Hei SaiMelaiset!
1) Tervetuloa metsäretkelle jäsenemme Eija Sinkon metsään Lemille
Teemana ovat akkukäyttöiset moottori- ja raivaussahat sekä taimikon raivaus.
Akkukäyttöisiä sahoja meille esittelevät Husqvarnan Kaakkois-Suomen piiripäällikkö, huippuosaaja, SaiMen jäsen Janniina Hämäläinen, joka on moottorisahauksen naisten sarjan Suomen Mestari ja Kärkikoneen edustajat.
Ota oma raivaussahasi mukaan, kun esittelemme/harjoittelemme taimikon raivausta myös!
Aika: la 27.9.2025 klo 10 alkaen. Kimppakyydillä lähtö klo 9:30 Mhy:n parkkipaikka, Lavolankatu 10, Lappeenranta
Kohteen osoite: Haikkaanvuorentie 115 (noin), Lemi
Ilmoittautuminen: ilmoittaudu tarjoiluiden mitoittamiseksi Irmalle viimeistään to 25.9.
2) Kuvakertomus: Saimaan Metsänomistajat tutustumassa 8.9.2025 FSC-metsäsertifikaatin kriteereihin ja riistametsänhoitoon
Metsäretki suuntautui jäsenemme Tarmo Hjerpen ja veljensä Jarkon metsäyhtymän Savitaipaleen metsiin. Kaikki heidän metsänsä (n. 70 ha) on liitetty UPM FSC-ja PEFC-ryhmäsertifiontiin. Mukana retkellä oli metsäasiakaspäällikkö Jouni Kohonen UPM Metsästä. Suojelualueita on 7,7 ha eli reilusti enemmän kuin FSC-sertifioinnin minimivaatimus 5 %. Suojelualueina ovat luhtaniitty ja sen reunametsät, puronotko, kallioalue ja jyrkkiä rinteitä.
Tarmo kertoi, että he tavoittelevat sertifioinnilla monimuotoisuuden edistämistä ja riistaystävällistä metsänhoitoa. Tarmo tunnetaan innokkaana metsämiehenä ja hän oli juuri palannut kanalintumetsältä Ruotsista.
Jouni kertoi UPMn tarjoamista sertifiointipalveluista kumppanuusasiakkaille. Niihin sisältyvät metsäsuunnitelman muuttaminen FSC-sertifioinnin mukaiseksi, arvokkaiden luontokohteiden ja erityishakkuukohteiden selvitys, sertifioinnin edellyttämien tietojen ylläpito ja päivitys sekä standardin mukaiset auditoinnin. UPM-FSC-ryhmäsertifiointipalvelu on asiakkaalle maksuton ja metsänomistaja saa puukaupassa FSC-hintalisää riippuen suojelun määrästä.
Molempien sertifikaattien tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja suojella vesistöjä metsiä hoidettaessa. Ne ovat tiukempia kuin metsälain vaatimukset ja hyvän metsänhoidon suositukset. PEFC- ja FSC-metsäsertifikaatit eroavat toisistaan vaatimusten suhteen: FSC-sertifikaatissa suojavyöhykkeet ovat yleensä leveämpiä kuin PEFC-sertifikaatissa, samoin säästöpuista annetaan yksityiskohtaisempia ja tiukempia kokovaatimuksia ja FSC edellyttää enemmän lahopuita ja suojeltavia luontokohteita.
FSC:n erityishakkuukohde
Kohteena oli aikoinaan 1980-luvulla peltoon istutettu koivikko, jossa nyt lehtipuiden osuus oli yli 50%. Alueella kasvoi paljon luontaisesti uudistunutta vaahteraa ja tammea. Erikoisuutena olivat pienen koealan istutetut tammet, jotka olivat ehtineen pikkutukkien mittoihin. Sitä aluetta Tarmo kutsui "arkku"metsäksi. Joku muisti, että aikoinaan koivua kutsuttiin "valkoiseksi valheeksi". Se lienee tarkoittanut kaunista puun väriä, mutta itse puuta ei arvostettu.
Vuonna 2011 kylvetty koivikko
Alueella aiemmin esiintyneen juurikäävän takia siirryttiin koivuun. Tarmo muisteli, että rauduskoivun siemenkylvö tehtiin kostutettuun sahanpuruun sekoitetuilla siemenillä pienellä kahvilusikalla. Siemenkylvön lisäksi syntyi paljon koivuja luontaisesti. Koivutaimikkoa on pidetty tiheänä (noin 4 000 kpl/ha) hirvituhoriskin pienentämiseksi. Nyt noin 7 metriset koivut tullaan harventamaan lähiaikoina. Opimme tunnistamaan rauduskoivun taimen hieskoivusta tummasta kaarnoittuvasta tyviosasta.
FSC-suojelukohde, 0,6 ha puronotko
Entisestä ojasta on muodostunut luonnontilaisen kaltainen puro, joka on nyt FSC-suojelualuetta. Alueelle on istutettu tervaleppää ja siellä kasvaa kotkansiipisaniaista. Alue on muuttunut entisestä pellosta lehtomaiseksi metsäksi.
Tarmo kertoi riistaystävällisestä metsänhoidosta, jolla tarjotaan suojaa ja ravintoa sekä sopivia lisääntymisympäristöjä riistaeläimille. Tarmon käyttämiä keinoja ovat olleet tiheikköjen säästäminen ja monipuolinen puulajisto. Muun muassa metsot suosivat alueita, joissa on aukkoisuutta ja vaihtelevuutta, mustikkaa ja varpuja. Metsoja varten Tarmo säästää hakomamäntyjä hakkuissa. Metso syö haavan lehtiä syksyllä, kun se siirtyy kesä- ja marjaravinnosta männyn neulasiin. Tällöin metson suolisto kykenee käsittelemään männyn neulasia talviravintona. Siksi haavan lehdet ovat metson kannalta tärkeitä. Haapa ei ole tärkeä vain metsolle sillä se on metsän avainlaji ja tärkeä myös monille muille eläin-, perhos- ja sammalajeille.
Kuva 1. Metsänomistaja Tarmo Hjerppe vasemmalla ja metsäasiakaspäällikkö Jouni Kohonen UPM Metsästä. Kuvaaja Juha Mikkola.
Kuva 2. FSC:n erityishakkuukohde, jossa rauduskoivun lisäksi mm. luontaisesti uudistuneita vaahteran ja tammen taimia. Kuvaaja Irma Welling.
Kuva 3. Vuonna 2011 kylvetty rauduskoivikko. Rauduskoivun tunnistaa tummemmasta ja kaarnoittuvasta tyvestä. Kuvaaja Irma Welling.
Kuva 4. FSC-suojelukohteen puro ja sen ympärille entiselle pellolle muodostunut lehtomainen metsä kotkansiipineen ja istutettuine tervaleppineen. Kuvaaja Irma Welling.
Saimaan Metsänomistajat kiittävät retken annista Tarmo Hjerppeä ja Jouni Kohosta!
