torstai 8. syyskuuta 2022

Hei SaiMelaiset!


Tervetuloa syyskuun tapahtumiin! Tarjolla on tutustuminen
-monipuoliseen Saimaan kanava-alueen hakkuukohteeseen
-puuhaketta käyttävään Konstun lämpölaitokseen ja ajankohtaiseen energiapuun hankintaan
-latvialaisten metsänomistajien metsävierailulle Imatralle. 

Mukana myös koosteita ja reissukertomus matkasta Viron instituutteihin ja metsiin.

”Metsään on tullut jo syys” (https://www.youtube.com/watch?v=kq_WitPuRcU)-terveisin!
Irma, pj
040 555 4228


1) Saimaan kanava-alueen hakkuisiin tutustuminen ti 13.9.2022  klo 14

Kohteen esittely: Kanava-alueen ja kaavoitetun alueen erikoishakkuu

Oppaanamme: Metsäasiantuntija Heini Turtiainen, Mhy Etelä-Karjala

Kokoontuminen: Paikka ilmoitetaan maanantaina, kun hakkuukoneen tilanne on selvillä.

Tarjolla: Metsäkahvit ja makkarat!

Ilmoittautumiset: viimeistään ma 12.9.2022 Irmalle

2) Taipalsaaren kunnan Konstun lämpövoimalaan ja energiapuun hankintaan tutustuminen ke 21.9.2022 klo 16

Kohteen esittely: asiakkuuspäällikkö Juha Kuivinen, Adven Oy

Kokoontuminen: Konstun lämpölaitos, Konstunkaari, Taipalsaari

Ilmoittautumiset: viimeistään ma 19.9.2022 Irmalle.

3) Latvialaisten metsänomistajien tapaaminen Imatralla Irman metsässä to 29.9 klo 9-11

Kohde: Nuoren metsän hoito

Kokoontuminen: Ollin maja, Kurkisuontie 262, Imatra

Ilmoittautuminen: viimeistään ti 27.9.2022 Irmalle


4) Koosteita Aarre 7/2022 lehdestä

Kooste "Kuoriainen kuivattaa latvoja" (Elina Lampela, Aarre 7/2022)

*Kuusentähtikirjaaja suosii kuivuuden heikentämiä kuusia. Karujen kasvupaikkojen kuuset sekä juuri harvennetut kuusikot ovat alttiita sen iskuille.

*Viime ja tämän kesän lämpö on edistänyt kuusentähtikirjaajan lisääntymistä.

*Erityisesti harvennuksen jälkeen nuoret kuusikot ovat alttiita sen hyökkäyksille. Tuhoja esiintyy eniten latvoissa, mutta ensiharvennuskohteissa kuoriainen pääsee nakertamaan tyvitukin aluetta.

*Metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri, UPM: "Jos yksittäisiä puita poistetaan, tuhot saattavat pahentua, sillä kuusentähtikirjaaja lisääntyy hakkuutähteissä. Siksi heikentyneitä kuusia ei pidä poistaa yhtä nopeasti kuin kirjanpainajatuhojen yhteydessä. Kuusentähtikirjaajaa on huomattavasti vaikeampi torjua kuin kirjanpainajaa. Nyt viimeistään pitäisi muistaa, että karuille maille ei tule istuttaa kuusta. Ilmastonmuutos rasittaa eniten kuusta, koska se on pintajuurinen."

*Kuusentähtikirjaajan heikentämät kuuset vetävät kirjanpainajaa puoleensa. Tärkein keino estää kuoriaisen lisääntymistä on välttää nuorten kuusikoiden harvennuksia parveiluaikana ja juuri ennen sitä eli touko-kesäkuussa. Toinen keskeinen keino on hakkuutähteiden korjuu metsäenergiakäyttöön. 


Kooste "Ensiharvennuksia raskalla kädellä" (Risto Jussila, Aarre 7/2022)

*Suomen metsäkeskuksen vuonna 2021 tutkimia ensiharvennuskohteita oli 308. Vain 20% korjuujälki arvioitiin hyväksi eli suositusten mukaiseksi. 20% korjuujälki oli virheellinen, 60% ylsi lain minimivaatimuksiin.

*Metsänomistajan näkökulmasta on hyvin huolestuttavaa, että ensiharvennusten laatu näyttää romahtaneen.

*Virheellisen korjuujäljen ylivoimaisesti suurin syys oli harventaminen liian harvaksi.Myös liian leveitä ajouria tehtiin paljon. Lisäksi tarkastuksissa havaittiin maasto- ja puustovaurioita.

*Mikäli leimikon puusto jää ensiharvennuksen jälkeen liian harvaksi, se alentaa metsän tuottoa koko lopun kiertoajan.

*Metsäfirmoilla, urakoitsijoilla ja kuljettajilla on kiusaus koetetta metsälain rajoja varsinkin ensiharvennuksilla. Niiden tuotto työn toteuttajalle jää usein heikoksi, jos hakkuu tehdään tarkasti metsänhoidon suosituksia noudattaen.


Kooste "Valtion tuet uudistuvat" (Aarre 7/2022)

*Kemera-tuesta siirrytään Metka-tukeen, jonka voimaantulo edellyttää EU-komission hyväksyntää. *Kemera-hakemuksia voi jättää Metsäkeskukselle 1.10.2023 asti. 

*Metka korvaa Kemeran vuoden 2024 alussa.

*Metkassa taimikon ja nuoren metsän hoidon tukihakemus jätetään vasta sitten, kun työ on toteutunut.


Kooste "Kuitupuu löytyy energiapuupinosta" (Mikko Riikilä, Metsälehti 15/2022)

*Karsitusta rangasta saa energiapuuksi myytynä saman tai paikoin jo paremman hinnan kuin kuitupuusta.

*Lämpövoimaloiden lähistöllä karsitun rangan tienvarsihintojen kerrotaan ylittävän jopa 40 euroa kuutiolta.

*Itä-Suomessa energiapuuta riittää runsaasti korjattavaksi, koska tähän asti tuontipuu on tukkinut kotimaisen harvennuspuun markkinat. 

*Johtaja Harri Välimäki, Mhy Pohjois-Karjala: "Energia- ja kuitupuun hinta on suunnilleen sama, mutta varsinkin pienirunkoisilla harvennuksilla energiapuuta kertyy kymmeniä prosentteja enemmän kuin kuitupuuta."


Kooste "Pelk(k)ää kuusta" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 15/2022)

*Kuuset kuivuvat ja kärsivät, joten puulajin liiallinen suosiminen taimikoissa tulee saada katkaistua. Ratkaisuja pitää tehdä jo silloin, kun metsää uudistetaan. Kuusentaimia tulee istuttaa entistä harvempaan ja sekapuuston synty taata mikrokuvioinnilla ja täsmämetsänhoidolla.

*Ensimmäinen ratkaisuohje kuusettumisen hillitsemisekseen on: oikea puulaji oikealle kasvupaikalle. Kuusen kohdalla ensimmäiseksi tulee rastia yli puulajille jo nyt liian karut ja kuivat alueet. Kuusentaimia on päätynyt hirvituhoriskin vuoksi myös kuuselle selvästi sopimattomille kasvupaikoille. 

*Johtava asiantuntija Markku Remes, Suomen metrsäkeskus: "Kuusen viljely on lisääntynyt voimakkaasti jo 30 vuoden ajan eli 1990-luvun alusta lähtien. Kuusta on arvioni mukaan viljelty liian karuille kasvupaikoille lähes 100 000 hehtaarin alalle."

*Erikoistutkija Jaana Luoranne, Luke:" Karkea maalaji pidättää heikommin vettä ja kuusella on suurempi kuivumisriski.Kuusella on vedensaantivaikeuksia tietyntyyppisillä hienojakoisilla mailla, esimerkiksi savikoissa."

*Erikoistutkija Jari Miina, Luke:" Kuusi sopii rehevämpiin ja kosteimpiin paikkoihin. Sitten pitää tunnistaa kuivemmat kohdat. Niissä tulee kuusenistutuksen sijaan hyödyntää luontaista taimettumista tai istuttaa mäntyä. Puulajin täsmävalinnassa uudistamiasalalla on paljon tehtävissä. Puulajivalinnan lisäksi myös maanmuokkausta tulee vaihdella: alaviin ja heinettyviin kohtiin mätästä, karumpiin kohtiin laikkuja."

*Sekaviljely eli kuusentaimien istutus ja männyn istutus tai siementen kylvö, on myös uusi harkittava mahdollisuus. 

*Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo, Tapio: " Kuusen viljelytiheyttä tullaan todennäköisesti laskemaan. Ongelmana on, että jos kuusia on istutettu 1 800 kpl/ha tai enemmän ja ne ovat lähteneet kasvuun tosi hyvin, taimikon harvennusvaiheessa pitäisi kaataa istutettuja kuusentaimia, että mäntyjä ja lehtipuustoa mahtuisi sekaan."

*Samaa mieltä on Jari Miina: " Alennetaan kuusen istutustiheyttä, mutta ei muokkaustiheyttä. Taimien syntymistä voi varmistaa jättämällä hyviä mänty- ja koivusiemenpuita säästöpuiksi hakkuuaukolle. Tuoreille kankaille persutettavissa sekametsissä mänty voi kärsiä heinästä. "


5) Metsätieteellisen seuran Viron retkeilyn 1.-3.9.2022 matkakertomus löytyy linkistä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti