keskiviikko 14. tammikuuta 2026

 Hei SaiMelaiset!


Uusi metsävuosi 2026 on pyörähtänyt käyntiin ja on aika paneutua metsätalouden veroasioihin. Tarjolla on useita metsäverotukseen liittyviä webinaareja. Tiedoksi myös, että Kakkois-Suomen metsäohjelma 2026-2030 on julkaistu. Suomen ilmasto - ja luontopaneelit ovat julkaisseet raportin "Metsien hakkuiden, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun yhteensovittaminen – Skenaariotarkastelu eri hakkuutasoilla ja suojelu-aloilla.  Siitä tiedoksi MTK:n lausunto. Lopuksi koosteita Metsälehden numerosta 1/2026.

Mielenkiintoista ja vauhdikasta metsävuotta,
Irma, pj
040 555 4228

1) Metsäverotuksesta 

Tällaisia metsäverowebinaareja on luvassa lähiviikoiksi:


Stora Enson metsäverowebinaari 22.1.2026 klo 17:

Metsä Groupin metsäverowebinaari 27.1.2026 klo 17:30:

Muutoksia vuoden 2025 metsäverotukseen  (Metsälehti-digi 14.1.2026)

*Toisin kuin aikaisemmin, metsien ja peltojen vuokraamisesta saatavia tuloja ei enää ilmoiteta maatalouden veroilmoituksella vaan henkilökohtaisella, esitäytetyllä veroilmoituksella.

*”Metsä- ja maatalousmaan vuokratulot ilmoitetaan siis jatkossa samoin kuin muutkin vuokratulot, eli esitäytetyllä veroilmoituksella. Sama koskee myös esimerkiksi tuulivoimalaan liittyvien korvausten ilmoittamista”, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Hanna Nykter-Terävä.

*Rakennusten, rakennuspaikkojen ja koneiden vuokratulot pitää kuitenkin jatkossakin ilmoittaa maatalouden veroilmoituksella.


2) Kaakkois-Suomen metsäohjelma 2026-20230

Kaakkois-Suomen metsäohjelma, jonka luonnoksesta SaiMekin laati lausunnon, on nyt julkaistu ja löytyy linkistä:

https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/alueelliset-metsaohjelmat/kaakkois-suomen-metsaohjelma-2026-2030 

3) Raportti "Metsien hakkuiden, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun yhteensovittaminen – Skenaariotarkastelu eri hakkuutasoilla ja suojelupinta-aloilla"


MTK:n lausunto: Ilmasto- ja luontopaneeleilta puuttuu kokonaiskuva metsistä
MTK tyrmää ilmasto- ja luontopaneelien ehdotukset hakkuiden rajoittamisesta. Paneelien esitykset perustuvat totuttuun tapaan kapeaan tarkasteluun. Ne sivuuttavat metsien kasvun ja hoidon merkityksen sekä ovat ilmasto- ja talousvaikutuksiltaan haitallisia.
– On tarkoitushakuista väittää, että metsien kokonaishiilitase paranisi mitä vähemmän metsää hakataan. Paneelit sivuuttavat puutuotteiden pitkäaikaiset hiilivarastot, fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen sekä sen, että ilman hakkuita metsien kasvu hiipuu. Tällaista yksisilmäisyyttä on vaikea ymmärtää, MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä sanoo.
Ilmasto- ja luontopaneelit ehdottavat Suomen metsien hakkuiden rajoittamista viime vuosien noin 73 miljoonan kuution tasosta ilmasto- ja luontoperustein. Paneelit rajaisivat vuotuiset hakkuut jopa 60 miljoonaan kuutioon.
MTK korostaa, että hakkuutason rajoittaminen johtaisi väistämättä ilmastohaittoihin. Jos puunkorjuu ja teollisuus siirtyvät maihin, joissa ympäristöstandardit ovat Suomea heikommat, kasvaisi globaali hiilijalanjälki niin sanotun hakkuuvuodon seurauksena. Lisäksi puuston kasvu hiipuu, jos metsiä ei uudisteta aktiivisesti.
– Hakkuiden vähentämisen tuplaongelma on ilmeinen: ilmasto kärsii ja kansantalous heikkenee. On hämmentävää, etteivät paneelit tunnista tätä, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola toteaa.
Paneelien esitykset sivuuttavat myös sen laajan ja vaikuttavan työn, jota metsänomistajat ovat tehneet luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Lahopuun määrää on kasvatettu, metsänhoidon menetelmiä monipuolistettu ja vapaaehtoiset toimet ovat yleistyneet. Paneelien esityksissä ei näy ymmärrystä näille tuloksille.
Hakkuiden rajoittaminen heikentäisi alueellista elinvoimaa ja vientituotteiden kilpailukykyä sekä leikkaisi työpaikkoja ja valtiontalouden veropohjaa.
– Esimerkiksi kymmenen miljoonan kuution rajoitus hakkuisiin aiheuttaisi miljardiluokan menetyksen kansantaloudelle, Mäki-Hakola sanoo.
MTK muistuttaa, että kestävä metsien käyttö ja moderni metsänhoito – kuten jalostettu viljelyaineisto, oikea-aikaiset hakkuut, lannoitus sekä kasvatusmenetelmien monipuolistaminen – lisäävät metsien kasvua, vahvistavat niiden terveyttä ja kestävyyttä ilmaston ääri-ilmiöitä vastaan.
Ilmastopolitiikan painopisteen tulee olla fossiilisten päästöjen nopeassa vähentämisessä, ei metsien käytön rajoittamisessa.
– Metsät eivät ole tasapainottava maksumies EU:n ilmastovirheille. Metsämme tuottavat uusiutuvia, hiiltä sitovia raaka-aineita yhteiskunnan tarpeisiin, puheenjohtaja Tero Hemmilä painottaa.
MTK korostaa, että päätöksentekijöiden on nähtävä metsät laajemmin kuin paneelien esityksissä.
 Lisätietoja:
Tero Hemmilä, MTK:n puheenjohtaja, 0400 522 012
Marko Mäki-Hakola, MTK:n metsäjohtaja, 040 502 6810MTK:n lausunto 

4) Koosteita

Uudet koosteet löytyvät Metsäkynän alta.


torstai 11. joulukuuta 2025

 

Hei SaiMelaiset!

Vuosi 2025 alkaa olla paketissa, kun Kuusijuhlat pidettiin 10.12 ja hallitus suunnitteli 8.12 tapahtumia seuraavalle vuodelle. Tulossa on vielä Etämetsänomistajien Liiton lehti 4/2025!

Puheenjohtaja kiittää lämpimästi hallitusta ja yhdistysväkeä tämän vuoden yhteisestä metsäisestä🌲🌳 taipaleesta! 

Lopuksi vielä Kustaa Vilkunan ”ennuste" kirjasta "Sitä joulua en unohda":

"Jos Joulu-Päiwä Torstain päälle lange; Niin tulee hywä ja sateinen talwi, kewät tuulinen, kesä hywä ja Syksy tervehellinen, satehen ja wilun kanza: kuitengin pellot kaunistuwat hedelmällä ja siemenellä; Jonga edestä Jumalata tulee kijttä. Kohtuullinen wijnan saalis, Woita kylläldä ja wähän Hunajata; Kuitengin moni Herra ja Kuningas ynnä onnettoman wäen pitä kuoleman. Esiwalda elä tänä wuona rauhallisesti."

Valoa&iloa 🎄🕯 joulun odotukseen!

