Kooste "Onnistuiko ajoitus?" (Kari Mielikäinen, Metsälehti Makasiini 5/2022)
*Hakatun metsän mennyttä kasvua ja laatua on mahdollista tutkia jälkikäteen kannoista. Tarkastelu paljastaa lahon, mutta puiden epämuotoinen tyvilaajentuma vaikeuttaa kasvun tarkkaa arviointia.
*Paksuuskasvun hiipumisen pääsyy ei ole ikääntyminen, vaan kilpailun kiristyminen tihenevässä metsässä. Harvennushakkuu säilyttää tai nopeuttaa puiden järeytymistä, mutta alentaa etenkin varttuneemman metsän hehtaarikasvua.
*Vanhojen puiden "yllättäen" levenevät vuosirenkaat tulkitaan joskus ilmaston muutoksen merkiksi, vaikka syynä on harvennus tai lähipuiden kaatuminen myrskyssä.
*10 senttisellä puulla 2 millin luston lisäys vastaa runsaan 8% poikkipinta-alan kasvua. 30 sentin puulla 2 millin luston lisäys vastaa vajaan 3 (2,6)% poikkipinta-alan kasvua. Uudistuskypsä metsähehtaari voi näin ollen kilpailla kasvussa ja hiilensidonnassa ensiharvennuspuuston kanssa, jos puuston kuutiotilavuus on 3-kertainen.
*Jos päätehakkuupuuston määrä on ollut 300 kuutiota hehtaarilta, tarkoittaa hakkuuta edeltävän 5-vuotiskauden kasvu 8 kuutiota hehtaarilta 2,6% kasvua vuodessa. Lähes kaikki puusto on tukkipuuta, joten arvosiirtymä kuidusta tukiksi on ollut vähäistä.
*Satavuotiaan tukkikuusikon jatkokasvatus olisi ollut kasvun ja lahoriskin vuoksi riskibisnestä.
Kooste "Karsittu ranka valtaa alaa" (Sami Karppinen, Metsälehden tietotusliite "Puusta energiaa" 2022)
*Tutkija Juha Laitila, Luke: Valtaosa pienpuusta korjataan karsittuna rankana. Syitä tähän on monta. Karsittua rankaa voidaan tehdä samalla kalustolla kuin ainespuuta. Se säilyy varastoituna paremmin. Sen haketus on tehokasta ja siitä saadaan tasalaautuisempaa haketta. Rankapuuta voidaan korjata karuimmiltakin kasvupaikoilta ilman pelkoa liian suurista ravinnetappioista, sillä oksat ja latvat jäävät metsään. Merkittävin syy karsitun rangan suosiolle on kuitenkin se, että kysynnän kasvaessa energiapuuta korjataan yhä järeämmistä metsistä. Puun koko on kaiken a ja o, sillä tuottavuus ja puun koko kulkevat aina käsi kädessä.
*Mitä pienempi korjattavan rungon keskikoko on, sitä paremmaksi vaihtoehdoksi korjuu kokopuuna nousee. Pienillä puilla oksien suhteellinen osuus kokonaistilavuudesta on selvästi suurempi kuin kokoluokkaa järeämmillä puilla.
*Rungon koko sanelee myös sen, milloin korjuu rankapuuna on kokopuuta edullisempi vaihtoehto. Vedenjakajana voidaan pitää noin 50 litran runkokokoa. Sen isompi puusto kannattaa karsia ja pienempi korjata kokopuuna. Rinnankorkeusläpimittana se tarkoittaa noin 8-10 sentin läpimittaa.
*Rankapuuta korjataan hyvin samantyyppisiltä ensiharvennusleimikoilta kuin kuitupuuta, sillä pieniläpimittaiset "perinteiset" energiapuukohteet eivät yksin riitä varmistamaan energiapuun saatavuutta.
*Jotta korjattava energiapuu olisi riittävän järeää ja korjuujälki siistiä, on myös energiapuukohteilta käytännössä usein ennakkoraivattava pienin puu muutaman sentin kantoläpimittaan pois.
*Energiapuuhakkuussa kaikki puulajit voidaan korjata samaan kasaan.
*Karsitun rangan hehtaarikertymä on hieman suurempi kuin kuitupuuna, sillä ranka otetaan talteen jopa 2-3 sentin latvaläpimittaan asti. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset käyttävät vertailulaskelmissaan rankapuulle yleisesti 10-15 % suurempaa kertymää kuin kuitupuulle.
*Suomen metsäkeskuksen energiapuun korjuukohteille viime vuosina tekemien korjuujälkitarkastusten mukaan energiapuukohteilta ei löydy merkittäviä puusto- ja maastovaurioita. Sen sijaan niillä toistuu sama ongelma kuin ensiharvennuksissakin: puusto harvennetaan liian voimakkaasti. Yli puolet viime vuonna tarkastetuista kohteista oli harvennettu liian harvoiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti