perjantai 6. helmikuuta 2026

 Hei SaiMelaiset!


Paukkuvat pakkaset ovat täällä! Paukkuvat pakkaset-sanonta tulee siitä, että puut , puu- ja hirsirakenteet paukkuvat pakkasille. Metsän paukkuminen kovalla pakkasella johtuu pääosin siitä, kun puun sisällä oleva vesi jäätyy, laajenee ja halkaisee puuainesta muodostaen pakkashalkeamia. Lisäksi puun pintakerros kutistuu nopeammin kuin sisäosa, mikä luo jännitteitä ja paukahduksia. Myös nopeat lämpötilanvaihtelut voivat aiheuttaa halkeamia.

Matin nimipäivään 24.2 liittyy sanonta ” Matin toinen silmä vuotaa” ja silloin räystäät tippuvat päivällä jo vettä. Yöpakkaset jähmettävät nämä tippuvat pisarat  kimalteleviksi ”helmiksi”, siksi tälle kuulle on annettu nimi helmikuu.

Alla Etämetsänomistajien LIiton, johon SaiMekin kuuluu, tiedotuksia, MTK:n tiedote luontoarvokaupasta ja koosteita Aarre-lehdestä ja Metsälehti Makasiinista. Liitetiedostona vielä 16.3.2026 vuosikokouskutsu. Muista ilmoittautua viimeistään 12.3.2026!

Helmikuuta,
Irma, pj
040 555 4228


1) Etämetsänomistajien Liiton tiedotuksia

SM-METSÄTAITOKILPAILUT

SM-metsätaitokilpailut järjestetään Evolla perjantaina 18.9.2026. Kisat ovat 20. Liiton historiassa. Laita allakkaan.

FARMARI-MAATALOUSNÄYTTELY

Farmari-maatalousnäyttely järjestetään Kalajoella 25.-27.6.2026. Liitolla on ollut tapana osallistua tapahtumaan, jos alueella vaikuttava metsätilanomistajayhdistys on mukana järjestelyissä. Keski-Pohjanmaan Metsänomistajaliiton puheenjohtaja Manu Purolan kanssa on sovittu, että osallistumme Farmari-maatalousnäyttelyn järjestelyihin yhdessä.

Farmari on hyvä kohde metsätilanomistajayhdistyksille tehdä metsäretki. Kannattaa harkita.

SAARENMAAN METSÄRETKI

Saarenmaan metsäretkelle 12.-14.6.2026 on lyhyessä ajassa ilmoittautunut hyvin lähtijöitä. Kannattaa välittää viestiä jäsenillenne ja lähteä vaikka itsekin mukaan.

ETÄMETSÄNOMISTAJIEN LIITON VUOSIKOKOUS

Liiton vuosikokous järjestetään aikaisemman ilmoituksen mukaisesti Tampereella Hotelli Rosendahlissa 21.-22.3.2026. Järjestelyistä vastaavat Liitto ja Tampereen Seudun Metsänomistajat yhdessä.

METSÄNOMISTAJA-AKATEMIA

Metsänomistaja-akatemia oli tarkoitus järjestää 13.-14.3.2026, mutta koska siitä tuli osa JUURET-tiedossa- hanketta, niin akatemia siirtyy syksyyn 2026. Liitto on yhdessä Pääkaupunkiseudun Metsänomistajien ja Maanomistajain Liiton kanssa hakemassa hankerahoitusta. Hanke on koulutushanke ja sen teemana on ”ilmastokestävää metsätaloutta ylisukupolvisesti”.


2) MTK-tiedote 27.1.2026

Luonnonarvokauppa tarjoaa vaihtoehdon hiljaiselle suojelulle – toimivassa markkinassa pelkkiä voittajia
Pellervon taloustutkimus PTT arvioi 21. tammikuuta, että hiljainen suojelu kattaa Suomessa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria. Metsänomistajien omaehtoisen suojelun tunnistaminen on arvokasta metsien monimuotoisuustyön kehittämiselle. Suojelun kartoittaminen antaa myös luonnollisen väylän vapaaehtoisen luonnonarvokaupan kehittämiseen, MTK korostaa.
Hiljaisella suojelulla tarkoitetaan yleensä metsänomistajien omaehtoisia ja korvauksettomia päätöksiä rajata metsäalueita kokonaan metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsitellä niitä vain pienimuotoisesti. Hiljainen suojelu korostuu etenkin pienemmillä metsätiloilla, PTT taustoittaa.
PTT:n arvio on merkittävä uutinen, sillä metsien suojelun kannalta hiljainen suojelu jää monesti tilastojen ulkopuolelle. Valtaosa hiljaiseen suojeluun ryhtyneistä metsänomistajista perustelee ratkaisuaan päätäntävallan pysymisellä itsellään. Kiinnostusta erilaisiin suojelusopimuksiin tai luonnonarvokauppoihin kuitenkin riittää.
”PTT:n teettämä kyselytutkimus tuo esille sen, että metsänomistajat ovat valmiita suojelemaan metsiään. Omalta osaltaan omaehtoisista ja korvauksettomista suojelukohteista kertoo myös se, että houkuttelevia virallisia suojeluvaihtoehtoja tai rahoitusta niihin ei ole ollut tarjolla riittävästi”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pohtii.
Hiljaista suojelua ei tule sekoittaa harmaaseen suojeluun, korostaa Mäki-Hakola. Harmaalla suojelulla tarkoitetaan sitä, että maa- ja metsätalouden harjoittamista rajoitetaan epäsuorasti ja epäselvästi ilman virallisia päätöksiä ja korvauksia.
Luonnonarvokauppa tarjoaa toivottuja joustoja
Sopimuspohjaisia suojelutoimia ovat esimerkiksi määräaikaiset ja pysyvät suojelusopimukset. Suuri potentiaali suojelutoimissa kohdistuu parhaillaan kuitenkin luonnonarvokauppaan.
Luonnonarvokaupassa toimija ostaa luonnonarvoja metsänomistajalta. Suojelusopimuksissa korvaukset tulevat monesti valtion kassasta, mutta luonnonarvokaupassa ostajina voivat toimia esimerkiksi kunnat, yritykset ja yksityishenkilöt.
”Suojelusopimuksiin olisi tunkua enemmän kuin valtiolla on varaa maksaa. Tarkat kriteerit rajaavat myös suojeluun soveltuvia kohteita. Luonnonarvokaupassa osapuolet voivat sopia kaikesta vapaasti, ja tämä tarjoaa paljon toivottua joustoa. Hiljaista suojelua harjoittavilla metsänomistajilla on varmasti paljon tarjottavaa luonnonarvokaupalle”, MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari kommentoi.
Luonnonarvokauppa on siirtynyt viime vuosina ylätason keskustelusta käytäntöön. Metsänomistajat voivat kartoittaa kohteitaan myyntiin esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten luonnonhoidon asiantuntijoiden avulla. Ympäri Suomea toimivat yhdistykset ovat panostaneet metsänomistajien luontopalveluiden tarjoamiseen merkittävästi.
”Hiljaista suojelua tulee olemaan jatkossakin, mutta uskomme, että monet kohteet soveltuisivat hyvin tarjottavaksi luonnonarvokauppaan. Kun oikea kohde löytyy sopivalle ostajalle ja sopimukset miellyttävät kaikkia, on kaupassa pelkkiä voittajia”, Siitari korostaa.
Lisätietoja:
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK
p. +358 40 502 6810
Heli Siitari, ympäristöasiantuntija, MTK
p. +358 50 591 2771
3) Koosteita

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html


tiistai 3. helmikuuta 2026


 Tervetuloa Saimaan Metsänomistajien vuosikokoukseen!

Aika: ma 16.3.2026 klo 16:30 - noin klo 19

Paikka: Mhy Etelä-Karjala, Villimiehenkatu 10, Assi Vapaudenaukio, talo nro 3. Sisäänkäynti Lappeenkadulta Peltolan ala-astetta vastapäätä. Tilat ovat katutasossa ja ovella on ovisummeri.








Ohjelma:

1) Mhy:n johtaja Juho Luumi esittelee mhy:n puukauppa-, metsänhoito-, spv- ja luontoarvopalveluita.

    *Luontoarvot.fi -palvelu on MTK:n kehittämä palvelu, joka antaa metsänomistajille mahdollisuuden tarjota metsien monimuotoisuuskohteita (kuten säästöpuita, suojavyöhykkeitä) myytäväksi, vuokrattavaksi tai muuhun käyttöön, luoden uusia tulonlähteitä. 

2) Harveritallin hallituksen pj Jukka Viitasaari esittelee Harveri-menetelmää. Menetelmässä yhdistyy manuaalimetsänhoidon laatu ja pieni, kevyt sekä ketterä metsäkone. Kevyt ja pieni kone vaatii vähemmän ajouria ja sillä on mahdollista toteuttaa hakkuita vaikeissakin maastoissa kuten kosteikoilla. 

3) Vuosikokous

Vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Vuosikokousaineistot lähetetään s-postilla ennen kokousta.

Ilmoittaudu Irmalle (irmawelling.iwell@gmail.com/040 555 4228) viimeistään to 12.3.2026!

Vuosikokousterveisin,

Irma, pj

PS. Tiedoksi, että olemme saaneet Lappeenrannan kaupungilta lausuntopyynnön Huuhansuon ja Suurisuon osayleiskaavaehdotuksesta



 Hei SaiMelaiset!


Ollaan jo helmikuussa ja pian kevätkin pyörähtää käyntiin. Alla on Etämetsänomistajien Liiton (ETAMOL)
viesti, jossa on kutsu ja linkki  to 10.2 klo 18-19:30 "Metsäverowebinaariin-viime hetken vinkit metsänomistajille” ja Harveritalli Oy:n ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun/ETAMOLin kyselyt. Kyselyihin vastanneiden kesken arvotaan  uunituoreita Metsänomistajan käsikirjoja. Kirjan on kirjoittanut metsänomistaja, valtiotieteen tohtori Jouko Marttila.  Harveritalli Oy tulee esittäytymään SaiMen vuosikokoukseen ma 16.3.2025. ETAMOLin viestin lopussa on vielä kutsu Saarenmaan metsäretkelle kesän kukkeimpaan aikaan 12.-14.6!

Kannustan SaiMelaisia  vastaamaan kyselyihin! 👍👍👍

Kyselyterveisin,
Irma Welling, pj
040 555 4228

perjantai 16. tammikuuta 2026

Hei SaiMelaiset!

Jäsenemme Teemu Törö huomasi, että maatalous- ja metsämaan vuokratulojen veroilmoitusohjeesta puuttui yhtymiä koskeva ohje. Se löytyy nyt kohdasta 1. Lappeenrannan kaupunki kutsuu  maanomistajia keskustelemaan luonnonsuojelun mahdollisuuksista yksityismailla. Kutsu löytyy kohdasta 2.

Maanantaina 19.1 on Heikin nimipäivät.  Sain joululahjaksi kansanperinnekalenterin 2026. Siinä sanotaan, että ”Heikinpäivänä talven selkä katkeaa” ja  ”Karhu kääntää kylkensä ja kysyy joko on yö puolessa, nälkä suolessa?” Kalentereissa kerrotaan myös, että tammikuun nimi tulee tammesta. Tammikuuta pidetään vuoden kovimpana aikana. Kovasta puusta sanotaan vieläkin ”Niin on kuin tammi”. 

Tammikuu-terveisin,
Irma, pj

1) Yhtymä ja vuokratulot

Yhtymissä maatalous- ja metsämaan vuokratulot sekä vastaavat korvaukset ovat osakkaille pääomatuloa. Yhtymä ilmoittaa nämä maatalousyhtymän veroilmoituksessa 2Y.
Osakeyhtiöissä maatalous- ja metsämaan vuokratulot siirtyvät maatalouden tulolähteestä elinkeinotoiminnan tuloksi.

Lähde: https://www.proagria.fi/ajankohtaista/muutos-vuokratulojen-verotukseen-2025 

2) Lappeenrannan kaupunki kutsuu alueen maanomistajat keskustelemaan luonnonsuojelun mahdollisuuksista yksityismailla.
 
📅 Aika: keskiviikko 19.2. klo 17.30–20.00
📍 Paikka: Lappeenrannan kaupungintalo, kokoushuone Venla. Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta.
 
Tilaisuuden tavoitteena on tarjota selkeää ja ajantasaista tietoa siitä, millaisia vapaaehtoisia keinoja yksityismailla on luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen – erityisesti metsien suojeluun ja luonnonhoitoon. Samalla vastataan maanomistajien kysymyksiin sekä esitellään konkreettisia vaihtoehtoja pysyvästä ja määräaikaisesta suojelusta erilaisiin taloudellisiin kannustimiin.

Yksityisillä mailla tehtävä luonnon monimuotoisuutta lisäävä työ on keskeinen osa Lappeenrannan luonnon tulevaisuutta. Pienilläkin päätöksillä saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia metsäluonnon hyvinvointiin, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastoon. Tilaisuudessa on mukana asiantuntijoita, jotka esittelevät eri vaihtoehtoja ja auttavat löytämään juuri omalle tilalle sopivia ratkaisuja.

Tilaisuus järjestetään osana HALT-hanketta, jossa kehitetään kustannustehokkaita ja vaikuttavia ilmastotoimia maankäytön ja liikenteen sektoreilla. Hanke on Euroopan Unionin rahoittama.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan luonnon turvaamisen mahdollisuuksista.
 
Ilmoittautuminen seuraavasta linkistä: Luonnonsuojelun mahdollisuudet yksityismailla

keskiviikko 14. tammikuuta 2026

 Hei SaiMelaiset!


Uusi metsävuosi 2026 on pyörähtänyt käyntiin ja on aika paneutua metsätalouden veroasioihin. Tarjolla on useita metsäverotukseen liittyviä webinaareja. Tiedoksi myös, että Kakkois-Suomen metsäohjelma 2026-2030 on julkaistu. Suomen ilmasto - ja luontopaneelit ovat julkaisseet raportin "Metsien hakkuiden, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun yhteensovittaminen – Skenaariotarkastelu eri hakkuutasoilla ja suojelu-aloilla.  Siitä tiedoksi MTK:n lausunto. Lopuksi koosteita Metsälehden numerosta 1/2026.

Mielenkiintoista ja vauhdikasta metsävuotta,
Irma, pj
040 555 4228

1) Metsäverotuksesta 

Tällaisia metsäverowebinaareja on luvassa lähiviikoiksi:


Stora Enson metsäverowebinaari 22.1.2026 klo 17:

Metsä Groupin metsäverowebinaari 27.1.2026 klo 17:30:

Muutoksia vuoden 2025 metsäverotukseen  (Metsälehti-digi 14.1.2026)

*Toisin kuin aikaisemmin, metsien ja peltojen vuokraamisesta saatavia tuloja ei enää ilmoiteta maatalouden veroilmoituksella vaan henkilökohtaisella, esitäytetyllä veroilmoituksella.

*”Metsä- ja maatalousmaan vuokratulot ilmoitetaan siis jatkossa samoin kuin muutkin vuokratulot, eli esitäytetyllä veroilmoituksella. Sama koskee myös esimerkiksi tuulivoimalaan liittyvien korvausten ilmoittamista”, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Hanna Nykter-Terävä.

*Rakennusten, rakennuspaikkojen ja koneiden vuokratulot pitää kuitenkin jatkossakin ilmoittaa maatalouden veroilmoituksella.


2) Kaakkois-Suomen metsäohjelma 2026-20230

Kaakkois-Suomen metsäohjelma, jonka luonnoksesta SaiMekin laati lausunnon, on nyt julkaistu ja löytyy linkistä:

https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/alueelliset-metsaohjelmat/kaakkois-suomen-metsaohjelma-2026-2030 

3) Raportti "Metsien hakkuiden, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun yhteensovittaminen – Skenaariotarkastelu eri hakkuutasoilla ja suojelupinta-aloilla"


MTK:n lausunto: Ilmasto- ja luontopaneeleilta puuttuu kokonaiskuva metsistä
MTK tyrmää ilmasto- ja luontopaneelien ehdotukset hakkuiden rajoittamisesta. Paneelien esitykset perustuvat totuttuun tapaan kapeaan tarkasteluun. Ne sivuuttavat metsien kasvun ja hoidon merkityksen sekä ovat ilmasto- ja talousvaikutuksiltaan haitallisia.
– On tarkoitushakuista väittää, että metsien kokonaishiilitase paranisi mitä vähemmän metsää hakataan. Paneelit sivuuttavat puutuotteiden pitkäaikaiset hiilivarastot, fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen sekä sen, että ilman hakkuita metsien kasvu hiipuu. Tällaista yksisilmäisyyttä on vaikea ymmärtää, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sanoo.
Ilmasto- ja luontopaneelit ehdottavat Suomen metsien hakkuiden rajoittamista viime vuosien noin 73 miljoonan kuution tasosta ilmasto- ja luontoperustein. Paneelit rajaisivat vuotuiset hakkuut jopa 60 miljoonaan kuutioon.
MTK korostaa, että hakkuutason rajoittaminen johtaisi väistämättä ilmastohaittoihin. Jos puunkorjuu ja teollisuus siirtyvät maihin, joissa ympäristöstandardit ovat Suomea heikommat, kasvaisi globaali hiilijalanjälki niin sanotun hakkuuvuodon seurauksena. Lisäksi puuston kasvu hiipuu, jos metsiä ei uudisteta aktiivisesti.
– Hakkuiden vähentämisen tuplaongelma on ilmeinen: ilmasto kärsii ja kansantalous heikkenee. On hämmentävää, etteivät paneelit tunnista tätä, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola toteaa.
Paneelien esitykset sivuuttavat myös sen laajan ja vaikuttavan työn, jota metsänomistajat ovat tehneet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Lahopuun määrää on kasvatettu, metsänhoidon menetelmiä monipuolistettu ja vapaaehtoiset toimet ovat yleistyneet. Paneelien esityksissä ei näy ymmärrystä näille tuloksille.
Hakkuiden rajoittaminen heikentäisi alueellista elinvoimaa ja vientituotteiden kilpailukykyä sekä leikkaisi työpaikkoja ja valtiontalouden veropohjaa.
– Esimerkiksi kymmenen miljoonan kuution rajoitus hakkuisiin aiheuttaisi miljardiluokan menetyksen kansantaloudelle, Mäki-Hakola sanoo.
MTK muistuttaa, että kestävä metsien käyttö ja moderni metsänhoito – kuten jalostettu viljelyaineisto, oikea-aikaiset hakkuut, lannoitus sekä kasvatusmenetelmien monipuolistaminen – lisäävät metsien kasvua, vahvistavat niiden terveyttä ja kestävyyttä ilmaston ääri-ilmiöitä vastaan.
Ilmastopolitiikan painopisteen tulee olla fossiilisten päästöjen nopeassa vähentämisessä, ei metsien käytön rajoittamisessa.
– Metsät eivät ole tasapainottava maksumies EU:n ilmastovirheille. Metsämme tuottavat uusiutuvia, hiiltä sitovia raaka-aineita yhteiskunnan tarpeisiin, puheenjohtaja Tero Hemmilä painottaa.
MTK korostaa, että päätöksentekijöiden on nähtävä metsät laajemmin kuin paneelien esityksissä.
 Lisätietoja:
Tero Hemmilä, MTK:n puheenjohtaja, 0400 522 012
Marko Mäki-Hakola, MTK:n metsäjohtaja, 040 502 6810MTK:n lausunto 

4) Koosteita

Uudet koosteet löytyvät Metsäkynän alta.