Hei SaiMelaiset!

Ajourien leveydestä on ollut Metsälehdessä hyvää pohdintaa. Laitan koosteen viimeisimmästä jutusta  13/2022

ja sen edellisen jutun 2/2022 innoittamana jäseniemme Hannu Turkin ja Juha Mikkolan sekä  itseni tekemiä laskelmia. 

Hyvää heinäkuun jatkoa,

Irma, pj

040 555 4228

1) Kooste "Ajourat kuin valtatiet ja puusto liian harvaa" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 13/2022)

*Nuoria metsiä harvennetaan liian harvoiksi.

*Lisäksi ongelmana ovat metsäkoneiden ylileveät ajourat, jotka aiheuttavat osaltaan turhan harvan harvennustuloksen. 

*Viime vuoden korjuujälkitarkastusten perusteella 20-30 % ensiharvennuksista oli tehty liian aikaisin.

*Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola, Sumen metsäkeskus: "Jos taimikonhoito jää tekemättä, ensiharvennus on aika hankala tehdä sen jälkeen niin, että työnjälki on hyvää ja jäävä puusto tavoitteiden mukainen. Jos mennään lian aikaisin, on 90 % varmuus, että jäävän puuston määrä tulee olemaan liian vähäinen".

*Hoitamattomien nuorten metsien puunkorjuuseen tarkoitettu kemeratuki voi osaltaan kannustaa reippaaseen harventamiseen, mutta ei selitä kauttaaltaan huonoja ensiharvennustuloksia.

*Puunkorjuun käytännöissä on jotain pielessä, jos ylitiheästä metsästä tulee hakkuussa liian harva.

*Metsäalan ongelmana on, että nuoria metsiä hakataan samoilla koneilla kuin järeitä metsiä.

*Yrittäjien on pitänyt suurentaa koneiden kokoa niin, että tehokkuus kasvaa ja puunostajilta saadulla taksalla voidaan puuta korjata kannattavasti.

*Järjestelmä johtaa siihen, että pienipuustoisilta ensiharvennuskohteilta yritetään korjuun kannattavuuden nimissä saada riittävää hakkuukertymää. Harvennuksen laadun kannalta puita päädytään kaatamaan liikaa. 

*Kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK: "Tulevat tukit on kaadettu heikommalla kuitupuun hinnalla jo ensiharvennushakkuussa. Metsänhoitosuositukset on laskettu niin, että niiden mukaan toimimalla taloudellinen kannattavuus on parasta. Mitä enemmän hehtaarilta kertyy kuutioita, sitä tehokkaampaa ja kannattavampaa työ on koneyrittäjälle. Ei tätä tilannetta koneyrittäjät ratkaise, vaan metsäteollisuus ja nimenomaan kuiduttava metsäteollisuus (sellu-, paperi- ja kartonkitehtaita omistavat metsäyhtiöt). Kuiduttava teollisuus ei ole ollut ensiharvennuskohteilla valmis maksamaan korjuuyrittäjille kuitupuiden korjuusta sitä hintaa, mitä siitä pitäisi maksaa. Tällä hetkellä metsänomistajien metsät maksavat seuraukset koneyrittäjien huonosta neuvotteluasemasta puunkorjuun hinnoittelussa. Jos puunkorjuun taksarakenne on tehty oikein, koneyrittäjälle on ihan sama, minkälaista puuta metsäkone hakkaa. Tämä on toimintatapakysymys, joka pitää kyseenalaistaa. Metsänomistajilla ei ole mitään pienempiä koneita vastaan. Ruotsissa lähtökohtana on, että mitä pienempää metsää, sitä pienemmillä koneilla puut korjataan. Toki korjuukustannukset eli käytännössä puunajokustannukset nousevat tällöin eurolla tai kahdella. Hyvää korjuujälkeä pitää olla pääosa harvennuskohteista. Ja lain alle menevää korjuujälkeä ei saa olla ollenkaan".

*Ratkaisuna on tehdä harvennushakkuita vähän pienemmillä ja kapeammilla koneilla, vaikka korjuu maksaakin silloin vähän enemmän.

2) Ovatko nykykoneet liian isoja ensiharvennuksille (Metsälehti 2/2022)

Hannu Turkki, Juha Mikkola, Irma Welling

Lähtötilanne: 1 600 runkoa/ha harvennetaan 1 000 runkoon/ha, jolloin runkojen välimatkan ka 3,16 m eli noin 3 m.

Ajourat: 5, 4 ja 3 m ja ajourien väli 20 m ajouran keskeltä ajouran keskelle

Hintalaskelma:

*Jos tyydytään 3 m ajouriin 5 m sijaan, säästyy 92 runkoa seuraavaan 2. harvennukseen ja niistä saadaan lisätuloa 426,9 €.

*Jos tyydytään 3 m ajouriin 4 m sijaan, säästyy 42 runkoa seuraavaan 2. harvennukseen ja niistä saadaan lisätuloa 194,9 €.

*1. harvennuksessa 42 kpl a' 0,075 m3 (a'1,05 €) tuotto on 44,1 € ja 92 kpl tuotto on 96,6 €. 

*1.harvennuksesta saaduille puille (4 m ajouralla 42 kpl, 5 m ajouralla 92 kpl) lasketaan vielä tuleva arvo 15 päähän ja 3 % korolla, saadaan 68,71 € ja 150,50 €.

Hintalaskelman lähtötiedot: 

1. harvennuksessa jäävän puuston keskikoko 0.075 m3. 1.harvennuksessa hinnaksi arvioidaan 14 €/m3 ja 100% kuitua. 0,075 m3 rungon hinta on 1,05 €.

Kasvu 2.harvennukseen on laskettu 7m3/ha/v ja 15 vuoden mukaan. 15 vuodessa lisäkasvu 105 m3/ha eli 0,105 m3/runko. 

2. harvennuksessa puiden tilavuus 0,075+0,105 m3=0,18 m3. Hinnaksi arvioidaan tukista 57 €/m3

ja kuidusta 18 €/m3. Tukkia 2. harvennuksessa arvioidaan tulevan 20 % ja kuitua 80 %. 0,18 m3 rungon hinnaksi sadaan 4,64 €.

	Ajouralta  poistettavat  rungot	Ajouralta poistettujen runkojen  arvo 1.harven-nuksessa	Ajouralta poistettujen runkojen arvo 2.harven-nuksessa	Ajouralta 2.harven- nuksessa poistettujen runkojen arvon muutos 1.-2.harven-nuksen välillä	Ajouralta 2.harven- nuksessa poistettujen runkojen arvon muutos 1.-2.harven-nuksen välillä +koron vaikutus  1.harvennuksen puiden arvoon (3%,15 v)	1.harven- nuksessa säästyneiden puiden tuomat lisäeurot/1.harven- nuksen poistettujen kuutioiden määrä
3m	0	0
4m	42	44,1	194,88	194,88-44,10=150,78	194,88-68,71=126,17	126,17/600x0,075=2,8 €/ajettu m3
5m	92	96,6	426,88	426,88-96,6=330,28	426,88-150,50= 276,38	276,38/600x0,075=6,1 €/ajettu m3

Eli 1. harvennuksen ajosta kannattaa maksaa 2,8-6,1 € enemmän kuutiolta, kun ajetaan pienemmällä ajokoneella, jolloin ajourat vain 3 m verrattuna 4 m ja 5 m ajouriin.

Riittääkö 2,8-6.1 euroa korvaamaan lisäajankäytön ja polttoainekustannukset ?