Hei SaiMelaiset!
Hiihtolomaviikon viihdykkeeksi muutamia ajankohtaisia asioita:
1) Menemme tutustumaan tuhkalannoitukseen Teemu Törön ja veljesten suometsään Törölään ti 28.2.2023. Lähtö kimppakyydeillä klo 14 Mhy:n parkkipaikalta, Lavolankatu 10, Lappeenranta. Kahvitarjoilun mitoittamiseksi ilmoittaudu Irmalle viimeistään ma 27.2. Nyt lähtijöitä on ilmoittautunut 8.
*Metsäkeskuksen mukaan hyönteistuhojen vuoksi Suomessa hakattiin viime vuonna yli 6 000 hehtaaria.
*Kirjanpainaja lisääntyy etupäässä tuulenkaadoissa, kuusipinoissa ja heikkokuntoisissa pystypuissa.
*Väitöskirjatutkija Mikko Pelto-Arvo, Helsingin yliopisto: ”Mikäli kirjanpainajaa aletaan häätää puita kaatamalla, metsästä kannattaa poistaa vielä latvukseltaan vihreät puut, joiden tyvellä on kirjanpainajien järsimää tuoretta purua. Viimeistään kun puusta on tippunut kaarna, on se täysin kelpaamaton kirjanpainajalle ja hyödyllisempi metsässä muiden eliöiden ravintona. Vaikka tekisi mieli maksimoida metsästä saatava hyöty hakemalla kelot polttopuikis, ajatus saattaa osoittautua luontaisille vihollisille haitalliseksi.”
*Kirjanpainajan luontaisilla vihollisilla Pelto-Arvo tarkoittaa petokovakuoriaisia ja loispistiäisiä, vaikka myös pohjantikka ja palokärki pystyvät hillitsemään alkanutta hyönteistuhoa.
*Viholliset eivät ilmesty tyhjästä. Pelto-Arvo toivoo, ettei metsää pidettäisi liian ”puhtaana”. Pelto-Arvo: ”Mikäli metsästä kuljetetaan pois jokainen risu harvennuksessa, jatkumo saaliseläinten osalta katkeaa. Kirjanpainajan vihollisten puuttuminen metsästä antaa kirjanpainajalle etumatkaa ennen kuin vihollisia kulkeutuu alueelle tarpeeksi tai ne ehtivät lisääntyä.”
*Harvennuksen yhteydessä metsään on hyödyllistä jättää hieman eri puulajeja. Hakkuussa kannattaa myös jättää metsään kuolleet puut, joilla ei ole merkitystä kirjanpainajalle.Tällöin petokovakuoriaisten ja loispistiäisten kanta pysyy riittävän runsaana.
3) Metsävähennyksen verotushyöty tulee nopeammin käyttöön hankintakaupalla ja korjuupalvelulla kuin pystykaupalla
Voidaan laskea paljonko käteen jäävä rahamäärä on suurempi metsävähennystä käytettäessä hankintakaupalla ja korjuupalvelulla kuin pystykaupalla, kun kaikki muut menot ovat samat.
*Pystykaupan metsävähennys 60% PKT, missä PKT=pystykauppatulo ja sen veroja alentava vaikutus on 28,5% x 60% PKT (28,5 %:ssa otettu huomioon jo verottajan tekemä yrittäjävähennys)
*Hankintakaupan ja korjuupalvelun tapauksessa metsävähennys on 60 % x (PKT+KK), missä KK=korjuukustannus. Metsävähennyksen veroja alentava vaikutus on nyt 28,5%x 60% (PKT+KK) ja se on 28,5%x60% KK suurempi kuin pystykaupassa.
*Hankintakaupan ja korjuupalvelun yhdistelmällä käteen jää siis 17,1% KK verran enemmän euroja. Korjuukustannukset harvennushakkuissa ovat luokkaa 20-25 €/m3. Silloin käteen jää heti sen vuoden verotuksessa 3,4-4,3 €/m3 enemmän hankintakaupalla ja korjuupalvelulla kuin pystykaupalla, jos metsävähennyspohjaa on käytettävissä.
*Tämän rahasumman (17,1%KK) voit laittaa kasvamaan korkoa korolle. Tälle summalle voidaan laskea tulevaisuuden arvo (FV) eri pituisille ajanjaksoille (n) ja korkotuottoarvoille (i):
FV=17,1% KK (1+i)^n
Oheisessa taulukossa tulevaisuuden arvoja (FV) eli hankintakaupalla ja korjuupalvelulla saavutettavia hyötyjä pystykauppaan verrattuna eri korko- ja aikavalinnoilla:
vuodet(n)/korko(i) | 3,00% | 5,00% |
0 | 17,10% KK | 17,10%KK |
1 | 17,61% KK | 17,96%KK |
5 | 19,82% KK | 21,82% KK |
10 | 22,82% KK | 27,85% KK |
15 | 26,64% KK | 35,55% KK |
20 | 30,88% KK | 45,37% KK |
4) Metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaari
Jäsenkyselyn mukaan myös metsänhoitosuositukset kiinnostivat. Tapio Oy:n ke 19.4.2023 klo 9-11 järjestämässä webinaarissa käsitellään metsän kasvua ja metsänhoitosuositusten ajankohtaisia asioita. Kutsun löydät alta.
Mettä- ja hiihtolomaterveisin,
Irma, pj
040 555 4228
PS. Webinaarikutsu | Metsien kasvu – metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaariKeskiviikkona 19.4.2023 klo 9–11.30, Teams live Tervetuloa metsänhoidon suositusten ajankohtaiswebinaariin, jonka aiheena on metsien kasvu. Käsittelemme teemaa mm. seuraavista näkökulmista: - Miten metsänhoidolla voidaan nykytiedon valossa vaikuttaa metsien kasvun määrään ja siihen, mitä metsissä kasvaa?
- Kasvupaikkojen puuntuotoskyky muuttuvassa ilmastossa – missä kohteissa puuntuottaminen kannattaa ja missä heikommin?
- Mikä on kasvun suunta talousmetsissä?
Tarkempi ohjelma julkaistaan maaliskuun aikana täällä.
| |
---|
|
---|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti