Hei SaiMelaiset!
Palmusunnuntai meni jo, mutta vielä ehtii virpoa vaikka koivun oksasella ja tällaisella värssyllä:
"Miepä virvon vitsasella, varvon koivun oksasella. Toivon siulle terveyttä, vitsan myötä virkeyttä”!
Alla lehtijuttu jäsenestämme Janniina Hämäläisestä ja koosteita Maailman Metsäpäivästä ja Metsälehdistä.
Hyvää Pääsiäistä ja virkeätä huhtikuuta,
Irma, pj
1) Jäsenemme Janniina Hämäläinen kävi moottorisahauksen MM-kilpailussa Sloveniassa 12.-15.3.2026 ja sijoittui kuudenneksi
2) Luonnonarvokauppa Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa (Metsälehti-uutisia)
*Kaupan taustalla oli MTK:n, metsänhoitoyhdistyksen, S-ryhmän, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan ja maanomistajan pyrkimys kehittää luonnonarvomarkkinoita yhdessä.
*Ilomantsilainen maanomistaja on myynyt luontoarvoja Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle. Kaupassa ennallistetaan 12 hehtaarin kokoinen ojitettu suo muun muassa poistamalla puustoa ja tukkimalla ojia.
*”Kyse on muutamien kymmenien tuhansien eurojen kokonaisuudesta. Siihen sisältyy suunnittelu, ennallistamistyöt ja tulo maanomistajalle”, kertoo MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitari.
*Kaupan välitti Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistys. Yhdistys myös suunnitteli kohteella tehtävät työt yhdessä maanomistajan kanssa.
*Kaupassa syntyvät luontoarvohehtaarit selviävät, kun Lupa- ja valvontavirasto on arvioinut tehdyt ennallistamistoimet. Ennallistamissuunnitelmassa on arvioitu, että kauppa luontoarvohehtaareita kertyy yhteensä 9,4. Näistä lisiäisiä eli tuotettuja luonnonarvohehtaareita on 4,1.
3) Maailman Metsäpäivänä 21.3.2026 YK:n elintarvike - ja maatalousjärjestön (FAON) apulaispääjohtajan Wu:n kirjoitus
Raha ei ehkä kasva puissa, mutta suuri osa hyvinvoinnistamme kasvaa.
Ilman että sitä usein ajatellaan, metsistä ovat riippuvaisia tuhansien miljardien dollarien arvoinen taloudellinen toiminta, miljoonat työpaikat sekä monet välttämättömät asiat kuten syömämme ruoka ja ilmasto. Todellisuudessa maailmantalous ei voi toimia ilman terveitä metsiä.
Metsät edustavat merkittävää vaurautta itsessään: Yli miljardi hehtaaria – neljännes maailman metsistä – on yksityisomistuksessa. Esimerkiksi Euroopassa yksityismetsät kattavat lähes kaksi kolmasosaa vuosittaisesta puuntuotannosta.
Yli kahdelle miljardille ihmiselle puupolttoaine on välttämätöntä ruoanlaittoon ja lämmitykseen, ja sadat miljoonat ihmiset ovat suoraan riippuvaisia metsistä toimeentulonsa kannalta.
Metsät ovat kuitenkin myös paljon muuta kuin puuta. Puun lisäksi metsät tarjoavat ruokaa, lääkkeitä, hartseja, kuituja, eläinten rehua ja koristekasveja, jotka elättävät noin 5,8 miljardia ihmistä maailmanlaajuisesti. Näiden muiden metsätuotteiden arvo on vähintään 9,41 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Se voisi olla vielä paljon enemmänkin.
Pelkästään virallinen metsäsektori tuottaa vuosittain arviolta 1,52 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria maailmantalouteen, kun taas yli puolet maailman bruttokansantuotteesta – noin 44 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria – on riippuvainen luonnosta, metsät mukaan lukien.
Sitomalla hiiltä metsät auttavat suojelemaan talouksia ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, joiden kustannukset saattavat olla miljardeja. Esimerkiksi Brasiliassa trooppisten metsien muuttaminen viljelysmaaksi on osoitettu vähentävän 30 prosentilla haihduntaa eli veden siirtymistä maalta ilmakehään. Se nostaa paikallisia lämpötiloja ja vaarantaa sadeveden avulla kastellun maatalouden.
Ilman metsiä maailmanlaajuista ruoantuotantoa ei yksinkertaisesti voida ylläpitää.
Metsät ovat myös osa luonnollista ratkaisua, kun maailma alkaa siirtyä kohti biotaloutta. Biotalous perustuu päästöintensiivisempien materiaalien, kuten teräksen, betonin ja muovin sijaan ilmastoystävällisiin vaihtoehtoihin.
Väestön kasvaessa uusiutuvan ja kestävän puun käyttö rakentamisessa asuinrakennuksissa ja teollisuudessa voi muuttuavähähiilisen talouden kulmakiveksi. Innovatiiviset tuotteet, kuten puupohjaiset tekstiilit, elintarvikepakkaukset ja jopa läpinäkyvä ”lasi”, ovat jo todellisuutta.
Tämä tarkoittaa metsätuotteiden kysynnän kasvua, joka on jo ennätystasolla. Esimerkiksi vuoteen 2050 mennessä maailma saattaa tarvita miljardi kuutiometriä teollisuuspuuta enemmän kuin nykyään vuosittain tuotettava neljä miljardia kuutiometriä.
Ilmastonmuutoksen voimistuessa tulevaisuuden globaalin talouden on näytettävä erilaiselta: sen tulee olla kestävämpää, sisältää enemmän kiertotaloutta ja olla läheisemmin yhteydessä luontoon. Päästäksemme siihen meidän on saatettava suojelu ja tuotanto yhteen sen sijaan, että niitä kohdeltaisiin vastakohtina.
Tämän vision toteuttamiseksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO pyrkii edistämään konkreettisia toimia, jotka tukevat sekä toimeentuloa että ekosysteemipalveluita.
Kasvavan kysynnän ei tarvitse johtaa siihen, että luonnosta otetaan enemmän kuin se pystyy uusiutumaan. Puun tehokkaampi käyttö, älykkäämpi kierrätys ja puutuotteiden uudelleenkäyttö voivat vähentää metsiin kohdistuvaa painetta. Esimerkiksi puurakennusten kaltaiset pitkäkestoiset käyttötarkoitukset varastoivat hiiltä vuosikymmeniksi.
Kestävällä metsänhoidolla varmistetaan, että puun ja muiden metsätuotteiden korjuu pysyy ekologisissa rajoissa ja metsäekosysteemit terveinä.
Kansainvälinen kauppa voi myös auttaa tasapainottamaan maailmanlaajuista kysyntää ja tarjontaa, jolloin metsävaroiltaan runsaat alueet voivat tukea vähäisempien varojen alueita. Kaupan on kuitenkin perustuttava vahvoihin kestävyysstandardeihin ja hallintotapaan, jotta estetään metsäkato ja muiden kuin puutuotteiden liikakorjuu sekä varmistetaan paikallisyhteisöjen saama hyöty.
Kannustinjärjestelmät ja innovatiivinen rahoitus voivat myös auttaa palkitsemalla niitä, jotka suojelevat metsiä ja hoitavat niitä vastuullisesti, pienomistajista suurempiin tuottajiin.
Kasvava biotalous, joka perustuu uusiutuviin materiaaleihin kuten puuhun ja bambuun, on valmis laajennettavaksi ja tarjoaa lupaavan tulevaisuuden suunnan – kunhan se perustuu vankasti kestävään metsätalouteen. Tätä varten selkeät säännöt ja hyvä hallinto ovat välttämättömiä.
Kun huomenna 21.3. juhlimme maailman metsäpäivää, yksi johtopäätös on selvä: ilman metsiä ei ole talouksia. Nyt tehtävät päätökset ratkaisevat, pystymmekö suojelemaan metsiä ja samalla rakentamaan vahvoja ja kestäviä talouksia tuleville sukupolville.
Zhimin Wu
apulaispääjohtaja ja metsätalousosaston johtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti