sunnuntai 18. toukokuuta 2025

Hyvät SaiMelaiset!

Ensimmäiseksi  KUTSU  ma 26.5  METSÄRETKELLE, toiseksi  8.5 metsäretken kuvakertomus ja kolmanneksi Lappeenrannan kaupungin lausuntopyyntö eteläisestä osayleiskaavasta. 

Puheenjohtaja on polkenut taimia maahan  Imatralla SISU-putkella nyt  jo 2 viikkoa. Siksi metsälehdet odottavat lukemista ja koosteiden tekemistä sekä Kuntaliitolle lähetettävä kirjelmä muokkaamista!




Mukavia istutus- ja metsänhoitokelejä,
Irma, pj
040 555 4228



1) Tervetuloa metsäretkelle jäsenemme Timo Saaraisen metsään  Lappeenrannan Varis-Lavolan kylään

Aika: ma 26.5  klo 17 - noin 20. Kimppakyydillä lähtö klo 16:30 Mhy:n parkkipaikalta, Lavolankatu 10, Lappeenranta.

Ilmoittautuminen: ilmoittaudu tarjoiluiden mitoittamiseksi viimeistään pe 23.5 Irmalle (irmawelling.iwell@gmail.com).

Retkikohde: Suurisuontie 10 (varastopaikka), Lappeenranta (Varis-Lavolan kylä)

Oppaana: Timo Saarainen


Teemoina: 
- Hirvivahinkojen torjunta latvasuojien ja Tricon avulla
- Kirjanpainajatuhojen torjunta kuoriaisansojen avulla



2) Kuvakertomus metsäretkestä Marja Kaupin Harvionmäen metsiin 8.5.2025

Retken teemana oli mahdollisten jatkotoimenpiteiden esittäminen Marjalle ottaen huomioon Marjan monimuotoisuuden ja suojeluarvojen edistämistavoitteet.

Kuvio 5, pellolle istuttamalla perustettu visakoivikko

Kuva 1. Kuvion 5 visakoivikko. Kuvaaja Irma Welling.



Havainnot:

-Visakoivut jääneet visautumattomien rauduskoivujen varjoon ja niiden kasvu on pysätynyt.

-Visakoivuja ei ole karsittu, laatu jäänyt heikoksi ja osa on lahonnut.

-Koivikkoa ei ole harvennettu, koivujen elävä latvus on vaarassa supistua.

Toimenpide-ehdotus:

-Viallisten ja huonolaatuisten visojen poisto.

-Harvennetaan visautumattomat rauduskoivut tiheyteen 900-1000 kpl/ha.


Kuvio 6, istutettu kuusta, n 30 vuotiasta 

Havainnot:

-Kasvaa nyt kuusta ja koivua.

Toimenpide-ehdotukset:

-Harvennetaan tiheyteen 1200 kpl/ha suosien monimuotoisuuden edistämiseksi koivua.

-Marja merkkaa riistatiheiköitä ja suojeltavat puut.


Kuvio 6.1, jyrkänne ja sen alusmetsä

Havainnot:

-Merkitty ML 10 §:n mukaiseksi jyrkännekohteeksi ja jyrkänteen välittömäksi alusmetsäksi. Jyrkänteiden edellytetään olevan pääosiltaan vähintään 10 metriä korkeita.

-Jyrkänne on länteen eli lähinnä pahteinen, mutta sillä ei kasva mielenkiintoisia maksaruohoja/mäkitervakukkia yms.


Kuviot 7 ja 3, kallionpäällä mäntyä ja kuusta


Kuva 2. Marjan johdolla retkeläiset kuviolla 3. Kuvaaja Juha Mikkola.




Kuva 3. Metsä- ja luontoasiantuntijamme Seppo Vuokko (oikealla) ja Seppo Repo löysivät mäntykukkia. Kuvaaja Irma Welling.



Kuva  4. Retkeläiset tähyilemässä kuusen latvasta tähtikirjaajan tuhoa. Kuvaaja Juha Mikkola.





Kuva 5. Sammalten pöyhijäksi Seppo Repo ehdottaa mustarastasta. Kuvaaja Irma Welling.



Havainnot:

-Kaarnakuoriaiset (kirjanpainaja, tähtikirjaaja ym) tappaneet kuusia.

-Kallionpäällys liian karu maaperä kuusille.

Toimenpide-ehdotukset

-Kuolleet kuuset jätetään pystyyn lahoamaan. Maalahopuut jätetään maahan.

-Kuuset harvennetaan pois ja huonokuntoiset männyt myös.

-Marja merkkaa riistatiheiköitä ja suojeltavat puut.


Kuviot 4 ja 8, kuusta pääasiassa ja lehtipuuta

Havainnot:

-Tiheikköä, myös raivattavaa risukkoa.

Toimenpide-ehdotukset

-Raivataan risukot ensin ennen harvennusta.

-Harvennetaan suosien koivua.

-Ojia ei tukita.

-Kuvion 8 haavikko pitäisi harventaa, mutta levittääkö se haapaa lisää?

-Marja merkkaa riistatiheiköitä ja suojeltavat puut.


Seppo Vuokon terveiset:

-Pellolle perustettuun metsään tulee mustikkaa vasta ensimmäisen päätehakkuun jälkeen.


Kuva 6. Nautimme retkikahvit + mehut Marjan mökin pihalla. Kuvaaja Juha Mikkola.



Retken päätteeksi Marja huokaili paljoja neuvoja ja toimenpide-ehdotuksia sekä pohti onko monimuotoisuutta ja luontoarvoja huomioitu niissä riittävästi.

Isot kiitokset Marjalle ja Sepoille sekä kaikille aktiivisesta osallistumisesta!


3) Tiedoksi lausuntopyyntö kaavaluonnoksesta:  LAPPEENRANNAN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2030, ETELÄISEN OSA-ALUEEN VAIHEEN 2 OSAYLEISKAAVA 

Niiden, joilla on maa-tai metsäomaisuutta tällä eteläisellä alueella, on syyt valpastua!

Eteläisen osa-alueen vaihe 2 sijaitsee Lappeenrannan keskustaajaman eteläpuolella. Suunnittelualueen koko on noin 4 720 hehtaaria. Suunnittelualueeseen sisältyvät Ihalaisen kaupunginosa ja pieni osa Mäntylän ja Kuuselan kaupunginosia, Hanhijärven, Hanhikempin, Vihtolan, Tukialan, Rantalan Karkkolan, Kalliokosken, Kaipialan, Mielon, Suokkaankylän, Rasalan ja Lasolan kyläalueet, Karhusjärven länsipuoli kallioalueineen sekä Heinsuon alue. Hanhijärvi, Kaislanen ja Karhusjärvi kuuluvat kaava-alueeseen osittain ja Säinjärvi kokonaisuudessaan. 

LAUSUNTOPYYNTÖ 12.5.2025 Dnro LPR/1179/10.02.02/2018

Lappeenrannan kaupungin Kaupunkikehitys-toimialan kaupunkisuunnittelun vastuualue pyytää lausuntoanne osayleiskaavan kaavaluonnoksesta.

Osayleiskaavatyön tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen taajama-alueilla. Olemassa olevia kyläalueita tullaan kehittämään taajaman läheisenä maaseutuna keskustaajamaa hajauttamatta. Samalla varmistetaan maaseudun monipuolisen yritystoiminnan edellytykset. Kaavan tavoitteisiin kuuluvat myös luonnonympäristöjen ja -arvojen huomioiminen ja turvaaminen, Karhusjärven kallioalueen virkistyskäyttömahdollisuuksien tutkiminen, hyvien yhtenäisten peltoalueiden ja talousmetsien osoittaminen sekä pohjavesien hyvän tilan turvaaminen. Lisäksi kaavan tavoitteissa on huomioitu merkittävien kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttäminen, Ihalaisen kaivos- ja teollisuustoimintojen ja tulevaisuuden turvaaminen, yhdyskuntateknisten verkostojen ja alueiden tarpeiden sekä alueelle aiheutuvien ympäristöhäiriöiden huomioiminen. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena sekä suoraan rakentamista ohjaavana.

Osayleiskaavaluonnos

Osayleiskaavaluonnos aineistoineen on nähtävillä mielipiteiden ja lausuntojen keräämistä ja lausuntojen antamista varten (AKL 62 §, MRA 30 §) 19.5. – 31.8.2025 kaupungin verkkosivulla (lappeenranta.fi/kaavoitus > nähtävillä olevat kaavat) sekä Lappeenrannan kaupungintalon asiakaspalvelukeskus Winkissä (Villimiehenkatu 1, 1.kerros). Aineisto julkaistaan kaavan verkkosivuilla 19.5.2025.

Osallistuminen

Osayleiskaavan alueen maanomistajilla, vuokralaisilla, yrittäjillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavaprosessiin kommentoimalla kaavaluonnosta 19.5. – 31.8.2025. Osallisia kuullaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana mm. kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana. Aiemmin osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä niihin laadittuihin vastineisiin voi tutustua osayleiskaavan liitteenä olevasta vuorovaikutusraportista.

Osayleiskaavaa käsittelevät asukastilaisuudet pidetään keskiviikkona 4.6.2025 klo 17–19 Lappeenrannan kaupungintalon Valtuustosalissa (Villimiehenkatu 1, 01.krs Lappeenranta) ja torstaina 5.6.2025 klo 17–19 Hanhijärven kylätalolla (Hanhijärventie 390, Lappeenranta).

tiistai 6. toukokuuta 2025

 Hei SaiMelaiset!


Vielä ehtii ilmoittautua torstain 8.5 metsäretkelle Marja Kaupin Harvionmäen metsiin Korkea-ahon Turkniemeen!

Kannattaa ottaa kävelysauvat mukaan ja jalkaan kosteutta kestävät jalkineet! Mukana retkellämme on myös kasvitieteilijä&luontotoimittaja&kirjailija Seppo Vuokko!

Aika: to 8.5 klo 17 - noin 19. Kimppakyydillä lähtö klo 16:30 Mhy:n parkkipaikalta, Lavolankatu 10, Lappeenranta.

Ilmoittautuminen: ilmoittaudu tarjoiluiden mitoittamiseksi viimeistään ti 6.5 Irmalle (irmawelling.iwell@gmail.com).

Retkikohde: Turkniementie 121. Ajo-ohje: Korkea-ahon tietä ajoa n. 4 km ja kääntyminen Turkniementielle.

Oppaina: Marja Kauppi, Seppo Repo ja kasvitieteilijä&luontotoimittaja&kirjailija Seppo Vuokko.

Retken teemana: mahdollisten jatkotoimenpiteiden esittäminen Marjalle ottaen huomioon Marjan monimuotoisuuden ja suojeluarvojen edistämistavoitteet.

Kohteen metsät (Harvionmäki, 10,5 ha): uudistuskypsää metsää+varttunutta kasvatusmetsää, johon istutettu kuusta+ensiharvennusta odottavaa kuusikkoa+nuorta kasvatusmetsää, johon istutettu kuusta+metsitettyä vanhaa viljelysmaata, johon istutettu visakoivua.

Kohteen erityispiirteitä: kallionpäällysmetsää+kallionalusmetsää+kalliojyrkännettä+lahopuuta kehittymässä+lehtomaisia piirteitä.

Jaettava materiaali: kuviokartta+ Marjan tekemä kooste omista ajatuksista ja metsään.fi-aineistoista.

TERVETULOA! 

Ihmetellään yhdessä seuraavia askeleita,

Irma, pj
040 555 4228

keskiviikko 30. huhtikuuta 2025

 Hei SaiMelaiset!


Tässä huhtikuun viimeinen pläjäys: kutsu SaiMen metsäretkelle, jossa mukana myös kasvitieteilijä&luontotoimittaja&kirjailija Seppo Vuokko, Finsilvan tiekartta monimuotoisempaan metsään, Metsäkeskuksen ja UPM:n webinaarikutsu ja koosteita. 

Ihan kohta pääsemme istutushommiin-terveisin ja iloista Vappua!  
Irma, pj
040 555 4228


1) KUTSU Metsäretkelle Marja Kaupin Harvionmäen metsiin Korkea-ahon Turkniemeen

Aika: to 8.5 klo 17 - noin 19. Kimppakyydillä lähtö klo 16:30 Mhy:n parkkipaikalta, Lavolankatu 10, Lappeenranta.

Ilmoittautuminen: ilmoittaudu tarjoiluiden mitoittamiseksi viimeistään ti 6.5 Irmalle (irmawelling.iwell@gmail.com).

Retkikohde: Turkniementie 121. Ajo-ohje: Korkea-ahon tietä ajoa n. 4 km ja kääntyminen Turkniementielle.

Oppaina: Marja Kauppi, Seppo Repo ja kasvitieteilijä&luontotoimittaja&kirjailija Seppo Vuokko.

Retken teemana: mahdollisten jatkotoimenpiteiden esittäminen Marjalle ottaen huomioon Marjan monimuotoisuuden ja suojeluarvojen edistämistavoitteet.

Kohteen metsät (Harvionmäki, 10,5 ha): uudistuskypsää metsää+varttunutta kasvatusmetsää, johon istutettu kuusta+ensiharvennusta odottavaa kuusikkoa+nuorta kasvatusmetsää, johon istutettu kuusta+metsitettyä vanhaa viljelysmaata, johon istutettu visakoivua.

Kohteen erityispiirteitä: kallionpäällysmetsää+kallionalusmetsää+kalliojyrkännettä+lahopuuta kehittymässä+lehtomaisia piirteitä.

Jaettava materiaali: kuviokartta+ Marjan tekemä kooste omista ajatuksista ja metsään.fi-aineistoista.

Ihmetellään yhdessä seuraavia askeleita & lämpimästi tervetuloa!


2) UPM ja Metsäkeskus järjestävät "Taimikosta monimuotoisuuteen ja tuottavaan talousmetsään"-webinaari  20.5.2025

Ilmoittautuminen:


3) Finsilvan tiekartta monimuotoisempaan metsään


https://www.finsilva.fi/wp-content/uploads/finsilva-tiekartta-monimuotoisempaan-metsaan-web-0325.pdf

4) Koosteita MT:stä ja Metsälehti Makasiinista 3/2025


sunnuntai 27. huhtikuuta 2025

 Hei SaiMelaiset!


Vappua ja istutuskautta odotellessa muutamia tiedotusasioita:

1) Olimme esittelemässä toimintaamme UrheiluKoskimiehen Suurilla Metsäpäivillä la 26.4.2025 yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Mhy Etelä-Karjalan kanssa. Ilahduttavan paljon oli pörinää ja kiinnostusta toimintaamme kohtaan. Erityiskiitokset Revon Sepolle ja Saaraisen Timolle!



2) To 8.5 klo 17-19 (säävarauksella) Metsäretki jäsenemme Marja Kaupin metsään Korkea-ahon Turkniemeen. Teemana on mitä seuraavaksi näille metsille olisi hyvä tehdä luontoarvoja kunnioittaen. Lähellä on Koskuvinmäen luonnonsuojelualue ja Harvionmäki ja Harvionsuo. Oppaina Sepot Vuokko ja Repo sekä Marja Kauppi. Ilmoittautumiset viimeistään ti 6.5 Irma Wellingille.  Kimppakyytiohjeet ja opastukset lähetetään lähempänä tapahtumaa. 

3) Suomen metsäkeskuksen ja Mhy Mänty-Saimaan ”Kestävää kasvua-taimikonhoitonäytös” Savitaipaleella, Kuivasaarentie 690 pe 9.5.klo 10-14. Ei tarvitse ilmoittautua!

4) ETAMOLin SM-metsätaitokilpailut järjestetään perjantaina  19.9.2025 ja paikkana Evo. 

5) SaiMen hallitus on valmistellut alla olevaa "Puun myyntituloista ja metsän vuokraustuloista osan jyvittäminen kunnille ansiotuloverona” -esitystä Kuntaliitolle. Hallitus toivoo kommentteja ma 5.5.2025 mennessä.

Antoisaa tulevaa viikkoa,
Irma, pj
040 555 4228

Esitys: Puun myyntituloista ja metsän vuokraustuloista osan jyvittäminen kunnille ansiotuloverona


Perustelut:

Kuntien tulot muodostuvat suorien verotulojen (kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero) lisäksi mm. valtionosuuksista ja toimintatuotoista (myyntitulot, maksutulot).

Kunnallisvero, joka kerätään kuntalaisilta ansiotuloista, on kuntien tärkein verotulolähde. Kuntien tuloista suunnilleen puolet on erilaisia verotuloja: kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotoista ja kiinteistövero. Valtionosuudet ovat noin kuudesosa tuloista. Erilaiset toimintatulot kuten myyntitulot ja maksut tuovat neljäsosan kuntien tuloista. Kunta voi itse päättää kunnallisveroprosentista. Kiinteistöveroprosentista kunta voi päättää vain lain määräämän vaihteluvälin rajoissa. Erilaisissa maksuissa tulee noudattaa kohtuullista kustannusvastaavuutta.


Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024. Talouden tilan heikkenemistä selittää verotulojen aleneminen 500 miljoonalla.


Kuntien verotuloja ovat vähentäneet metsätalouteen liittyvät seuraavat veromuutokset:


1) Metsien pinta-alaverotus päättyi Suomessa lopullisesti 31.12.2005 ja siirryttiin puun myyntitulojen pääomaverotukseen. Vuoden 1993 verouudistuksessa säädettiin 13 vuoden siirtymäaika, jolloin verovelvollinen voi valita pinta-alaverotuksen jatkumisen 13 vuoden ajan tai puun myyntitulon verotuksen pääomatulona.


Metsien pinta-alaverotuksessa ansiotulojen päälle laitettiin laskennallinen työtulo, josta kertyi kunnalle kunnallisverotuloa. Vuodesta 2006 alkaen kunnat menettivät metsien pinta-alaverotuksen aikoihin verrattuna metsien suorat verotushyödyt, kun metsäverotuksessa siirryttiin ansiotulojen verotuksesta pääomatulojen verotukseen.


2) Maatilan vuokratulot verotettiin vuoden 2024 loppuun maatalouden tulolähteen tulona, josta kertyi kunnalle kunnallisverotuloa. Maatalouden tuloverolaki muuttui 2025 alusta siten, että vain maatilaan kuuluvasta rakennuksesta, rakennelmasta ja näiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot ovat maatalouden verovuoden veronalaisia tuloja ja muut maatilan/metsän vuokratulot verotetaan pääomatuloina.


Metsätalousvaltaisissa kunnissa tämä molemmat verotusjärjestelmän muutokset ovat vähentäneet kunnalisverojen määrää ja lisänneet valtion pääomatuloja.


Suomessa on satoja tuhansia metsänomistajia, jotka tekevät päätoimisesti tai osa-aikaisesti työtä omassa metsässä, mutta he eivät maksa tekemästään työstä ansiotuloveroa, eivätkä siis kuntaveroa omaan kuntaan. Ongelma koskee erityisesti maaseutukuntia Suomessa.


Tilannetta korjaisi, jos osa puun myynti - ja vuokraustuloista kerätyistä pääomaveroista jyvitettäisiin kunnille. Palautettava osuus vastaisi metsänomistajien omana työnään tekemää työtuloa, joka ei näy missään. Tällaista työtuloa olisivat istutus-, heinäys- ja raivaustyöt sekä kaikki muut työt kuin hankintatyöt. Ne työt lisäävät tulevia metsänmyyntituloa ja pääomaveroa, mutta ne eivät tuota kunnalle työtulona verotettavaa hyötyä.


Toinen mahdollisuus olisi kehittää hankintatyön tapainen verovähennys ja sitä vastaava ansiotulo metsänomistajan itse tekemistä metsänhoitotöistä.


Esitämme selvitystyötä metsänomistajan oman työn osuuden selvittämiseksi ja sen osuuden jyvittämistä kunnille puun myyntitulojen ja metsien vuokratulojen pääomaverotuloista tai hankintatyöhön verrattavaa oman työn vähennystä verotukseen ja vastaavaa ansiotuloa metsänomistajan verotukseen.






keskiviikko 16. huhtikuuta 2025

 Hei SaiMelaiset!

Saimaan Metsänomistajilla on esittelypöytä UrheiluKoskimiehen Suurilla Metsäpäivillä la 26.4. klo 10-14. Meiltä ovat mukana ainakin pj Irma ja sihteeri Seppo. Mukaan mahtuu halukkaita! Tervetuloa  Metsäpäiville! 

Koosteita löytyy Aarre-lehdestä  ja Metsälehdestä sekä Maaseudun Tulevaisuudesta ja Duodecimista.

Pääsiäisterveisin,
Irma, pj
040 555 4228

PS. Koosteita löytyy linkistä:

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html