Hei SaiMelaiset!
Seminaarissa esittäytyivät MTK:n johtokunnan puheenjohtajajaehdokkaat Kati Partanen, Ilkka Pohjamo, Antti Kangas, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Keskustelua juosi päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta. Puheenjohtajaehdokkaiden metsäomistus vaihteli 40 hehtaarista yli 500 hehtaariin. Puheenjohtajaehdokkaat olivat eri linoilla kahdesta asiasta. Ensimmäisenä niistä oli metsänomistajien vallan kasvattaminen MTK:ssa, kun metsäpuolelta tuloja tulee 40 %, mutta äänivaltaa on vain 26 %. Toisena oli kysymys siitä pitäisikö metsänhoitoyhdistysten perustaa tytärosakeyhtiö liiketoiminnan (puukauppa, metsänhoitotyöt) harjoittamiseen. Tytäryhtiömallissa mahdollinen ylijäämä käytettäisiin yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Yhtiömuotoisessa toiminnassa pidettiin hyvänä riskien eriytymistä yhdistyksen perustoiminnasta (neuvonta, edunvalvonta).
Valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, kuinka pitkäjänteinen edunvalvonta tuotti tulosta lunastuslain uusimisessa ja metsävähennyksen korotuksessa. Hän myös kehoitti metsänomistajia kilpailuttamaan puukauppoja nykyisessä markkinoiden myllerryksessä. Tarjouksissa on ollut isoja eroja, jopa 15 € kuutiolta. Hän toi esille, kuinka kaavoituksella tehtävistä käytönrajoituksista, ns. kaavasuojelusta, pitäisi päästä kokonaan eroon. Metkan toimivuus on osoitettu, rahat vaan ovat loppuneet kesken. Käytännössä Metka-tuet ovat valtiolle lähes kustannusneutraaleja. Niistä kertyy suoria verotujoja valtiolle ja metsäpalveluyritysten ja niiden työntekijöiden verotuksen kautta.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti puheenvuorossaan kuinka MTK tuo osaavan panostuksensa metsäkeskusteluun. Hakkuurajoituksia ei ole tulossa, vaan puuston kasvun edistämistä metsänhoidon keinoin ja minimoimalla rasitusta ympäristölle. Perinteisen Metkan rinnalle tuodaan tulosperusteisen tukien kokeilu. Kysymyksissä ministerille tuotiin esille tarve rajoittaa karhu- ja susikantojen kannanhoidollisella metsästyksellä. 1.1.2026 on toiveissa saada alkamaan suden kannanhoidollinen metsästys, kun suden suojelustatusta on saatu muutettua EU-tasolla.
MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila, jolla on takanaan 17 vuoden puheenjohtajuus, korosti edunvalvonnan tärkeyttä myös jatkossa EU:n suuntaan ja kotimaassa. EU-komission kanssakin voi ja kannattaa joskus riidellä. Jatkossa tullaan keskustelemaan myös siitä mihin puuta saa käyttää, saako sitä esimerkiksi polttaa. Suomeen on suunnitteilla yli 1 000 kilometrin Gasgridin vetyputki pohjoisesta etelään ja maanomistajat saavat siihen liittyviin kysymyksiin tukea metsänhoitoyhdistyksiltä ja MTK:lta. Jatkossa puurakentaminen ja hiilen varastointi puurakenteisiin, ovat vahvasti esillä. Juha Marttila jättää puheenjohtajuuden tämän vuoden marraskuussa ja häntä kiitettiin monin sanoin ja tavoin.
Yleiskeskustelussa (3 minuutttia/puheenvuoro) Etämetsänomistajien Liiton edustajana kiitin MTK:ta ponnisteluista lunastuslain uusimikseksi, metsävähennysprosentin korottamiseksi ja luontoarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Kestoaiheena puhuin juurikäävän torjunnan tehostamistarpeesta harvennushakkuissa ja nuoren metsän hoidossa. Toisena asiana esitin pysyvien suojavyöhykkeiden ja säästöpuuryhmien sekä riistatiheiköisen laskemisesta mukaan suojeltuihin pinta-aloihin. Kolmantena nostin esille suuren metsäammattilaistutkimuksen tuloksen, jonka mukaan yli puolet koki metsäuutisoinnin syyllistäväksi. Suuressa roolissa syyllistämisessä ovat hakkuuaukot ja menetetty metsäinen maisema. Tarvitaan ponnisteluja/kampanjaa hakkuuaukkoihin liittyvien positiivisten tekijöiden ja luontoarvojen esille tuomiseksi. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että aiempaa ehdotustani metsänomistajan oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvaa korvausta ei ole vielä saatu korotettua yrittäjien saaman korvauksen tasolle, vaikka muissa yhteyksissä metsänomistajat rinnastetaan yrittäjiksi.
Kuva1. MTK:n puheenjohtajapaneeliin osallistujat vasemmalta oikealle: tenttaaja Jouni Kemppainen (MT), Ilpo Pohjamo, Antti Kangas, Kati Partanen, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Kuvaaja Irma Welling.
Koosteet löytyvät Metsäkynä-sivun alta.
Kuulumiset MTK:n metsävaltuuskunnan seminaarista ja varsinaisesta kokouksesta 29.-30.10.2025
Irma Welling, Etämetsänomistajien Liiton nimeämä kokousedustaja ja SaiMen pj
Seminaarissa esittäytyivät MTK:n johtokunnan puheenjohtajajaehdokkaat Kati Partanen, Ilkka Pohjamo, Antti Kangas, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Keskustelua juosi päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta. Puheenjohtajaehdokkaiden metsäomistus vaihteli 40 hehtaarista yli 500 hehtaariin. Puheenjohtajaehdokkaat olivat eri linoilla kahdesta asiasta. Ensimmäisenä niistä oli metsänomistajien vallan kasvattaminen MTK:ssa, kun metsäpuolelta tuloja tulee 40 %, mutta äänivaltaa on vain 26 %. Toisena oli kysymys siitä pitäisikö metsänhoitoyhdistysten perustaa tytärosakeyhtiö liiketoiminnan (puukauppa, metsänhoitotyöt) harjoittamiseen. Tytäryhtiömallissa mahdollinen ylijäämä käytettäisiin yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Yhtiömuotoisessa toiminnassa pidettiin hyvänä riskien eriytymistä yhdistyksen perustoiminnasta (neuvonta, edunvalvonta).
Valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, kuinka pitkäjänteinen edunvalvonta tuotti tulosta lunastuslain uusimisessa ja metsävähennyksen korotuksessa. Hän myös kehoitti metsänomistajia kilpailuttamaan puukauppoja nykyisessä markkinoiden myllerryksessä. Tarjouksissa on ollut isoja eroja, jopa 15 € kuutiolta. Hän toi esille, kuinka kaavoituksella tehtävistä käytönrajoituksista, ns. kaavasuojelusta, pitäisi päästä kokonaan eroon. Metkan toimivuus on osoitettu, rahat vaan ovat loppuneet kesken. Käytännössä Metka-tuet ovat valtiolle lähes kustannusneutraaleja. Niistä kertyy suoria verotujoja valtiolle ja metsäpalveluyritysten ja niiden työntekijöiden verotuksen kautta.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti puheenvuorossaan kuinka MTK tuo osaavan panostuksensa metsäkeskusteluun. Hakkuurajoituksia ei ole tulossa, vaan puuston kasvun edistämistä metsänhoidon keinoin ja minimoimalla rasitusta ympäristölle. Perinteisen Metkan rinnalle tuodaan tulosperusteisen tukien kokeilu. Kysymyksissä ministerille tuotiin esille tarve rajoittaa karhu- ja susikantojen kannanhoidollisella metsästyksellä. 1.1.2026 on toiveissa saada alkamaan suden kannanhoidollinen metsästys, kun suden suojelustatusta on saatu muutettua EU-tasolla.
MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila, jolla on takanaan 17 vuoden puheenjohtajuus, korosti edunvalvonnan tärkeyttä myös jatkossa EU:n suuntaan ja kotimaassa. EU-komission kanssakin voi ja kannattaa joskus riidellä. Jatkossa tullaan keskustelemaan myös siitä mihin puuta saa käyttää, saako sitä esimerkiksi polttaa. Suomeen on suunnitteilla yli 1 000 kilometrin Gasgridin vetyputki pohjoisesta etelään ja maanomistajat saavat siihen liittyviin kysymyksiin tukea metsänhoitoyhdistyksiltä ja MTK:lta. Jatkossa puurakentaminen ja hiilen varastointi puurakenteisiin, ovat vahvasti esillä. Juha Marttila jättää puheenjohtajuuden tämän vuoden marraskuussa ja häntä kiitettiin monin sanoin ja tavoin.
Yleiskeskustelussa (3 minuutttia/puheenvuoro) Etämetsänomistajien Liiton edustajana kiitin MTK:ta ponnisteluista lunastuslain uusimikseksi, metsävähennysprosentin korottamiseksi ja luontoarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Kestoaiheena puhuin juurikäävän torjunnan tehostamistarpeesta harvennushakkuissa ja nuoren metsän hoidossa. Toisena asiana esitin pysyvien suojavyöhykkeiden ja säästöpuuryhmien sekä riistatiheiköisen laskemisesta mukaan suojeltuihin pinta-aloihin. Kolmantena nostin esille suuren metsäammattilaistutkimuksen tuloksen, jonka mukaan yli puolet koki metsäuutisoinnin syyllistäväksi. Suuressa roolissa syyllistämisessä ovat hakkuuaukot ja menetetty metsäinen maisema. Tarvitaan ponnisteluja/kampanjaa hakkuuaukkoihin liittyvien positiivisten tekijöiden ja luontoarvojen esille tuomiseksi. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että aiempaa ehdotustani metsänomistajan oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvaa korvausta ei ole vielä saatu korotettua yrittäjien saaman korvauksen tasolle, vaikka muissa yhteyksissä metsänomistajat rinnastetaan yrittäjiksi.
Kuva1. MTK:n puheenjohtajapaneeliin osallistujat vasemmalta oikealle: tenttaaja Jouni Kemppainen (MT), Ilpo Pohjamo, Antti Kangas, Kati Partanen, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Kuvaaja Irma Welling.
Hei SaiMelaiset!
Retken kohteena oli vuonna 2023 kirjanpainajatuhojen vuoksi kuuselle uudistettu noin 4 hehtaarin alue. Kohteella tutustuimme hakkuun jälkeiseen kasvillisuuteen. Seppo Vuokko luonnehti itseään realistiksi, joka ilman ennakkoasenteita lähtee tutkimaan mitä hakkuuaukolta löytyy. Saimme kuulla ja havaita myös, että hakkuun jälkeinen aukea ei ollut luonnon monimuotoisuuden tuhoaja vaan tarjosi uuden elinympäristön monille lajeille. Vanha metsä voi olla niukkalajisempi ja hakatuilla aukeilla valoa, tilaa ja ravintoa voi olla enemmän kuin tiheässä, vanhassa metsässä.
Saimme kuulla, että lajisto ja ympäristö muuttuvat vaiheittain tietyssä järjestyksessä. Tyypillisistä pioneerilajeista, jotka valtaavat ensimmäisinä alueen, ja jotka suosivat valoa ja avoimuutta, näimme maitohorsmaa, peltopillikettä ja vadelmaa. Pioneerilajit luovat olosuhteet, joissa seuraavat , varjoa ja kilpailua paremmin sietävät lajit voivat menestyä. Kun puusto sulkeutuu, jäljelle jää varjossa viihtyviä kasveja. Pioneerilajit viipyvät alueella tyypillisestia alle 10 vuotta. Indikaattorilajeista, jotka ovat tyypillisä kasvupaikkatyypille, löytyi esimerkiksi käenkaalia ja mustikkaa. Hämmästystä herättivät löytyneet pienet mustikantaimet. Osa kasveista on peräisin maaperän siemenpankista, osa tulee tuulen ja lintujen mukana tai jää elämään säilyneiden juurien avulla. Seppo Vuokon havainnon mukaan katajalla ei ole tällaista siemenpankkia. Yleisesti Seppo Vuokko oli sitä mieltä, että eliöiden leviämiskykyä aliarvioidaan. Sepon koealatutkimusten mukaan hakatulla aukolla voi kasvaa jopa 120 lajia ja pörrätä yli 50 000 kimalaista.
Summa summarum: Hakkuuaukolle syntyy lajiston kehityksen uusi vaihe, kasvien pioneerivaiheet ja hyönteisten ja perhosten otolliset elinympäristöt, joissa valoa, tilaa ja ravinteita voi olla enemmän kuin tiheässä, vanhassa metsässä.
Kuva 1. Metsäretkeläiset ja taustalla hakkuualue. Kansanedustaja Hanna Holopainen kuvassa vasemmalla. Kuvaaja Juha Mikkola.
”Laaja yhteistyö sekä konkreettiset ja innovatiiviset toimenpiteet kestävän metsien käytön eteen nousevat esiin palkinnonsaajien valintaperusteluista. Erinomaista, että nämä teot ja toteuttajat ovat nyt saaneet tunnustusta”, sanoo aluekehityspäällikkö Pekka Äänismaa Suomen metsäkeskuksesta.
"Ehkä mielenkiintoisin valinta oli Kaakkois-Suomesta palkittu lumilautailun moninkertainen maailmanmestari Roope Tonteri, joka on sittemmin siirtynyt isäntälinjan metsuriksi."
Hei SaiMelaiset!
