Hei SaiMelaiset!
Tervetuloa sahaustapahtumaan (moottorisaha+raivaussaha), jossa on mahdollisuus sovittaa myös Husqvarnan työ- ja suojavaatteita. Opastajana jäsenemme, moottorisahauksen Suomen Mestari 2025 Janniina Hämäläinen.
Metsäretkellä oli metsäasiantuntijana Anu Rautiainen Metsä Groupin Lappeenrannan palvelutoimistolta. SaiMen jäsenen Mika Laineen metsälain 10 §:n kohteena oli yli 10 metrin korkuinen jyrkänne ja sen alusmetsä. Jyrkänteen päällysmetsä oli myös runsaslahopuisena monimuotoisuuden kannalta arvokas kohde. Mika oli mitannut jyrkänteen korkeudeksi 16 metriä. Päällysmetsän puiden iäksi oli Metsä Groupin Metsäverkossa arvioitu 88 vuotta. Lahopuustoa päällysmetsässä oli arviomme mukaan yli 5 kuutiometriä. Jyrkänteelle ja sen alusmetsälle sekä päällysmetsälle, yhteensä 0,6 hehtaarille, oli vuonna 2018 myönnetty metsätalouden ympäristötukea 10 vuodeksi. Tuella korvataan metsänomistajalle niitä taloudellisia menetyksiä, joita syntyy, kun arvokkaita elinympäristöjä jätetään metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle.
Ympäristötuen kriteereitä on tiukennettu vuonna 2026 (https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/document/ymparistotukiohje-2026.pdf). Mikan kannalta on mielenkiintoista se voiko kohde vielä vuonna 2028 saada jatkoa ympäristötuelle. Ympäristötuella rahoitettavilla kohteilla lahopuun määrän tulee jatkossa olla yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Lahopuun tulee olla rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 15 cm. Lisäksi rahoitettavalla kohteella tulee täyttyä jokin METSO-ohjelman mukainen runsaslahopuustoisen kangasmetsän valintaperuste ja olla muita monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä.
Ympäristötuen laskenta onkin sitten mutkikkaampi juttu. Ympäristötuki muodostuu peruskorvauksesta, hakkuuarvokorvauksesta ja mahdollisesta kannustinkorvauksesta. Kannustinkorvaus on tarkoitettu erityisesti kohteille, joissa on runsaasti kuollutta puuta. Lisäksi korvausta voidaan maksaa ympäristötukisopimuksen valmistelusta, jos se tehdään muuna kuin maanomistajan omana työnä. Ympäristötukiasioissa auttavat esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäfirmojen metsäasiantuntijat. Yleisenä käytäntönä on, että he laskuttavat työstä valmisteluun myönnetyn tuen verran.
Kuva 2. Retkeläiset jyrkänteen päällysmetsässä. Metsäasiantuntija Anu Rautiainen toinen vasemmalta ja metsänomistaja Mika Laine oikealla.
%231.heic)
Kuvat 4-5. Retkieväillä.
Kuva 6. Esimerkki ympäristötuen tukilaskelmasta
Toisen kohteena oli Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiön Metsä Group Plus-hoitomallin kohde, joka oli harvennettu vuonna 2025. Plus-hoitomallilla tavoitellaan metsien monimuotoisuuden lisäämistä. Tehdyssä harvennuksessa oli tehty enemmän (10 kpl/ha) tekopökkelöitä per hehtaari. Tekopökkelöt pyritään sijoittamaan suojatiheikköön tai sen reunalle. Tekopökkelöiden latvukset jätetään aina metsään. Suojatiheikköjä (koko 10 m x 10 m) oli jätetty yksi aina alkavaa hehtaaria kohti. Suojatiheiköt merkitään myös karttaan. Kolmantena kohteena oli siemenpuuasentoon hakattu uudistuskohde, jonka reilun kokoiseen suojatiheikköön kävimme tutustumassa. Tässä kohteessa siemenpuita oli jätetty puolitoistakertainen määrä maiseman pehmentämiseksi, kun vieressä kulki Orkolan luontopolku (https://www.luontoon.fi/fi/reitit/orkolan-luontopolku-luumaki-614942). Metsä Group maksaa hehtaarikohtaisen lisäbonuksen harvennus- ja uudistushakkuille, jotka toteutetaan Metsä Group Plus -hoitomallin ehdoilla.
Kuva 7. Metsä Groupin metsäasiantuntija Anu Rautiainen Plus-hoitomallilla harvennetulla kohteella. Kuvaaja Irma Welling.
Kuva 10. Laaja suojatiheikkö uudistushakkuualueella.
SaiMe kiittää Rautiaisen Anua ja Laineen Mikaa onnistuneesta ja opettavaisesta retkestä!
