torstai 11. joulukuuta 2025

 

Hei SaiMelaiset!

Vuosi 2025 alkaa olla paketissa, kun Kuusijuhlat pidettiin 10.12 ja hallitus suunnitteli 8.12 tapahtumia seuraavalle vuodelle. Tulossa on vielä Etämetsänomistajien Liiton lehti 4/2025!

Puheenjohtaja kiittää lämpimästi hallitusta ja yhdistysväkeä tämän vuoden yhteisestä metsäisestä🌲🌳 taipaleesta! 

Lopuksi vielä Kustaa Vilkunan ”ennuste" kirjasta "Sitä joulua en unohda":

"Jos Joulu-Päiwä Torstain päälle lange; Niin tulee hywä ja sateinen talwi, kewät tuulinen, kesä hywä ja Syksy tervehellinen, satehen ja wilun kanza: kuitengin pellot kaunistuwat hedelmällä ja siemenellä; Jonga edestä Jumalata tulee kijttä. Kohtuullinen wijnan saalis, Woita kylläldä ja wähän Hunajata; Kuitengin moni Herra ja Kuningas ynnä onnettoman wäen pitä kuoleman. Esiwalda elä tänä wuona rauhallisesti."

Valoa&iloa 🎄🕯 joulun odotukseen!

Irma, pj

040 555 4228

1) Kuvatervehdys kuusijuhlasta, jota vietettiin Pulsan aseman Raclette-illassa


Raclette on seurusteluruoka, jossa juustot+lisukkeet  sulatettiin pienillä pannuilla ja nautittiin perunoiden, suolakurkkujen ja hillosipuleiden sekä salamausteiden kera. Samalla kuulimme tulevaan vuoteen liittyviä toiveita. Sellaisia olivat mm., että tontut tekisivät rästihoitotyöt, että taimia siunaantuisi aukkokohtiin, ettei  tulisi voimakkaita tuulia eikä tulipaloja, ettei olisi niin märkää, eivätkä hirvet söisi taimia ja että terveys säilyisi ja löytyisi metsien mies!


2) Vuosikokouksen 2026 teema ja 20-vuotisjuhlat

Harveritallin hallituksen pj Jukka Viitasaari ja varapj Tuomo Haukkovaara kävivät esittelemässä Harveri-menetelmää SaiMen hallitukselle 8.12.2025. Kuvassa Tuomo ja Jukka istuvat pöydän päässä:



Harveri-menetelmässä yhdistyy manuaalimetsänhoidon laatu sekä pieni, kevyt ja ketterä metsäkone. Metsurin ja koneen parivaljakko on ylivertainen ensiharvennuksissa ja tarjoaa lukuisia hyötyjä perinteisiin menetelmiin verrattuna: Kevyt ja pieni kone vaatii vähemmän ajouria ja sillä on mahdollista toteuttaa hakkuita vaikeissakin maastoissa kuten kosteikoilla. 

Hallitus päätti kutsua Harveritallin esittelemään Harveri-menetelmää SaiMen maaliskuun 2026 vuosikokoukseen.

20-vuotisjuhlat pidetään jollain lähialueen "metsästysmajalla" syyskuun 2026 ensimmäisellä viikolla. Etämetsänomistajien Liiton pj Rauno Nummiselta pyydetään puheenvuoro "5 vinkkiä metsän ostamiseen". Pj pitää lyhyen historiakatsauksen ja yhdistyksen metsäpalveluita tarjoaville jäsenille tarjotaan esittäytymismahdollisuus. Moottorisahauksen Suomen Mestarilta Janniina Hämäläiseltä pyydetään esittely ja taidonnäyte. Kuusijuhlassa esitettiin myös ehdotus "Osaran aukeat kasvavat nyt metsää-dokumentin esittämisestä.

3) Koosteita

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html




tiistai 2. joulukuuta 2025

SaiMelaIsia pyydetään vastaamaan LAB-ammattikorkeakoulun kyselyyn!

Olemme LAB-ammattikorkeakouluna mukana tutkimushankkeessa nimeltään ForestAgriGreenNudge, ja se on rahoitettu Horizon Europe -ohjelmasta. Hankkeesta löytyy tietoa esimerkiksi täällä: https://lab.fi/fi/projekti/green-nudges-sustainable-forestry-and-agricultural-practices-post-2027  Hankkeessamme keskitytään maa- ja metsätalous arvoverkostojen motivaatioihin kestävän maa- ja metsätalouden kannalta. Hanketta koordinoi ranskalainen yliopisto BSB Education https://www.bsb-education.com/en/blog/bsb-coordonne-le-projet-europeen-de-recherche-forestagrigreennudge.

Hankkeeseen liittyy kolme eri kyselyä eri kohderyhmille. Yksi yksityismetsänomistajille, toinen joka on suunnattu enemmän metsällisille organisaatioille ja kolmas metsällisten (lähinnä puu) tuotteiden hankkijoille. 

Saisitko SaiMen jäsenille tuota yksityismetsänomistajille suunnattua kyselyä jaettua eteenpäin  (toki muillekin verkostoille mitä sinulla on).  Se on kreikkalaisten partnereiden tekemä ja terminologia välillä hieman outoa, mutta kyllä siitä asia selviää. Valitettavasti meillä ei myöskään ole ollut mahdollista muokata sitä.

Alla linkki kyselyyn, johon voit ensin vaikka itse vastata ja lähettää sitä eteenpäin.

EUSurvey - Survey

maanantai 24. marraskuuta 2025

 Hei SaiMelaiset!


Kuusijuhlamme lähestyy, tässä vielä kutsu  Pulsan Aseman Raclette-iltaan 10.12.2025 klo 17! Muista ilmoittautua viimeistään 3.12 ! Lisäksi koosteita Metsälehdestä ja Aarre-lehdestä.

Oi kuusipuun 🌲🌲🌲 , oi kuusipuu🌲🌲🌲…. 

Irma, pj
040 555 4228

Kuusijuhlakutsu:


Koosteet löytyvät linkistä:


torstai 6. marraskuuta 2025

 Hei SaiMelaiset!


Kutsu  tämän vuoden viimeiselle  metsäretkelle, yhteenveto MTK:n metsävaltuuskunnan seminaarista ja kokouksesta ja koosteita mm. Trico-hirvikarkotteen pulasta!

Metsäterveisin,
Irma, Pj
040 555 4228

  

1) Vielä ehtii ilmoittautua la 8.11.2025 metsäretkelle!

La 8.11 klo 10 metsäretki jäseniemme Mika Laineen ja Juha Mikkolan metsäluontokohteisiin

Teemana: Metsälain 10§:n kriteerien toteutuminen (lähde+jyrkänne) ja Metsä Groupin Metsä Plus-toiminta.

Oppaana Anu Rautiainen, Metsä Group.

Aikataulu ja ajo-ohjeet:

Kimppakyydillä lähtö Mhy:n parkkipaikalta, Lavolankatu 10, Lappeenranta, klo 9.

Ensimmäinen kohde on Mika Laineen metsä noin klo 10-11:30 + kahvitauko. Ajo-ohje: Ylämaalta Mätöntie 800  kohdalta lähtevä nimetön tie, jota ajetaan 300 m.  Autot jätetään Mätöntie 800 tien viereen.
Siitä kävellään  kohteelle n. 400 metriä.

Toinen kohde on Juha Mikkolan metsä noin klo 12:30 alkaen. Ajo-ohje: Villalantie 41, Ylämaa. Siitä kävelymatkaa on noin 400 metriä.

Ilmoittautuminen: tarjoiluiden mitoittamiseksi ilmoittaudu Irmalle viimeistään to 6.11! 

2)  Kuulumiset MTK:n metsävaltuuskunnan seminaarista ja varsinaisesta kokouksesta 29.-30.10.2025 (Irma Welling, Etämetsänomistajien Liiton nimeämä kokousedustaja)

Seminaarissa esittäytyivät MTK:n johtokunnan puheenjohtajajaehdokkaat Kati Partanen, Ilkka Pohjamo, Antti Kangas, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Keskustelua juosi päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta. Puheenjohtajaehdokkaiden metsäomistus vaihteli 40 hehtaarista yli 500 hehtaariin. Puheenjohtajaehdokkaat olivat eri linoilla kahdesta asiasta. Ensimmäisenä niistä oli metsänomistajien vallan kasvattaminen MTK:ssa, kun metsäpuolelta tuloja tulee 40 %, mutta äänivaltaa on vain 26 %. Toisena oli kysymys siitä pitäisikö metsänhoitoyhdistysten perustaa tytärosakeyhtiö liiketoiminnan (puukauppa, metsänhoitotyöt) harjoittamiseen. Tytäryhtiömallissa mahdollinen ylijäämä käytettäisiin yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Yhtiömuotoisessa toiminnassa pidettiin hyvänä riskien eriytymistä yhdistyksen perustoiminnasta (neuvonta, edunvalvonta).

Valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, kuinka pitkäjänteinen edunvalvonta tuotti tulosta lunastuslain uusimisessa ja metsävähennyksen korotuksessa. Hän myös kehoitti metsänomistajia kilpailuttamaan puukauppoja nykyisessä markkinoiden myllerryksessä. Tarjouksissa on ollut isoja eroja, jopa 15 € kuutiolta. Hän toi esille, kuinka kaavoituksella tehtävistä käytönrajoituksista, ns. kaavasuojelusta, pitäisi päästä kokonaan eroon. Metkan toimivuus on osoitettu, rahat vaan ovat loppuneet kesken. Käytännössä Metka-tuet ovat valtiolle lähes kustannusneutraaleja. Niistä kertyy suoria verotujoja valtiolle ja metsäpalveluyritysten ja niiden työntekijöiden verotuksen kautta.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti puheenvuorossaan kuinka MTK tuo osaavan panostuksensa metsäkeskusteluun. Hakkuurajoituksia ei ole tulossa, vaan puuston kasvun edistämistä metsänhoidon keinoin ja minimoimalla rasitusta ympäristölle. Perinteisen Metkan rinnalle tuodaan tulosperusteisen tukien kokeilu. Kysymyksissä ministerille tuotiin esille tarve rajoittaa karhu- ja susikantojen kannanhoidollisella metsästyksellä. 1.1.2026 on toiveissa saada alkamaan suden kannanhoidollinen metsästys, kun suden suojelustatusta on saatu muutettua EU-tasolla.

MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila, jolla on takanaan 17 vuoden puheenjohtajuus, korosti edunvalvonnan tärkeyttä myös jatkossa EU:n suuntaan ja kotimaassa. EU-komission kanssakin voi ja kannattaa joskus riidellä. Jatkossa tullaan keskustelemaan myös siitä mihin puuta saa käyttää, saako sitä esimerkiksi polttaa. Suomeen on suunnitteilla yli 1 000 kilometrin Gasgridin vetyputki pohjoisesta etelään ja maanomistajat saavat siihen liittyviin kysymyksiin tukea metsänhoitoyhdistyksiltä ja MTK:lta. Jatkossa puurakentaminen ja hiilen varastointi puurakenteisiin, ovat vahvasti esillä. Juha Marttila jättää puheenjohtajuuden tämän vuoden marraskuussa ja häntä kiitettiin monin sanoin ja tavoin. 

Yleiskeskustelussa (3 minuutttia/puheenvuoro) Etämetsänomistajien Liiton edustajana kiitin MTK:ta ponnisteluista lunastuslain uusimikseksi, metsävähennysprosentin korottamiseksi ja luontoarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Kestoaiheena puhuin juurikäävän torjunnan tehostamistarpeesta harvennushakkuissa ja nuoren metsän hoidossa. Toisena asiana esitin pysyvien suojavyöhykkeiden ja säästöpuuryhmien sekä riistatiheiköisen laskemisesta mukaan suojeltuihin pinta-aloihin. Kolmantena nostin esille suuren metsäammattilaistutkimuksen tuloksen, jonka mukaan yli puolet koki metsäuutisoinnin syyllistäväksi. Suuressa roolissa syyllistämisessä ovat hakkuuaukot ja menetetty metsäinen maisema. Tarvitaan ponnisteluja/kampanjaa hakkuuaukkoihin liittyvien positiivisten tekijöiden ja luontoarvojen esille tuomiseksi. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että aiempaa ehdotustani metsänomistajan oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvaa korvausta ei ole vielä saatu korotettua yrittäjien saaman korvauksen tasolle, vaikka muissa yhteyksissä metsänomistajat rinnastetaan yrittäjiksi. 

Kuva1. MTK:n puheenjohtajapaneeliin osallistujat vasemmalta oikealle: tenttaaja Jouni Kemppainen (MT), Ilpo Pohjamo, Antti Kangas, Kati Partanen, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Kuvaaja Irma Welling.





Kuva 2. MTK:n metsävaltuuskunnan kokoukseen toi valtiovallan tervehdyksen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Kuvaaja Irma Welling.



Metsävaltuuskunnan kokouksessa  palkitut  löytyvät linkistä:



3) Koosteita Aarre- ja Metä-lehdistä

Koosteet löytyvät Metsäkynä-sivun alta.

lauantai 1. marraskuuta 2025

Kuulumiset MTK:n metsävaltuuskunnan seminaarista ja varsinaisesta kokouksesta 29.-30.10.2025


Irma Welling, Etämetsänomistajien Liiton nimeämä kokousedustaja ja SaiMen pj


Seminaarissa esittäytyivät MTK:n johtokunnan puheenjohtajajaehdokkaat Kati Partanen, Ilkka Pohjamo, Antti Kangas, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Keskustelua juosi päätoimittaja Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudesta. Puheenjohtajaehdokkaiden metsäomistus vaihteli 40 hehtaarista yli 500 hehtaariin. Puheenjohtajaehdokkaat olivat eri linoilla kahdesta asiasta. Ensimmäisenä niistä oli metsänomistajien vallan kasvattaminen MTK:ssa, kun metsäpuolelta tuloja tulee 40 %, mutta äänivaltaa on vain 26 %. Toisena oli kysymys siitä pitäisikö metsänhoitoyhdistysten perustaa tytärosakeyhtiö liiketoiminnan (puukauppa, metsänhoitotyöt) harjoittamiseen. Tytäryhtiömallissa mahdollinen ylijäämä käytettäisiin yhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Yhtiömuotoisessa toiminnassa pidettiin hyvänä riskien eriytymistä yhdistyksen perustoiminnasta (neuvonta, edunvalvonta).


Valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, kuinka pitkäjänteinen edunvalvonta tuotti tulosta lunastuslain uusimisessa ja metsävähennyksen korotuksessa. Hän myös kehoitti metsänomistajia kilpailuttamaan puukauppoja nykyisessä markkinoiden myllerryksessä. Tarjouksissa on ollut isoja eroja, jopa 15 € kuutiolta. Hän toi esille, kuinka kaavoituksella tehtävistä käytönrajoituksista, ns. kaavasuojelusta, pitäisi päästä kokonaan eroon. Metkan toimivuus on osoitettu, rahat vaan ovat loppuneet kesken. Käytännössä Metka-tuet ovat valtiolle lähes kustannusneutraaleja. Niistä kertyy suoria verotujoja valtiolle ja metsäpalveluyritysten ja niiden työntekijöiden verotuksen kautta.


Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah korosti puheenvuorossaan kuinka MTK tuo osaavan panostuksensa metsäkeskusteluun. Hakkuurajoituksia ei ole tulossa, vaan puuston kasvun edistämistä metsänhoidon keinoin ja minimoimalla rasitusta ympäristölle. Perinteisen Metkan rinnalle tuodaan tulosperusteisen tukien kokeilu. Kysymyksissä ministerille tuotiin esille tarve rajoittaa karhu- ja susikantojen kannanhoidollisella metsästyksellä. 1.1.2026 on toiveissa saada alkamaan suden kannanhoidollinen metsästys, kun suden suojelustatusta on saatu muutettua EU-tasolla.


MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila, jolla on takanaan 17 vuoden puheenjohtajuus, korosti edunvalvonnan tärkeyttä myös jatkossa EU:n suuntaan ja kotimaassa. EU-komission kanssakin voi ja kannattaa joskus riidellä. Jatkossa tullaan keskustelemaan myös siitä mihin puuta saa käyttää, saako sitä esimerkiksi polttaa. Suomeen on suunnitteilla yli 1 000 kilometrin Gasgridin vetyputki pohjoisesta etelään ja maanomistajat saavat siihen liittyviin kysymyksiin tukea metsänhoitoyhdistyksiltä ja MTK:lta. Jatkossa puurakentaminen ja hiilen varastointi puurakenteisiin, ovat vahvasti esillä. Juha Marttila jättää puheenjohtajuuden tämän vuoden marraskuussa ja häntä kiitettiin monin sanoin ja tavoin. 


Yleiskeskustelussa (3 minuutttia/puheenvuoro) Etämetsänomistajien Liiton edustajana kiitin MTK:ta ponnisteluista lunastuslain uusimikseksi, metsävähennysprosentin korottamiseksi ja luontoarvomarkkinoiden kehittämiseksi. Kestoaiheena puhuin juurikäävän torjunnan tehostamistarpeesta harvennushakkuissa ja nuoren metsän hoidossa. Toisena asiana esitin pysyvien suojavyöhykkeiden ja säästöpuuryhmien sekä riistatiheiköisen laskemisesta mukaan suojeltuihin pinta-aloihin. Kolmantena nostin esille suuren metsäammattilaistutkimuksen tuloksen, jonka mukaan yli puolet koki metsäuutisoinnin syyllistäväksi. Suuressa roolissa syyllistämisessä ovat hakkuuaukot ja menetetty metsäinen maisema. Tarvitaan ponnisteluja/kampanjaa hakkuuaukkoihin liittyvien positiivisten tekijöiden ja luontoarvojen esille tuomiseksi. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola kertoi, että aiempaa ehdotustani metsänomistajan oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvaa korvausta ei ole vielä saatu korotettua yrittäjien saaman korvauksen tasolle, vaikka muissa yhteyksissä metsänomistajat rinnastetaan yrittäjiksi. 


Kuva1. MTK:n puheenjohtajapaneeliin osallistujat vasemmalta oikealle: tenttaaja Jouni Kemppainen (MT), Ilpo Pohjamo, Antti Kangas, Kati Partanen, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila. Kuvaaja Irma Welling.





Kuva 2. MTK:n metsävaltuuskunnan kokoukseen toi valtiovallan tervehdyksen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah. Kuvaaja Irma Welling.



Metsävaltuuskunnan kokouksessa  palkitut  löytyvät linkistä: