Hei SaiMelaiset!

1) Huomiselle Kiansuon metsäretkelle (lähtö kimppakyydillä  klo 16:15 Mhy Etelä-Karjalan parkkipaikalta, Lavolankatu 10, klo 17 Ylämaan Korupirtin pihalta)  ehtii vielä mukaan ilmoittautumalla Irmalle.

2) Ensi lauantain,18.5, metsäretken aikataulu on tarkentunut seuraavasti:

Metsäretki Ismo Minkkisen raivaustyömaalle Rautjärvelle la 18.5.2024  klo 13

-Ismo kertoo kuinka oika-aikaisella raivauksella selvitään yhdellä raivauskerralla.

-Kimppakyytilähtö  Mhy Etelä-Karjalan parkkipaikalta, Lavolankatu 10, klo 12

-Omatoimisille ja myöhemmin tuleville kokoontuminen on lähellä kohdetta Korpjärven kylällä Heinäntien ja Länkitien risteyksessä Rautjärvellä.

-Tarjoiluiden mitoittamiseksi  ilmoittaudu Irmalle viimeistään pe 17.5 irmawelling.iwell@gmail.com, 040 555 4228.

3) Koosteita uusimmista Aarre- ja Metsälehdistä löydät viestin ala-osasta!

”Tekemällä alkaa nähdä asioita, mitä muut eivät näe”-terveisin

Irma, pj

040 555 4228

PS. Äitienpäivän kunniaksi ”Äidin sydän” laulu by SAKA

https://www.youtube.com/watch?v=-43UQ8CxvRQ

PS.  Nämä männyt sorakuopan reunalla Imatralla ovat kasvattaneet melkoiset tukipilarit.

Kooste "Yhteismetsän verokiemurat" (Anu Susi, Aarre 4/2024)

*Valtakunnallisesti toimivia yhteismetsiä ovat: Aari yhteismetsä, Metsänhaltijan yhteismetsä, Tapiola yhteismetsä, Yhteismetsä Forestia ja Yhteismetsä Tuohi.

*Yhteismetsän hoitokunta tai toimitsija huolehtii metsänhoidosta, puunmyynnistä, hallinnosta ja veroilmoituksesta. Pienessä yhteismetsässä metsänhoidosta ja hallinnosta vastaa toimitsijaksi valittu osakas. Hän pitää huolen siitä, että yhteismetsällä on vuosittainen suoriteperusteinen kirjanpito, tilinpäätös, toimintakertomus ja tulevan tilikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Hän vastaa myös siitä, että yhteismetsä jättää veroilmoituksen. 

*Yrittäjä Pirjo Havia, MetsäPremium: Pienessäkin yhteismetsässä hallinnosta koituu lisäkuluja vähintään 500 € vuodessa.

*Suvun kesken kannattaa tarkaan miettiä, olisiko järkevämpää liittää perintömetsät laajenemishaluiseen yhteismetsään kuin perustaa oma yhteismetsä.

*Yhteismetsän verotus on alhaisempaa kuin yksityishenkilöiden metsäverotus. Puunmyyntitulojen ja muiden pääomatulojen veroprosentti on yhteismetsällä 26,5, kun se yksityishenkilöillä on joko 30 tai 34 prosenttia.

*Yhteismetsällä ei ole oikeutta yeittäjävähennykseen.

*Yhteismetsän verovelvollinen on osakaskunta, ja yhteismetsän osakkailleen jakama vuotuinen ylijäämä on osakkaille verotonta tuloa. Koska osakas ei maksa veroa, esimerkiksi matkat osakaskokouksiin eivät ole hänelle verovähennyskelpoisia.

*Vähennyskelpoisuudesta on yksi poikkeus, Havia: "Osakas saa vähentää yhteismetsäosuuksien hankkimista varten otetun lainan korot, koska se katsotaan tulonhankkimislainaksi."

*Kun osakas tekee yhteismetsälle palkkatöitä tai saa hallintopalkkioita, kyse on henkilökohtaisista tuloista, joihin liittyviä kuluja voi vähentää omassa verotuksessa. Havia: "Yhteismetsän maksamat palkat ja palkkiot sekä matkakulut on ilmoitettava tulorekisteriin." 

*Kun oma metsä liitetään yhteismetsään, alv-velvollisen metsänomistajan on muistettava tehdä henkilökohtaisen 

Kooste "Ratkeaako Ylä-Lapin puukauppajumi?" (Tiia Puukila, Metsälehti 9/2024)

*Puukaupan ongelmien taustalla on vuonna 2018 valmistunut riskiarviointi. Siinä todettiin, että metsätalous saattaa pohjoisessa olla vaarana saamelaiskulttuurille.

*Tästä seurasi suurille Inarin alueen yhteismetsille puukauppajumi, koska FSC-sertifiointiin sitoutuneet puunostajat eivät ole enää voineet ostaa puuita alueelta ilman paliskuntien suostumusta.

*Myös Utsjoen yhteismetsällä on ollut vaikeuksia saada puuta kaupaksi. 

*Porot huomioivasta metsäsuunnittelusta toivotaan apua puuklaupan ongelmiin.

Kooste "Lämpö tärkeämpi kuin BKT" (Sami Karppinen, Metsälehti 9/2024)

*Suomessa poltetaan miljoonia kuutioita kuitupuuta, joka voitaisiin jalostaa myös selluksi.

*Kotimaisella puuenergialla korvataan myös fossiilisia polttoaineita, jotka ostettaisiin ulkomailta. 

*Apulaisprofessori Jussi Lintunen, Luke: "Lämpö on etenkin Suomen oloissa välttämättömyyshyödyke ja siinä mielessä bruttokansantuotetta tärkeämpi. Myös huoltovarmuuden merkitys korostuu näinä aikoina. Puu luokitellaan polttovaiheessa päästöttömäksi, mikä ohjaa tällä hetkellä puuta energiakäyttöön. Ilmaston kannalta ei ole juuri eroa sillä, että vapautuuko puun sisältämä hiili Suomessa lämpövoimalaitoksen piipusta vai vasta lyhytikäisistä paperituotteista Kiinassa. Kannattaa luottaa markkinamekanismiin. Nyt nähdään, kumpi on näillä hinnoilla kannattavampaa, sellun valmistus vai polttaminen energiaksi."

Kooste "Päätehakkuullakin hinta koon mukaan" (Sami Karppinen, Metsälehti 9/2024)

*Metsä Group ottaa järeysrunkohinnan käyttöön harvennushakkuiden lisäksi uudistushakkuilla. 

*Järeysrunkohinnoittelussa puun hinta määräytyy puulajikohtaisesti kaadettujen puiden keskimääräisen tilavuuden perusteella. Metsänomistaja saa metsäasiantuntijalta arvion puiden keskijäreydestä puulajeittain. Metsänomistaja saa myös taulukon siitä, miten maksettava hinta per kuutio muuttuu, jos puiden keskijäreys poikkeaa arvioidusta. Hinnoittelu on porrastettu 20 litran välein.

*Halutessaan metsänomistaja saa jatkossakin leimikostaan myös puutavaralajikohtaisen tarjouksen. 

'Kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK: "Harvennushakkuilta kertyneiden kokemusten perusteella toteutunut puuston järeys on usein pienempi kuin etukäteen on arvioitu. Sekä myyjän että ostajan intressissä on kauppaa tehdessä arvioida järeys mielummin liian suureksi kuin liian pieneksi. Etenkin kohteilla, joilla on monen kokoista puustoa, voi helposti tulla ikäviä yllätyksiä. Pidän avohakkuilla kiinteää runkohintaa metsänomistajan kannalta selvästi järeysrunkohintaa parempana vaihtoehtona."

Kooste "Kevät paljasti kalutut kuuset" (Valtteri Skyttä, Metsälehti 9/2024)

*Suurmetsänomistaja Timo Kujala: Hirvet ovat järsineet toista sataa järeää kuusirunkoa kuusikossani  Varkaudessa. Tämä kertoo siitä, että hirviä on liikaa ravinnon määrään nähden. Hirvien aiheuttamat vahingot ovat metsissä todellisuudessa paljon suuremmat kuin isoinkaan vahinkoarvio. Minulle sellainen metsä jää vajaatuottoiseksi, joten vahinko on tulevia tuottoja ajatellen huomattavan suuri.