maanantai 13. helmikuuta 2023

 Hei SaiMelaiset!


Eduskuntavaalien lähestyessä metsäteematkin ovat paljon esillä. Kyselkää ehdokkailta ajankohtaisista metsäasioista kuten voimalinjojen alle jäävien metsien korvauksista, ennallistamisesta ja kaupallisen toiminnan harjoittamisesta metsissämme jokamiehenoikeudella. 

Jäsenemme, varatuomari Matti Kiviniemi, on ottanut kantaa ns. luontokartoittajien metsänomistajan tietämättä ja ilman metsänomistajan lupaa tekemiin kartoituksiin, joiden perusteella mm. ne HCV (High Conservation Value)-kartat on laadittu. Merkintä HCV-kartalla voi käytännössä tarkoittaa sitä, etteivät metsäyhtiöt tee puukauppatarjousta alueen puista. Alue saattaa tällöin jäädä ”suojelluksi” ilman mitään korvauksia.  

Löydät  Matin kirjoituksen  ”Saavatko ympäristöjärjestöt tosiaan kartoittaa yksityisten metsiä jokamiehenoikeudella? Varatuomari: ”Sillä on selvä kaupallinen tavoite” täältä:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/93adfb85-d512-584f-aea7-bc443e8d3f32

Lopussa on koosteita Aarre 1/2023-lehdestä.

"Toiveikasta talvimieltä" (elokuvasta Hamsteri),
Irma, pj


Kooste "Pitäisikö ensiharvennus palauttaa metsurityöksi" (päätoimittaja Mari Ikonen, Aarre 1/2023)

*Ensiharvennus on metsän ja vaikein hakkuu. Ensiharvennuksen voi mokata niin, että se tehdään joko liian aikaisin tai liian myöhään. Puuston tilanne pitää tarkistaa paikan päällä eikä luottaa avoimeen metsävaradataan.

*Nyt keskustellaan, tehdäänkö ensiharvennuksia liian isoilla koneilla. Jos metsä on ollut 25 vuotta oman onnensa nojassa, pusikossa puikkelehtivaa metsäkonekuskia ei käy kateeksi. Puolen miljoonan euron moto on väärä työkalu myöhästyneeseen taimokonhoitoon. Oikeampi kysymys on se, onko niitä järkevää tehdä metsäkoneilla ollenkaan teollisuuden nykyisillä korjuutaksoilla. Vanhan ajan metsuri jättäisi metsän parempaan kasvukuntoon.

*Jokaisen kynnelle kykenevän metsänomistajan kannattaa harkita ensiharvennusten tekemistä itse. 

Kooste "Lisää tietoa sekametsistä" (Elina Lampele, Aarre 1/2023)

*Sekä sekametsien että yhden puulajin metsien kasvatukseen pätee sama sääntö:valitse puulaji kasvupaikan mukaan. Turvemaat ja viljavat kasvupaikat ovat sekametsille suotuisimpia. Hiekkakankaat, harjut ja sitä karummat kasvupaikat eivät sovi sekametsien kasvatukseem.

*Sekapuustoisuus parantaa metsien tuhokestävyyttä. Sekametsä on kestävä monia sieni- ja hyönteistujoja vastaan, mutta se ei kuitenkaan ole tuhoille immuuni.

*Erikoistutkija Saija Huuskonen, Luke: "Hirvituhoriskit ovat sekametsissä suuret. Erityisesti havu- ja lehtipuun yhdistelmä on altis hirvituhoille."

Kooste "Omalla kalustolla" (Meeri Ylä-Tuuhonen, Aarre 1/2023)

*Metsätalousyrittäjä Tiina Morri hoitaa metsiensä harvennushakkuut omalla korjuuketjullaan. Katkontaa ja harvennusten korjuujälkeä hän vahtii tarkalla silmällä.

*Osalle kuvioista Morri saattaa viedä koneet metsänhoidon kannalta hiukan etuajassa tai vähän myöhässä. koska hän pyrkii käsittelemään isoja kokonaisuuksia kerrallaan. Tiina Morri: "Kaikki aika minkä koneet ovat tien päällä, tuottaa ylimääräistä kustannusta. Puun ostajat tarjoavat kaikkea paitsi hyvää hintaa. Palvelut perustuvat liialliseen helppouteen. Liian moni metsäasia hoidetaan kotisohvalla. Riski mennä halpaan kasvaa, jos oma metsäsuhde on etäinen."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti