Hei SaiMelaiset!
– Taimikon ja nuoren metsän hoitotyöt voi aloittaa heti vuodenvaihteen jälkeen, ja tuki haetaan työn valmistumisen jälkeen. Hakemuksia voi jättää 1.3. alkaen Metsäkeskukseen. Tukihakemus täytyy jättää viimeistään kahden kuukauden kuluttua työn valmistumisesta. Taimikon ja nuoren metsän hoitotyön pinta-alan täytyy olla vähintään hehtaarin kokoinen. Kuvion minimikoko on 0,1 hehtaaria. Tukea voi saada uudestaan, kun on kulunut 5 vuotta aiemmin kemera- tai metka-tuella tehdystä hoitotyöstä.
Kooste " Uusilla ohjeilla" (Maria Latokartano, Aarre 9/2023)
*Suometsien vääränlainen metsätalouskäyttö kuormittaa vesistöjä ja ilmastoa. Toimintatapoja muuttamalla ympäristökuormitusta voidaan hillitä ilman, että taloudellisesta tuloksesta tarvitsee tinkiä.
*Erikoistutkija Hannu Hökkä, Luke: "Aiemmin luultiin, että metsäojituksen aiheuttama vesistökuormitus olisi melko vähäistä ja että se palautuisi melko nopeasti toimenpiteitä edeltäneelle tasolle. Vasta myöhemmin havaittiin, että kuormitus on luultua merkittävämpää. Vaikutukset ovat nähtävissä vielä useita vuosikymmeniä ojituksen jälkeen".
*Ojitetusta turpeesta voi vapautua ilmakehään joko hiilidioksidia tai metaania. Hiilidioksidipäästöjen riski kasvaa, jos pohjaveden pinta painuu liikaa joko kunnostusojituksen tai järeän puuston haihdutuksen seurauksena. Jos pohjaveden pinta hakkuun jälkeen nousee lähelle maanpintaa, maaperästä alkaa vapautua metaania.
*Pohjaveden pinnankorkeutta säädellään tehokkaimmin kasvatettavan puuston määrällä. Hökka: Korpikuusikoissa hyviä tuloksia on saatu poiminta-, kaistale-, suojuspuu- ja pienaukkohakkuilla, joilla metsä saadaan uudistumaan ilman puutonta vaihetta. Etelä-Suomen korpikuusikoissa noin 70 kuutiota hehtaarilla riittää pitämään pohjaveden pinnan halutulla korkeudella".
*Rämemänniköissä lupaavimmalta uudistamistavalta vaikuttaa kaistalehakkuu, jossa uudistuminen perustuu 20-50.metrisiin kaistaleisiin. Hökkä: "Mänty on valopuu, joten se vaatii kuusta enemmän valoa taimettuakseen. Vaikuttaisi siltä, että melko kapeakin kaistale riittää taimettumiseen. Taimikon kehitys kärsii vasta, jos kaistale on alle 20 metriä leveä."
*Hökkä: "Muokkauksesta ei useinkaan ole hyötyä, sillä suometsät taimettuvat helposti ilman sitäkin. Poikkeuksen tekevät varputurvekankaat, sekä tehokkaasti kuivuneet puolukkaturvekankaat, joille on syntynyt taimettumista haittaava raakahumuskerros."
*Suometsien paras lannoite on puutuhka. Kun tuhkaa levitetään 3 000-5 000 kiloa hehtaarille, kasvunlisäys on kasvupaikan mukaan 2-3 kuutiometriä vuodessa.
*Kohteissa, joissa kunnostusojitus on välttämätöntä, valtaojat tulisi ensisijaisesti jättää perkaamatta ja sarkaojista perata vain ne, joiden alueella on lisäkuivatustarvetta. Hökkä: " Kasvatusmetsien sarkaojissa riittävä kuivatus saavutetaan jo 50-70 sentin ojasyvyydellä."
*Pitkään jatkuvaan jatkuvapeitteiseen kasvatukseen liittyy riski juurikäävän yleistymiseen. Suometsät ovat saattaneet säästyä juurikäävältä, koska turvemailta puu on perinteisesti korjattu talvella.
Kooste "Kuusenistutuksia rajoitettava vaikka lakisääteisesti" (Mikko Riikilä, Metsälehti Makasiini 7/2023)
*Viime aikoina metsäorganisaatiot ovat ilmoittaneet laskevansa kuusen istutustiheyttä 1800 taimesta 1600 taimeen hehtaarille, jotta myös sekapuulle jäisi kasvutilaa. Tätä Pieksämäellä toimivan Partaharjun Puutarhan pääomistaja ja merkittävä metsänomistaja Erkki Savolainen pitää lähinnä kosmeettisena.
*Erkki Savolainen: " En näe mitään järkeä istuttaa uudistusaloille yli 1000 kuusta hehtaarille.Kuusen istutuksia on rajoitettava vaikka metsälakia tiukentamalla, ellei muu auta. Tämä on tärkeä asia."
*Kuusten sekapuuksi Savolainen istuttaisi rauduskoivua ja suotuisiin paikkoihin myös lehtikuusia.Muu lehtipuusto saa tulla luonnostaan: Leppää, pihlajaa ja mieluusti myös nopeasti kasvavaa haapaa.
*Savolainen: " Koivutkin kannattaa istuttaa. Jalostetuista siemenistä kasvatettavat istutustaimet kasvavat 35 % maatiaiskoivuja nopeammin. Se merkitsee varhaisempia harvennuksia ja lisätuottoa jopa 50 kuutiota hehtaarilta kiertoajan kuluessa."
*Savolainen: "Kaadetun haavan jälkeen syntyy valtava määrä nopeakasvuisia vesoja. Haavat kasvavat nuorena nopeasti. Ensiharvennuksessa niistä saa saman hinnan energiapuuna kuin muistakin puista."
Kooste "Sekametsää vai eri puulajien mosaiikkia?" (Annika Kangas, Metsälehti Makasiini 7/2023)
*Metsikkö, jossa on sekaisin mäntyä ja koivua, on sekametsä. Toisaalta sama määrä koivuja ja mäntyjä rajattuna erillisiksi nänty- ja koivumetsiköiksi ei ole sekametsä.
*Eri puulajien metsiköiden muodostama puulajikirjo voi kuitenkin olla metsien monimuotoisuudelle ja tuhonkestävyydelle yhtä olennainen tai olennaisempi kuin sekametsän määrä. Kun verrataan yksittäistä sekametsää yksittäiseen yhden puun puulajin metsään, on selvää, että sekametsä on monimuotoisempi. Kun tarkastellaan yhden metsikön asemasta metsätilaa tai aluetta, tilanne on onimutkaisempi.
*Itävaltalaisessa tutkimuksessa puulajien sekoitus metsikkötasolla lisäsi niiden tuhonkestävyyttä, mutta puhtaiden yhden puulajin metsiköiden mosaiikki laajemman alueen tasolla lisäsi tuhonkestävyyttä vielä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti