Hei SaiMelaiset!
Retken kohteena oli vuonna 2023 kirjanpainajatuhojen vuoksi kuuselle uudistettu noin 4 hehtaarin alue. Kohteella tutustuimme hakkuun jälkeiseen kasvillisuuteen. Seppo Vuokko luonnehti itseään realistiksi, joka ilman ennakkoasenteita lähtee tutkimaan mitä hakkuuaukolta löytyy. Saimme kuulla ja havaita myös, että hakkuun jälkeinen aukea ei ollut luonnon monimuotoisuuden tuhoaja vaan tarjosi uuden elinympäristön monille lajeille. Vanha metsä voi olla niukkalajisempi ja hakatuilla aukeilla valoa, tilaa ja ravintoa voi olla enemmän kuin tiheässä, vanhassa metsässä.
Saimme kuulla, että lajisto ja ympäristö muuttuvat vaiheittain tietyssä järjestyksessä. Tyypillisistä pioneerilajeista, jotka valtaavat ensimmäisinä alueen, ja jotka suosivat valoa ja avoimuutta, näimme maitohorsmaa, peltopillikettä ja vadelmaa. Pioneerilajit luovat olosuhteet, joissa seuraavat , varjoa ja kilpailua paremmin sietävät lajit voivat menestyä. Kun puusto sulkeutuu, jäljelle jää varjossa viihtyviä kasveja. Pioneerilajit viipyvät alueella tyypillisestia alle 10 vuotta. Indikaattorilajeista, jotka ovat tyypillisä kasvupaikkatyypille, löytyi esimerkiksi käenkaalia ja mustikkaa. Hämmästystä herättivät löytyneet pienet mustikantaimet. Osa kasveista on peräisin maaperän siemenpankista, osa tulee tuulen ja lintujen mukana tai jää elämään säilyneiden juurien avulla. Seppo Vuokon havainnon mukaan katajalla ei ole tällaista siemenpankkia. Yleisesti Seppo Vuokko oli sitä mieltä, että eliöiden leviämiskykyä aliarvioidaan. Sepon koealatutkimusten mukaan hakatulla aukolla voi kasvaa jopa 120 lajia ja pörrätä yli 50 000 kimalaista.
Summa summarum: Hakkuuaukolle syntyy lajiston kehityksen uusi vaihe, kasvien pioneerivaiheet ja hyönteisten ja perhosten otolliset elinympäristöt, joissa valoa, tilaa ja ravinteita voi olla enemmän kuin tiheässä, vanhassa metsässä.
Kuva 1. Metsäretkeläiset ja taustalla hakkuualue. Kansanedustaja Hanna Holopainen kuvassa vasemmalla. Kuvaaja Juha Mikkola.
”Laaja yhteistyö sekä konkreettiset ja innovatiiviset toimenpiteet kestävän metsien käytön eteen nousevat esiin palkinnonsaajien valintaperusteluista. Erinomaista, että nämä teot ja toteuttajat ovat nyt saaneet tunnustusta”, sanoo aluekehityspäällikkö Pekka Äänismaa Suomen metsäkeskuksesta.
"Ehkä mielenkiintoisin valinta oli Kaakkois-Suomesta palkittu lumilautailun moninkertainen maailmanmestari Roope Tonteri, joka on sittemmin siirtynyt isäntälinjan metsuriksi."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti