maanantai 15. elokuuta 2022

 Hei SaiMelaiset!


Koosteet liittyen  puun energia-arvoon (A) ja EU-komission esitykseen, jossa  jatkuva kasvatus valittaisiin valtamenetelmäksi (B) sekä  jälkilöylyt Pro metsä-tilaisuudesta (C). Lämpimät kiitokset Kaikille Pro metsä-palkintoon vaikuttaneille henkilöille/tahoille! Annan palkinnolle suuren arvon ja se kannustaa jatkamaan itsellenikin merkityksellistä työtä SaiMessa!


Mettäterveisin,
Irma, pj
040 555 4228


A) Kooste "Puun energia-arvo voi kohota arvoon arvaamattomaan"-MTK:n Karttusen mukaan laskennallinen puun energia-arvo olisi 400 euroa kuutiolta (Mia Jouslehto, MT Metsä/Energia 11.8.2022)

*MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Kartuunen: "Metsäyhtiöiden tuloksentekokyky on huipussaan ja siten ouustamaksukyky on poikkeuksellisen hyvä. Metsäteollisuuden pystyvarastot ovat jääneet alkuvuoden vähäisestä puukauppamäärästä johtuen alhaisiksi. Tavallisen jalostukseen menevän puuaineksen voi ajatella energia-arvotavarana, sillä yksi kuutio puuta vastaa 2000 kilowattituntia energiaa. Keskimääräinen hinta esimerkiksi sähkölaskussa on ollut viime aikoina noin parikymmentä senttiä kilowattitunnilta, joten puukuution energia-arvo on 400 euroa."

*Energiapuun tilastohinnat sen sijaan liikkuvat muissa lukemissa. Luken tuoreimpien lukujen mukaan puun eri energiajakeet maksoivat edelleen selvästi alle 10 euroa kuutiolta. 

*Metsänomistajille on avautumassa myyjän markkinat, sillä puun tuonti Venäjältä on romahtanut ja metsäteollisuuden puuvarannot ovat alhaisella tasolla. Toisaalta tehtaita ei ole kannattavaa pitää seisomassa, sillä metsäyhtiöt kykenevät tekemään lopputuotteiden hinnannousun turvin ennätyssuuria tuloksia.




B) Kooste "EU:n komissio esittää metsien jatkuvaa kasvatusta valtamenetelmäksi – tutkijan mukaan se merkitsisi paluuta keräilytalouteen" (https://forest.fi/article/eu-commission-proposes-to-make-continuous-cover-siviculture-dominant-method-researcher-sees-this-as-return-to-foraging-economy/#88e11ee9)

*Ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi esitetään vaatimuksia, että metsätalouden on lisättävä hiilinieluja hakkuumääriä vähentämällä. Toisaalta komissio vaatii myös puun käyttöä, ja puuta on saatavilla Euroopan metsistä.

*Seminaarin asiantuntijapuheenvuorojen johtopäätös oli, että yleistä vastausta metsän kasvatustapojen paremmuudesta ei ole, vaan kaikki riippuu kyseessä olevan metsikön kasvuolosuhteista, puustosta ja metsänomistajan tarpeista. Mikään menetelmä ei ole hyvä, jos sitä käytetään yksinomaan. Jos jatkuvapeitteinen metsänhoito olisi ainoa tapa, se ei välttämättä olisi hyväksi myöskään luonnolle. Tutkimuksen mukaan sen käytön lisääminen nykyisestä parantaisi luonnon monimuotoisuutta, mutta sen pakollistaminen olisi metsälajien tulevaisuuden kannalta kuin ottaisi kuusi yhdestä ja puoli tusinaa toisesta. Jatkuvapeitteisissä metsissä puuston määrässä on vähemmän vaihtelua kuin määräaikaisilla avohakkuilla hoidetuissa metsissä. Jatkuvapeitteisissä metsissä ei ole vanhaa kasvuvaihetta, selvästi erotettavissa olevia taimikoita tai avometsäalueita, joissa on runsaasti auringonvaloa ja lämpöä.

*Tutkimusjohtaja Antti Asikainen, Luke: "Jos Euroopan komission suunnitelma siirtyä jatkuvatoimiseen metsänhoitoon kaikissa talousmetsissä toteutuu, se tuo suuria haasteita puunhankinnassa olettaen, että kokonaishakkuumäärät pysyvät nykyisellä tasolla. Jokaisen puukuutiometrin kansantalouden lisäarvo on noin 150 euroa. Jos emme saa sitä summaa metsästä, mikä on vaihtoehto? Jos puutavaraa kuitenkin korjataan vain jatkuvalla peittomenetelmällä, kuten komissio vaatii, on se luopumista 1950-luvulla omaksutusta viljelyyn perustuvasta metsätaloudesta. Jos samaan aikaan puun käyttö säilyisi nykyisellä tasolla, hakkuualaa jouduttaisiin lisäämään, koska hakkuualueella kasvavista puista vain osa korjattaisiin. Elävien puiden vaurioitumisen riski korjuun aikana lisääntyisi ja korjuun kannattava hallinta olisi haastavampaa. Se merkitsisi paluuta ravinnonhakutalouteen."

*Tutkimusprofessori Matti Koivula:"Avoimien alojen lajeilla saattaa pitkällä aikavälillä tulla ongelmia, jos jatkuva kasvatus olisi ainoa menetelmä. Jatkuvasta kasvatuksesta hyötyvät varjoa vaativat lajit. Myös avohakkuusta hyötyvät useat lajit. Yksikään uhanalainen laji ei silti ole riippuvainen avohakkuista, vaikka uhanalaisissa onkin myös avoimempien ympäristöjen lajeja. Jotkut näistä avoimien ympäristöjen uhanalisista lajeista voivat löytää kodin myös avohakkuulta."

*Professori Pasi Rautio, Luke: Jotkut jatkuvan kasvatuksen määniköt ovat uudistuneet hyvin ilman maanmuokkausta, vaikka maanmuokkaus kyllä parantaa luontaista taimettumista. Taimet kuitenkin kasvavat tihentymissä, mikä jättää aukkoja ja heikentää kasvua. Ongelmana on myös, että aukkojen väliset alueet eivät ole taimettuneet oikeastaan lainkaan. Kevyt maanmuokkaus lisää taimettumista ja kasvua. Männiköiden koealoilla on havaittu, että väljennyshakkuussa yli puolet puista pitää poistaa, jotta taimettuminen onnistuu. Puut kasvavat hitaasti, 15 vuodessa 50 sentin pituuteen pohjoisessa."

*Erikoistutkija Sauli Valkonen, Luke: " Kuusen tuotoksen kannalta jatkuva kasvatus onnistuu hyvin, kunhan tietyt edellytykset toteutuvat. Yksi tärkeimmistä on taimettuminen. Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus perustuu siihen, että uusia puita ei tarvitse kylvää eikä istuttaa, vaan taimet syntyvät luonnollisesti. Taimia tulee hyvin ja taimista kasvaa puita. Mutta taimet kasvavat älyttömän hitaasti. Voi olla, että taimelta kestää 50 vuotta saavuttaa 130 sentin pituus. Toisaalta nämä pienet kuuset elpyvät ja lähtevät hyvään kasvuun heti, kun ne saavat valoa ja tilaa. Jopa 30 vuotta juroneet kuuset lähtevät hyvin kasvuun. Metsää ei saa päästää liian tiheäksi eikä liian harvaksi. Pelkillä poimintahakkuilla metsä kuusettuu."

*Erikoistutkija Markku Saarinen, Luke:" Erityisen suuria odotuksia jatkuvan kasvatuksen suhteen on turvemailla. Syy on pohjaveden pinnassa, joka vaihtelee avohakkuumetsätaloudessa. Kun kostealla turvemaalla tehdään avohakkuu, haihduttavat puut viedään pois ja pohjaveden pinta lähtee nousuun. Tämä lisää metaanipäästöjä sekä fosforin, typen ja orgaanisen hiilen valumia vesistöön. Toisaalta, kun puusto kasvaa, pohjaveden pinta laskee, minkä seurauksena hiiltä alkaa vapautua maaperästä ilmakehään. Jatkuvalla kasvatuksella pohjaveden pinta voitaisiin turvemailla pitää vakaana, ylimmillään 30-40 sentin syvyydessä. Jos tehdään pienaukkohakkuu, aukon suurin läpimitta saa olla 20 metriä. Muuten pohjaveden pinta aukon keskellä nousee liikaa."

*Tutkimusprofessori Jarkko Hantula, Luke:" Tuhoriskiä (palo-, myrsky-, lumi-, ja tuulituhot) pidetään jatkuvassa kasvatuksessa kuitenkin pienempänä kuin jaksollisessa metsätaloudessa. Iso poikkeus on juurikääpä."




C) Pro metsä-tilaisuuden videoinnit on nyt pätkitty ja viety YouTube:n ja voit katsella niitä näiden linkkien kautta:

1) Palkinnon luovutus, Kaakkois-Suomen metsäneuvoston vpj Mika Jormakka



2) Metsäkeskuksen itäisen alueen yhteysjohtaja Pekka Äänismaan puhe



3) Irman puheen kiitososuus



4) Irman puheen SaiMe-osuus



5) Tässä välissä Irma näytti videon viuluvirtuoosi Pekka Kuusiston ylimääräisestä numerosta Royal Albert Hall:ssa Lontoossa. Videolla Pekka saa Royal Albert Hall:n 6 000 päisen yleisön laulamaan kanssaan suomeksi. Metsäalakin tarvitsee yhteistä sanomaa/laulua, jota saa muut laulamaan kanssaan.



6) Irman puheen metsäinen osuus



7) Roope Tonterin haastattelun löydät Lemin kotiseuturadion sivuilta www.museosara.fi kohdasta 


tai videolta


8) Pätkiä juhlista ja Jouni Väkevän haastattelu kuultiin Lemin kotiseuturadiossa la 13.8.2022 klo 10 ja klo 15. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti