Hei SaiMelaiset!
*Jos puunostaja on luvannut katkoa puista esimerkiksi 3-, 4- ja 5-metrisiä tukkeja, niitä pitää olla tehty myös käytännössä.
*Pelkkä kuutiohinta vie harhaan. Puukauppatarjoukset perustuvat aina hakkuukertymästä tehtyyn arvioon. Leimikolta kertyy arvion mukaan esimerkiksi 200 kuutiota tukkipuuta. Ostaja A tarjoaa tukista 68 € kuutiolta. Ostaja B tarjoaa tukista 66 € kuutiolta. Todellisuudessa A saa katkottua omilla tukkimitoillaan ouista 210 kuutiota tukkia, B 225 kuutiota. Niinpä ostajan B tarjous on tarkemman katkonnan vuoksi tukin osalta 570 € parempi kuin ostajan A.
*Virallinen mittaaja Tapio Wall, Luke: "Oleellista on tehdäänkö lengon puun tyveltä heti 5 metriä pitkä kuitu. Jos viallinen, vain kuitupuuksi kelpaava osuus katkotaan vähän lyhyempänä pois, niin jäävielä mahdollisuus tehdä tukkia. Jossain tapauksissa puunostaja on joutunut maksamaan hyvitystä. Lyhyiden tukkipituuksien merkitys korostuu toisen harvennushakkuun kaltaisessa puustossa tai tilanteessa, jossa rungossa on paljon vikoja."
*Viralliselle mittaajalle tulleissa tapauksissa alhainen tukkiprosentti on joskus johtunut siitä, että heikkolaatuisesta puusta on katkottu tyvestä alkaen kuitupuuta, vaikka tukkia olisi saatu tarkemmalla työllä aikaiseksi.
*Puukauppasopimuksessa ostaja ilmoittaa mitat, joilla aikoo puita katkoa. Oleellista on, että joukossa on useita tukkimittoja ja myös lyhyitä tukkipituuksia. Päätehakkuulla isoista ja pitkistä rungoista saa helpommin katkottua tukkiosuuden talteen, vaikka eri tukkimittoja ei olisi niin runsaasti käytössä. Päätehakkuussa pieni ero katkonnassa tarkoittaa isompaa kuutiomäärää kuin harvennushakkuissa.
*Pienet tukkipituusmitat ovat hyvä merkki puukauppatarjouksessa, mutta metsänomistajan pitää valvoa, että niitä myös käytetään. Puunostajan puuntapeet vaihtelevat suhdanteiden mukaan, samoin painotukset tukin katkonnassa. Räikeimmissä tapauksissa puunostaja on voinut tehdä vain yhtä tukkipituutta, kun tiettyä sahatavarakauppaa varten on täytynyt saada nopeasti metsästä tietynlaista puuta.
*Myös harvennushakkuutapa vaikuttaa korjuun lopputulokseen. Puukauppasopimukseen tulee kirjata, onko kyseessä alaharvennus eli pienempien ja huonolaatuisten puiden poisto vai yläharvennus, jossa vikaisten ohella kaatuu suurempaa tukkikokoista puuta.
*Vaikka puukaupan perusteet sovitaan puukauppasopimuksessa, metsänomistajan kannattaa käydä keskustelemassa hakkuulle saapuvan metsäkonekuskin kanssa. On järkevää varmistaa, että hakkuun erityiskohteet on merkitty selvästi ja kuskilla on sama käsitys hakkuun toteutustavasta kuin metsänomistajalla.
*Katkonnan tarkastelussa ongelmallista on, että puupinosta ei enää pysty näkemään vikoja, joiden vuoksi tukilta näyttävä pölkky on jouduttu katkomaan kuitukasaan.
*Korjuun ydinasian eli tukki- ja kuitupuun eron toteutumisen näkee vain kuitupuupinosta. Sitä tulee käydä katsomassa jo hakkuun aikana. Tietynkokoisesta puusta voi saada tietyn tukkimäärän. Jos tukkiprosentissa havaitaan merkittävä alenema, on hakkuutilanne pysäytettävä, etteivät mahhdollista tukkia sisältävät kuitupuupinot lähde tienvarresta mihinkään. Tapio Walli sanoo: "Sen jälkeen peli on menetetty, jos puutavara-auto kerkiää kuitupuupinon noutaa."
*Energiapuuna ensiharvennuspuuston voi katkoa 6 sentin kuitupuun sijaan 2-3 senttiin asti, mikä lisää hakkuukertymää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti