Hei SaiMelaiset!
*Julkisessa keskustelussa turvemaiden ykkösmenetelmäksi on nostettu jatkuva kasvatus. Menetelmää on markkinoitu suometsien ihmelääkkeenä, jossa vettä haihduttavan puuston määrää säätelemällä saadaan pidettyä vedenpinnan taso puuston kasvulle sopivana ilman kunnostusojitusta.
*Suometsätieteen professori Annamari Laurén ja metsänhoitotieteen apulaisprofessori Marjo Palviainen, Helsingin yliopisto sekä tutkimusprofessori Raija Laiho, Luke: Vedenpinnan säätely yksin jatkuvalla kasvatuksella on kuitenkin melko tehotonta. Jo yksin puulaji vaikuttaa vedenpinnan säätelyn tehokkuuteen. Kuusella neulasmassa on 3-kertainen mäntyyn verrattuna. Sadevesi pidättyy tehokkaasti kuusen neulasiin ja haihtuu ilmaan eikä päädy maahan yhtä hyvin kuin männikössä. Laurén: "Suuren neulasmassan vuoksi kuusikon haihdunta on niin suuri, että pohjaveden pinta ei pysy loppukesän aikana korkeana." Jotta vedenpinta säilyisi riittävän korkeana myös loppukesästä, kuusikkoa joudutaan kasvattamaan puuntuotannon kannalta liian harvana.
* Laurén: Jos tavoite on vaikuttaa pohjaveden pintaan, on helppo keksiä sellaisiakin asioita, joilla pohjaveden pintaa nostetaan myös jaksollisessa kasvatuksessa". Tällaisia keinoja ovat esim. puulajivalinta, viljelytiheydet, ojavälien ja ojasyvyyksien säätely, pohjapadot sekä tuhkalannoitus.
Kooste "Tuhokaksikko iskee kuuseen" (Liina Kjellberg, Metsälehti Makasiini 3/2024)
*Juurikäävän ja kirjanpainajan välinen yhteys on nyt todistettu maastokokein.
Kooste " 13 pointtia metsän testamenttaamisesta" (Pirjo Havia, Metsälehti Makasiini 3/2024)
*Selvitä tarkasti, mitä määräala, määräosa, yhteismetsäosuus, rasitteet ja hallintaoikeus tarkoittavat.
"Sekapuuvillitys" (Jyrki Ketola, Metsälehti Makasiini 3/2024)
*Kuusta on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana istutettu hirvituhojen pelon takia liian kuiville kasvupaikoille. Se on virhe, mutta ei sitä koivusekoituksella paranneta. Koivu käyttää kasvunsa aikana paljon vettä, kun kuusi puolestaan sulkee neulasten ilmaraot ja alkaa säästää vettä. Samalla kuusen kasvu heikkenee.
*Monesti on fiksua istuttaa samalle kuviolle sekä mäntyä että kuusta. Jos hirvi tuhoaa männyt, jää vielä säällinen kuusikko. Nuorena kuusi kasvaa kuivallakin kasvupaikalla yhtä nopeasti kuin mänty, mutta kuusen kasvu taantuu voimakkaasti varttuneessa kasvatusmetsässä. Jos männyt säästyvät hirvituhoilta, poistetaan harvennushakkuissa pääasiassa kuusia.
*Tavoitteenani on luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Jätän viljeltyyn kuusentaimikkoon taimikonhoidossa kasvamaan kuusia pienempiä koivuja, kaikki pajut, pihlajat, lepät, osan haavoista, katajat ja kaikki jalot lehtipuut. Jalojen lehtipuiden ympäriltä kaadan kuusentaimet pois.
*Myin juuri ison päätehakkuuleimikon, josta tuleva kantorahatulo on noin 30 000 €/ha. Pääosalle aluetta istutetaan 2 000 kuusen tainta/ha. Uudistamiskuku on noin 1 300 €/ha, noin 4 % päätehakkuun kantorahatulosta. Siitä ei kannata säästää. Viljelyn teetän aina parhailla siemenalkuperillä ja tulevan metsäsukupolven kasvu ja laatu paranee kivasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti