Hei SaiMelaiset!

Paukkuvat pakkaset ovat täällä! Paukkuvat pakkaset-sanonta tulee siitä, että puut , puu- ja hirsirakenteet paukkuvat pakkasille. Metsän paukkuminen kovalla pakkasella johtuu pääosin siitä, kun puun sisällä oleva vesi jäätyy, laajenee ja halkaisee puuainesta muodostaen pakkashalkeamia. Lisäksi puun pintakerros kutistuu nopeammin kuin sisäosa, mikä luo jännitteitä ja paukahduksia. Myös nopeat lämpötilanvaihtelut voivat aiheuttaa halkeamia. 

Matin nimipäivään 24.2 liittyy sanonta ” Matin toinen silmä vuotaa” ja silloin räystäät tippuvat päivällä jo vettä. Yöpakkaset jähmettävät nämä tippuvat pisarat  kimalteleviksi ”helmiksi”, siksi tälle kuulle on annettu nimi helmikuu.

Alla Etämetsänomistajien LIiton, johon SaiMekin kuuluu, tiedotuksia, MTK:n tiedote luontoarvokaupasta ja koosteita Aarre-lehdestä ja Metsälehti Makasiinista. Liitetiedostona vielä 16.3.2026 vuosikokouskutsu. Muista ilmoittautua viimeistään 12.3.2026!

Helmikuuta,

Irma, pj

040 555 4228

1) Etämetsänomistajien Liiton tiedotuksia

SM-METSÄTAITOKILPAILUT

SM-metsätaitokilpailut järjestetään Evolla perjantaina 18.9.2026. Kisat ovat 20. Liiton historiassa. Laita allakkaan.

FARMARI-MAATALOUSNÄYTTELY

Farmari-maatalousnäyttely järjestetään Kalajoella 25.-27.6.2026. Liitolla on ollut tapana osallistua tapahtumaan, jos alueella vaikuttava metsätilanomistajayhdistys on mukana järjestelyissä. Keski-Pohjanmaan Metsänomistajaliiton puheenjohtaja Manu Purolan kanssa on sovittu, että osallistumme Farmari-maatalousnäyttelyn järjestelyihin yhdessä.

Farmari on hyvä kohde metsätilanomistajayhdistyksille tehdä metsäretki. Kannattaa harkita.

SAARENMAAN METSÄRETKI

Saarenmaan metsäretkelle 12.-14.6.2026 on lyhyessä ajassa ilmoittautunut hyvin lähtijöitä. Kannattaa välittää viestiä jäsenillenne ja lähteä vaikka itsekin mukaan.

ETÄMETSÄNOMISTAJIEN LIITON VUOSIKOKOUS

Liiton vuosikokous järjestetään aikaisemman ilmoituksen mukaisesti Tampereella Hotelli Rosendahlissa 21.-22.3.2026. Järjestelyistä vastaavat Liitto ja Tampereen Seudun Metsänomistajat yhdessä.

METSÄNOMISTAJA-AKATEMIA

Metsänomistaja-akatemia oli tarkoitus järjestää 13.-14.3.2026, mutta koska siitä tuli osa JUURET-tiedossa- hanketta, niin akatemia siirtyy syksyyn 2026. Liitto on yhdessä Pääkaupunkiseudun Metsänomistajien ja Maanomistajain Liiton kanssa hakemassa hankerahoitusta. Hanke on koulutushanke ja sen teemana on ”ilmastokestävää metsätaloutta ylisukupolvisesti”.

2) MTK-tiedote 27.1.2026

Luonnonarvokauppa tarjoaa vaihtoehdon hiljaiselle suojelulle – toimivassa markkinassa pelkkiä voittajia

Pellervon taloustutkimus PTT arvioi 21. tammikuuta, että hiljainen suojelu kattaa Suomessa noin 1,1 miljoonaa hehtaaria. Metsänomistajien omaehtoisen suojelun tunnistaminen on arvokasta metsien monimuotoisuustyön kehittämiselle. Suojelun kartoittaminen antaa myös luonnollisen väylän vapaaehtoisen luonnonarvokaupan kehittämiseen, MTK korostaa.

Hiljaisella suojelulla tarkoitetaan yleensä metsänomistajien omaehtoisia ja korvauksettomia päätöksiä rajata metsäalueita kokonaan metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsitellä niitä vain pienimuotoisesti. Hiljainen suojelu korostuu etenkin pienemmillä metsätiloilla, PTT taustoittaa.

PTT:n arvio on merkittävä uutinen, sillä metsien suojelun kannalta hiljainen suojelu jää monesti tilastojen ulkopuolelle. Valtaosa hiljaiseen suojeluun ryhtyneistä metsänomistajista perustelee ratkaisuaan päätäntävallan pysymisellä itsellään. Kiinnostusta erilaisiin suojelusopimuksiin tai luonnonarvokauppoihin kuitenkin riittää.

”PTT:n teettämä kyselytutkimus tuo esille sen, että metsänomistajat ovat valmiita suojelemaan metsiään. Omalta osaltaan omaehtoisista ja korvauksettomista suojelukohteista kertoo myös se, että houkuttelevia virallisia suojeluvaihtoehtoja tai rahoitusta niihin ei ole ollut tarjolla riittävästi”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola pohtii.

Hiljaista suojelua ei tule sekoittaa harmaaseen suojeluun, korostaa Mäki-Hakola. Harmaalla suojelulla tarkoitetaan sitä, että maa- ja metsätalouden harjoittamista rajoitetaan epäsuorasti ja epäselvästi ilman virallisia päätöksiä ja korvauksia.

Luonnonarvokauppa tarjoaa toivottuja joustoja

Sopimuspohjaisia suojelutoimia ovat esimerkiksi määräaikaiset ja pysyvät suojelusopimukset. Suuri potentiaali suojelutoimissa kohdistuu parhaillaan kuitenkin luonnonarvokauppaan.

Luonnonarvokaupassa toimija ostaa luonnonarvoja metsänomistajalta. Suojelusopimuksissa korvaukset tulevat monesti valtion kassasta, mutta luonnonarvokaupassa ostajina voivat toimia esimerkiksi kunnat, yritykset ja yksityishenkilöt.

”Suojelusopimuksiin olisi tunkua enemmän kuin valtiolla on varaa maksaa. Tarkat kriteerit rajaavat myös suojeluun soveltuvia kohteita. Luonnonarvokaupassa osapuolet voivat sopia kaikesta vapaasti, ja tämä tarjoaa paljon toivottua joustoa. Hiljaista suojelua harjoittavilla metsänomistajilla on varmasti paljon tarjottavaa luonnonarvokaupalle”, MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari kommentoi.

Luonnonarvokauppa on siirtynyt viime vuosina ylätason keskustelusta käytäntöön. Metsänomistajat voivat kartoittaa kohteitaan myyntiin esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten luonnonhoidon asiantuntijoiden avulla. Ympäri Suomea toimivat yhdistykset ovat panostaneet metsänomistajien luontopalveluiden tarjoamiseen merkittävästi.

”Hiljaista suojelua tulee olemaan jatkossakin, mutta uskomme, että monet kohteet soveltuisivat hyvin tarjottavaksi luonnonarvokauppaan. Kun oikea kohde löytyy sopivalle ostajalle ja sopimukset miellyttävät kaikkia, on kaupassa pelkkiä voittajia”, Siitari korostaa.

Lisätietoja:
Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK
p. +358 40 502 6810

Heli Siitari, ympäristöasiantuntija, MTK
p. +358 50 591 2771

3) Koosteita

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html