Irma, pj

040 555 4228

1) Kuvatervehdys kuusijuhlasta, jota vietettiin Pulsan aseman Raclette-illassa


Raclette on seurusteluruoka, jossa juustot+lisukkeet  sulatettiin pienillä pannuilla ja nautittiin perunoiden, suolakurkkujen ja hillosipuleiden sekä salamausteiden kera. Samalla kuulimme tulevaan vuoteen liittyviä toiveita. Sellaisia olivat mm., että tontut tekisivät rästihoitotyöt, että taimia siunaantuisi aukkokohtiin, ettei  tulisi voimakkaita tuulia eikä tulipaloja, ettei olisi niin märkää, eivätkä hirvet söisi taimia ja että terveys säilyisi ja löytyisi metsien mies!


2) Vuosikokouksen 2026 teema ja 20-vuotisjuhlat

Harveritallin hallituksen pj Jukka Viitasaari ja varapj Tuomo Haukkovaara kävivät esittelemässä Harveri-menetelmää SaiMen hallitukselle 8.12.2025. Kuvassa Tuomo ja Jukka istuvat pöydän päässä:



Harveri-menetelmässä yhdistyy manuaalimetsänhoidon laatu sekä pieni, kevyt ja ketterä metsäkone. Metsurin ja koneen parivaljakko on ylivertainen ensiharvennuksissa ja tarjoaa lukuisia hyötyjä perinteisiin menetelmiin verrattuna: Kevyt ja pieni kone vaatii vähemmän ajouria ja sillä on mahdollista toteuttaa hakkuita vaikeissakin maastoissa kuten kosteikoilla. 

Hallitus päätti kutsua Harveritallin esittelemään Harveri-menetelmää SaiMen maaliskuun 2026 vuosikokoukseen.

20-vuotisjuhlat pidetään jollain lähialueen "metsästysmajalla" syyskuun 2026 ensimmäisellä viikolla. Etämetsänomistajien Liiton pj Rauno Nummiselta pyydetään puheenvuoro "5 vinkkiä metsän ostamiseen". Pj pitää lyhyen historiakatsauksen ja yhdistyksen metsäpalveluita tarjoaville jäsenille tarjotaan esittäytymismahdollisuus. Moottorisahauksen Suomen Mestarilta Janniina Hämäläiseltä pyydetään esittely ja taidonnäyte. Kuusijuhlassa esitettiin myös ehdotus "Osaran aukeat kasvavat nyt metsää-dokumentin esittämisestä.

3) Koosteita

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html




tiistai 2. joulukuuta 2025

SaiMelaIsia pyydetään vastaamaan LAB-ammattikorkeakoulun kyselyyn!

Olemme LAB-ammattikorkeakouluna mukana tutkimushankkeessa nimeltään ForestAgriGreenNudge, ja se on rahoitettu Horizon Europe -ohjelmasta. Hankkeesta löytyy tietoa esimerkiksi täällä: https://lab.fi/fi/projekti/green-nudges-sustainable-forestry-and-agricultural-practices-post-2027  Hankkeessamme keskitytään maa- ja metsätalous arvoverkostojen motivaatioihin kestävän maa- ja metsätalouden kannalta. Hanketta koordinoi ranskalainen yliopisto BSB Education https://www.bsb-education.com/en/blog/bsb-coordonne-le-projet-europeen-de-recherche-forestagrigreennudge.

Hankkeeseen liittyy kolme eri kyselyä eri kohderyhmille. Yksi yksityismetsänomistajille, toinen joka on suunnattu enemmän metsällisille organisaatioille ja kolmas metsällisten (lähinnä puu) tuotteiden hankkijoille. 

Saisitko SaiMen jäsenille tuota yksityismetsänomistajille suunnattua kyselyä jaettua eteenpäin  (toki muillekin verkostoille mitä sinulla on).  Se on kreikkalaisten partnereiden tekemä ja terminologia välillä hieman outoa, mutta kyllä siitä asia selviää. Valitettavasti meillä ei myöskään ole ollut mahdollista muokata sitä.

Alla linkki kyselyyn, johon voit ensin vaikka itse vastata ja lähettää sitä eteenpäin.

EUSurvey - Survey

maanantai 24. marraskuuta 2025

 Hei SaiMelaiset!


Kuusijuhlamme lähestyy, tässä vielä kutsu  Pulsan Aseman Raclette-iltaan 10.12.2025 klo 17! Muista ilmoittautua viimeistään 3.12 ! Lisäksi koosteita Metsälehdestä ja Aarre-lehdestä.

Oi kuusipuun 🌲🌲🌲 , oi kuusipuu🌲🌲🌲…. 

Irma, pj
040 555 4228

Kuusijuhlakutsu:


Koosteet löytyvät linkistä:


torstai 6. marraskuuta 2025

 Hei SaiMelaiset!


Kutsu  tämän vuoden viimeiselle  metsäretkelle, yhteenveto MTK:n metsävaltuuskunnan seminaarista ja kokouksesta ja koosteita mm. Trico-hirvikarkotteen pulasta!

Metsäterveisin,
Irma, Pj
040 555 4228

  

1) Vielä ehtii ilmoittautua la 8.11.2025 metsäretkelle!

La 8.11 klo 10 metsäretki jäseniemme Mika Laineen ja Juha Mikkolan metsäluontokohteisiin

Teemana: Metsälain 10§:n kriteerien toteutuminen (lähde+jyrkänne) ja Metsä Groupin Metsä Plus-toiminta.

Oppaana Anu Rautiainen, Metsä Group.

Aikataulu ja ajo-ohjeet:

Kimppakyydillä lähtö Mhy:n parkkipaikalta, Lavolankatu 10, Lappeenranta, klo 9.

Ensimmäinen kohde on Mika Laineen metsä noin klo 10-11:30 + kahvitauko. Ajo-ohje: Ylämaalta Mätöntie 800  kohdalta lähtevä nimetön tie, jota ajetaan 300 m.  Autot jätetään Mätöntie 800 tien viereen.
Siitä kävellään  kohteelle n. 400 metriä.

Toinen kohde on Juha Mikkolan metsä noin klo 12:30 alkaen. Ajo-ohje: Villalantie 41, Ylämaa. Siitä kävelymatkaa on noin 400 metriä.

Ilmoittautuminen: tarjoiluiden mitoittamiseksi ilmoittaudu Irmalle viimeistään to 6.11! 

2)  Kuulumiset MTK:n metsävaltuuskunnan seminaarista ja varsinaisesta kokouksesta 29.-30.10.2025 (Irma Welling, Etämetsänomistajien Liiton nimeämä kokousedustaja)

Seminaarissa esittäytyivät MTK:n johtokunnan puheenjohtajajaehdokkaat Kati Partanen, Ilkka Pohjamo, Antti Kangas, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Keskustelua juosi päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta. Puheenjohtajaehdokkaiden metsäomistus vaihteli 40 hehtaarista yli 500 hehtaariin. Puheenjohtajaehdokkaat olivat eri linoilla kahdesta asiasta. Ensimmäisenä niistä oli metsänomistajien vallan kasvattaminen MTK:ssa, kun metsäpuolelta tuloja tulee 40 %, mutta äänivaltaa on vain 26 %. Toisena oli kysymys siitä pitäisikö metsänhoitoyhdistysten perustaa tytärosakeyhtiö liiketoiminnan (puukauppa, metsänhoitotyöt) harjoittamiseen. Tytäryhtiömallissa mahdollinen ylijäämä käytettäisiin yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Yhtiömuotoisessa toiminnassa pidettiin hyvänä riskien eriytymistä yhdistyksen perustoiminnasta (neuvonta, edunvalvonta).

Valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, kuinka pitkäjänteinen edunvalvonta tuotti tulosta lunastuslain uusimisessa ja metsävähennyksen korotuksessa. Hän myös kehoitti metsänomistajia kilpailuttamaan puukauppoja nykyisessä markkinoiden myllerryksessä. Tarjouksissa on ollut isoja eroja, jopa 15 € kuutiolta. Hän toi esille, kuinka kaavoituksella tehtävistä käytönrajoituksista, ns. kaavasuojelusta, pitäisi päästä kokonaan eroon. Metkan toimivuus on osoitettu, rahat vaan ovat loppuneet kesken. Käytännössä Metka-tuet ovat valtiolle lähes kustannusneutraaleja. Niistä kertyy suoria verotujoja valtiolle ja metsäpalveluyritysten ja niiden työntekijöiden verotuksen kautta.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti puheenvuorossaan kuinka MTK tuo osaavan panostuksensa metsäkeskusteluun. Hakkuurajoituksia ei ole tulossa, vaan puuston kasvun edistämistä metsänhoidon keinoin ja minimoimalla rasitusta ympäristölle. Perinteisen Metkan rinnalle tuodaan tulosperusteisen tukien kokeilu. Kysymyksissä ministerille tuotiin esille tarve rajoittaa karhu- ja susikantojen kannanhoidollisella metsästyksellä. 1.1.2026 on toiveissa saada alkamaan suden kannanhoidollinen metsästys, kun suden suojelustatusta on saatu muutettua EU-tasolla.

MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila, jolla on takanaan 17 vuoden puheenjohtajuus, korosti edunvalvonnan tärkeyttä myös jatkossa EU:n suuntaan ja kotimaassa. EU-komission kanssakin voi ja kannattaa joskus riidellä. Jatkossa tullaan keskustelemaan myös siitä mihin puuta saa käyttää, saako sitä esimerkiksi polttaa. Suomeen on suunnitteilla yli 1 000 kilometrin Gasgridin vetyputki pohjoisesta etelään ja maanomistajat saavat siihen liittyviin kysymyksiin tukea metsänhoitoyhdistyksiltä ja MTK:lta. Jatkossa puurakentaminen ja hiilen varastointi puurakenteisiin, ovat vahvasti esillä. Juha Marttila jättää puheenjohtajuuden tämän vuoden marraskuussa ja häntä kiitettiin monin sanoin ja tavoin. 

Yleiskeskustelussa (3 minuutttia/puheenvuoro) Etämetsänomistajien Liiton edustajana kiitin MTK:ta ponnisteluista lunastuslain uusimikseksi, metsävähennysprosentin korottamiseksi ja luontoarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Kestoaiheena puhuin juurikäävän torjunnan tehostamistarpeesta harvennushakkuissa ja nuoren metsän hoidossa. Toisena asiana esitin pysyvien suojavyöhykkeiden ja säästöpuuryhmien sekä riistatiheiköisen laskemisesta mukaan suojeltuihin pinta-aloihin. Kolmantena nostin esille suuren metsäammattilaistutkimuksen tuloksen, jonka mukaan yli puolet koki metsäuutisoinnin syyllistäväksi. Suuressa roolissa syyllistämisessä ovat hakkuuaukot ja menetetty metsäinen maisema. Tarvitaan ponnisteluja/kampanjaa hakkuuaukkoihin liittyvien positiivisten tekijöiden ja luontoarvojen esille tuomiseksi. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että aiempaa ehdotustani metsänomistajan oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvaa korvausta ei ole vielä saatu korotettua yrittäjien saaman korvauksen tasolle, vaikka muissa yhteyksissä metsänomistajat rinnastetaan yrittäjiksi. 

Kuva1. MTK:n puheenjohtajapaneeliin osallistujat vasemmalta oikealle: tenttaaja Jouni Kemppainen (MT), Ilpo Pohjamo, Antti Kangas, Kati Partanen, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Kuvaaja Irma Welling.





Kuva 2. MTK:n metsävaltuuskunnan kokoukseen toi valtiovallan tervehdyksen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Kuvaaja Irma Welling.



Metsävaltuuskunnan kokouksessa  palkitut  löytyvät linkistä:



3) Koosteita Aarre- ja Metä-lehdistä

Koosteet löytyvät Metsäkynä-sivun alta.