Hei SaiMelaiset!

1) Ekaksi joulukuulle suunniteltu tehdasvierailumme Fiber-X:n Lemin paperikoneelle siirtyy tammikuulle 2024 laboratoriorementin takia. 

Kuusijuhlaa vietämme su 17.12 klo 12-15 lmatran Kylpylässä lounaan yhteydessä. Kutsu on tulossa lähipäivinä! 

2) Tokaksi Etämetsänomistajien Liiton kehittämispäivillä kerroin (etänä) toiminnastamme seuraavaa:

-3 metsäretkeä nuoren metsän hoitokohteisiin (2 x Imatra, 1 Ylämaa)

-1 tuhkalannoituskohde (Törölä)

-1 puulajipuistoretki (Ylämaa)

-4 koulutustapahtumaa (juurikääpä&hiili-inventointi, Metsään.fi-kartastot, Metsä Group/monimuotoisuus, akkukäyttöiset moottori- ja raivaussahat)

Osallistuttu muiden järjestämiin tapahtumiin seuraavasti:

-Matti Kiviniemen Pro Metsä-palkinnonjakotilaisuus Taipalsaarella

-Metsä Groupin LVL-tehdas Punkaharjulle

-kirjanpainajakoulutus Imatralla

-Halkokauppiaanrouvan klapipäivä Korkea-ahossa 

-koululaisten Metsäpäivä Kytölän Erämiesten majalla

Esitimme  myös Kari Monnon toiveen edistää Maanomistajain Liiton kanssa lunastusoikeuden uudistamista niin, että aurinko- ja tuulivoimalinjojen alle jäävistä maista maksettavat korvaukset olisivat oikeudenmukaisia. 

3) Terveisinä MTK:n metsävaltuuskunnan seminaarista ja kokouksesta   

Seminaarin kärkiteemana olivat suometsät. Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan mukaan joka viides puu kasvaa metsänkasvatukseen kuivatetulla suolla. 1950-ja 1960-luvuilla toteutettiin laajamittaiset suo-ojitukset. Nyt nämä metsät ovat tulossa uudistamisvaiheeseen. 0,5 miljoonan ojitetun hehtaarin osalta taloudellinen hyöty jäi ohueksi tai kokonaan saamatta. Suometsäosaamista tarvitaan lisää. 

Suometsäesitysten tallenteet löytyvät täältä: 

https://www.youtube.com/live/rI7x_S0Kz8Y?si=sCdbFP5NKtJ5V_HG

Seminaarissa suometsätieteen professorin Anna-Maija Laurénin mukaan suometsien hoito on rakettitiedettä ja hän kehottikin julkisessa keskustelussa"vyöttämään kupeet tieteen aseilla". Paineita ja velvoitteita suometsille tuovat ilmastonmuutos, vesistöt ja luontokato. Nyt mietitään, miten voidaan tuottaa puuta pienemmillä ilmasto- ja vesistösynneillä. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilan nousu merkitsee orgaanisen aineksen nopeampaa hajoamista, jolloin vapautuu enemmän ravinteita suometsien kasvuun. Kun suometsässä vesivarasto säilyy pidempään, puuston kasvu lisääntyy ja turvemaista voi tulla puuntuotannon "syömähampaat". Veden hallinnassa ojien syvyys on se tärkein tekijä ja metsien hoidossa ja kasvussa tärkeitä tekijöitä ovat mm. puuston tiheys, kiertoaika, hakkuuintensiteetti ja tuhkalannoitus. Jos pitää valita kunnostusojituksen ja tuhkalannoituksen välillä, tuhkalannoitus on suositeltavampaa. 

Metsävaltuuskunnan varsinaisessa kokouksessa esiintyi metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtajan Antti Asikainen Tiedepaneeli perustettiin tukemaan  poliittista päätöksentekoa tutkimukseen pohjautuvalla asiantuntemuksella. Jo vuonna 2013 metsien kasvu kääntyi laskuun. Samana vuonna myös Ruotsin ja Norjan metsien kasvu pieneni. Taustalla tässä olivat kuivuus ja Suomessa myös metsiemme ikääntyminen. Metsien ikäluokkajakautuman vuoksi nielut (hiilivaraston kasvu) pienenevät. Tuhka- ja kasvatuslannoituksella saadaan nopeasti lisättyä metsien kasvua ja hiilensidontaa. Pidemmällä aikavälillä kasvua voidaan parantaa metsänjalostuksella. Myös kuivat kaudet ja metsätuhot vähentävät metsien hiilensidontaa koko Euroopassa. Äiti luonto hoitaa hiilen kierron, jos metsiä ei käytetä. Yhteiskunnan hyötyjen kannalta on viisaampaa kierrättää hiili kuin jättää se äiti luonnon tehtäväksi (hyönteistuhot, tulipalot). Esityksessä painotettiin aktiivisen metsänhoidon tärkeyttä ja suojelun kustannustehokkuutta, mikä ei siis tarkoita prosenttisuojelua. Lopuksi Antti Asikainen ehdotti Cajanderin metsätyyppiteorian (1949) uudelleen vitalisointia.

MTK:n johtokunnan puheenjohtajan Juha Marttilan ajankohtaiskatsauksessa hän painotti, että hallitusohjelman kirjauksia pitää paimentaa koko ajan ja varmistaa niiden käytäntöönpano. Metsien monitorointi ja seuranta EU-tasolla on lisääntymässä ja sitä pitää vastustaa. Kiertoajan pidentämistä pidetään hyvänä ilmastotekona, toisaalta ikä voi johtaa hakkaamiskieltoon. 

MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola esitteli vuoden 2024 toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman pääkohdat olivat: olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, markkinoilla on menestyttävä ja järjestön voima on omaksi kokemisessa.

MTK:n metsävaltuuskunta valitsi Vuoden Kympiksi 2023 Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijan Jouko Lehtisen. MTK:n kultainen ansiomerkki jaettiin Metsänhoitoyhdistysten palvelu Oy:n (MHYP) toimitusjohtaja Jouni Tiaiselle. Jouni toimi aikoinaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan kehittämispäällikkönä ja Metsänhoitoyhdistys Savitaipaleen ja fuusion jälkeen Mänty-Saimaan toiminnanjohtajana.

Kuva. Mikko Tiirola onnittelee Jouni Tiaista (oikealla) ja Jouko Lehtistä.

Omassa puheenvuorossani Etämetsänomistajien Liiton edustajana peukutin pienpuun keruutuen säilymistä Metkassa. Sen uskomme vauhdittavan hoitorästien kuntoon saattamista. Toisena asiana esitin korjausliikettä voimansiirtolinjojen alle jäävien maiden lunastamisesta maksettaviin korvauksiin. Huolena esitin Metsäkeskukseen kohdistuvat säästöpaineet ja toiveena, etteivät ne kohdistuisi hyvään tiedotus- ja koulutustarjontaan. Toisena huolena esitin juurikäävän leviämisen taimikonhoitotöissä ja ennakkoraivauksissa sulan maan aikana, kun poistetaan runsaasti havupuustoa. Riski korostuu kylvömänniköiden taimikonharvennuksissa. Tarvitaan kantokäsittelyn kehittämistä ja vaatimista. Juurikäävän aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat metsänomistajille paljon kirjanpainajatuhoja suuremmat.

4) Koosteita Metsälehdistä 18 ja 19 löytyy linkistä:

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html

Hyvää Pyhäinpäivää!

Irma, pj

040 555 4228