Hei SaiMelaiset!
*Metsänhoidon kohoavien kustannusten hillitsemiseksi kokopuun korjuusta voi tulla harkinnan arvoinen vaihtoehto. Tavallisimmin kokopuuta korjataan sellaisista ylitiheistä nuorista metsistä, joita ei taimikkoina ole hoidettu ollenkaan.
*Parhaita kohteita kokopuukorjuulle ovat nuoret metsät, jotka ovat liian järeitä raivaussahurille, mutta vielä liian pieniläpimittaisia ja kalliisti korjattavia karsittua rankaa tai kuitupuuta tuottaviin harvennuksiin.
*Risupedon kaltaiset koneet, jotka korjaavat pienpuuta jatkuvatoimisesti joukkokäsittelyn periaatteella, pystyvät kannattavasti harventamaan ja korjaamaan energiapuuta tiheänä kasvavista metsistä, joissa puusto on 8-10 metriä pitkää.
*Suotuisissa olosuhteissa 8-10 metrin pituusvaiheessa tehtävällä nuoren metsän harvennuksella voitaisiin korvata sekä taimikonharvennus että varsinainen ensiharvennus. Taimikon varhaisperkauksesta ei pidä luopua. Edellytykset taimikonharvennuksen lykkäämiseksi 8-10 metrin pituusvaiheeseen ovat hyvät, jos luontaisesti syntyvä lehtipuuvesakko kehittyy tasatahtia varhaisperkauksen jälkeen.
*Parhaimmillaan tarjolla olisi mittavia säästöjä. Raivaussahatyönä taimikonharvennus maksaa noin 600 euroa hehtaarilla. Kokopuun korjuussa myyntitulot voivat kattaa korjuukustannukset tai tuottaa jopa hieman myyntituloja metsänomistajalle. Säästöä kertyisi myös siitä, ettei metsää tarvitse ennen harvennusta ennakkoraivata. Tavalliset ensiharvennuskohteet on ennakkoraivattava.
*Korjuu-urakoitsijan mukaan korjuu voi kannattaa jo valtapituudeltaan 8 metrisessä nuoressa metsässä, kunhan poistettavia puita on useita tuhansia runkoja ja puusto on keskimäärin ranteen vahvuista.
*Työmaan pinta-alan pitäisi mieluusti olla yli 2 hehtaaria ja hakkuukertymän vähintään 40-50 kuutiota hehtaarilta. Kun kertymää on riittävästi, eli 80-100 kuutiota hehtaarilta, kokopuun korjuu ja kuljetus maksavat noin 25 € kuutiolta.
Kooste " Hyvis vai pahis" (Antti Sipilä, Metsälehti Makasiini 1/2024)
*Kaksi vuotta sitten n. 10 hehtaarin turvemaa tuhkalannoitettiin 32 tonnilla rakeistettua tuhkaa. Lannoituksen kokonaiskustannus (alv 0) oli 6 000 €.
*Lannoitettu metsä on vuokrattu 10 vuodeksi hiilikompensaatioon. Hiilikompensaatiokorvaus maksetaan 10 vuoden aikana vuosittain ja sen suuruus on n. 2/3-osaa lannoituskustannuksista. Korvaus kirjataan lomakkeelle 2 eikä lomakkeelle 2 C.
*Tuhkalannoituksen arvioidaan lisäävän puuston vuotuista kasvua 2-4 mottia hehtaarilla.
*Olen ehkä voiton puolella, jos en tee kunnostusojituksia ja siirry jatkuvaan kasvatukseen.
Kooste "Pidän isoista koneista" (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 1/2024)
*Osa metsänomistajista haluaisi pienempiä metsäkoneita hakkaamaan ja myös kuljettamaan puut tienvarteen. Metsänomistajat eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan korkeampia korjuukuluja, noin 5 €/kuutio.
*Mikäli ensiharvennus tehdään pienellä koneella, pitää toinen harvennus tehdä isommalla koneella. Hakkuussa tulisi uudet ajourat ja siitä merkittäviä kasvutappioita.
P.S. Omat kommenttini Jyrki Ketolan juttuun:
*Minulla metsänomistajana ei ole mitään pienempiä koneita vastaan. Minulla lähtökohtana on, että mitä pienempi metsää, sitä pienemmillä koneilla puut korjataan. Toki korjuukustannukset nousevat tällöin. Hyvä korjuujäljelki on pääasia harvennuskohteilla.
*Paavo Puuntuottajan laskelmien mukaan metsänomistaja voi hyvin maksaa ensiharvennuksen korjuusta pienemmillä koneilla enemmän, kun 2. harvennuksessa tuottoa tulee enemmän.
Paavo Puuntuottaja on laskenut "Ajourien vaikutus ensiharvennuksen taloudelliseen kannattavuuteen"-jutussa paljonko enemmän kuutioita jää korjuuseen 2. harvennuksessa, jos ajourat ensimmäisessä harvennuksessa ovat kapeampia kuin puiden väli. Kun ensiharvennuksessa runkoja jätetään 1170 hehtaarille, on puiden väli jo 3,3 metriä. Puutavaraa kertyy 11 vuoden jälkeen tehtävässä 2. harvennuksessa 48 kuutiota enemmän verrattuna 5,1 metrin ajouriin ja 21 metrin ajouraväleihin. V-2017 hintatasolla ja 32,2 % tukkiosuudella hän on laskenut metsänomistajan tienaavan enemmän 6,1-7,6 euroa kuutiolta. 5,1 metrin ajourilla ajourien väliin jääville puille kasvutilaa jää keskimäärin 7,5 neliötä ja 3 metrin ajourilla 8,5 neliötä. Eli leveillä ajourilla kasvamaan jätetyillä puilla on vähemmän kasvutilaa. Laskelmissa puolet ajouran leveydestä on jätetty hyödyntämään reunapuiden kasvua.
Kooste "Pienellä koneella" (Maria Latokartano, Aarre 1/2024)
*Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan pienikokoinen hakkuukone on kustannuskilpailukykyinen vaihtoehto noin kolmanneksessa ensiharvennuksista. Tutkimuksessa 4-8 -tonninen hakkuukone havaittiin kilpailukykyiseksi etenkin pieniläpimittaisilla ja pinta-alaltaan pienehköillä ensiharvennuskohteilla. Pienmetsäkoneen säästöt syntyvät isoa konetta pienemmistä pääomakuluista ja maltillisemmista siirtokuluista. Erikoistutkija Asko Poikela, Metsäteho Oy: "Myös polttoaineen tuntikulutus on pienmetsäkoneissa vähäisempi, mutta kustannussäästöä ei välttämättä kerry, sillä mottejakin kertyy hitaammin."
*Kannattavuuden näkökulmasta pienen hakkuukoneen suurin haaste ovat työvoimakustannukset, jotka ovat koneen käyttötuntikustannuksista** noin 40 %. Asko Poikela: "Työvoimakustannukset per tunti ovat pienellä koneella yhtä suuret kuin isommalla."
*Metsäkuljetuksessa työvoimakustannukset muodostavat jopa puolet koneen tuntikustannuksista.
*Asko Poikela: Metsäkuljetuksen huonon tuottavuuden ohella pidän puutteellista ergonomiaa isona haasteena ammattimaisen, pienkoneisiin perustuvan ensiharvennuksen kehityspuolella."
**Käyttötuntikustannus saadaan jakamalla kaikki vuoden mittaan kertyvät kiinteät, muuttuvat ja työvoimakustannukset koneen vuosittaisilla käyttötunneilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti