Hei SaiMelaiset!
Seminaarissa esittäytyivät MTK:n johtokunnan puheenjohtajajaehdokkaat Kati Partanen, Ilkka Pohjamo, Antti Kangas, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Keskustelua juosi päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta. Puheenjohtajaehdokkaiden metsäomistus vaihteli 40 hehtaarista yli 500 hehtaariin. Puheenjohtajaehdokkaat olivat eri linoilla kahdesta asiasta. Ensimmäisenä niistä oli metsänomistajien vallan kasvattaminen MTK:ssa, kun metsäpuolelta tuloja tulee 40 %, mutta äänivaltaa on vain 26 %. Toisena oli kysymys siitä pitäisikö metsänhoitoyhdistysten perustaa tytärosakeyhtiö liiketoiminnan (puukauppa, metsänhoitotyöt) harjoittamiseen. Tytäryhtiömallissa mahdollinen ylijäämä käytettäisiin yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Yhtiömuotoisessa toiminnassa pidettiin hyvänä riskien eriytymistä yhdistyksen perustoiminnasta (neuvonta, edunvalvonta).
Valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, kuinka pitkäjänteinen edunvalvonta tuotti tulosta lunastuslain uusimisessa ja metsävähennyksen korotuksessa. Hän myös kehoitti metsänomistajia kilpailuttamaan puukauppoja nykyisessä markkinoiden myllerryksessä. Tarjouksissa on ollut isoja eroja, jopa 15 € kuutiolta. Hän toi esille, kuinka kaavoituksella tehtävistä käytönrajoituksista, ns. kaavasuojelusta, pitäisi päästä kokonaan eroon. Metkan toimivuus on osoitettu, rahat vaan ovat loppuneet kesken. Käytännössä Metka-tuet ovat valtiolle lähes kustannusneutraaleja. Niistä kertyy suoria verotujoja valtiolle ja metsäpalveluyritysten ja niiden työntekijöiden verotuksen kautta.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti puheenvuorossaan kuinka MTK tuo osaavan panostuksensa metsäkeskusteluun. Hakkuurajoituksia ei ole tulossa, vaan puuston kasvun edistämistä metsänhoidon keinoin ja minimoimalla rasitusta ympäristölle. Perinteisen Metkan rinnalle tuodaan tulosperusteisen tukien kokeilu. Kysymyksissä ministerille tuotiin esille tarve rajoittaa karhu- ja susikantojen kannanhoidollisella metsästyksellä. 1.1.2026 on toiveissa saada alkamaan suden kannanhoidollinen metsästys, kun suden suojelustatusta on saatu muutettua EU-tasolla.
MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila, jolla on takanaan 17 vuoden puheenjohtajuus, korosti edunvalvonnan tärkeyttä myös jatkossa EU:n suuntaan ja kotimaassa. EU-komission kanssakin voi ja kannattaa joskus riidellä. Jatkossa tullaan keskustelemaan myös siitä mihin puuta saa käyttää, saako sitä esimerkiksi polttaa. Suomeen on suunnitteilla yli 1 000 kilometrin Gasgridin vetyputki pohjoisesta etelään ja maanomistajat saavat siihen liittyviin kysymyksiin tukea metsänhoitoyhdistyksiltä ja MTK:lta. Jatkossa puurakentaminen ja hiilen varastointi puurakenteisiin, ovat vahvasti esillä. Juha Marttila jättää puheenjohtajuuden tämän vuoden marraskuussa ja häntä kiitettiin monin sanoin ja tavoin.
Yleiskeskustelussa (3 minuutttia/puheenvuoro) Etämetsänomistajien Liiton edustajana kiitin MTK:ta ponnisteluista lunastuslain uusimikseksi, metsävähennysprosentin korottamiseksi ja luontoarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Kestoaiheena puhuin juurikäävän torjunnan tehostamistarpeesta harvennushakkuissa ja nuoren metsän hoidossa. Toisena asiana esitin pysyvien suojavyöhykkeiden ja säästöpuuryhmien sekä riistatiheiköisen laskemisesta mukaan suojeltuihin pinta-aloihin. Kolmantena nostin esille suuren metsäammattilaistutkimuksen tuloksen, jonka mukaan yli puolet koki metsäuutisoinnin syyllistäväksi. Suuressa roolissa syyllistämisessä ovat hakkuuaukot ja menetetty metsäinen maisema. Tarvitaan ponnisteluja/kampanjaa hakkuuaukkoihin liittyvien positiivisten tekijöiden ja luontoarvojen esille tuomiseksi. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että aiempaa ehdotustani metsänomistajan oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvaa korvausta ei ole vielä saatu korotettua yrittäjien saaman korvauksen tasolle, vaikka muissa yhteyksissä metsänomistajat rinnastetaan yrittäjiksi.
Kuva1. MTK:n puheenjohtajapaneeliin osallistujat vasemmalta oikealle: tenttaaja Jouni Kemppainen (MT), Ilpo Pohjamo, Antti Kangas, Kati Partanen, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Kuvaaja Irma Welling.
Koosteet löytyvät Metsäkynä-sivun alta.
