Saimaan Metsänomistajat olivat mukana Suomen metsäkeskuksen Kestävää kasvua Etelä-Karjalan metsiin -hankkeen Metsänomistajan päivässä 7.11.2026 Imatralla

                                                Saimaan Metsänomistajien esittelypöydän äärellä sihteerimme Seppo Revon                                                 kanssa keskustelemassa Jukka Matilainen Metsäkeskuksesta. 

Suomen metsäkeskuksen ja yhteistyökumppaneiden järjestämä päivä oli suunnattu kaikille metsäasioista, metsänhoidosta ja metsänomistuksesta kiinnostuneille. Osallistujia oli yli 200. Puheenvuorojen lisäksi oli messuosasto sekä lapsille ja nuorille suunnattu metsä- ja ympäristöaiheinen alue metsäkonesimulaattoreineen.

Metsäalan muutoksesta ja tulevaisuudesta puhui Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden ennakoinnin professori Teppo Hujala. Hän on itsekin metsänomistaja ja hän piti hedelmällisenä yhdistelmänä tutkimista ja metsätöitä. Hän korosti, että vaikka kukaan ei voi tarkkaan tietää tulevaisuutta, on tärkeätä havainnoida muutoksen merkkejä, koska muutostekijät ovat niitä tulevaisuuden muovaajia. Elämme geotaloudessa ja EU-tasolla maaperä ja vesitalous ovat nousseet uuteen merkitykseen ennallistamisasetuksen myötä. Suomen metsiin ja niiden käyttöön liittyvistä tulevaisuuden muovaajista hän mainitsi muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnän ja riskit sekä sopeutumisen, tulosperusteiset kannustimet, kompensaatiot, luontoarvokaupan ja luontoteot. Lisäksi hän ennusti biotalouden arvonlisän tuplaamista ja korosti metsien käytön hyksyttävyyttä. Häneltä opin myös uuden termin, digitaaliset kaksoset. Niillä tarkoitetaan metsää ja metsän dynaamista, virtuaalista "kopiota", joka hyödyntää reaaliaikaista data metsän tilasta. Olennaisiksi metsäalan tulevaisuuskysymyksiksi hän nosti muun muassa sen mistä ja milloin puupohjaisille tuotteille löytyy korkeamman lisäarvon merkittävän mittakaavan markkinoita ja kuinka alan kestävyys ja taloudellinen menestys ja vaikutusten oikeudenmukaisuus voivat kulkea käsi kädessä.

Kansanedustaja Vesa Kallion aiheena oli Tehdäänkö Suomessa metsäpolitiikkaa vai metsällä politiikkaa. Hän harmitteli, että metsät ovat nykyään esillä kritiikin kautta eikä mahdollisuuksien kautta. Metsiltä vaaditaan entistä enemmän päästöjen sidontaa, jotta voimme jatkaa päästöjä entiseen malliin. Fossiilisten päästöjen vähentäminen on ensisijainen keino ilmastonmuutoksen hallinnassa. Hakkuiden rajoittamisen sijaan metsien kasvua voidaan lisätä nykyisestä 10 miljoonalla kuutiolla. Hän piti tärkeänä päätöksenteon ennustettavuutta yli vaalikausien. Harmaa suojelu ei hänen mukaansa ole hyväksyttävää.

Metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen Metsäkeskuksesta kehotti aloittamaan sukupolvenvaihdoskeskustelut perheessä riittävän ajoissa. Hän piti kalleimpana ratkaisuna perinnöksi jättämistä. Hän mainitsi sukupolvenvaihdoksen sudenkuopiksi muun muassa metsätilan jakamisen liian pieniin osiin, väärässä paikassa säästämisen, hallintaoikeuden pidättämisen loppuelämäksi, virheelliset/vanhat tiedot ratkaisujen pohjana ja yhteisomistuksessa sovun saamisen hankaluudet.

Maakuntajohtaja Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta rauhoitteli maakuntakaavaan 2040 tulevien ekologisten yhteyksien herättämiä huolia. Merkinnät eivät hänen mukaansa osoita yhteyden tarkkaa sijaintia eivätkä ne määritä yhteyden leveyttä maastossa. Merkinnästä ei hänen mukaansa aiheudu maa- ja metsätalouteen, maaseutuelinkeinoihin eikä Rajavartiolaitoksen toimintaan liittyviä rajoituksia. Merkinnöillä osoitetaan ekologisen verkoston kytkeytyvyyden ja eläinten liikkumisen ja leviämisen kannalta merkittäviä tavoitteellisia yhteystarpeita laajempien viheralueiden välillä.