Hei SaiMelaiset!

Takatalvi toi lumikelit takaisin metsiin ainakin joiksikin päiviksi. Toiveissa on, että takatalvi kurittaisi punkkeja ja kirjanpainajia, jos ne ehtivät  lähteä liikkeelle muutamina lämpiminä päivinä. 

Riemastuin, kun luin VTT:n hiilihyvitystutkimuksesta eli siitä, että metsänomistajalle maksettaisiin korvaus hiilidioksidin sitomisesta. Yhden hiilidioksiditonnin hinta on noussut viime vuosien aikana jo lähelle 100 euroa  ja sillä hinnalla metsänomistajille olisi tiedossa ”rahasade”. Hiilihyvitys tuottaisi metsänomistajille 3-kertaa enemmän tuloja kuin puun myyntitulot  80 vuodessa. Mielenkiintoista, lue tarkemmin alla olevasta koosteesta!

Hyviä uutisia myös se, että metsiemme monimuotoisuuus kehittyy hyvään suuntaan. 

Taloustutkimuksen mukaan suomalaisten metsätietoisuus on varsin hataraa. Siksipä meidän on hyvä tietää faktat ja jakaa faktapohjaista tietoa!

Metsäterveisin,

Irma, pj

040 555 4228

Kooste "VTT:n selvitys: Mitä jos metsänomistajat saisivat korvauksen hiilen sidonnasta" ja "VTT tutkii mahdollisten hiilinielutulojen vaikutusta metsätalouteen" ja " VTT: Mahdollinen rahasade metsänomistajille-jopa 9 000 euroa hehtaarilta, jos hiilinieluista aletaan maksaa" (Jyrki Raitila ja Eemeli Tsupari, www.vttreserach.com ja Elli Harju, Iltasanomat 13.1.2023)

*Hiilen sidonnasta ei makseta metsänomistajille korvauksia, eikä bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan toimijan tarvitse maksaa päästöistään, koska bioperäinen hiilidioksidi oletetaan hiilineutraaliksi pitkällä aikajänteellä. Bioperäisen hiilen kiertoon liittyvät aikajänteet ovat kuitenkin ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä. 

*VTT:n tutkimuksessa metsänomistajille maksettiin hiilihyvitystä viiden vuoden välein metsien ainespuun (kuitu- ja tukkipuun) kasvuun sitoutuneesta hiilestä. Teoreettisessa mallissa metsänomistaja ei joutunut maksamaan hyvitystä takaisin hakkuiden yhteydessä vaan ainespuuhun sitoutuneen hiilidioksidin päästämisestä ilmakehään joutui maksamaan vasta, kun puusta tehtiin lopputuotteita, joista vapautui hiilidioksidia. 

*Metsänomistajille maksettiin hiilihyvitystä EU:n fossiilisten päästökaupan hinnoilla: 40, 60 ja 100 euroa hiilidioksiditonni. 

*Tutkimuksessa käytettiin olemassa olevaa tietoa siitä, miten hiilidioksidi sitoutuu metsään ja vapautuu, kun puusta tehdään lopputuotteita. Tutkimuksessa käytettiin Tapion metsänhoitosuosituksia, mutta simuloitiin myös vaihtoehtoja, joissa osa metsänhoitosuosituksista jätettiin tekemättä. Tutkittiin myös kiertoajan pidennyksen ja lannoituksen vaikutusta ainespuuntuotannon talouteen. Tulokset on esitetty kumulatiivisina diskontattuina kassavirtoina eli tulevaisuuden rahavirrat on muutettu nykyarvoiksi diskonttaamalla. Diskonttauksessa käytettiin 3 %:n korkokantaa. 

*Mallin mukaan hiilihyvitys lisäisi metsänomistajan tuloja merkittävästi. Metsänomistajalle 80 vuodessa hiilen varastoinnista saatava nettonykyarvoinen kassavirta voisi olla 8 243 euroa hehtaarilta 100 euron päästöoikeushinnalla. Metsänhoitosusositusten mukaisista hakkuista saisi nykyarvoksi laskettuna 3 043 euroa hehtaarilta. Perustamis- ja hoitokulut nykyarvoina olisivat 2 104 euroa. Yhteensä kassavirran nykyarvo olisi 9 182 euroa. Metsänomistaja voisi saada hoitosuositusten mukaisella kasvatuksella yli 3-kertaiset tulot hiilinieluista verrattuna puun myyntituloihin. Ilman rahan aika-arvon huomioon ottamista (diskonttausta) hiilihyvityksestä saatavat tulot vastaisivat noin 50 % puunmyyntituloista. 

* 40 euron päästöoikeushinnalla hiilihyvitys ja puunmyyntitulot olisivat lähes yhtä suuret.

*Lisäksi havaittiin, että hiilihyvityksen vuoksi metsää olisi entistä kannattavampaa lannoittaa. Myös harvennusten ja päätehakkuun lykkäämisellä 5-10 vuodella oli positiivinen taloudellinen vaikutus. Yhden harvennuksen malli osoittautui kannattavammaksi kuin nykysuositusten mukainen kahden harvennuksen malli.

*Malli olisi kallis erityisesti selluteollisuudelle. Kemiallisen selluntuotannon yhteydessä noin puolet puun hiilisisällöstä vapautuu hiilidioksidipäästöinä ilmakehään, mistä aiheutuisi tehtaille miljoonien eurojen vuosittaiset lisäkustannukset. Samalla kuitenkin hiilitehokkaammat ratkaisut, kuten ligniinin talteenotto, muuttuisivat kannattavammiksi. 

Kooste "Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuuskiertue huipentui Joensuussa" (19.4.2024 Metsäteollisuus ry)

*Metsiemme monimuotoisuuden tila on monilla keskeisillä mittareilla parantunut ja positiivinen suunta jatkuu.

*Lehtipuiden ja sekapuustoisuuden lisääminen monipuolistaa metsälajistoa ja auttaa metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

*Lahopuun määrän ja laadun lisäämisestä hyötyvät tuhannet lahopuusta riippuvaiset lajit.

*Arvokkaat elinympäristöt ovat monimuotoisuuskeskittymiä ja niiden turvaaminen ylläpitää monioulista lajistoa. Lehdot- ja paahde- ja paloelinympäristöt ja niissä elää yli puolet uhanalaisista ja silmälläpidettävistä metsälajeista.

Kooste "Tutkimus: Vain 38 prosenttia suomalaisista tietää, että metsät kasvavat vuosittain enemmän kuin niitä hakataan ( MT Metsä 23.11.2023)

*Metsien kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuumäärä on vaihdellut viimeisen 20 vuoden aikana 48,3-78,2 miljoonaan kuutiometrin välillä. 

*Yksityishenkilöt, joita on 620 000, ovat Suomen metsien suurin omistajaryhmä 60 % omistusosuudella. Vain 41 % vastanneista tiesi sen. 

*Tärkeimpinä metsiin liittyvinä asioina suomalaiset mieltivät monimuotoisuuden, marjastuksen ja sienestyksen, ulkoilun, luonnonsuojelun ja maiseman. Metsänomistajille keskimääräistä tärkeämpiä asioita olivat työllisyys- ja työpaikat, paikallistalous, puupohjaiset kuluttajatuotteet, yhteiskunnan rahoittaminen ja metsästys.

*Tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio, Taloustutkimus Oy: "Virheelliset käsitykset vaikuttavat metsistä käytyyn keskusteluun."

*Tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä, Taloustutkimus Oy: "Vastauksista ja avoimesta palautteesta nousi esille, että metsäammattilaisilta kaivataan paljon aktiivisempaa osallistumista julkiseen metsäkeskusteluun."

*Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä: " Voisi luulla, että puuperäisten tuotteiden kysynnnällä ja metsien hoidolla nähtäisiin vahvempi yhteys".

Kooste "50 000 suomalaista omistaa puolet yksityismetsien hiilivarastosta-näin asiantuntija selittää tuoreen tutkimuksen tuloksia" ja "Tuore raportti yksityismetsistä julki-yksi prosentti suomalaisista omistaa yli puolet metsien hiilivarastosta" (Eino Haase, MT Metsä 3.4.2024 ja MT Metsä 2.4.2024 ja Datahuone-raportti 1/2024))

*Datahuoneen (Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen yksikkö) raportin mukaan 1% suomalaisista omistaa puolet yksityismetsien hiilivarastoista. Selvityksessä yhdistettiin metsänomistajien taustatiedot maankäyttö- ja metsävara-aineistoihin. 

*Metsänomistajista 674 599 voidaan yhdistää rekisteriaineistoihin. Metsänomistajista 486 072 omistaa metsää yli yhden hehtaarin ja 238 703 omistaa yli 10 hehtaaria. 

*Apulaisprofessori Lassi Ahlvik, Helsingin yliopisto: " Yksityismetsien omistajilla on tärkeä rooli hiilinielun tuottajina ja hiilivaraston ylläpitäjinä."

*Ohajuskeinot hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseksi voivat olla tukimuotoisia, velvoittavia tai informaatio-ohjausta. Tukimuotoisiin järjestelmiin lukeutuvat hiilituki- ja vuokrajärkestelmät, metsätalouden kannustejärjestelmän kautta maksettava luonnonhoito ja vapaaehtoiset suojeluohjelmat. Velvoittavia ohjauskeinoja ovat mm. hakkuumaksut ja -kiintiöt sekä puiden läpimitta- tai ikärajoitteet.