukauppakohde tulee aina tarkistaa ennen puukauppaa. Sen tekee ostajan metsäasiantuntija.

5.12.2019
Irma Welling

Sekaviljely on oiva ratkaisu hirvialueille (Maria Latokartano, Teppo Oljala, Juha Mäntylä, Metsä Groupin Viesti 4/2019)


*Luonnonvarakeskuksen mittaukset ovat osoittaneet,että sekaisin viljeltyjä kuusia ja mäntyjä pystytään kasvattamaan yksijaksoisena sekametsänä. Joka on yhden puulajin metsää kestävämpi ja monimuotoisempi.
*Menetelmä sopii erityisesti alueille, joilla on riski hirvituhoista ja se vähentää myös muiden tuhojen riskiä.
*Sekaviljelyyn soveltuvia ovat puolukka- ja mustikkatyypin kangasmaat.
*Metsä Groupin tarjoamassa viljelymallissa uudistusala kääntömätästetään, minkä jälkeen alueelle istutetaan kuusta ja kylvetään tai istutetaan mäntyä. Normaalisti kuusia istutetaan 1000-1200 kappaletta hehtaarille, ja männyn siementä kylvetään 150 grammaa. Istuttajalla on taimivakan lisäksi mukanaan siemenpullo, ja hän istuttaa osan mättäistä ja kylvää loput.
*Sekaviljelymetsän taimikonhoito ei poikkea tavanomaisesta ja kuusia ja mäntyjä jätetään hehtaarille 1800-2000 kappaletta ja lehtipuustoa mahdollisuuksien mukaan.


5.12.2019
Irma Welling

Kooste ”Pelto keventää lahjaveroa”-artikkelista ( Maria Latokartano, Aarre 9/2019)



Sukupolvenvaidos on mahdollista toteuttaa joko lahjana, kauppana tai lahjanluontoisena kauppana.

Lahjana metsätila luovutetaan vastikkeettomasti jatkajalle, joka maksaa lahjasta lahjaveroa. Lahjaveron suuruus määräytyy sukulaissuhteen läheisyyden ja metsätilan käyvän arvon perusteella. Käyvän arvon määritykseen käytetään metsäammattilaisen tekemää tila-arviota tai verottajan ohjetta omaisuuden arvostamisesta lahja- ja perintöverotuksessa. Pienillä tiloilla lahjoitus on melko yleinen tapa siirtää metsä jatkavalle sukupolvelle,mutta kannattaa huomata,että lahjoituksella tehtävässä luovutuksessa ei synny metsävähennysoikeutta. Lahjan antajan käyttämätön metsävähennys siirtyy kuitenkin lahjan saajan käytettäväksi. Vuoden 2017 alusta lähtien metsän lahjaksi saaneet voivat saada oikeuden metsälahjavähennykseen. Metsälahjavähennyksen kautta jatkaja voi vähentää maksamaansa lahjaveroa tulevista puukauppatuloista. Metsälahjavähennyksestä hyötyvät lähinnä vain suuret tilat ja tilat, joilla on hakattavaa puustoa, sillä oikeus metsälahjavähennykseen vanhenee 15 vuodessa. Hallintaoikeuden pidättäminen keventää lahjaverotusta. Jos lahjan antaja pidättää hallintaoikeuden tilaan määräajaksi tai loppuiäkseen, metsätilan tuotto kuuluu lahjan antajalle koko hallintaoikeuden ajan.
Kauppa luo uutta metsävähennyspohjaa jatkajalle.

Tehokkain tapa keventää metsätilan lahjaveroa sukupolvenvaihdoksessa on jatkaa tilaa maa- ja metsätilana. Maatilan statuksen saaminen edellyttää sitä, että tilalla on tukikelpoista peltoa viljelyksessä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 3,7 hehtaaria peltoa on katsottu riittäväksi. Verohuojennuksen saadakseen jatkajan on viljeltävä peltoa vähintään 5 seuraavan vuoden ajan. Peltoa ei saa vuokrata toiselle, mutta viljelytyöt voi ulkoistaa. Maatilastatuksen kautta saatava verohuojennus on merkittävä. Hallintaoikeuden pidättäminen estää maatilan statuksen kautta saatavan huomattavasti suuremman verohuojennuksen käyttämisen.

Lemillä 18.11.2019
Irma Welling

PS. Laskelma siitä mitä vaikuttaa se, että metsä kuuluu osana maatilaan, jolla harjoitetaan maatalouutta.

1) Olkoon 50 hehtaarin metsän arvo 100 000 euroa ja siitä lähiomaiselle koituva lahjavero on 10 100 euroa.

2) Jos metsä kuuluu osana maatilaan, jolla jatketaan maataloutta, lasketaan metsän verotusarvo kertomalla 10:llä metsän keskimääräinen tuotto hehtaaria kohti. Metsän verotusarvo esim. Lappeenrannassa on 50 x 133,33 euroa x 10= 66 650 euroa.
Metsän sukupolvenvaihdosarvo on 40 % verotusarvosta=26 660 euroa, siitä lähiomaiselle koituva lahjavero on 1 866 euroa. Lahjavero on vain 18,5 % (n 1/5-osa) kohdan 1) lahjaverosta.



Esimerkki METSO-suojelukorvauksesta (Metsälehti Makasiini 5/2019)


5 hehtaaria runsaslahopuustoista kangasmetsää Keski-Suomessa. 80 -vuotiasta sekapuustoa 250 m3/ha.

-45 202 e metsän avohakkuutulo.
-14 000 e 20 vuoden määräaikaisesta suojelusta.
-36 160 e suojellaan pysyvästi yksityisenä suojelualueena.
-38 000 e myydään kiinteistökaupalla valtiolle suojeluun.


Lähde: Metsäpolku/Esa Pynnönen, ely-keskus  

9.11.2019 Lemillä
Irma Welling

Kooste ”Suojavyöhykkeistä” (Mikko Häyrynen, Metsälehti Makasiini 5/2019)


Mikä on suojavyöhyke
Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan vesistöjen ja pienvesien rannoille jätettäviä alueita, joissa vältetään maaperän rikkoutumista ja säästetään puusto- ja pensaskerrosta.

Onko suojavyöhykkeiden jättäminen vapaaehtoista
Metsälain kymppipykälä velvoittaa, että metsälain kriteerit täyttävän pienveden välittömän lähiympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää.

Asettaako sertifiointi lisäehtoja
PEFC-sertifiointi edellyttää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta sitovaa 5-10 metrin suojakaistaa kaikkien vesistöjen ja pienvesien ympärille. Poimintahakkuut ovat sallittuja, mutta pienikokoinen puusto on säilytettävä.
FSC-serfifiointi vaatii 10-30 metrin suojavyöhykkeet ja sallii metsätaloustoimista ainoastaan välttämättömät ylitykset metsäkoneilla.

Lasketaanko suojavyöhykkeen puut sertifioinnin edellyttämiksi säästöpuiksi
PEFC-sertifioinnissa suojavyöhykkeen puut lasketaan säästöpuiksi. FSC-sertifioinnissa säästöpuiksi lasketaan minimileveyden ylittävän suojavyöhykkeen puusto.

Kuinka leveän suojavyöhykkeen tulee olla
Kaavamaista ohjetta ei ole, koska olosuhteet ja suojavyöhykkeiden tavoitteet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Metsäkeskuksen tulkinta on, että pienvesien välitön lähiympäristö tarkoittaa yleensä vähintään puuston keskipituuden levyistä vyöhykettä pienveden molemmin puolin.

Mitä metsätalous- tai luonnonhoitotoimia suojavyöhykkeellä saa tehdä
Mikäli suojavyöhyke on normaalia talousmetsää, kuten järvien rantametsää, niin suojavyöhykkeeltä voi korjata puustoa. Oleellista on,että maanpintaa ei rikota, joten maanmuokkausta suojavyöhykkeellä ei saa tehdä.
Mikäli suojavyöhyke on metsälain arvokas elinympäristö, kuten puron tai pienen lammen lähiympäristö, niin puuta voi poistaa, edellyttäen että elinympäristön ominaispiirteet eivät vaarannu. Sertifikaatit asettavat omat lisäehtonsa.
Saako tuulenkaadot poistaa suojavyöhykkeeltä
Saa, mikäli se ei edellytä liikkumista metsäkoneella suojavyöhykkeellä. Mikäli kyse on metsälain kymppipykälän kohteesta , tilanne on kaksijakoinen. Toisaalta laki edellyttää kuolleiden ja lahojen puiden säilyttämistä, mutta mikäli kaatunutta havupuuta on enemmän kuin metsätuholain määrittelemät kynnysmäärät, ylimenevän osan poistamiseen on velvoite myös kymppipykälän kohteilta.

Onko suojavyöhykkeiden vesistövaikutuksia todennettu tutkimuksilla
Monimuotoisuuden kannalta tutkimustulokset vahvistavat käsitystä,että pienveden välittömän lähiympäristön on oltava ainakin runsaat 20 metriä pienveden molemmin puolin, jotta puuston säilyttämisellä on vaikutusta pienilmastoon ja lajistoon.  

Lemillä 9.11.2019
Irma Welling

Kooste ennakkoraivauksesta (Sami Karppinen, Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 6/2019)



Mitä ennakkoraivauksella tarkoitetaan
*Ennakkoraivauksessa metsästä poistetaan raivaussahalla ainespuun läpimitan täyttämättömät puut, jotka haittaisivat näkyvyyttä ja hidastaisivat koneellista hakkuutyötä.
*Ainespuulla tarkoitetaan puuta,joka on kolmen metrin korkeudesta vähintään kuuden sentin paksuinen, eli rungosta voidaan tehdä ainakin yksi kuitupuupölkky. Rinnankorkeudelta tällainen runko on yleensä 7-8 sentin paksuinen.
Millaisissa kohteissa ennakkoraivaus on tarpeen
*Usein kysymyksessä on 25-40 vuotias ensiharvennusmetsä,jossa taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai taimikonhoidossa on jätetty kasvamaan liian paljon puita.
*Ennakkoraivaus voidaan tehdä myös ennen päätehakkuuta. Tällöin ennakkoraivaus korvaa uudistusalueen raivauksen.
Mitkä puut ennakkoraivauksessa poistetaan
*Ennakkoraivauksessa poistetaan kaikki puut, jotka ovat rinnankorkeudelta läpimitaltaan alle 8 senttiä ja jotka haittaavat näkyvyyttä korjuussa.
*Ainespuun tyviltä poistetaan kaikki puusto noin metrin säteeltä rungosta.
*Varmistetaan 10-15 metrin näkymä hakkuukoneesta ja kouran esteetön liikkuminen. Pitkät, ranteenvahvuiset ja riukuuntuneet puut hankaloittavat korjuuta.
Kuinka kauan ennen hakkuuta ennakkoraivaus kannattaa tehdä
*Ennakkoraivaus tuottaa suurimman hyödyn,kun se tehdään noin 1-2 vuotta ennen harvennushakkuuta.
*Käytännön aikataulusyiden takia ennakkoraivaus tehdään kuitenkin usein samana vuonna kuin korjuu.
Voiko ennakkoraivauksessa mennä jokin pieleen
*Tyypillinen virhe ennakkoraivauksessa on, että pystyyn jää liian paljon ranteenvahvuisia riukuja, joista ei hakkuussakaan tule kuitupuupölkkyä.
*Kun puustoa raivataan kasvamaan jäävien ainespuiden ympäriltä, pitää varoa ettei sahan terällä vahingoita ainespuun tyveä.
Miten monimuotoisuus huomioidaan ennakkoraivauksessa
*Ennakkoraivauksessa jätetään osa alikasvospuustosta raivaamatta kohdissa, jossa se ei haittaa puunkorjuuta.
*Vesistöjen suojavyöhykkeet, säästöpuuryhmien alustat ja luontokohteet jätetään aina käsittelemättä.
*Monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lehtipuita kuten haapaa, leppää ja pihlajaa kannattaa jättää mahdollisuuksien mukaan kasvamaan.
Paljonko ennakkoraivaus maksaa
*Ennakkoraivauksen hinta on 200-400 euroa hehtaarilta.
*Jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä ja kohde on täysin hoitamaton, kyseessä ei yleensä ole ennakkoraivaus vaan nuoren metsän hoito. Tällaisella kohteella raivaussahatyö voi maksaa 2-3 kertaa enemmän kuin ennakkoraivauskohteella.
Voiko ennakkoraivaukseen saada Kemera-tukea
*Ennakkoraivaus ei ole tuettava työlaji.

10.10.2019
Irma Welling

Puun ostajat 2019 Etelä-Karjalassa (Makasiini 6/2019)

Mukana ovat  Etelä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen alueelta ne ostajat, jotka hankkivat alueelta vähintään 1 000 kuutiota. Merkintä kaikki tarkoittaa puutavaralajeja: mäntytukki+kuusitukki+koivutukki+mäntykuitu+kuusikuitu+koivukuitu.

*Hakemestarit (kaikki)
*Karjalan Mänty (kaikki)
*Kartiopuu (parru)
*Koskitukki (kaikki)
*Metsä Group (kaikki)
*PTL Huomo (pylväs)
*PTL I. Pölönen (pylväs)
*PTL Toimi Talka (pylväs)
*Stora Enso (kaikki)
*Tiaisen Saha (kaikki)
*UPM (kaikki)
*Versowood (kaikki) 

Kooste hiilinielujen kauppaamisesta  (Väinö Nurmi ja Markku Ollikainen, Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:17 ja Henrik Hohteri, MT Metsä 15.7.2019)



Päästöjärjestelmä tarkoittaa kasvihuonepäästöjen rajoittamiseen ja vähentämiseen tähtäävää mekanismia, jossa viranomainen asettaa päästökaton järjestelmän piirissä olevien toimijoiden kokonaispäästöille, ja laskee liikkeelle kiintiötä vastaavan määrän päästöoikeusyksiköitä. Päästökauppatoimijat voivat käydä näillä yksiköillä keskenään kaupaa synnyttäen päästömarkkinat.
Jos hiilinielujen lisääminen laskettaisiin päästövähennykseksi, sallittaisiin hiilinieluhyvityksen käyttö päästöoikeusyksikön tavoin. 

Hiilipörssi, jossa kaupataan hiilinielujen lisäämisestä kertyviä päästöhyvityksiä, tekee tuloaan. Hiilinieluhyvitysten osalta pääpaino on metsissä niiden suuren hiilinielupotentiaalin takia. Esimerkiksi ex-kansanedustaja Antero Vartiainen on perustanut Compensate-säätiön, jolle maksamalla voi hyvittää hiilidioksidipäästönsä. Säätiölle maksetut varat ohjataan lyhentämättöminä hiilidioksidia sitoviin hankkeisiin kuten metsityshankkeisiin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Antero Vartian tavoitteena pitkässä juoksussa on, että päästöt hinnoiteltaisiin sisään tuotteiden hintaan ja hinnasta päästöosuus ohjattaisiin hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin.

Hiilipörssiä on kritisoitu mm. seuraavista syistä:
-Niillä ei suoraan vähennetä päästöjä vaan kompensoidaan päästöjä. Hyvittäminen voisi johtaa aiempaa löysempään ilmastopolitiikkaan.
-Hiilinielun lisääminen ei välttämättä ole pysyvää. Hiilipörssissä voidaan maksaa sellaisista metsien hiilinieluista, jotka hakataan myöhemmin.
-Metsän istuttaminen olisi toteutettu joka tapauksessa ilman hiilipörssiäkin, jolloin kyseessä ei olisi hiilinielujen lisäyksen lisäys (lisäisyys).
-Hiilivuoto-ongelma, jossa hakkuut siirtyvät naapuriin, kun päästöhyvitys rajoittaisi hakkuita tietyillä alueilla.
-Suuret kustannukset (transaktiokustannukset), jotka aiheutuisivat mm. arvioinneista, valvonnasta, toimeenpanosta ja neuvotteluista.

Lemillä 26.7.2019
Irma Welling

PS. 
Yhtenä kesäpäivänä hehtaarin kokoinen metsäalue sitoo itseensä 172 henkilöautolla ajetun kilometrin edestä hiilidioksidia. Tämä vastaa suunnilleen päästöjä, kun ajetaan Lappeenrannasta Lahteen. (Riina Karvonen, MT Metsä 20.6.2019)



Kooste metsän sopivasta vakuutusturvasta (Maria Latokartano, Aarre-lehti 4/2019+ Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan jäsenlehti 2/2019)


Aarre-lehti:
-Myrskytuhon enimmäiskorvausmäärät: 16 €/k-m3 riittää taimikko- ja kuitupuuvaltaisessa metsässä. Päätehakkuuikäiseen metsään suositellaan 23 €/k-m3 tai 32 4/k-m3 enimmäiskorvausmäärää. Korkeaa enimmäiskorvausmäärää kannattaa harkita myös metsiin, joissa puunkorjuu on tavallista kalliimpaa,kuten saaristoon.
-Taimikkovaihetta varten kannattaa etsiä vakuutusyhtiö, jossa myyrätuhot kuuluvat jo perustasoon.
Lumituhot: Osalla vakuutusyhtiöistä talvella otettu lumituhovakuutus astuu voimaan vasta seuraavana kesänä. Tällä halutaan varmistaa, että ilmoitettu lumituho on varmasti tapahtunut vakuutuksen ottamisen jälkeen.
-Omavastuu: Esimerkiksi omavastuun nostaminen 150 €.sta 1000 €:n pienentää vakuutusmaksua 27 %.
-Juurikääpä: Laajinkin metsävakuutus korvaa vai yllättävät vahingot eikä tällaiseksi lasketa juurikäävän aiheuttamaa tuhoa.
-Hirvituhot: Hirvituhot eivät kuulu metsävakuutuksen piiriin vaan ne korvataan valtion varoista.
-Vastuu – ja oikeusturva: Vastuuvakuutuksesta korvattava tapaus voisi olla sellainen, jossa metsänomistaja raivaa epähuomiossa puustoa naapurin puolelta. Oikeusturva korvaa lakimiehen käyttämisestä aiheutuneita kustannuksia. Joillakin vakuutusyhtiöillä kotivakuutuksen vastuu ja oikeusturvavakuutukset laajenevat myös metsätalouteen ilman lisämaksua.
-Metsätilakauppa: Metsätilakaupassa myyjän vakuutus on voimassa kaksi viikkoa omistajavaihdoksen jälkeen.
-Ainaismetsä/-metsäpalovakuutukset: Ne ovat olleet myynnissä vuosiin 1967/ 1971 asti. Niistä maksettavat korvaukset eivät ole sidottuja indeksiin, joten niistä maksettavat korvaukset ovat parhaimmillaan vain muutamia kymmeniä euroja eivätkä anna riittävää turvaa vahinkotilanteissa. Vakuutusyhtiöt ostavat niitä takaisin.

Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa:

Pohjola vakuutus Lähitapiola If Pohjantähti
Korvattavan vahingon alarja puuston vahingoissa 15 m3 15 Ei mainittu 15
Korvattavan vahingon alaraja taimikossa 0,5 ha 0,5 ha Ei mainittu 0,5 ha
Enimmäiskorvaus myrskyvahingoissa 16, 23, 32 €/m3 15,26,35 €/m3 21 €/m3 20 €/m3
Pienin valittava omavastuu 150,00 € 200,00 € 250,00 € 115,00 €


Lemillä 24.7.2019
Irma Welling



Monnon Karin mainio puolukkajuoma mukaan metsätöihin


AINEKSET

+4 l esimerkiksi viime vuotisia survottuja puolukoita
+4 litraa kiehuvaa vettä
+1,5 kg hedelmäsokeria
+20-25 gr sitruunahappoa 


VALMISTUS 

Survo puolukat,lisää kiehuva vesi  sokeri ja sitruunahappo,sekoita,vie viileään n. 1,5 vuorokaudeksi välillä sekoittaen. Siivilöi puolukat, säilytä kylmässä tai pakasta mehu.

Saat tuoreen puolukan makuisen mehun nautittavaksi metsätöissä !




Kooste ”Jatkuvaa kasvatusta jokametsään” (Yrjö Norokorpi ja Timo Pukkala (toimittajat))



Timo Pukkala ”Jokametsän hakkuuohjeet”
*Metsien tasarakenteis- ja erirakenteiskasvatusnimitykset ovat epäonnistuneita. Kasvatusmenetelmää ei määrää metsikön rakenne vaan se, kuinka metsää käsitellään. Tärkein määräävä tekijä on uudistaminen. Jos metsää uudistetaan kerralla, kyseessä on tasaikäismetsätalous. Muussa tapauksessa kyseessä on jatkuva kasvatus. Jatkuvassa kasvatuksessa olennaisinta on, että metsä säilyy peitteisenä. Jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa voidaan käyttää kaikkia muita hakkuutapoja paitsi avohakkuuta.
*Hakkuun optimaalisuus riippuu metsikön pohjapinta-alasta, puuston keskiläpimitasta, lämpösummasta, kasvupaikkluokasta ja korkokannsta. Suureneva keskiläpimitta ja pohjapinta-ala lisäävät taloudellista hakkuukypsyyttä eli todennäköisyyttä,että metsikön hakkaaminen on taloudellisesti optimaalinen päätös. Suureneva korkokanta aikaistaa hakkuuta. Melkein aina optimaalinen tapa harventaa metsää on yläharvennus,jossa poistetaan ainoastaan tukkirunkoja. Alikasvoksen säästäminen mahdollistaa sen,että yläharvennusmetsätaloutta voidaan jatkaa pitkälle tulevaisuuteen. Havupuilla erotettavissa olevat arvokynnykset johtuvat kuitupuukoon, pientukkikoon ja tukkikoon (yksi, kaksi tai kolme tukkia) saavuttamisesta. Kuvasta 6 voidaan arvioida,että havupuusta saadaan pientukki,kun rinnankorkeuslämpimitta saavuttaa 17 cm rajan. Yksi tukki saadaan,kun läpimitta saavuttaa 19 cm rajan. 2 tukkia saadaan,kun läpimitta saavuttaa rajan 24 cm ja 3 tukkia 30 cm rajalla. Etelä- ja Keski-Suomessa ensiharvennus tulisi pyrkiä lykkäämään ajankohtaan, jolloin hakatuista puista saadaan yksi tukki. Myöhemmissä harvennuksissa tulisi korjata vain kahden tukin ja sitä suurempia puita.

Risto Sulkava ”Onko jatkuva kasvatus luontoystävällistä ?”
*Elävät haavat ja lepät lisäävät paitsi monimuotoisuutta, myös metsän taloudellista tuottoa, koska niitä tarvitaan maanparannukseen. Haapa on emäksinen, kuusi ja mänty happamia. Neulaskarike happamoittaa hiljalleen maaperää ja happamasta maasta puut eivät saa käyttöönsä ravinteita yhtä hyvin kuin haapojen läheltä. Haapa neutraloi maaperää ympäristössään. Tämä parantaa puuston kasvua. Koivun vaikutus on haavan kaltainen, joskin heikompi.
*Leppä on ainoa puulaji, joka kykenee sitomaan ilmakehän typpeä juurinystyräbakteeriensa avulla. Leppä pudottaa lehtensä vihreänä ja lehdet levittävät typpeä ympäristöön, eli lannoittavat levän lähialueen. Kasvunlisäys lepän ympärillä on selvä.
*80-100-120 m3/ha puustomäärä riittää haihduttamaan kaiken Suomessa satavan veden.
*Turvemailla ojitus ja maanmuokkaus tuottavat jopa monikymmenkertaisesti enemmän päästöjä kuin aiemmin on luultu. Syy on turpeen maatumisen seurauksena yhä hienojakoisempi aines,josta ravinteet irtoavat maatumisen edetessä yhä helpommin.

Yrjö Norokorpi ” Huononeeko metsän perimä ja vaivaako juurikääpä jatkuvassa kasvatuksessa ?”
*Kesähakkuiden tultua yleiseen käyttöön 1970-luvulla Etelä-Suomen kuusikoiden ja myös männiköiden juurikääpäongelmat ovat huomattavasti pahentuneet. Juurikääpä leviää itiöiden avulla tuoreiden kantojen ja myös puun rungon ja juurenniskan korjuuvaurioiden kautta. Sienen rihmasto leviää infektoituneista kannoista ja puista juuriyhteyksiä pitkin terveisiin naapuripuihin ja alkaa lahottaa kuusella sydänpuuta ja männyllä juuria. Alikasvoskuuset voivat saada rihmastotartunnan vanhojen lahokantojen ympärillä. Kannoissa rihmasto säilyy elossa ja tartuntakykyisenä niin kauan kuin niissä riittää sille ravintoa. Terveeseen metsään juurikääpä leviää vain itiöiden avulla hakkuutavasta riippumatta. Vaihtoehtoisia torjunta-aineita ovat urea ja harmaaorvakkasienen itiöitä sisältävä valmiste. Harmaaorvakkakäsittelyn jälkeen harmaaorvakka valtaa kannon pintaosan ja vie juurikäävältä kasvutilan. Se myös kasvaa syvemmälle kantoon ja rajoittaa juurikäävän leviämistä kannon sisäosissa ja juuristossa. Se ei kuitenkaan syrjäytä juurikääpää tämän jo valtaamasta puusta. Urean teho perustuu siihen,että se muuttaa kannon pinnan emäksiseksi, jolloin juurikäävän itiöt eivät idä. Sekapuusto vähentää juuriston kautta tapahtuvaa juurikäävän leviämistä kuusikossa. Sekapuuston osuuden tulisi olla yli 30 % runkoluvusta juurikäävälle alttiissa kohteessa. Jos hakkuussa havaitaan tyvilahoinen kuusi, siihen kohtaan kannattaa tehdä pienaukko ja poistaa kuusen alikasvokset muutaman metrin säteeltä mahdollisen juurikäävän leviämisen ehkäisemiseksi. Aukon annetaan uudistua koivulle. Jos juurikääpä on saastuttanut kuusikkoa laajemmin, metsikköä voidaan harventaa niin voimakkaasti,että se uudistuu lehtipuulla. Kuusenjuurikääpä ehtii hävitä saastuneiden puiden kantojen lahotessa siihen mennessä,kun lehtipuuston alle syntyy uusi alikasvos.
*Jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksessa suositellaan jätettäväksi osa isoista puista jäljelle luonnon monimuotoisuuden, perimän laajuuden ja maisema-arvojen vaalimiseksi.

Timo Pukkala ”Lehtipuilla parempiin päiviin”
*Resilienssi tarkoittaa metsien kykyä sietää ympäristössä tapahtuvia muutoksia, sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja toipua erilaisista häiriöistä.
*Puut jakavat ravinteita keskenään mykorritsasienten rihmastojen kautta.
*Lehtipuut kestävät kovia tuulia ja myrskyjä selvästi paremmin kuin kuuset. Kuusen todennäköisyys kaatua kovassa tuulessa on kymmenkertainen lehtipuihin verrattuna ja nelinkertainen mäntyyn verrattuna.

*Kuusen kasvatuksen kolme suurinta uhkaa ovat tuuli- ja myrsytuhot, juurikääpä ja kirjanpainaja. Kaikkia näitä uhkia voitaisiin pienentää kasvattamalla puhtaiden kuusikoiden sijasta sekametsiä.  

13.6.2019
Irma Welling

Oikea-aikaisuus säästää rahaa (Metsä Groupin Viesti 2/2019)



Esimerkki taimikonhoidon kustannuksista











Varhaisperkaus
Taimikon harvennus







Ajallaan 3 v myöhässä*
Ajallaan 3 v myöhässä*
Laskutushinta (alv 0), €/ha 350 466
450 599
Kemera-tuki,€/ha -160 -160
-230 -230
Bonus **(4 %), €/ha -14 -19
-18 -24
Netto yhteensä, €/ha 176 287
202 345
Lisäkustannus 3 vuoden
111

143
Myöhästymisestä, €/ha
63,00%

71,00%






*Työn kustannukset kasvavat 10 % vuodessa




**Bonuksilla voi maksaa metsänhoitotöitä, bonus vaihtelee 1-4 % asiakkuustason mukaan





30.5.2019
Irma Welling



Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen vähentämisessä 

https://www.riistainfo.fi/kurssi/metsanhoitokeinot-hirvivahinkojen-vahentamisessa/


Poimintoja Tapio Oyn "Metsänhoidon suositukset kannattavaan metsätalouteen" -työopaasta 

https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2016/09/Metsanhoidon_suositukset_kannattavaan_metsatalouteen_Tapio_2015_B.pdf 


5.2 Tulojen lisääminen

Puunostajaa kiinnostava leimikko


Leimikon riittävä koko eli kokonaispuumäärä ja hakkuukertymä pinta-alayksikköä kohti on puunostajalle keskeistä. Lisäksi hyvän hinnan varmistamiseksi:
- Muista metsänhoito. Hoidetussa metsässä korjuu sujuu ja puusta voi saada paremman hinnan.
- Huolehdi tarvittaessa ennakkoraivauksesta. Se on useimmiten tarpeen harvennushakkuussa.
- Pidä huolta metsätien kunnosta. Sulan maan aikainen korjuu edellyttää kantavaa metsätietä.
Pelkästään talvella korjattavaksi kelpaavasta leimikosta saa yleensä alhaisemman hinnan. Raivaa myös tielle ulottuva vesakko ja puusto pientareilta.
- Huolehdi metsätien kääntöpaikoista. Saat puusta paremman hinnan, jos täysperävaunullinen puutavara-auto mahtuu kunnolla kääntymään pelkän vetoauton sijasta.
- Täydennä metsätieverkkoa harkitusti. Yli 300 metrin metsäkuljetusmatka alkaa pudottaa
puusta maksettavaa hintaa.
- Ole aktiivinen, kun yhteisen tien kunnossapidosta päätetään. Tee ehdotuksia hoitokunnalle ja tiekunnan kokoukselle.

Koneellisessa metsänhoidossa työmaan koon tulisi mieluiten olla yli 2 hehtaaria. Kun käsittelyalueen koko pienenee 1,5 hehtaariin, kustannukset nousevat noin 5 %. Hehtaarin kokoisen käsittelyalueen kustannukset ovat 15–20 prosenttia korkeammat kuin 2 hehtaarin alueen, mikä nostaa kokonaan koneellistetun taimi- konhoidon kustannuksia noin 200–300 euroa/ha.17
Metsurityönä tehdyssä taimikonhoidossa käsittelyalueen koon vaikutus yksikkökustannuksiin on pienempi kuin konetyössä. Hehtaarin kokoisella käsittelyalueella yksikkökustannukset ovat noin 10 % korkeammat kuin kahden hehtaarin suuruisella. Jos hoitokohteen koko jää pieneksi, on metsurityö konetyötä kannatta- vampi vaihtoehto.
Istutustyössä kohteen koolla ei ole suurta vaikutusta konetyön ja metsurityön väliseen hintaeroon, jos maa muokataan. Koneellinen istutus tehdään samalla kertaa maanmuokkauksen kanssa, jolloin työmaakäyntejä tulee vähemmän kuin jos istutetaan käsin.

Jotta käsittelyalueesta saadaan suurempi
- myy kerralla suurempi erä puuta.
- yhdistä samalla kertaa tehtäviksi kaikki hoidon tarpeessa olevat taimikon varhaishoito- ja harvennusalat.
- teetä suometsien hoidossa hakkuut ja vesitalouden järjestelyt kerralla, myös yhteishanke kasvattaa käsittelyaluetta.
- yhdistä uudistettavaan alueeseen viereinen pienialainen kasvatusmetsikkö, joka myöhemmin jouduttaisiin uudistamaan erillisenä työnä.

Omatoiminen metsäomaisuuden hoitokunnalle

Esimerkkinä hehtaarin kokoisen uudistusalan istutus 1 800 tainta/ha
- ostetun istutustyön kustannukset (18 snt/taimi) 324,00 €
- josta verovähennys (verokanta 30 %) 97,20 €
- lopulliseksi kustannukseksi jää 226,80 €
- jos metsänomistaja istuttaa 900 tainta/päivä, ”päiväpalkaksi” jää 113,40 €, kun ei oteta huomi-
oon matka- eikä työvälinekuluja.

7.1 Metsätulojen verotus

Metsävähennyksen esimerkkejä
Esimerkki 1. Tilan hankintameno oli 50 000 euroa. Metsävähennyspohja on siten 0,6 x 50 000 euroa eli 30 000 euroa. Puunmyynnistä kertyi kuluneena vuonna 10 000 euroa. Metsävähennys on 0,6 x 10 000 euroa eli 6 000 euroa. Seuraaville vuosille vähennettäväksi jää 24 000 euroa.
Esimerkki 2. Käytettävissä olevaa metsävähennystä on jäljellä 5 000 euroa edellisinä vuosina tehtyjen metsävähennysten jälkeen. Puunmyynnistä kertyi kuluneena vuonna 6 000 euroa. Metsävähennyksen enimmäismäärä olisi 0,6 x 6 000 euroa eli 3 600 euroa. Tämän vähennyksen jälkeen käyttämätöntä met- sävähennystä jäisi jäljelle 1 400 euroa, mutta sitä ei voi enää hyödyntää, koska vähimmäisvähennys on 1 500 euroa. Metsänomistajan voi kuitenkin tehdä nyt hieman pienemmän vähennyksen eli 3 500 euroa, jolloin hän voi myöhemmin käyttää jäljelle jääneen metsävähennyksen (1 500 euroa) kokonaan.
Kun metsätila myydään, käytetty metsävähennys otetaan huomioon metsätilan luovutusvoittoa lisäävänä eränä. Poikkeuksena tähän on tilan myynti lähisukulaiselle yli 10 vuoden omistuksen jälkeen. Käytettyä metsävähennystä ei tällöin lisätä mahdolliseen luovutusvoittoon, eikä se lisää metsätilan omistajanvaihdok- seen liittyviä veroja.
Metsävähennyksen seuranta on verovelvolliskohtaista eli kaikkien tilojen vähennyspohja sekä käytetty ja käytettävissä oleva metsävähennys seurataan yhtenä kokonaisuutena. Sama henkilö voi tosin olla verovel- vollinen esimerkiksi yksin ja toisaalta yhtymässä. Tällöin seuranta on pidettävä erillään.
Metsävähennysoikeus on sillä metsänomistajalla, joka omistaa metsän vuoden lopussa. Pelkän hallintaoi- keuden haltija ei voi tehdä vähennystä.

Hankintakaupalla suuremmat bruttotulot

Pääomatulojen määrää voi joissakin tapauksissa kasvattaa myymällä hankintakaupalla, mikä mahdollis- taa metsävähennyksen nopeamman hyödyntämisen.
Kun hakkuut painottuvat ensiharvennuksiin voi olla järkevää myydä puut hankintakaupalla, jolloin puun- myyntitulot ovat huomattavasti suuremmat kuin pystykaupalla myytäessä. Korjuupalvelun kustannukset ovat täysimääräisesti verovähennyskelpoisia. Korjuupalvelun on kuitenkin oltava kohtuuhintaista.

25.5.2019
Irma Welling

Kooste Metsäteollisuuden kannattavuus ja kestävyys-tapahtumasta 16.3.2019 Helsingin yliopistolla


Metsätalouden kestävyys (Kimmo Syrjänen, Syke ja Lauri Saaristo, Tapio Oy)
*”Hyvä metsänhoito on myös hyvää luonnonhoitoa.”
*Sertifioinnit määrittelevät perustason/vähimmäistason, mutta monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan sertifioinnin perustason ylittäviä kohdennettuja toimenpiteitä.
*Monimetsä-hankkeessa on koottu esimerkkejä metsän- ja luonnonhoidon keinoista ja toteuttamistavoista (mm. riistatiheiköt, sekapuustoisuus, suojavyöhykkeet, säästöpuuryhmät, tekopuupökkelöt, säästetään lahopuut, vaihettumisvyöhykkeet). Hankkeessa tuotettiin luonnonhoitotoimenpiteiden tarkastuslista,jonka avulla metsänomistaja ja metsäalantoimijat voivat sopia kohteen hoitotoimenpiteistä. Tarkastuslista löytyy linkistä

https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/monimetsa-loppuraportti.pdf

*Tekopöllelöillä on suuri merkitys mm. uhanalaisille hömötiaisille. Tekopökkelö pehmenee 10-15 vuodessa ja auttaa kolopesijöitä.
*Riistatiheiköitä, järeitä haapoja, pihlajia, raitoja ja jalopuita kannattaa jättää muutamia hehtaaria kohti. Näiden jättäminen täytyy jo huomioida taimikonhoitovaiheessa sekä hakkuissa.
*Lannoittamisesta ei ole haittaa eliölajistolle.

Metsätaouden kannattavuus (Timo Kujala, Metsäpalvelu Arvometsä Oy, Jorma Saarimaa UPM Metsä)
*Kannattavan metsätalouden perusta on tukkipuun tuottaminen ja kulujen minimointi.
*Kuitupuun reaalihinta on laskenut 20 vuodessa 40 %. Luken tilastojen mukaan tukkipuun osuus hakkuukertyymästä on pienentynyt 20 vuodessa 20 % .
*Kasvatusmetsän alaharvennuksessa 60-70 l kuitupuusta metsänomistaja saa noin 1 euron. Metsänomistajalle on kuitenkin kertynyt kustannuksia jo 2-3 euron verran (muokkaus+taimi+istutus+taimikon hoito+ennakkoraivaus).
*Yläharvennuksessa poistetaan tukkimittaisia puita, huonolaatuisia puita ja harvennetaan tihentymiä niin,että puustoa jää n 100 m3/ha ja niin että pohjapinta-ala on 12-14 m2.
*Suometsissä 100 m3/ha puusto takaa riittävän haiduttamisen ja vesitasapainon.
*Metsäteiden varsilta vesakot kannattaa raivata 3-4 vuoden välein.
*Avohakkuiden jälkeen uudistaminen kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti ja jalostetulla materiaalilla.
*Lannoituksella saavutettavissa 15 % korko investoinnille.

20.3.2019
Irma Welling



Riistametsänhoidosta infoa (Riistakeskus)





24.2.2019
Irma Welling



Kajaanin Metsänomistajien Ari Korhosen (0400 284 408) laatimia tietolehtisiä seuraavista aiheista



-Kääntöpaikan mitoitus
-Korjuun kannattavuus
-Metsän omistuslain muutostarpeet
-Perintö- ja lahjavero metsästä (ilman peltoa ja pellon kanssa)
-Taimikon hoito+perkaus

Taimikon hoito- ja perkaustietolehtisiä on tilattavissa  muovitettu taskuversio hintaan 1€/kortti.








30.1.2019
Irma Welling


Jorma Nummela " Tosiasioita metsien jatkuvasta kasvatuksesta" (Maaseudun Tulevaisuus 2.1.2019)

”Voisi verrata lypsylehmien kasvatukseen, jossa parhaat lypsäjät pannaan teurasautoon ja huonoimpia lisätään. ”
Vanhana metsien miehenä ei tiedä itkeäkö vai nauraa. On keksitty hieno idea metsien hoitoon, ”jatkuva kasvatus”.
Idea ei ole missään tapauksessa uusi. Sitä on Suomen metsissä harrastettu satoja vuosia.
1800-luvulla puun käyttö oli vielä suhteellisen pientä, mutta silloinkin pelättiin metsien loppumista ihan syystä. Jos metsästä poistetaan aina vain parhaita tukkipuita, johtaa se ensinnäkin rodulliseen taantumaan. Paraskasvuiset yksilöt eivät pääse lisääntymään.
Voisi verrata lypsylehmien kasvatukseen, jossa parhaat lypsäjät pannaan teurasautoon ja huonoimpia lisätään. Maidontuotanto taatusti alenee.
Jatkuva kasvatus johtaa metsien kuusettumiseen. Kuusi varjopuuna valtaa kaikki mahdolliset kasvupaikat. Koivulla ja männyllä ei ole mahdollista lisääntyä kuusikon alla. Ainoastaan metsäpalo pelastaa kuusen ylivallasta.
Kun aloitin 50 vuotta sitten metsähommat, olivat metsät jatkuvan kasvatuksen, toiselta nimeltään määrämittahakkuiden jälkeen tosi huonossa kasvussa. Uudistushakkuiden ansiosta on nyt tosi hyväkasvuisia metsiä.
Syötetään valhetta ihmisille, että jatkuva kasvipeitteisyys metsissä on luonnonmukaista.
Voit mennä melkein minne vaan metsään ja kaivaa sammalten alta hiiltä. Kaikki Suomen metsät ovat luonnontilassa ollessaan palaneet salaman sytyttäminä noin 200–300 vuoden välein. Näin on tämä kuusen valta katkaistu.
Metsäpalon jälkeen on tullut koivu ja karuimmille paikoille mänty, koska kilpikaarnamännyt ovat selvinneet metsäpalosta elävinä ja jatkaneet paloalueen siementämistä. Koivun siemenet ovat voineet lentää kaukaa. Kuusi on aina hiljalleen vallannut alueet ja herkkyys metsäpaloille on kasvanut.
Kauhistellaan muutaman hehtaarin muokatun uudistusalan rumuutta maisemalle.
Luonnontilassa salaman sytyttämässä metsäpalossa tuhoutunut kuusikko on voinut olla tuhansia hehtaareita. Ei ole ollut kovin kaunis, mutta on ollut pakollinen luonnon monimuotoisuuden ja metsien uudistumisen kannalta.
Metsän uudistaminen avohakkuulla tai siemenpuilla on kaikkein lähimpänä sitä, mitä luonto tekisi.

JORMA NUMMELA

metsien mies

70 vuotta seurannut




Kooste metsänomistaja Timo Kujalan haastatteluista ja kirjoituksista (arvometsa.fi, HS 26.10.2018, vihrealanka.fi 13.12.2017)



Metsänomistaja Timo Kujala omistaa metsää eri puolilla Suomea 4 300 hehtaaria ja hän antoi luontolahjana satavuotiaalle Suomelle 600 hehtaarin erämaa-alueen vuonna 2017. Hän on myös
Metsäpalvelu Arvometsä Oy:n perustajajäsen. Metsäpalvelu Arvometsä on jatkuvan kasvatuksen palveluita tarjoava ja myyvä yritys.

Voit tutustua Metsäpalvelu Arvometsän hakkuuseen metsänomistaja Sampo Mannisen metsässä seuraavasta linkistä:


Tasarakenteisen metsänkasvatuksen piirteitä:

*Tasarakenteisessa kasvatuksessa metsää harvennetaan altapäin, eli harvennushakkuissa poistetaan pienimmät ja jätetään suurimmat puut kasvamaan. 60-100 vuoden kiertoajan päätteeksi tehdään avohakkuu ja metsän uudistaminen. Uudistamiskuluja muodostuu maanmuokkauksesta, puuntaimien istutuksista, heinäntorjunnasta, parista kierroksesta taimikonraivausta ja ennen kaupallisia hakkuita ennakkoraivauksesta. Kun kaikki lasketaan, uuden metsän perustaminen maksaa 3000-4000 euroa hehtaarilta, vaikka kuluille ei laskettaisi korkoa lainkaan. Alaharvennuksessa metsästä poistetaan puita, joiden keskikoko on noin 70 litraa. Tällaisen puun myyntiarvo on tasan yksi euro. Kuitenkin metsänomistaja on sijoittanut niihin puihin jo kahdesta kolmeen euroon, eli 35-40 vuoden jälkeen hän myy puuta tappiolla. Ainoa tuottava hakkuu on päätehakkuu,joka tehdään vasta 60-100 vuoden päästä taimikon perustamisesta.

*Kun avohakkuussa poistetaan kaikki haihduttavat puut, metsän vesitalous muuttuu olennaisesti, ja vesistöihin valuva ravinnekuorma kasvaa, kun maaperässä ei ole vettä sitovaa kasvillisuutta. Avohakkuun jälkeen metsä muuttuu 20 vuodeksi hiilinielusta ilmastopäästöjen lähteeksi.

Jatkuvan metsänkasvatuksen piirteitä:

*Jatkuvassa kasvatuksessa harvennukset tehdään yläharvennuksina niin, että metsästä poistetaan ensisijaisesti suurimpia puita, hyödynnetään luontaista taimettumista ja vältetään avohakkuita ja vältytään kalliilta uudistamiskuluilta.

Perusteluja sille,miksi vallalla oleva tasarakenteinen metsänkasvatus ei olekaan metsänomistajan kannalta edullisin:

*On peloteltu,että jatkuva kasvatus pienentää puustopääomaa. Nykyään metsissä on keskimäärin sata kuutiota puuta hehtaarilla, jatkuvassa kasvatuksessa puuta on hakkuun jälkeenkin vähintään tämä määrä.

*Avohakkuumetsätaloudessa vuonna 2000 arvokkaan tukkipuun osuus kokonaishakkuukertymästä oli 50,5 %, vuonna 2016 enää 44 %. Samaan aikaan kuitupuun hinta on laskenut lähes 40 %, vaikka sen kysyntä kasvaa. Tasrakenteinen metsänkasvatus on selluteollisuuden kannalta kannattavaa, koska se tuottaa halpaa kuitupuuta.

*Avohakkuiden jäljiltä Suomen metsissä on 0,8 miljoonaa hehtaaria hoitamattomia taimikoita ja saman verran riukuuntuneita kasvatusmetsiä,jotka ovat tehokkaan puuntuotannon ulkopuolella. Hoitorästit johtuvat nimenomaan siitä,että taimikon raivaus ei tuota metsänomistajalle mitään, vaan kuluttaa rahaa.

*On väitetty,ettei metsien luontainen taimettuminen riitä. Kuitenkin tasarakenteisessa metsänkasvatuksessa luonnontaimien poistamiseen käytetään enemmän rahaa kuin istuttamiseen.

*Kujalakaan ei kieltäisi avohakkuita, mutta järkevällä metsänhoidolla avohakkuut voidaan vähentää kolmannekseen nykyisestä ilman,että puuntuotanto vähenee. Samalla hiilitase paranee ja vesistökuormitus vähenee.


28.1.2019
Irma Welling




Kooste ”Peltoheitot kasvuun-Vanhojen unohdettujen peltojen metsitys on mahdollista,mutta vain vaivalla ja kustannuksilla”-jutusta (Markku Häyrysen kirjoittama Markku Remeksen haastattelusta, Metsälehti 22/2018)



*Kivennäismaat ovat helpompia metsitettäviä. Hienojakoiselle maalle sopii kuusi ja karkeammille rauduskoivu. Reilu mätästys ja mättäisiin taimet. Sitten seurataan, heinäntorjuntaa ja uasein boorilannoitus.
*Reheville turvemaille sopii reipas mätästys, istutus kuuselle, heinäntorjuntaa ja terveyslannoitus tuhkalla. Muokkaus, istutus, taimet, lannoitus maksavat pari tonnia hehtaarilta. Kun siihen päälle laskee heinäämistyöt ja taimisuojat,niin ollaan lähellä kolmea tonnia. Kun tehdään kalleimman jälkeen, niin metsänomistaja ei saa rahojaan koskaan takaisin. Kustannusten vuoksi katse kääntyy luontaisen uudistamisen suuntaan. Pinna rikkomalla saa hieskoivun kasvamaan ja sen alle tulee kuusta. Muokkaus tulisi tehdä heinäkuussa juuri ennen koivun siementämistä,niin heinä ei ennätä nousta. Täysmuokkauksella heinäpöheiköstä voidaan siirtyä hieskoivupöheikköön. Turvemaille luontainen uudistaminen sopii siksikin,että lähtötilanteena on ollut alava, soistunut kohde. Halla on odotettavissa muutaman vuoden välein. Lehtipuustoa tarvitaan verhopuustoksi, sillä halla yltää neljän metrin korkeuteen saakka. Halla paitsi vikuuttaa, saattaa myös tappaa. Usein toistuvat hallat tekevät kuusentaimista pallomaisia. Turvemailla voidaan tarvita myös puutuhkaa. Tuhkaa ei kannata laittaa heti istutuksen yhteydessä,koska se lisää myös heinän kasvua. Viljelytaimi pärjää viitisen vuotta ilman lannoitusta,mutta kaliuminpuute alkaa näkyä puolen metrin-metrin taimikoissa. Siinä vaiheessa on aika lisätä tuhkaa.

Lemillä 22.12.2018
Irma Welling


Kooste ”Omat opit käytössä”-jutusta ( Timo Korhonen, Aarre 10/2018)


*Kantojen poisto ja myös äestys avaavat maan,johon etenkin lehtipuu itää. Tämä maan paikoin turhakin repiminen pahentaa metsien pusikoitumista.
*Mätästys on hyvä keino varmistaa istutuksen onnistuminen rehevillä kohteilla. Jos mättäät ovat liian isoja, taimet ovat korkealla kasvaessaan myöhemmin alttiita kallistumaan myrskytuulissa. Suuret ja laaja-alaiset mättäät keräävät istutustaimen ympärille runsaasti luonnonvesaa,mikä lisää raivauksen määrää, vaikeuttaa sitä ja tuo kuluja. Suuri mätäs tarkoittaa lähettyviltä löytyvää isoa kuoppaa, jotka ovat raivaajalle ansoja.
*Joillakin maapohjilla taimikoita raivataan jo kolmasti. Yksi syy tähän on liian varhain tehty varhaisperkaus taimikkovaiheessa. Ajoitusvirhe lisää taimikonhoidon kustannuksia.
* Ajourat voisi suunnitella jo maata muokatessa.


Lemillä 22.12.2018
Irma Welling



Kooste ”Tapauskohtaisesti sopivin metsänkäsittelytapa”-juttuista  (Markku Remes (MR), Suomen metsäkeskus ja Taneli Kolström (TK), Luonnonvarakeskus, Aarre 10/2018)



*Jatkuvaa ja jaksollista metsänkäsittelyä ei tulisi asettaa vastakkain. Molemmilla on sijansa. (MR)
*Jokaista metsää voi kasvattaa monella eri tavalla , erilaisin seurauksin. (TK)
*Juurikäävän vaivaamissa metsissä jatkuvaa kasvatusta ei tulisi käyttää lainkaan,koska sieni leviää rihmastona puusta toiseen juuriyhteyksien kautta ja lahottaa uuden sukupolven ennen kuin se ehtii tukkipuuksi. (MR)
*Jatkuvapeitteinen kasvatus sopii metsiin,joissa on jo luontaisesti taimiainesta. Toinen sopiva kohde ovat Pohjois-Suomen jäkäläkankaat,joiden puusto on melko harvaa. (TK)
*Mitä pohjoisemmas mennään, sitä vähemmän viljelyyn kannattaa satsata. Lapissa ei voi laittaa kahta tuhatta euroa viljelyyn ja sitä seuraaviin taimikonhoitotöihin vaan on turvauduttava luontaiseen uudistamiseen. (MR)
*Menetelmiä voisi myös yhdistää vaikkapa istuttamalla taimia jatkuvapeitteisesti käsiteltyyn metsään. (TK)
*Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa puutuotos laskee viidenneksen jaksottaiseen kasvatukseen verrattuna eteläisen Suomen tuoreilla ja sitä ravinteisemmilla kasvupaikoilla. (MR)
*Jatkuvan kasvatuksen myötä puustonkasvun tason arvioidaan putoavan noin 20 % jaksolliseen kasvatukseen verrattuna. Laajamittainen siirtyminen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen edellyttäisi vuotuisten hakkuupinta-alojen nostamiseen lähes kolmanneksella. Viime vuonna keskimäärin päätehakkuulta kertyi puuta 218 mottia hehtaarilta. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen mukaisissa hakkuissa jäädään noin 70 mottiin hehtaarilta. (TK)
*Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa menetetään metsänjalostuksen mukanaan tuomat hyödyt. (TK)
*Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa pyritään poistamaan isot puut pienten päältä,mikä ei varsinkaan kuusikossa onnistu pakkasella ilman korjuuvaurioita. Jatkuvapeitteinen kasvatus ohjaa hakkuita tehtäväksi entistä enemmän kesäaikaan. Miten hakkuut sovitetaan yhteen lintujen pesimäkauden kanssa. (TK)
*Jatkuvassa kasvatuksessa puuta on poistettava niin paljon,että taimettuminen pääsee käyntiin,mutta ei niin paljon,että maapohja heinittyy. Männiköt ja koivikot pitää harventaa hieman normaalia siemenpuuasentoa tiheämpään asentoon,jotta luontainen uudistuminen toimii. Puuston pohjapinta-ala näissä metsissä on vain 10 neliömetria hehtaarilla. (TK)
*Jaksollisessa kasvatuksessa kiertoajan ensimmäiset 20 vuotta ovat hiilitaseen kannalta huonoja,sillä pieni puusto sitoo hiiltä niukasti. Mutta 20 vuoden jälkeen,kun puiden kasvu kiihtyy, hiilensidonta on rehevillä kasvupaikoilla paljon nopeampaa kuin jatkuvapeitteiseti käsitellyissä tai vanhoissa metsissä. (MR)

Lemillä 22.12.2018
Irma Welling

”Metsä teollisuuden ja suojelun pyörteissä”-Ylen Elävä arkisto


Ylen Elävässä arkistossa  on mielenkiintoinen katsaus  ”Metsä teollisuuden ja suojelun pyörteissä”. Siellä vilahtelevat nuorena miehinä monille  jo tutut professorit ja asiantuntijat kuten Lauri Vaara,  Erkki Lähde, Timo Pukkala, Pentti Linkola. 

Osakokonaisuuksia ovat mm

"Puiden kertomaa"
"Metsänviljelyn harharetket"
"Suojelun oppiriidat"
"Metsäpolitiikan vaihtoehdot”

Arkistotiedon mukaan "Koivu oli ennen ei niin arvostettu puulaji ja oli sanonta,että yhdestä koivusta riittää siemeniä koko pitäjälle. "

Tästä linkistä pääset Elävään arkistoon 


2.12.2018
Irma Welling


Marjut ja Merja pakurikääpää ymppäämässä



Pakurikääpä on ollut suuressa suosiossa erilaisten hyvien ominaisuuksiensa johdosta. Meidän rantametsässä sitä on aina kasvanut luonnostaan. Olipa kääpä levinnyt n 30 vuotta sitten istutettuun koivikkoonkin. 

Valmiita pakurikääpiäkin  löytyi koivikosta (kuvaaja Marjut Sassi)

  
Koivikon sai hoidettavakseen viime kesänä ystäväni Merja. Hän innostui Metsälehdestä lukemaansa pakurikäävän istutukseen. Niinpä tilasimme 1000 ymppiä, joista 300 saimme jo syksyllä. Loput saapuvat alkukesästä. 
Syksyisenä lauantaina keräsimme koriin tarvittavan rekvisiitan ja suuntasimme metsään. Pakurikoivuksi sopii vino, haarainen, vahingoittunut tai mutkallinen koivu, josta ei tukkia saa.  Pakurisadon kasvatuksen jälkeen (2 satoa, n 15 vuotta) puut voi hakata polttopuiksi tai myydä selluksi. 
Tuore kaupunkilaismetsänomistaja pääsi heti perusasioiden äärelle arvioimaan metsän ja puiden laatua. Ensi keväänä istutamme yhden hirvien syömän palstan. 
Oheisista kuvista näkee koko istutusprosessin.



Marjut valitsemassa koivua (kuvaaja Merja Kasoi)


Marjut poraamassa ympille reikää (kuvaaja Merja Kasoi)






Ympin vasarointi reikään (kuvaaja Marjut Sassi)




Vasaroinnin jälkeen Merja sivelee haava-ainetta reikään ja merkkaa puun kuitunauhalla (kuvaaja Marjut Sassi)



29.11.2018
Marjut Sassi
entinen metsänomistaja nykyinen syytinkimummo

Kooste julkaisusta "Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta"  (Timo Pukkala, Metsätieteen aikakausikirja I/2006:33-48)

http://www.metsantutkimuslaitos.fi/aikakauskirja/full/ff06/ff061033.pdf

Korkokanta vaikuttaa voimakkaasti kiertoaikaan, metsikön optimaaliseen kasvatustiheyteen ja harvennustapaan.
Suureneva korkokanta
-lyhentää kiertoaikaa,
-pienentää puuston optimaalista kasvatustiheyttä ja 
-muuttaa harvennustapaa siten,että metsikön suurimpia puita kannattaa koron suurentuessa poistaa enemmän ts. yläharvennuksen käyttö  varttuneen metsikön harvennuksessa. Kiertoajan loppupuolella metsikön suurimpien puiden arvokasvu on puiden arvoon nähden pientä, ts. parhaan tuottavuuden aika on näillä puilla jo takana päin. Lisäksi metsikön suurimmat puut reagoivat harvennuksiin heikoimmin kuin hieman pienemmät puut ja vievät paljon kasvutilaa niiltä puilta,joiden arvo voisi vielä reippaasti suurentua.

Puiden arvokasvuun voit tutustua myös Arvometsän sivuilta. Sivuilta löydät kuvan,johon on merkitty runkojen kohdalle halkaisija, eurot ja arvokasvua osoittavat %-luvut.

https://arvometsa.fi

Lemillä 24.11.2018
Irma Welling


Metsän jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen taloudesta Erkki Lähde, professori emeritus


Julkisuudessa tehdään puuston kasvatusmenetelmiä verrattaessa se virhe, että luetaan viljelykäytännön tuloksi sitä edeltäneen, luontaisesti syntyneen sekapuuston avohakkuu. Siten viljely ja avohakkuu saadaan näyttämään kannattavalta. 
Vielä 1950-luvulle hakattiin puustoja perinteisellä jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksella eli tukkipuiden harsinnalla. Sitten pakotettiin ilman tutkimuksellisia perusteita käyttämään harvennuksessa vain alaharvennusta eli pienien keskenkasvuisten puiden hakkuuta, joka johtaa  avohakkuuseen.  
Taloudellisessa vertailussa voidaan ottaa tutkittavaksi yleisen eteläsuomalaisen mustikkatyypin metsä, jossa hakkuut ovat 75 vuotta aiemmin olleet tukkipuiden harsintaa. Kuluja ei ole ollut. Puustoa on ollut silloin 250 m3/ha. 
Vastakkaisiksi menetelmiksi valittiin: 1. Jatkettiin perinteistä jatkuvan kasvatuksen yläharvennusta ja 2. Siirryttiin peltomaiseen eli jaksolliseen istutus-alaharvennus–avohakkuun käytäntöön.
Metsänomistajan saamana kantorahana käytetään vertailussa nykyisiä keskimääräisiä arvoja; tukkipuulle avohakkuussa 60 sekä alaharvennuksessa ja yläharvennuksessa 55. ja kuitupuulle 15 euroa/m3. Viimeinen hakkuu ennen vertailumenetelmien aloitusta (avohakkuu ja yläharvennus) kuuluu aiemman kasvatuksen lopputulokseen. 
Jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksessa hakattiin kerralla 100 m3/ha, josta 70 % oli sahapuuta ja loput kuitupuuta. Yläharvennus toistettiin 15 vuoden välein hakkaamalla kullakin kerralla sama määrä. Siten 75 vuoden kuluessa tehtiin hakkuu viisi kertaa.  Kuluja ei ollut. Hakkuista kertyi korkoa korolle (3 %) nykyhetkeen 61 940 euroa/ha. Yhteiskunnan tukirahaa ei tarvittu. Kaikissa hakkuissa jäljelle jäänyt 120 m3/ha on metsän olemukseen kuuluvaa peruspuustoa, jonka määrä säilytetään "ikiaikaisesti". Jatkuvalla kasvatuksella hyödynnetään vain puuston lisäkasvua. 
Jaksollisessa kasvatuksessa kuluja kertyi alikasvoksen raivauksesta, muokkauksesta, istutuksesta, täydennysistutuksista, ruohojen ja heinien torjunnasta, taimikkoon luontaisesti runsaana  syntyneiden lehtipuiden perkauksesta ja taimikon harvennuksesta korkoa korolle nykyhetkeen 21 300 euroa/ha. Lehtipuista ja alikasvoksesta olisi helposti ja ilmaiseksi syntynyt uusi tuottava puusto. Tuloja kertyi hieman ensiharvennuksesta, jonkin verran alaharvennuksista sekä runsaasti avohakkuusta. Korkoa korolle kertyi 20 885 euroa/ha. Jaksollisen kulut olivat siten noin 400 euroa/ha suuremmat kuin tulot. Se on yli 60 000 euroa vähemmän kuin jatkuvan kasvatuksen yläharvennuksessa. Tuloksen paikkaamiseen oli saatava valtion tukea. Jos istutus olisi vaihdettu kylvöksi tai luontaiseen uudistamiseen, tulos olisi kohentunut jonkin verran. 
Vertailuun pitäisi ottaa monimuotoisuuserot, ekosysteemipalvelujen arvottaminen sekä hiilitase. Jatkuvassa kasvatuksessa niiden vaikutus on pääosin myönteinen mutta jaksollisessa negatiivinen. Taloustuloksen pitäisi riittää avohakkuiden lopettamiseen. 

13.10.2018

Kooste artikkelista ”Miten kasvit kommunikoivat ? ” (J.K. Holopainen, J.D. Blande, M. Kivimäenpää, Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 13-14/2018, ss. 1345-51)



Kasvien kommunikointitavat ovat moninaiset:

-Puut voivat olla juuriston sienirihmaston (mykoritsan) välityksellä yhteydessä omiin jälkeläisiinsä ja muihin puulajeihin ja siirtää sitä kautta yhteytystuotteita toistensa käyttöön.

-Kasvit käyttävät toisista kasveista heijastuvan valon laatua kasvuolosuhteidensa seuraamiseen ja tehostavat tarvittaessa pituuskasvua.

-Kasvien kemialliset puolustusyhdisteet pyrkivät karkottamaan kasvinsyöjiä ja hillitsemään syöntiä.

-Epäsuorassa puolustuksessa kasvit tuottavat haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteitä) ,jotka houkuttelevat paikalle kasvinsyöjien luontaisia vihollisia.

-Haihtuvat orgaaniset yhdisteet aktivoivat lähiympäristössä olevien kasvien kemiallisen puolustuksen jo ennen kuin ne joutuvat hyökkäyksen kohteeksi.

-Kasvien juurten lähettämien äänisignaaleiden avulla kasvit kaikuluotaavat maaperän vesivarastoja.

6.8.2018
Irma Welling

Metsäkeskuksen harvennushakkuiden korjuujälkien seuranta



Jarmo Palokallio (Maaseudun Tulevaisuus ), metsäkeskuksen tiedote

-Suomen metsäkeskus tarkisti harvennushakkuiden korjuujälkeä 155 leimikossa vuonna 2017. Korjuujälki oli parasta Etelä-Karjalassa,jossa tarkastettuja kohteita oli 3 ja hehtaareita 12,4.
Eniten huomautettavaa kertyi puustovaurioista ja liian voimakkaista harvennuksista. Usealla kohteella huomautuksia annettiin myös hakkuukoneiden maastoon jättämistä ajourapainaumista ja liian leveistä ajourista.

-Parasta jälkeä viimeeksi kuluneella viiden vuoden jaksolla ovat tehneet omissa metsissä ahertaneet hankintahakkaajat. Yhtiöiden vertailussa hyviä kohteita UPM:llä on ollut eniten, 64 %. Perää yhtiöiden sarjassa piti Stora Enso,jolla alle puolet kohteista selvisi ilman huomautuksia.

Juha ”Koltta” Aaltola (Aarre 4/2018)

Mitä metsänomistaja voi tehdä, jottei hänen puunmyyntinsä kohde hakkuun jälkeen kuuluisi kehnosti hakattujen metsien joukkoon:

*Osta raivaussaha ja käytä sitä raa'asti taimikossa niin,että metsäsi valitut mahtuvat varttumaan kasvutappioitta 12-14 metrisiksi.
*Älä suostu puukauppaan ilman,että kauppakirjaan merkitään jäävän puuston määrä runkolukuna hehtaari kohden tai pohjapinta-alana.
*Valvo työtä/palkkaa valvoja ja uskalla vaatia korvausta kehnosta hakkuusta tai rikotusta tiestä.

Tähän voisi lisätä vielä
  • Puukauppa hyväksytään ja päätetään mittaustodistuksen allekirjoituksella. Älä hyväksy kaukokuljetuksen aloittamista ennen mittaustodistuksen allekirjoitusta. Älä allekirjoita mittaustodistusta ennenkuin olet käynyt/edustajasi on käynyt tarkastamassa puupinot (katkonta/mitat, kuitu/tukki) ja korjuujäljet. Korjuujälkien tarkastukseen sisältyvät mm. harvennusvoimakkuuden, puustovaurioiden, ajourien leveyden, ajouravälin ja urapainauman tarkastelut. Pinosta olevasta puutavarasta on toki vaikeata todeta laatua. Järeää puuta on voinut joutua kuitukasaan mm. lenkouden, oksien ja korojen takia.

Irma Welling
10.5.2018

Miten metsän omistaminen vaikuttaa pysyvään hoitoon joutuneen hoitomaksuihin, asumistukeen ja opintorahaan


Hanna Lensu (Maaseudun Tulevaisuus 28.04.2018)
-Jos metsänomistaja joutuu sairauden vuoksi pysyvään hoitoon, metsäomaisuus vaikuttaa kunnan laskuttamiin asiakasmaksuihin. Metsätalouden tulojen lisäksi metsälle määritellään laskennallinen tuotto, vaikka metsästä ei olisi todellisia tuloja hoitovuosina. Vuosituotto laketaan metsäpinta-alan ja sijaintipaikkakunnan metsätalouden vuosituottoarvon mukaan. Metsätalouden vuosituotto saadaan Verohallinnon paikkakuntakohtaisten arvojen perusteella. Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaaria kohti on 1.1.2018 alkaen:

*Imatra 144,12 euroa/ha
*Lappeenranta 130,49
*Lemi 144,04
*Luumäki 123,31
*Ruokolahti 123,12
*Savitaipale 140,07
*Taipalsaari 121,93

Metsän hoitomaksuja korottavan vaikutuksen välttämiseksi kannattaa sukupolvenvaihdos tehdä ajoissa vielä oikeustoimikelpoisena ollessa. Oikeustoimikelpoisuus voi mennä esimerkiksi halvauksen vuoksi.

Pirjo Havia (Makasiini3/2018) ja Antti Pajula (Polvelta Toiselle- messut, Rovaniemi 18.3.2017)
-Metsäomaisuus vaikuttaa myös yleiseen asumistukeen, eläkkeensaajan ja opiskelijan asumistukeen. Siihen vaikuttavat niin metsätalouden tulot kuin metsäomaisuuden arvokin. Metsäomaisuuden arvo laketaan metsän keskimääräinen vuotuisen tuoton mukaan. Yhtymässä metsäomaisuuden arvo otetaan huomioon omistusosuuksien mukaan. Kuolinpesän hallussa olevan metsän tuottoa eikä arvoa oteta huomioon.
-Metsätulot otetaan huomioon opiskelijan vuosituloina ja ne vaikuttavat opiskelijan opintorahaan. Kuolinpesän tuloja ei oteta huomioon opiskelijan vuosituloina.


Irma Welling
10.5.2018

Lähitapiolan esimerkki osoittaa,että nuoren metsän myrskyvahingon enimmäiskorvausmäärää ei kannata ylimitoittaa (Lähitapiolan tuoteseloste: Kotitalouden vakuutukset 1.3.2018)


”Myrsky kaatoi nuorta mäntyvaltaista metsää Pohjois-Savossa 35 hehtaarin alalta. Vahinkoarvion mukaan vahingoittunutta puuta oli yhteensä 1 953 kiintokuutiometriä ja sen arvo ennen vahinkoa oli 62 631 euroa. Vahingon jälkeen puuston hakkuuarvo oli pudonnut 37 925 euroon ja vahingon määrä oli siten 24 706 euroa. Puuston arvo oli pudonnut 12,65 euroa kuutiolta. Myrskyvakuutuksen enimmäiskorvausmäärä oli 15 euroa kuutiolta,mutta koska puuston hakkuuarvon menetys oli 12,65 euroa/kuutio,korvattiin nuorelle puustolle vahingon johdosta syntynyt odotusarvolisän menetys 36 195 euroa. Korvauksena maksettiin 1953 m3x12,65 euroa/m3=24 706 euroa sekä odotusarvolisä 36 195 euroa eli yhteensä 60 901 euroa vähennettynä vakuutuskirjaan merkityllä omavastuulla.”

Odotusarvolisä lasketaan kasvatusmetsästä tulevaisuudessa saatavien tuottojen nykyarvon (odotusarvon) ja tämänhetkisen puuston hakkuuarvon erotuksena. Odotusarvolisä lasketaan kertomalla hakkuuarvo kasvupaikan, puulajin ja iän perusteella määräytyvällä odotusarvokertoimella.Kaakkois-Suomessa odotusarvokertoimet vaihtelevat männyllä 1,0-2,5, kuusella 1,0-2,3 ja rauduskoivulla 1,0-2,5 (Valtioneuvoston asetuksen N:o 367 aputaulukot)

Irma Welling
8.5.2018

Ruotsissa suojellaan taimia hirvituhoilta huolehtimalla muun ravinnon saatavuudesta (Metsästäjä 2/2018)


Kuvaaja Pertti Kangaskolkka


Metsävahinkojen aiheuttajat

Lumi, myrskyt ja sienet aiheuttavat eniten metsävahinkoja. Hirvieläimet aiheuttivat 11,5 % laatua alentavista metsävahingoista vuosina 2009-2013 (VMI 11).

Mitä hirvet syövät 

Saatavuudesta riippuen hirvi valitsee talvella ensisijaisesti syödäkseen pihlajaa, haapaa ja pajua/raitaa. Seuraavaksi mieluiten ruuaksi päätyvät rauduskoivu ja kataja, ja kolmanneksi mieluiten mänty ja hieskoivu. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hirvi syö pihlajaa, haapaa, ja pajua 14 kertaa mielummin kuin mäntyä ja hieskoivua. Rauduskoivua ja katajaa se syö 3,5 kertaa mielummin kuin mäntyä ja hieskoivua. Kuusta hirvi syö harvoin. Myös mustikan ja puolukan varvut sekä kanerva ovat hirvelle tärkeää talviravintoa.

Hirville yhä vähemmän ravintoa tarjolla

Nuoren mäntymetsän pinta-ala on puolittunut 20 vuoden aikana. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2016 tilastojen mukaan eniten, 62,9 %, istutettiin kuusta ja vain 32,5 % mäntyä. Hirvivahinkojen pelossa moni uudistaa mäntymetsän kuusimetsäksi, vaikka maaperä olisi liian karua kuusen menestymiselle. Ruotsissa suunta on saatu käännettyä ja joka toinen istutettu puu on nykyisin mänty.

Metsätalouden toimenpiteitä,jotka lisäävät hirvien ravinnon saatavuutta

-Lisätä suurilla alueilla sekametsän osuutta ja lehtiainesta.

-Uudistaa mäntymetsää männyllä. Luonnonmukainen mäntymetsän uudistaminen tuottaa tiheää taimiainesta. Näin ravintoa on paljon tarjolla ja metsikkö kestää hirvien laiduntamisen.

-Reikäperkaus on suositeltavaa ravinnon saatavuuden kannalta.

-Koska leikatut männyn taimet ovat hirvien herkkua, kannattaa perattaviin männyn taimiin jättää pari oksakerrosta.

-Riistarehualueita kannattaa jättää peltojen ja vesistöjen rajoille ja metsäautoteiden reunoille.

-Talvihakkuissa männyn latvat on hyvä kerätä kasoille hirviä varten.


Metsästäjä-lehdessä 3/2018 Juho Matala ja Ari Nikula Luonnonvarakeskuksesta jatkoivat kirjoittamista  hirvistä metsänhoidossa. Kirjoituksessa tuotiin esiin mm. seuraavaa:
-Hirvillä ei ole Suomessa kuten Ruotsissa ravintopulaa,jota kannattaisi lievittää metsänhoidon keinoin.
-Vaikka lehtipuita olisi saatavilla, runsaan lumipeitteen aikaan pääosa hirvien ravinnosta kostuu männystä, koska siitä saa parhaiten vehreää ravintoa. Hirvet hakeutuvat talvisin nimenomaan alueille,joissa on mäntyvaltaisia taimikoita. 
-Runsas ravinto lisää hirvien oleskelua taimikossa ja taimien kuori- ja runkovaurioiden riski kasvaa. Jos mäntytaimikossa on ylenmäärin lehtipuita,  taimikon tuhoriski kasvaa. Tuhoriskialueilla mäntytaimikoissa tulee pyrkiä suureen kasvatustiheyteen ja kasvatettavien taimien hyvään kasvuun perkaamalla lehtipuita pois ennen kuin ne ehtivät etukasvuisiksi.



26.4.2018 ja 22.5
Irma Welling


Metsätalouden riskien vertailu tasa- ja eri-ikäiskasvatuksessa (jatkuvassa kasvatuksessa)
Jyri Hietala, Anna-Kaisa Kosenius, Anna-Kaisa Rämö, Paula Horne (PTT työpapereita 164 PTT Working Papers 164)


















Kooste emeritusprofessori, metsätieteilijä Matti Kärkkäisen kirjasta ”Metsieni kirja” (Metsäkustannus 2010)



Kärkkäiset ostivat ensimmäisen metsäpalstansa vuonna 1973. Perheen omistuksessa on metsää nyt yli 1 200 hehtaaria. Heillä on vakinainen metsuri hoitamassa metsiä.

Metsätilan hankinta
-Metsätilan tulevia rahavirtoja voi laskea ja arvioida Luken verkkosivuilta ilmaiseksi ladattavalla Motti-ohjelmalla. Siinä tulevien hakkuiden nettotulokset diskontataan nykyhetkeen.
-Maakuntakaavasta kannattaa tarkistaa ennen tarjouksen jättämistä, onko siinä metsätaloutta hankaloittavia merkintöjä. Jos niitä on, kannattaa arvioida niiden taloudellinen merkitys. Tällainen merkintä voi olla maisematyöluvan edellyttäminen hakkuiden osalta.
-Aivan pienet sivupalstat kannattaa myydä pois,ellei niillä ole tonttiarvoa.
-Osuudet yhteisiin alueisiin kannattaa selvittää ja miettiä mitä niille kannattaa tehdä.
-Tieoikeuksien osalta pitää selvittää tien tarkka sijainti.
-Pitää selvittää millaisia sähkölinja-, puhelinlinja-, vesi- ja viemärijohto- ja metsästysoikeussopimuksia joskus on tehty ja mitkä sopimukset sitovat myös uutta omistajaa.
-Pitää selvittää mitä kiinnityksiä liittyy tilaan. Kiinnitykset ovat voimassa omistajavaihdoksesta huolimatta ja ne kannattaa ottaa tosissaan.
-Joskus viimeinen lainhuuto koskee jo kuolleita henkilöitä ja puuttuvien lainhuutojen ketju voi olla pitkä. On myyjäpuolen tehtävä hankkia omistamalleen omaisuudelle selvennyslainhuuto ennen kaupan tekoa.

Puuston uudistaminen
-Poistettavat ja juuriversoja tuottavat haavat kannattaa kaulata 5-10 vuotta ennen päätehakkuuta.
-Jos uudistettavan alueen viereiset metsät ovat omassa omistuksessa, niistä kannattaa ennakkoraivata kymmenen metrin syvyydeltä epätoivottavat puulajit siementämisen välttämiseksi.
-Luontaisen uudistamisen edellytykset ovat heikot,jos kasvupaikka on harvuuden ja rehevyyden vuoksi pahoin heinien ja ruohon hallussa. Karut kallio- ja turvemaat voidaan jättää uudistumaan luontaisesti.
-Kuusen osuus istutuksista on kasvanut voimakkaasti männyn kustannuksella. Tähän ovat vaikuttaneet istutusmännyn laatua koskeva keskustelu ja vuoden 1970 jälkeen moninkertaistunut hirvikanta.
-Räkämäntyä syntyy varmimmin,kun istutetaan märälle, rehevälle maalle säädösten sallima minimimäärä ilman kohoumia synnyttävää maanmuokkausta.
-Hallanarat painanteet soveltuvat usein paremmin männylle kuin kuuselle.
-Se,että jättää männyn uudistusaloille hieskoivua säästöpuiksi, on tulevan pekaustarpeen maksimointia.
-Maanpinnan paljastaminen humuksen alta parantaa luontaisen uudistamisen ja kylvön tulosta. Humukseen istutus lisää tukkimiehentäin tuhoja verrattuna siihen,että taimen ympärillä on kivennäismaata riittävän suurena laikkuna.
-Yksi syy kantojen noston välttämiseen on, että se hidastaa metsänviljelyä vähintään yhdellä vuodella,kun maa-aineksen karistamiseksi kantoja varastoidaan hakkuualueella. Kokemuksen mukaan siihen ei ole varaa rehevillä paikoilla.
-Rehevät uudistusalueet ovat ongelma. Nykyisiä pieniä ja keskisuuria paakkutaimia käytettäessä istutuksella on rehevillä mailla kiire heti avohakkuun jälkeen. Hennot paakkutaimet voi itse jatkokasvattaa maahan istutettuna pari kolme vuotta ennen avohakkuuta. On helpompaa keskittää tukevampien taimien kasvatus lähiymäristöön kuin taistella heinimisen kanssa vuosikausia varsinaisella uudistusalueella.
-Jos alkuperäinen taimikko on pahoin tuhoutunut, voi olla viisaampaa tehdä uusintaviljely sitä edeltävine maanmuokkauksineen kuin loputtomasti paikkailla surkeaa esitystä.
-Myyrätuhoja ei ainakaan lisää,jos suosii kettuja ja muita pienpetoja kieltämällä niiden metsästyksen.
-Juurikäävän viavaamien puiden kantojen lähelle istutusta ei suositella.
-Pääasiallinen maankäsittelymuoto on itselläni edelleen ojitusmätästys.

Taimikon hoito
-Taimikko on jätettävä likimain tuhoutumaan, ennen kuin sen rippeet voidaan pelastaa nykyisen taimikon hoidon tuen ansiosta.
-Nuoren taimikon hoidon helpottamiseksi ei väljennyshakkuita enne uudistushakkuita kannata tehdä viimeisen 15 vuoden aikana, ettei pintakasvillisuus kasva vahvaksi.
-Erlaiset säästö- ja jättöpuut eivät saa olla epätoivottavaa puulajia siementuotannon kannalta.
-Erityisesti voimakkaasti heinittyneillä vanhoilla pelloilla maanpinnan käsittely torjunta-aineilla (glyfosaatti tai syklotsidiini metsälauhalle) ennen maanpinnan käsittelyä on lähes välttämätöntä. Vaikutus on lyhytaikainen, muutamia vuosia. On kummallista,että tämä keino on likimain unohtunut. Paha taimen nitistäjä on metsälauha. Vadelma hillitsee taimen kasvua myös pahoin. -Nuoressa männyn taimikossa syntyy varjostuksen vuoksi hiirenhäntätaimia, joilla on kyllä pituutta,mutta ei paksuutta. Ne ovat hirven lempiruokaa.
-Olennaisinta taimen selviytymisessä on vuosittaisen pituuskasvun syntyminen ja pystyasennon säilyttäminen.
-Rauduskoivun ja kuusen sekakasvatus on taitolaji,jota itse pidän niin vaikeana,etten siihen mieluusti ryhdy. Syynä on vaikeus harventaa koivu siten,ettei kuusi vaurioidu. Kuusen latvakasvaimet katkeavat hyvin helposti pakkassäällä suuria koivuja poistettaessa. Lehtipuut ovat haitallisia silloin,kun ne ovat mäntyjä kookkaampia ja varjostavat niitä.
-Liian kauan on säilynyt uskomus,että taimikonhoito kannattaa tehdä vain kerran kiertoajan kuluessa. Tämä on johtanut siihen,että ensimmäiseen taimikon hoitoon ryhdytään liian myöhään. Kun poistettavat puut pitenevät ja paksunevat, perkaus hidastuu. Muutaman vuoden odottamisella joudutaan paljon kalliimpaan työhön, ja taimikon laatu on päässyt heikkenemään.
-Reikäperkaus on riski,kun reikäperkauksen jälkeen pitää jossain vaiheessa tehdä tavanomainen perkaus. Reikäperkauksen hyödyt saatetaan menettää: lehtipuut valtaavat alkuaan lupaavan havupuutaimikon. Itse olen panostanut havupuutaimikossa ainoastaan täysperkaukseen. Ensimmäisessä perkauksessa poistetaan kaikki lehtipuut ja katajat,mutta mänty ja kuusi jätetään harventamatta. Se tehdään myöhemmin tarpeen mukaan. Istutustaimet ovat olleet noin metrin mittaisia ja männyn kylvötaimet noin 30 cm pitkiä ensimmäisessä perkauksessa. Kosteilla ja rehevillä mailla lehtipuut joudutaan perkaamaan toisenkin kerran ennen taimikon harventamista.

Harvennuhakkuut
-Harventamisen tekninen suoritus voi aiheuttaa vaurioita maaperään ja puustoon. Maaperän vaurioista pahimpia ovat ajokoneiden aiheuttamien raiteiden muodostuminen ja maaperän tiivistyminen. Puustoon kohdistuvia vaurioita ovat kuoririkot ja juuriston katkeamiset.
-Juurikääpä voi iskeytyä sulan maan aikana tuoreisiin kantopintoihin. Kun juurikääpä leviää puusta toiseen juuriyhteyden kautta, myös kesäaikaisen hakkuun kannot on syytä käsitellä. On vastuutonta, ettei energiapuuta tekevissä laitteissa ole kantojen käsittelymahdollisuutta.
-Huonoina talvina optimaalisia kelejä ei tule lainkaan. On parempi aloittaa liian myöhään kuin pakkasilla liian aikaisin. Hakkuutähteillä voidaan merkittävästi parantaa urien laatua.
-Itse en halua,että ensiharvennuksessa korostetaan oksaisuuslaatua puun poistamisen kriteerinä. Ohjeeksi riittää poistaa suurimpiakin puita vain, jos niissä on mutka,lenkous, haara, halkeama, koro tai tervaroso. Koivikossa lahosta kielivät vesioksat.
-Jos hakkuukohteella on paljon alikasvospuustoa, riittää että poistettavien puiden ympäriltä poistetaan alikasvospuut metrin säteellä ja muut hakkuuta haittaavat puut.
-Kuusikoissa,joiden maaperä on huonosti kantavaa kaikkina vuodenaikoina, on taloudellisempaa kaataa puut maahan ilman korjuuta kuin aiheuttaa korjuutuhoja jäljelle jäävälle puustolle. Tämä on riski hyönteistuhojen kannalta,koska monet tuhohyönteiset lisääntyvät kaadetuissa havupuissa. Evoidullisinta olisi,jos poistettava puusto olisi pääasiassa lehtipuuta.
-Joskus on myös pakko tehdä kolmas harvennus, jos metsikköön on tullut tuulituho. Kaatuneesta
kuusipuustosta voi saada alkunsa kaarnakuoriaisten massaesiintyminen. Kaatuneet männyt levittävät ytimennäivertäjää. Yksittäiset kuusta olevat tuulikaadot eivät aiheuta suurta vaaraa, kun taas jokainen kaatunut mänty synnyttää jonkin määrän ytimennäivertäjää.
-Kokemukset väljennyshakkuista ovat usein huonoja tuulituhojen vuoksi. Väljennysmetsikköön saattaa syntyä myös tiheä vadelmikko ja taistelu istutustaimien hengissä pitämiseksi tulee olemaan ankara. Kuusikkoa ei pitäisi enää harventaa 50-60 ikävuoden jälkeen. Riskit jäljelle jäävälle puustolle ovat liian suuret ja uudistaminen vaikeutuu heinä- ja ruohokasvillisuuden lisääntymisen vuoksi.

Jatkuva kasvatus
-Jatkuvan kasvatuksen suuri ongelma ovat korjuuvauriot ja niistä alkava laho. Samaan suuntaan vaikuttaa jatkuva tuoreiden kantojen tekeminen,mikä lisää juurikäävän runsastumista. Toinen ongelma on,että metsät harvenevat kerta kerralta,kun kunnollista taimettumista ei tapahdu.

Päätehakkuut
-Järeää konetta kannattaa käyttää kaikkiin mahdollisiin töihin, pistotien tekemiseen ja ojituksiin, kun se on paikalla eikä erillisiä siirtokustannuksia synny. Ojaurat hakataan päätehakkuun yhteydessä ja ojaurat kaivetaan mätästyksen yhteydessä.
-Teknisistä ja taloudellisista syistä olemme aina myyneet päätehakkuut pystykauppoina. Tästä aiheutuu,ettei hakkuun ajankohtaa tiedetä tarkasti. Jos kyseessä on kesäkorjuukelpoinen leimikko,voi olla varma,että puunkorjuu tehdään kesällä. Talvileimikot toteutuvat milloin toteutuvat.Maanmuokkauksen ja taimitoimitusten tilaukset päästään tekemään vasta sitten,kun päätehakkuu on jo käynnissä.
-On esitetty,että metsänomistajan pitäisi itse kilpailuttaa korjuun koneyrittäjä. Nykytilanteessa järkevä tarjous voi olla vain tuntihinnan ilmoitus.

Lemillä 31.12.2017
Irma Welling  


Poimintoja Sauli Valkosen kirjasta ”Metsän jatkuvasta kasvatuksesta” (Metsäkustannus ja Luke, 2017)






Jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuita. Siitä käytetään monia eri nimiä kuten peitteinen metsänkasvatus, eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus, metsän eri-ikäiskasvatus, poimintahakkuut, pienaukkohakkuut ja metsänhoidollinen harsinta.



Sen ei odoteta syrjäyttävän vallitsevia tasaikäismenetelmiä,vaan täydentävän niitä rinnakkaisena menetelmänä sopivissa tilanteissa.



Mitkä sitten ovat niitä sopivia tilanteita ?



Puulaji

-Eri-ikäiskasvatus onnistuu parhaiten varjoa sietävillä puulajeilla ja kuusi on meillä ainoa puutuotannollisesti merkittävä varjopuu.



Kasvupaikka

-Jatkuva kasvatus näyttäisi sopivan erityisesti kuusivaltaisille turvemaille,joissa on runsaasti alikasvosta ja taimia. Lehtomaiset kankaat ja lehdot voivat olla erirakenteiskasvatukselle vaikeampia kasvupaikkoja kuin tuoreet kankaat. Heinittyminen ja pusikoituminen voivat tuottaa ongelmia pienaukoissa ja harvaksi hakatuissa eri-ikäismetsissä.



Kuusikon eri-ikäiskasvatus

-Kuusikon poimintahakkuussa poistetaan 80-100 m3/ha (ka 90 m3/ha) ja jäljelle jää noin 80-120 m3/ha. Se kasvaa 15 vuodessa tasolle 170-210 m3/ha. Kuusen taimet ja alikasvokset pärjäävät hyvin,jos eri-ikäiskuusikko hakataan pohjapinta-alaan 10-12 m2/ha ja sen annetaan kasvaa seuraavaan hakkuuseen tasolle 20-25 m2/ha. Poimintahakkuiden väliajan on oltava niin lyhyt,että pienet puut ja alikasvos pysyvät kunnossa eivätkä ränsisty. Kuitenkin niin,että hakattava puusto ehtii kasvaa riittävästi kannattavaa puunkorjuuta varten. Hakkuuväli on eri-ikäiskuusikossa on noin 15 vuotta. Viljavilla mailla hakkuuväli voi olla lähellä 10 vuotta. Tasaikäistä tiheää metsää ei pidä hakata eri-ikäismetsän suositustiheyteen kerralla vaan harventaminen pitää tehdä varovasti ja vaiheittain. Metsän muuttaminen tasaikäisestä eri-ikäiseksi kestää vähintään 60-80 vuotta ja vaatii useita hakkuukertoja. Ongelmia tulee,jos metsä on kovin tiheä ennen hakkuuta ja jäljelle jääneet puut ovat huonokuntoisia. Niiden kasvun elpyminen etenee hitaasti. Yli 5 cm:n pituuskasvu vuodessa ilmaisee jo kohtalaista elpymiskykyä ja taimi tulee elpymään hakkuun jälkeen muutaman vuoden viiveellä. 20 cm:n pituuskasvu merkitsee,että taimi elpyy hyvin ja yli 50 cm:n pituuskasvu kertoo,että taimi on jo täydessä kunnossa hakkuun jälkeen. Eri-ikäiskasvatuksen edellytykset ovat huonot paksusammalkuusikoissa.



Männyn eri-ikäiskasvatus

-Mänty on huono menestymään alikasvoksena ja männylle paras menetelmä on ylispuukasvatus. Metsässä kasvatetaan yhtäaikaa kahta puusukupolvea: isoja vanhempia ylispuita ja niiden alla uutta taimikosta kehittymään lähtevää puusukupolvea. Tähän päästään tekemällä uudistuskypsässä männikössä siemen – ja suojuspuuhakkuu ja tarvittaessa maan muokkaus. Metsän parhaita puita jätetään pystyyn hehtaarille 50-150 kappaletta. Pieni osa ylispuista kasvatetaan metsän peitteisyyden säilyttämiseksi jopa kahden puusukupolven ajan ja osa jätetään lopulta säästöpuiksi.



Taudit

-Mikäli juurikääpää/tyvitervastautia esiintyy rehevissä kohteissa,joilla myös koivu voisi menestyä, eri-ikäisrakenteista kasvatusta parempi vaihtoehto on avohakkuu ja puulajin vaihto koivuun.



Kannattavuus

-Esimerkkilaskelmassa verrataan avohakkuun ja metsänviljelyn kannattavuutta eri-ikäiskasvatukseen tähtäävään poimintahakkuuseen. Avohakkuun jälkeen ensimmäisellä harvennuksella 40 vuoden iässä ei saada vielä katettua viljely- ja hoitokustannuksia. Vasta toisessa harvennuksessa 55 iässä saadaan sijoitus takaisinmaksetuksi ja päätehakkuu 65 vuoden iässä tuo kohtalaisen tuoton sijoitetulle pääomalle. Eri-ikäiskasvatuksessa 65 vuoden tarkasteluajan jälkeen jääväksi puustoksi jätettiin 100 m3/ha ja sen arvoksi arvioitiin 2500 €/ha. Jo ensimmäisellä poimintahakkuulla 20 vuoden iässä saadaan tämä takaisinmaksetuksi. Vaikka tasaikäiskasvatuksen keskimääräinen puuntuotto (7,7 m3/ha/v) on selvästi eri-ikäistä kasvatusta (5,5 m3/ha/v) suurempi, on sen kannattavampaa vain matalilla koroilla 0-2 %. Näin käy,jos eri-ikäiskasvatus onnistuu hyvin !



30.12.2017

Irma Welling



Tässäkö Lemin suurin kuusi ?


Raija Tuuliainen ja Pertti Kangaskolkka ovat löytäneet Lemin Parkkolasta kuusen, jonka halkaisija on metri.

Raija Tuuliainen ja Pertti Kangaskolkka mittailemassa kuusta (kuvaaja Irma Welling)


Kuusessa on melkoisen paksuja oksia (kuvaaja Pertti Kangaskolkka)

Lemillä 12.12.2017

Irma Welling



Lemiltä löytyy koivu,joka ei pudota lehtiään

Lemin ruskealehtinen koivu (kuvaaja Pertti Kangaskolkka)

Lemillä 12.12.2017

Irma Welling


Otteita Ylämaan Kotiseutuyhdistyksen kirjasta ”Yl'maan messäläiset puun ja metsän käyttäjinä”



Sain kirjan lahjaksi SaiMen kuusijuhlassa Pekka Peräkylältä ja Hannu Turkilta. Lupasin silloin kirjoittaa siitä koosteen.

Ensinnäkin opin paljon uusia sanoja,jotka olen koonnut tähän selitysten kera:

-haapio=herneenpalkomainen, yhdestä haavasta koverrettu ruuhi
-hehtolitra=100 litraa
-honkio=männystä veistetty ruuhi
-häntäreki=parireki
-kimrööki=hienojakoista puhdasta hiiltä
-lahakka=korkeajalkainen puuastia vaatteiden pesuun,jossa matala ja laaja vesitila
-loimukoivu=aaltoileva/loimuava kuvio koivussa
-myyrypata=muuripata
-nokilanka,-kanki=hiiltynyt puu,jota käytettiin viirujen vetämiseen
-piilu=kirveiden kuningas, leveäteräinen kirves
-resla=parireen lava polttopuiden ja pinotavaran kuljetukseen
-ruuhi=puunrungosta koverrettu vene tai lautavene,jossa tasapohja
-sysimiilu=rakennelma,jossa puuta hiillostettiin
-särentäisaita=halkaistuista puista tehty riukuaita
-tervakusi=tervanpolton alkuvaiheessa erottuva vesi,johon on sekoittunut pienessä määrin tervaa
-toppasokeri=topan muotoon valettu ruokosokeripala

Metsät olivat talonpojan pankkitili ja karjan laiduntamispaikkoja. Tehtiin halko- ja polttopuukauppaa, paperipuu- ja sahatukkipuukauppaa. Menneinä aikoina koivusta hiillostettiin kimröökiä ja männystä poltettiin tervaa. Tuohta kiskottiin kattotarvikkeiksi myös pystyssä olevista koivuista kesä-heinäkuun vaihteessa. Koivut kasvattivat ajanmittaan uuden tuohen suojakseen. Koivun mahlasta tehtiin kotikaljaa,kun sokeri oli kortilla. Koivun mahlaa juotettiin myös lehmille. Ensiharvennus tehtiin,kun tarvittiin aitoja varten aidaksia, seipäitä ja vitsaksia. Luonnon muovaamat puut, väärät puut käytettiin ajopeleihin ja puiden juurista tehtiin mm. jalaksia. Polttopuista oli kova pula 1940-luvun loppupuolella, jolloin organisoitiin Mottitalkoot. Halkojen teosta annettiin kannustimeksi kirveen kuvan merkkejä seuraavasti:
-1 motilla päivässä sai pronssisen merkin
-4 motilla päivässä sai hopeisen merkin
-7 motilla päivässä sai kultaisen merkin

Raskasta metsätyötä tekeville jaettiin 1940-luvun loppupuolella tehopakkauksia, jotka sisälsivät
4-5 Työmies-tupakka-askia, kahvia, sokeria, keksejä ja vähän makeisia. Lisäksi metsäpomot saattoivat jakaa reestä heinien seasta jäätyneitä tuontitavarakönttejä tanskalaista punertavaa voita
ja argentiinalaista naudanlihaa.

Korean puun aikakausi oli 1950-luvulla. Puun hinta oli korkea,kun varauduttiin kolmanteen maailman sotaan. Kolmas maailman sota ei syttynyt vaan syttyi sota Koreiden välille.

Ketunnahat olivat niin arvokkaita,että metsästäjät maksoivat yöllisisten ketunjälkien ilmoituksista. Yksi kettu viikossa tuotti enemmän kuin päivittäin metsätöissä käynti.

Ajan pienteollisuutta oli pontikan poltto. Pontikasta puhuttiin aikamiesten limonadina.

Ylämaalla jo silloin vallinnut metsänhenki elää nykyäänkin !


Lemillä 9.12.2017
Irma Welling

Taimikonhoidon kustannukset 

TerveMetsä 4/2017, Stora Enso


Esimerkki: Taimikonhoidon veroetu jopa 44 prosenttia ja Kemera-tuen kanssa nettomenoksi jää 35 % laskun loppusummasta



Metsänomistaja maksoi Stora Ensolle kahden hehtaarin taimikonhoidosta 1 500 euroa. Lasku sisälsi 290,32 euroa arvonlisäveroa (24 %),jonka metsänomistaja saa palautuksena takaisin jätettyään ilmoituksen oma-aloitteisista veroista. Veroilmoituksellaan metsänomistaja ilmoittaa laskun arvonlisäverottoman osan, 1209,68 euroa, vähennettäväksi menoiksi. Tämä näkyy 362,90 euron (30 %1209,68) alennuksena veronmaksusta. Lisäksi voi tulla Kemera-tuki nuoren metsän hoidosta,joka on 230 euroa hehtaaria kohti. Kahden hehtaarin tuen veroton nettotulo on 322 euroa (460 -30 %460). Kun veroedut ja Kemera-tuki lasketaan yhteen, saadaan,että tänä vuonna maksettu 1 500 euron lasku kutistuu seuraavana vuonna 524,78 euroksi, mikä on enää 35 % alkuperäisestä laskusta.



Numeroina vielä:



524,78=1500-290,32-30 %(1209,68)-322



Lemillä 5.12.2017

Irma Welling




Puunkorjuu kaipaa rationalisointia


Kerronpa esimerkin tältä syksyltä. Lemin Kesäniemessä tapahtui,että kilometrin säteellä tehtiin StoraEnson toimesta avohakkuita, Eteä-Karjalan Metsänhoitoyhdistyksen toimesta harvennushakkuita ja UPMn toimesta avohakkuitahakkuita. Kaikki olivat pieniä kuvioita isoille koneille. Sentään yhden ostajan osalta myyjinä oli kaksi naapuria. Kolmen eri urakoitsijan metsä- ja ajokoneita siirreltiin kuin norsuja. Puunkorjuun tehokkuuden kannalta olisi ollut taloudellisesti järkevämpää,että eri puunostajat olisivat käyttäneet samaa urakoitsijaa lähekkäisillä työmailla. Tämä olisi edellyttänyt,että urakoitsijat eivät olisi olleet yhtiöiden/yhdistyksen korvamerkitsemiä urakoitsijoita, vaan olisi ollut urakoitsijoiden pooli,josta metsäyhtiöt olisivat varanneet resursseja. Toinen vaihtoehto olisi,että pystykaupasta siirryttäisiin tienvarsikauppaan,jossa metsänomistaja ostaa korjuupalvelun suoraan yrittäjältä. Naapureiden on helppo keskittää korjuut samalle urakoitsijalle,jolloin minimoitaisiin isojen koneiden kalliit siirrot.

Irma Welling
22.11.2017

Metsätöissä oman auton käytön kilometrikorvausten eriarvoisuus ihmetyttää


Jos olet metsänomistaja ja käyt metsätöissä omalla autolla, niin sait vähentää vuoden 2016 verotuksessa 24 senttiä kilometriltä. Ja koska matkakulujen verovähennys tehdään metsätuloista eikä veroista, verovaikutus on 30 % matkakuluista eli 7,2 senttiä kilometriltä. Verohyöty 7,2 senttiä kilometriltä ei kata edes polttoainekuluja saatikka hankinta-, huolto- ja vakuutuskustannuksia.

Jos olet metsäalan palkansaaja ja käyt metsätöissä omalla autolla,maksettiin vuonna 2016 matkoista työmaalle verovapaana tulona 43 senttiä kilometriltä. Tämä kattaa Autoliiton laskelmien mukaan auton käytön todelliset hankinta-, huolto-, vakuutus- ja polttoainekustannukset.

Metsänomistajat ryhtykäämme vaatimaan matkakulujen vähentämistä autosta syntyneiden todellisten kustannusten mukaan. Tämä edellyttää tarkkaa selvitystä auton hankintaan ja käyttöön liittyvistä kuluista sekä ajetuista kilometreistä. Tällöinkin verovaikutus on 30 % matkakuluista ja verohyöty parhaimmillaan noin 12,9 senttiä kilometriltä. Jotta pääsisimme samalle viivalle palkansaajien verottomien kilometrikorvausten kanssa, matkakulut pitäisi voida vähentää veroista eikä tuloista. Omalla kohdallani vuonna 2016 kyse oli yli 2 900 euron matkakuluista,jotka jäivät metätalouden verohyötyjen ulkopuolelle.

Lemillä 2.11.2017
Irma Welling   

Metsien hakkuiden rajoittamista tehokkaampaa ilmaston lämpenemisen estämistä olisi vähentää kivi- ja ruskohiilen polttoa


Ilmastotutkijat ovat meille vakuuttaneet,että ilmakehän lämpenemisen rajoittamiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä ilman hiilidioksidimäärän pienentämiseksi. Kivi- ja ruskohiilen polton vähentäminen olisi tehokkain tapa vähentää hiilidioksidin määrää ilmassa. Miksi ihmeessä Helsingin Hanasaaren kivihiilivoimalaitoksen alueella kivihiilikasat vain kasvavat,jos Suomea uhkaa metsien lisääntyneiden hakkuiden vuoksi lisäpäästöoikeuksien osto! Jopa puun energiakäyttö parantaisi hiilitasetta,jos sillä korvattaisiin fossiilisten polttoaineiden (hiilen) käyttöä. Tuulivoiman ja maaperän/vesistöjen lämmön hyödyntämistä olisi mahdollista myös lisätä. Fossiilisten polttoaineiden käytön voimakkaan vähentämisen sijaan EU:n vaatimukset kohdistuvat metsien käytön rajoittamiseen vertailuvuosien 2000-2009 käyttömääriin. Nämä vertailuvuodet johtaisivat jo nykyisillä hakkuuvolyymeillä Suomen kannalta laskennallisiin päästövähennysvelvoitteisiin tai päästöoikeuksien ostoon. Vertailuvuosien käyttöä tasapuolisempi tapa olisi rajoittaa metsien käyttö tiettyyn osaan, esim. 80-90 %, vuotuisesta kasvusta. Siirtymällä avohakkuista yläharvennuksina tehtäviin hakkuisiin, jäljelle jäävä metsä muuttuu nopeammin hiilinieluksi kuin avohakkuiden jälkeinen taimikko. Taimikolta kuluu 20-30 vuotta muuttua hiilinieluksi. Yläharvennuksina tehtävät hakkuut edellyttävät,että metsässä on riittävästi hyväkuntoista ja eri-ikäisrakenteista kasvatuspuustoa. Tähän päästään uudenlaisella metsänhoidolla ja puunkorjuulla.


2.2.2017
Irma Welling


Puiden juuristot ja metsänhoito


Linkissä V.T. Aaltosen artikkeli








Kari Monnon kehittämä heinäystyökalu-metrin varressa yksipiikkinen terä,joka litistetty vetosuuntaan,jolloin heinien tartunta mutkaputken etureunaan on hyvä

Kuvaaja: Kari Monto















Kari Monnon 30 m3 hankintahakkuu Massey Fergusonilla ja kelkalla....ei jäänyt syviä ajouria












Älykännykkä mukana Juntusen Toivolla metsäkatselmuksella






Kävin veljen pojan kanssa moottorikelkalla tekemässä katselmuksen ensiharvennuskuviolla (004). Oheisessa kuvaliitteessä on Metsäverkko-sovellutusohjelman piirtämä kulkureitti kartalla. Kännykästä näkee missä kohtaa kuviota olen. Lisäksi muutamalla valokuvalla voi päivittää kuvion puumäärän edullisesti sekä pyytää tarjouksen puukaupasta. Kätevää...suosittelen !



(Android-käyttäjille on nyt tarjolla päivitys Metsäverkko-mobiilisovelluksesta, jossa mukana Trestima-toiminto. Trestima-toiminto laskee puustotiedot valokuvan perusteella.)



Toivo Juntunen

29.3.2016


Metsästä autorahat



Hannu Turkki hoitaa metsää siskonsa kahdeksanvuotiaalle tyttärenpojalle.


TEKSTI LIINA KJELLBERG, Metsälehti (Makasiini 6/2014)


”Siitä alkoi 20 hehtaarin raivausurakka”, muistelee metsänomistaja Hannu Turkki vuonna 2008 voittamaansa tarjouskilpailua. Tarjouskilpailun kohteena oli Lappeenrannan Ylämaalla sijaitseva metsäpalsta, jolla oli tehty tiuhaan päätehakkuita. Kaikkiaan 23 hehtaarin suuruisesta metsäpalstasta 20 hehtaaria oli eri-ikäistä taimikkoa, vain kolmen hehtaarin suuruinen päätehakkuukypsä kuvio oli jäänyt hakkaamatta.

Taimikonhoitoa metsäpalstalla ei ollut tehty, mutta Turkkia edessä oleva raivau surakka ei haitannut.

”Metsä oli sopivalla paikalla, lähellä muita omistamiani metsiä. Ja täytyyhän sitä jotain harrastaa. Metsien hoidosta on nyt tul- lut päätoimista, kun olen ollut toista kuukautta eläkkeellä”, lähes 200 hehtaaria metsää omistava Turkki sanoo.
Ostamassaan kuusentaimikossa Turkki on käynyt raivaussahan kanssa kahteen kertaan, viimeksi tänä keväänä. Taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun, mutta hyvin on Turkin mukaan kasvanut vesakkokin.

”Raivasin taimikon ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten ja kun tänä keväänä menin sinne uudestaan, oli se jo ihan tukossa. Tuntuu, että vesakko riehaantui ensimmäisen raivauksen jälkeen mahdottomaan kasvuun.”
Turkki pohtii, voisiko kuun kierrolla olla tekemistä vesakon kasvun kanssa.

”En ole aiemmin sellaiseen uskonut, mutta siitä puhuttiin radiossakin, joten nyt tutkailen asiaa. Merkkaan metsäsuunnitelmaan, missä kuun kierron vaiheessa olen eri kuvioita raivannut.”

Jatkaja katsottuna

Vaikka Turkki viihtyykin metsässä raivaussahan kanssa, pelkästä raivaamisen ilosta hän ei metsäpalstaa ostanut.
Villenpalstaksi nimetty metsä on saanut nimensä Turkin siskon tyttärenpojan mukaan. Palsta on pojan nimissä ja Turkilla on siihen vain hallintaoikeus.
Elleivät nyt kahdeksanvuotiaan pojan isoäiti ja äiti olisi aikoinaan innostuneet ajatuksesta, Turkki tuskin olisi palstaa ostanutkaan.
”Kun itse on lähellä 60 vuoden ikää, ei metsäpalstasta ole mahdollista saada rahojaan takaisin. Mutta ajattelin, että sitten kun siskon tyttärenpojalla on ajokortti, on metsässä sen verran hakattavaa, että rahoilla saa ostettua auton.”

Se, innostuuko poika metsästä, jää Turkin mukaan nähtäväksi. Ainakin toistaiseksi poika tulee mielellään metsään polttopuusavottaan ja paistamaan makkaraa.




Ja se sieltä nousee…



Katajainen voiveitsi ja hillolusikka (kuvaaja Marjut Sassi)

       Aurinko paahtoi rinteeseen. Ystävätär kiskoi sitkeää, puoliksi kuivunutta   
       katajaa kallionraosta. Ranka räpsähti juurineen irti ja kiskoja selälleen 
       sammalikkoon.


Ystävättäreni oli kokenut edellisenä talvena henkilökohtaisen katastrofin. Menneisyys oli raiskattu ja tulevaisuus tuhottu. Elämä oli lohdutonta. Vietimme paljon aikaa mökillä. Siellä oli hyvä olla. Kukaan ei katsonut pahasti eikä tarvinnut selitellä mitään.

Sienimetsässä, siellä kallion vieressä ystäväni muisti, että lapsena jos hän oli onneton, hän veisti puusta pieniä puukkoja. Niin kuin Vaahteramäen Eemeli puu-ukkoja. Sanoin että minä tarvitsisin voiveitsen, joten siinä olisi askaretta.
Kataja vietiin mökille ja sahasin siitä vaaksanmittaisen pätkän. Veitset ja puukot olivat vähän niin ja näin, mutta saatiin yksi karhunhammas ja mattoveitsi teroitetuksi.

Kataja tuoksui ja puu oli silkinsileää, kaunista. Sydäntä viilsi, kun veistäjä istui tunnin toisensa jälkeen kädet vapisten vuolemassa puuta, niin kuin elämä olisi siitä kiinni. Ja saattoi se niin ollakin.

Minä perkasin sieniä, säilöin mustikoita, kävin kalassa, lämmitin saunaa ja ystävä vuoli. Voiveitsen pää sai muotonsa katiskasta nousseesta isosta kuhasta. Hiekkapaperiakin löytyi ja hionnalla varmistettiin tyylikäs lopputulos. Kun työ sujui niin hyvin ja sai tekijänsä paremmalle mielelle, tilasin vielä pienen hillolusikan. Siitäkin tuli laadukas.

Siinä tunnelmassa oli jotain ikiaikaista. Suomalaiset ovat menneet metsään iloissaan ja suruissaan, toiveissaan ja toivottomuudessaan. Metsä, puut, puun työstäminen, tuoksu, tuntu rauhoittavat ja lohduttavat.

Pakkasin ystävälleni mukaan muutaman katajapalikan. Hän oli Espanjan aurinkorannalla taatusti ainoa katajaa vuoleskeleva turisti.

Nyt voiveitsi ja hillolusikka ovat olleet käytössä vuoden. Hyvin ovat toimineet. Ystävättäreni elämä jatkuu, jotenkuten. Metsä on tullut hänelle tärkeäksi. Minulle, metsän keskellä kasvaneelle se on aina ollut osa elämää.

Marjut Sassi
Eläkeläinen
Lappeenranta



Verkkolatvasuojus

Kokeiluni alla on nailonverkosta tehty verkkolatvasuoja hirvieläinten tuhoja vastaan.
Edellisen kuusikon olivat kirjanpainajat kalunneet ja sen vuoksi haluaisin tälle kuivalle rinteelle kasvupaikkaolosuhteiltaan paremmin sopivan männikön. Hankin latvasuojat Forestumilta. Istutimme männyntaimet aikaisin keväällä 2013 ja ne lähtivät kasvuun erinomaisesti. Jo saman vuoden alkusyksyn tarkistuskäynnilläni huomasin myös hirven tehneen oman tarkistuskäyntinsä ja kävelleen taimikon halki. Se oli syönyt kulkureittinsä varrella olevien taimien muhkeiksi kasvaneet latvat! Läheisellä kuviolla ovat hirvien makuupaikat olleet jo vuosia, joten mitä muutakaan voisi odottaa. Koska kyseessä on vain pienaukko, päätin suutuspäissäni ottaa kohteen jo varhaisvaiheessa verkkolatvasuojakokeen alaiseksi.

Ajatuksena nailonisten verkkojen ripustelu ympäri metsää ei kuulosta houkuttelevalta. Epäilin verkon aiheuttavan vahinkoa taimelle, jos sitä ei muista tai huomaa ottaa pois ajoissa. Verkon rakenne kuitenkin heikkenee sään armoilla ollessa ja repeää aikanaan puun alkaessa kasvaa. Vaikka verkko sattuisi jäämään taimeen, ei se vahingoita sitä, mutta ei tietenkään ole järkevää jättää luontoon mitään ylimääräistä.

Työtä aiheuttaa se, että suojattu latvaverso on suojassa vain kyseisen kasvukauden ja on vuosittain siirrettävä tai uusittava taimen uuteen latvaan. Verkot hajoavat vuoden jälkeen sään armoilla oltuaan herkästi, joten ajoittain latvoihin joutuu laittamaan uuden verkon ja keräämään vanhan hajonneen pois. Vuosiahan kuluu useita kunnes taimen latvus on hirvien ulottumattomissa. Kokeeni tulee jatkumaan ja vuosien päästä nähdään kumpi vetää pidemmän korren.

Olen siis kokeiluni aivan alussa. Hirvet eivät ole koskeneet taimiin - vielä. Taimien ympärykset olen kertaalleen heininyt, joten voihan olla, ettei alue heinäisyyden vuoksi kiinnosta tässä vaiheessa hirviä. Hävikkiä voi tulla siitä, että latvus ei ole päässyt kasvamaan ulos verkon sisältä, vaan se on lähtenyt kasvamaan mutkalle alaspäin. Verkko tuleekin vetää niin syvälle, että latva tulee verkon yli näkyviin eikä pääse kääntymään.

On selvää, ettei tätä työtä kannata tehdä hehtaaritolkulla. Paikalliset pienet kohteet, jotka ovat erityisesti vaaravyöhykkeellä tulla syödyksi, voisivat olla mahdollisia. Varsinkin arboretumeissa tätä keinoa kannattaa kokeilla.

Kuvassa männyn taimi suojattuna maaliskuussa 2015, hirven kannalta katsottuna herkullisesti lumen yläpuolella. Suoja on riittävän ylhäällä, jotta latva pääsee vapaasti kasvamaan.



Anne Veijovuori

Näin Myyrän Pertti tekee puukon


Saimaan Metsänomistajien ja Etelä-Karjalan Puunsorvaajien jäsen Pertti Myyrä on taitava puukontekijä. Hän on valmistanut jo yli 200 puukkoa. Yhden puukon tekemiseen aikaa kuluu 2 tunnista kahteen viikkoon. Kerran valmisteilla oleva terä leikkasi Pertin käden sormia luuta myöten, onneksi pahemmilta haavereilta on vältytty.

Puukon teko alkaa terämateriaalin valinnalla. Teräaihioita voi ostaa esim. Teräsrenki Oy:ltä tai tehdä sorvin ja hakun teristä tai haravakoneen piikeistä. Teräaihion tulee olla riittävän jäykkää materiaalia. Teräaihiota muokataan kuumentamalla ja takomalla. Kuumentamiseen käytetään hiili – ja kaasuahjoja. Sen jälkeen tehdään esiteroitus ja karkaisu. Karkaisussa terä kuumennetaan karpalonväriseksi, jolloin karkaisulämpötila on n. 800 °C. Karkaisun jälkeen jännitteitä poistetaan n. 600 °C lämpötilaan lämmittämällä ja jäähdyttämällä. Lopuksi sopiva kovuus varmistetaan lämmittämällä 200-300 °C ja sopivaan päästöväriin.

Terän valmistuksen jälkeen valmistetaan hela esim. 3 mm messinkilevystä. Kahva voidaan tehdä monenlaisesta materiaalista mm. visakoivusta, pleksistä, tuohesta, nahkasta tai kuidusta. Onpa menneinä aikoina kahvoja valmistettu virsikirjastakin. Kahva-aihioon porataan reikä terän ruotia varten ja viimeistely tehdään esim. hiomalla. Kahvan voi koristella esim. eläinfiguurilla. Pertin tekemässä kuvan puukossa on alumiinista valettu karhun pää. Valumuotti on valmistettu tekohammasaineesta. Tupen tekoa varten tarvitaan lesta, joka tehdään kahdesta puupalasta kovertamalla niihin terälle tila ja liittämällä palat yhteen liimaamalla. Sitten puukko laitetaan lestaan ja pingoitetaan päälle esim. nahka, joka ommellaan kiinni kahdella neulalla. Kuvan puukon tuppi on tehty ohuesta lentokonealumiinista.

Lisätietoja antaa ja tilauksia vastaanottaa
Pertti Myyrä
0400154332



Kuusentaimien vaivalloinen alku pellolla



Alussa oli pusikoitunut pelto...sitten kuusentaimilla istutettu pelto...sitten horsmien valtaama kuusitaimikko.



Syksyllä 2012 ostin minulle dramaattisella tavalla merkityksellisen pellon,joka oli saanut 25 vuotta

pusikoitua rauhassa. Dramaattisella tavalla merkityksellinen siksi, että aikoinaan avioeroni lähti etenemään junan lailla sen vuokrapellon porkkanasatoa kuljetettaessa ja traktorin renkaan rikkoutuessa.  



Eläköidyttyäni tuli mahdolliseksi hankkia tuo pelto ja raivata pusikot pois. Samalla oli aikaa miettiä oman elämäni rikkakasveja. Puskien raivaamiseen meni marraskuu 2012 ja 1,3 ha alalta kertyi 17 muhkeaa risukasaa. Pellon horsmat eivät saaneet mitään hälytyskellojani soimaan,kun Mhy:n toimenpidesuunnitelmassa luki, että muokkaus edelsi mätästystä ja taimien istutusta. Maataloudessahan tuo muokkaus tarkoittaa mm. kyntämistä/kultivointia/jyrsimistä ja ajattelin yksinkertaisesti, että toimenpidetilaukseeni kuului myös koko tuon alan muokkaus. Paikalle tuli sitten kesäkuun alussa kone, joka aloitti muokkauksen ja mätästyksen. Harmikseni tuo muokkaus oli pinnan rikkomista vain sen verran, että mätäs saatiin aikaiseksi. Istutuspaikkojen väleihin horsmat jäivät rehoittamaan. Pyysin sitten koneurakoitsijaa ajamaan ensin telaketjukoneella horsmat nurin ennen mätästystä ja laskussa tuota toimenpidettä kutsuttiin heinitykseksi.



No olkoon ajattelin...onhan minulla eläkeläisellä aikaa vahtia ja vainota noita horsmia. Heti istutuksen jälkeen kesäkuussa 2013 otin raivaussahan ja raivasin pystyyn jääneet horsmat poikki. Aikaa tähän meni kolme päivää. Jo kolmen viikon päästä istutuksesta totesin, että nyt täytyy ryhtyä tositoimiin, että taimet saadaan pelastettua näkyviin. Raivaussahan ruohoterällä kävin alueen läpi ja siihen meni kuusi päivää. Jo 3 viikon päästä horsmat olivat taas peittämässä taimikkoa. Silloin pähkäilin, että nyt täytyy keksiä jotain muuta. Hankin kartion, reppuruutan ja glyfosaattia. Kartiolla suojasin taimet ja reppuruutalla ruiskutin taimen ympärille renkaan ja sain ainakin taimet erottumaan horsmien seasta, kun muokkaus eikä mätäistyskään hillinneet horsmien kasvua taimen ympärillä. Aikaa tähän meni kaksi päivää. Vielä elokuussa kahden viikon päästä käsittelin raivaussahalla taimien välit. Aikaa siihen meni kolme päivää.



Horsmien torjuntaan taimien ensimmäisenä kesänä kului 14 työpäivää. Siinä ajassa ehti monesti harmitella,kun ei tullut myrkytettyä aluskasvillisuutta ennen istutusta.



Jäin odottamaan uuden kevään 2014 tuomia haasteita ! Heti toukokuun ja kesäkuun vaihteessa ryhdyin reppuruiskuhommiin ja ruiskutin glyfosaatilla renkaan jokaisen taimen ympärille. Siihen meni kolme päivää. Onneksi tuo käsittely toimi ja taimet saivat varttua valossa,vaikka ympärillä kasvoi horsmaa, nokkosta ja koiranputkea.



Irma Welling
Puskat pellolla





Istutuksen älkeen


Glyfosaatilla käsitellyt taimien ympäristöt


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti