Hyvät SaiMelaiset!
*Erkoistutkijan Katri Himasen, Luke: "Jos hyviä käpyvuosia tulee epätavallisen usein, se kertoo epäsuorasti kuivuudesta. Äärimillään puhutaan niin sanotusta hätäkukinnasta. Eli puu "ajattelee", että lähtö voi olla lähellä, joten se pyrkii tuottamaan runsaasti jälkeläisiä. Hyviä käpyvuosia voidaan pitää merkkinä keskivaikeasta stressistä. Mikäli kuivuus menee liian pahaksi, puu ei enää kykene tuottamaan käpyjä."
*Saksalainen metsäasiantuntija Hans Jürgen Böhmer: "Vaikka vesi oli tiukassa, kuuset alkoivat kukkia erityisen runsaasti ja tuottaa runsaasti käpyjä. Jos puulla ei ole enää vettä tai muita resursseja jäljellä, joita se voisi sijoittaa muiden "ruumiinosiensa" kasvattamiseen, kuusien kasvu hidastuu. Myös neulasista tulee tavallista pienemmät, kun puu laittaa kaikki resurssinsa käpyjen tuottamiseen."
*Suurmetsänomistaja Timo Kujala: "Koska puhtaat tasaikäiset kuusikot eivät tule selviämään ilmastonmuutoksessa, nyt pitäisi tehdä kaikki mahdollinen muutettavissa olevien metsien muuttamiseksi erirakenteisiksi sekametsiksi."
*Tutkimusprofessori Raisa Mäkipää, Luke iloitsee siitä, että ojitustuesta on luovuttu. Ojitetut suometsät ovat ongelmallisia siksi, että erityisesti runsasravinteisilta soilta vapautuu ojituksen jälkeen paljon ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Ratkaisu on luopua näissä runsasravinteisissa suometsissä avohakkuista ja siirtyä jatkuvaan kasvatukseen.
Kooste "Pitempi kiertoaika voikin tuottaa eniten kuusikoissa" (Sami Karppinen, Metsälehti 1/2024)
*Tutkimusprofessori Jari Hynynen, Luke: Laskelmissa on verrattu nykyisten metsänhoitosuositusten mukaista keskimääräistä uudistamisajankohtaa 28 sentin keskiläpimitassa vaihtoehtoon, jossa uudistaminen tehdään 30 sentin läpimitassa.
*Esimerkin kuusimetsälöille tehdyissä laskelmissa kiertoajan pidentäminen 7 vuodella 68 vuoteen tuottaa metsänomistajalle hakkuutuloja yli 4 700 euroa enemmän kuin vaihtoehto, jossa päätehakkuu tehdään 61-vuotiaaseen metsään. Kaikkiaan hakkuutuloa kertyy jatketulla kiertoajalla reilut 21 000 € hehtaarilta. Kuusikon kiertoajan pidentämisen kannattavuutta selittää etenkin se, että tukkipuun keskimääräinen vuosituotos lisääntyy noin 0,8 kuutiota hehtaarilla. Kuitupuun keskituotos pienenee vastaavasti noin 0,4 kuutiolla. Kuusikossa puuston keskimääräinen hiilivarasto kasvaisi 7 vuoden aikana 222 tonnista 252 tonniin, eli 12 %.
*Etelä-Suomen puolukkatyyppisessä männikössä kiertoajan jatkaminen suositusten mukaisesta 77 vuodesta 83 vuoteen sen sijaan heikentäisi kannattavuutta 3% tuotto-odotuksella. Männyllä kiertoajan jatkaminen 6 vuodella lisää tukkipuun keskimääräistä vuosituotosta vain alle 0,2 kuutiota hehtaarilla. Kuitupuun keskimääräinen tuotos sen sijaan kasvaa hieman, päinvastoin kuin kuusikossa. Männikössä keskimääräinen hiilivarasto kasvaisi 6 vuodessa yli 13 % 186 tonnista 215 tonniin.
Kooste "Hiilimarkkinoilla eletään yhä luppoaikaa" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 1/2024)
*Vapaaehtoiset hiilimarkkinat ovat paikka, jossa pääasiassa yritykset ostavat ilmastoyksiköitä omien ilmastotavoitteiden kattamiseksi. Suomen metsien osalta hiilimarkkinoille on pyritty myymään hiilensidontaa lisäävien toimien, kuten lannoitusten ja metsitysten, tuottamia hiiliyksiköitä. Vuonna 2022 Suomen vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla myytiin yksiköitä reilulla 800 000 €:lla. Hiilitonnin keskihinnat vaihtelivat 10-36 € välillä. Tunnetuimpia hiilimarkkinoiden toimijoita ovat metsänhoitoyhdistysten kanssa Hiiliplus-palvelua markinoiva Green Carbon. Palvelussa metsien hiilensidontaa lisätään lannoituksella.
*Metsien hiilensidonnan myynti velloo odottavissa tilassa. Anna Laine, Gaia Consulting: "Ennen kuin EU-sääntely valmistuu, on merkittävä riski, että alkaa toteuttaa hanketta, joka ei sitten olekaan kelpoinen täyttämään lainsäädännön vaatimuksia."
*Tutkija Emmi Hilasvuori, Luke: "Maailmanlaajuisesti hiilimarkkinat eivät ole hiipumassa vaan päinvastoin."
Kooste "Muutosta ilmassa" (Pekka Keloneva, Metsälehti 1/2024)
*Muuttuva energiatalous on tuonut usealla tilalliselle torppariksi globaalin rahastoyhtiön. Voimala-alueen tilalliset nauttivat maanvuokratuloja. Miljöö muuttuu energian tuotantoalueeksi. Etämetsänomistajalle tuulivoimaloiden punainen meri ei vilku silmien edessä päivittäin. Paikalliselle se näkyy.
*Alueellisesti tuuli- ja aurinkovoimalat kasvattavat kunnan kiinteistöverotuloja.
Kooste "Loppuuko päätehakkuiden vapauden aika?" (Mikko Riikilä, Metsälehti 1/2024)
*Aikaisemmin (ennen vuotta 2014) metsälaissa määriteltiin, missä vaiheessa metsän saa uudistaa.
*Päätehakattavat metsät ovat nuorentuneet. Johtava tutkija Kari Korhonen, Luke: "Metsien järeys ei ole alentunut yhtä paljon, koska hakattavaksi on tullut viljelymetsiä, jotka ovat kehittyneet luontaisia metsiä nopeammin."
*Tutkijaprofessori Jari Hynynen, Luke: Maltilliset 5-15 vuoden kiertoajan pidennykset lisäisivät puuston kasvua ja kartuttaisivat elävää puustoon vuosittain 3,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Määrä ei ole vähäinen-viime vuonna Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 45 miljoonaa tonnia.
*Uudistushakkuita pitäisi vähentää viidenneksellä ja harvennuksia lisätä kolmanneksella sekä välttää suosituksia voimakkaampia harvennuksia. Se tarkoittaisi korkeita korjuukuluja ja aiempaa pieniläpimittaisempia tukkeja. Hoidetuissa nuorissa metsissä ensiharvennuksia pitäisi sekä kuusikoissa että männiköissä lykätä 13-14 metrin pituusvaiheeseen, ja ne pitäisi tehdä nykyistä lievempinä.
*Suuri kysymys on, sulaisiko suo ennen kuin kurki kuolisi eli selviäisivätkö tehtaat ylimenokaudesta. Nykyistä varovaisemmat harvennukset olisivat vaikea rasti nykyisille metsäkoneille, kun harvennuksessa jätettävän puuston pohjapinta-alan pitäisi asettua noin 20 m2 hehtaarilla.
*Johtava asiantuntija Lauri Saaristo, Tapio: "5-15 vuoden kiertoaikojen pidennykset eivät juuri lisäisi monimuotoisuutta. Monet vanhojen metsien lajit, kuten sienet, palaavat kasvatusmetsiin hitaasti. Lajien paluu on kesken vielä 80 vuotta edellisen hakkuun jälkeen. Tarvittaisiin siis yli 100 vuoden kiertoaikoja, jotta vanhojen metsien lajit hyötyisivät. Näin pitkien kiertoaikoihin siirtyminen leikkaisi hakkuumahdollisuuksia siinä määrin, ettei puuta riittäisi läheskään nykyisessä mitassa toimivalle metsäteollisuudelle.
*Hiilensidontaakin suosivassa metsän kasvatuksessa harvennuskertoja olisi 2 kiertoajan kuluessa. Harvennuskertojen vähentäminen ei juuri lisäisi metsäluonnon monimuotoisuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti