Hei SaiMelaiset!

Enää 30 yötä jouluaattoon! Muutamia asioita ennen jouluun laskeutumista.  Ekaksi Kuusijuhla lähestyy. Tokaksi kuvakertomuksia Temmeksen Jaakon juhlaseminaarista ja metsäalan tulevaisuustyöpajasta. Kolmanneksi koosteita Maaseudun Tulevaisuudesta ja Metsälehdestä 22/2024.

Toivottavasti näistä on iloa ja hyötyä,

Irma, pj

PS. Nettihuijari on lähettänyt sihteerillemme Revon Sepolle minun nimissä laskun. Jos joku muu on saanut sellaisen laskun, älkää missään nimessä maksako, sillä lasku on aiheeton! Itse olen saanut DHL:ltä aiheettomia laskuja viikottain! 

1) Kuusijuhla

https://drive.google.com/file/d/1-nQXT6LN8i6KLueHcM81IiNb-ixHULb-/view?usp=sharing

2) "Ne tulee ja vie meidän metsät” - Jaakko Temmeksen juhlaseminaari 13.11.2024

Kuva. Seminaari pidettiin WPK-talolla Heinolassa. Kuvaaja Jaakko Temmes.

Ikäpätevöitymisen juhlistamiseksi Jaakko kutsui metsäalan ystäviään yhteen Heinolan WPK-talolle. Jaakon ajatuksena oli synnyttää erilaisten ihmisten ja monipuolisten kokemusten kohtaamisesta uutta ajattelua ja ymmärrystä. Jaakon toiveena oli kääntää metsiin liittyvät ilmasto- ja suojeluahdistukset hyödyksi ja positiiviseksi toiminnaksi. 

Jaakko on suojellut METSO-suojeluohjelmalla ja määräaikaisella ympäristötuella 8 % metsistään ja hiljaisella suojelulla 10 %. Hiljaisen suojelun kohteina hänellä on itselle tärkeitä alueita, vesistöjen suojavyöhykkeitä, kosteikoita, mäkien lakia, kivikoita ja vaikeapääsyisiä kohteita.

Seminaarin otsakkeen tueksi Jaakko esitti Metsälehdestä poimitut jutut "vanhat metsät saattavat joutua pakkosuojelun piiriin" ja "periaatteessa hyvä". Niissä käsiteltiin erilaisia korvauksettomia "harmaan" suojelun viimeaikaisia tilanteita.

Kuulimme alustukset Annukka Näyhältä, Päivi Salpakivi-Salomaalta, Juha Hakkaraiselta ja Annukka Valkeapäältä.

Kuva. Vasemmalta seminaarin puheenjohtaja Pertti Laine, Annukka Valkeapää, Jaakko Temmes, Annukka Näyhä, Juha Hakkarainen ja Päivi Salpakivi-Salomaa. Kuvaaja Armi Temmes.

Alustuksissa avattiin käynnissä olevaa metsäkeskustelua. Media-analyysin mukaan Maaseudun Tulevaisuuden metsäkirjoittelussa painottuvat liiketoiminta, metsäomistajuus ja metsänhoito. Kun taas Helsingin Sanomissa painopisteinä ovat olleet metsien ympäristöllinen kestävyys, hiilivarastot sekä virkistys ja hyvinvointi. Metsien kestävää hyödyntämistä voidaan lisätä jalostusastetta nostamalla. Rakentavaa metsäkeskustelua toivottiin lisää, samoin tasapainoa erilaisten tavoitteiden välille. Tarvitaan myös tieteeseen pohjautuvaa pohdintaa ja osallistavaa ennakointia. 

Alustuksissa pohdittiin ketä ne ovat, joiden pelätään vievän meidän metsät. Päädyttiin siihen, että ne ovat viime kädessä metsätaloustuotteiden valmistajat ja heidän asiakkaansa, joilta kaikki tulot lopulta tulevat. Puhuttiin metsäkatopelosta ja metsien lääkekaapin hyödyllisyydestä. Asiakkaat eivät halua tuotteita, jotka on valmistettu sademetsien puista tai metsäkatoalueilta. Plantaasimetsiä pidetään jopa hyväksyttävämpinä, koska niiden hankintaketjut tunnetaan.

Alustuksissa korostettiin luontoarvojen hyödyntämistä. Monimuotoisuus ja ilmastoasiat nähdään osana liiketoimintaa. Kaikkien luonnon tarjoamien palveluiden (mm. puuntuotanto, puhdas vesi, muut raaka-aineet, virkistysmahdollisuudet tai kyky sitoa hiiltä) ja tuotteiden taloudellisen arvon tunnistamisesta tulee metsänomistajalle niiden tuottamiseen aito kannustin. Regulaatiolla on rooli pelisääntöjen luomisessa, mutta se ei kannusta luontopääoman aktiiviseen tuottamiseen. Tavoitteena on, että luontopääomaa aletaan pelkän ylläpitämisen sijaan aktiivisesti tuottamaan nykyistä enemmän. Kun kaikilla luontopääoman tuotteilla ja palveluilla olisi markkinat ja markkinahinta, jotka ohjaisivat toimintaa kohti aktiivista luontopääoman tuottamista pelkän lakia noudattavan ylläpitämisen sijaan. Tällöin kanahaukankaan pesä ei olisi rajoite metsänomsitajalle vaan kanahaukkoja kannattaisi houkutella lisää. Kuluttajat voivat valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten yritykset ja metsänomistajat luontopääomaa ylläpitävät ja tuottavat. Luontopääomaan liittyvä valta ja vastuu ei olisi silloin enää vain sillä, joka omistaa metsää tai valtiovallalla, joka reguloi metsän käyttöä. Kuluttajat voisivat valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten yritykset ja metsänomistajat luontopääomaa tuottavat ja ylläpitävät. 

Meille esiteltiin myös Metsän arvo-palvelua (metsanarvo.fi), josta tulee  erillinen juttu ETAMOL-lehteen.

3) Jyväskylän yliopiston järjestämä "Suomalaisen metsäalan toivotut tulevaisuudet ja polut tulevaisuuteen" -tulevaisuustyöpaja Metsämuseo Lustossa 22.11.2024 

Tulevaisuustyöpaja liittyi "Tulevaisuussuuntautuneet, yhteistoiminnalliset liiketoimintamallit kestävyyssiirtymän edistäjinä - Suomalainen metsäala kokeellisena alustana transitiokehikon luomiselle" (BuSuT)-hankkeeseen. Hankkeessa tutkitaan metsiin liittyvää jaettua arvonluontia. osallistavaa ennakointia ja eri organisaatioiden ja niiden sidosryhmien toimia, suhteita ja näkemyksiä. Tulevaisuustyöpajassa tarkasteltiin eri toimijoiden (26 osallistujaa) tulevaisuuden visioita metsistä, niiden hyödyntämisestä ja metsäalan tulevaisuudesta sekä keinoja näiden visioiden saavuttamiseksi.

Itselleni uusi kokemus oli työpajassa käytetty "backcasting"-menetelmä. Siinä rakennettiin osallistavasti ensin visio toivotusta tulevaisuudesta ja tällä kertaa visio vuodelle 2050. Sen jälkeen visiosta peruutettiin nykyhetkeen ja rakennettiin askeleet nykytilasta tulevaisuuden visioon. Palaan työpajan tuloksiin myöhemmin.

Kuva. Työpajalaiset tutustumassa Luston näyttelyyn. Henry Ford kertoi aikoinaan, että jos hän olisi kysynyt aikalaisiltaan mitä he haluavat, he olisivat vastanneet, että nopeampia hevosia.

4) Koosteita Maaseudun Tulevaisuudesta ja Metsälehdestä 21/2024

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html