Hei SaiMelaiset!

Vappua ja istutuskautta odotellessa muutamia tiedotusasioita:

1) Olimme esittelemässä toimintaamme UrheiluKoskimiehen Suurilla Metsäpäivillä la 26.4.2025 yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Mhy Etelä-Karjalan kanssa. Ilahduttavan paljon oli pörinää ja kiinnostusta toimintaamme kohtaan. Erityiskiitokset Revon Sepolle ja Saaraisen Timolle!

2) To 8.5 klo 17-19 (säävarauksella) Metsäretki jäsenemme Marja Kaupin metsään Korkea-ahon Turkniemeen. Teemana on mitä seuraavaksi näille metsille olisi hyvä tehdä luontoarvoja kunnioittaen. Lähellä on Koskuvinmäen luonnonsuojelualue ja Harvionmäki ja Harvionsuo. Oppaina Sepot Vuokko ja Repo sekä Marja Kauppi. Ilmoittautumiset viimeistään ti 6.5 Irma Wellingille.  Kimppakyytiohjeet ja opastukset lähetetään lähempänä tapahtumaa. 

3) Suomen metsäkeskuksen ja Mhy Mänty-Saimaan ”Kestävää kasvua-taimikonhoitonäytös” Savitaipaleella, Kuivasaarentie 690 pe 9.5.klo 10-14. Ei tarvitse ilmoittautua!

4) ETAMOLin SM-metsätaitokilpailut järjestetään perjantaina  19.9.2025 ja paikkana Evo. 

5) SaiMen hallitus on valmistellut alla olevaa "Puun myyntituloista ja metsän vuokraustuloista osan jyvittäminen kunnille ansiotuloverona” -esitystä Kuntaliitolle. Hallitus toivoo kommentteja ma 5.5.2025 mennessä.

Antoisaa tulevaa viikkoa,

Irma, pj

040 555 4228

Esitys: Puun myyntituloista ja metsän vuokraustuloista osan jyvittäminen kunnille ansiotuloverona

Perustelut:

Kuntien tulot muodostuvat suorien verotulojen (kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero) lisäksi mm. valtionosuuksista ja toimintatuotoista (myyntitulot, maksutulot).

Kunnallisvero, joka kerätään kuntalaisilta ansiotuloista, on kuntien tärkein verotulolähde. Kuntien tuloista suunnilleen puolet on erilaisia verotuloja: kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotoista ja kiinteistövero. Valtionosuudet ovat noin kuudesosa tuloista. Erilaiset toimintatulot kuten myyntitulot ja maksut tuovat neljäsosan kuntien tuloista. Kunta voi itse päättää kunnallisveroprosentista. Kiinteistöveroprosentista kunta voi päättää vain lain määräämän vaihteluvälin rajoissa. Erilaisissa maksuissa tulee noudattaa kohtuullista kustannusvastaavuutta.

Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024. Talouden tilan heikkenemistä selittää verotulojen aleneminen 500 miljoonalla.

Kuntien verotuloja ovat vähentäneet metsätalouteen liittyvät seuraavat veromuutokset:

1) Metsien pinta-alaverotus päättyi Suomessa lopullisesti 31.12.2005 ja siirryttiin puun myyntitulojen pääomaverotukseen. Vuoden 1993 verouudistuksessa säädettiin 13 vuoden siirtymäaika, jolloin verovelvollinen voi valita pinta-alaverotuksen jatkumisen 13 vuoden ajan tai puun myyntitulon verotuksen pääomatulona.

Metsien pinta-alaverotuksessa ansiotulojen päälle laitettiin laskennallinen työtulo, josta kertyi kunnalle kunnallisverotuloa. Vuodesta 2006 alkaen kunnat menettivät metsien pinta-alaverotuksen aikoihin verrattuna metsien suorat verotushyödyt, kun metsäverotuksessa siirryttiin ansiotulojen verotuksesta pääomatulojen verotukseen.

2) Maatilan vuokratulot verotettiin vuoden 2024 loppuun maatalouden tulolähteen tulona, josta kertyi kunnalle kunnallisverotuloa. Maatalouden tuloverolaki muuttui 2025 alusta siten, että vain maatilaan kuuluvasta rakennuksesta, rakennelmasta ja näiden rakennuspaikoista saadut vuokratulot ovat maatalouden verovuoden veronalaisia tuloja ja muut maatilan/metsän vuokratulot verotetaan pääomatuloina.

Metsätalousvaltaisissa kunnissa tämä molemmat verotusjärjestelmän muutokset ovat vähentäneet kunnalisverojen määrää ja lisänneet valtion pääomatuloja.

Suomessa on satoja tuhansia metsänomistajia, jotka tekevät päätoimisesti tai osa-aikaisesti työtä omassa metsässä, mutta he eivät maksa tekemästään työstä ansiotuloveroa, eivätkä siis kuntaveroa omaan kuntaan. Ongelma koskee erityisesti maaseutukuntia Suomessa.

Tilannetta korjaisi, jos osa puun myynti - ja vuokraustuloista kerätyistä pääomaveroista jyvitettäisiin kunnille. Palautettava osuus vastaisi metsänomistajien omana työnään tekemää työtuloa, joka ei näy missään. Tällaista työtuloa olisivat istutus-, heinäys- ja raivaustyöt sekä kaikki muut työt kuin hankintatyöt. Ne työt lisäävät tulevia metsänmyyntituloa ja pääomaveroa, mutta ne eivät tuota kunnalle työtulona verotettavaa hyötyä.

Toinen mahdollisuus olisi kehittää hankintatyön tapainen verovähennys ja sitä vastaava ansiotulo metsänomistajan itse tekemistä metsänhoitotöistä.

Esitämme selvitystyötä metsänomistajan oman työn osuuden selvittämiseksi ja sen osuuden jyvittämistä kunnille puun myyntitulojen ja metsien vuokratulojen pääomaverotuloista tai hankintatyöhön verrattavaa oman työn vähennystä verotukseen ja vastaavaa ansiotuloa metsänomistajan verotukseen.