Hei SaiMelaiset !

Näin paukkupakkasilla on ollut aikaa lukea metsälehtiä ja teroittaa raivausteriä. Tässäpä koosteita metsäyhtiöiden uusimmista lehdistä ja Mirkka Rekolan runo ”Taivas päivystää”  vuodelta 1996. Pakkasterveisin, Irma, pj

Yö on kylmä eikä hän aio poistua,
lumen ja kuuran hahmo,
hän aikoo jäädä tänne talveksi.
Mutta talvi voi hänen kaltaisilleen
olla lyhyt, sitä hän ehkä tahtookin sanoa.
Minä sytytin hänelle valon
kirjoittaakseni hänet muistiin.

Kooste ”Laadunvalvonnan tavoitteena hyvin kasvavat metsät” (Juha-pekka Honkanen, Stora Enson TerveMetsä, 4/2021)

*Metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi, Stora Enso: Työntekijät tekevät järjestelmällisesti omavalvontamittauksia, joita täydennetään laaduntarkastuksilla. Tavoitteen on, että Stora Enso tekee kaksi laadunvalvontakäyntiä ja yrittäjä puolestaan kaksi käyntiä jokaiselle moton ja metsätraktorin muodostamalle korjuuketjulle vuosittain.

*Uudistamisvaiheen arvioinnissa katsotaan, onko mättäät tiivistetty oikein, istutussyvyys ohjeiden mukainen ja lähtevätkö taimet kasvamaan suoraan. 

*Puunkorjussa työtä ja laadunvalvontaa ohjaavat Metsäkeskuksen tarkastusmenetelmät. Niissä seurataan puuston tiheyttä sekä maasto- ja puustonvaurioita sekä ajouraväliä ja leveyttä.

*Luontolaadun arvioinnissa mitataan säästöpuut, seurataan metsälajeille tärkeiden lahopuiden jättöä, suojakaistaleiden mitoitusta sekä vesistönsuojelutoimenpiteitä. Huomiota kiinnitetään entistä enemmän lahopuuston varomiseen maanmuokkauksen yhteydessä, suojakaistoihin ja ojituuksiin. Luontolaatua seurataan sekä päätehakkuiden että harvennusten yhteydessä.

Kooste ”Suojaa ja ravintoa” (Markku Pulkkinen, UPM:n Metsän Henki 4/21)

*Mieti raivatessa, mitkä puuryhmät voisi jättää eläinten suojapaikoiksi. Muutaman puun ryhmäkin riittää. Alikasvoskuusista muodostuu varttuneeseen metsään usein luontaisia tiheiköitä. Riistatiheikköjä voi jättää myös uudistushakkuun ennakkoraivaukseen. 

*Riistatiheiköille löydät usein luontaisen paikan kosteasta painanteesta tai ojan reunalta. Muita sopivia paikkoja ovat esim. korvet, peltojen reunavyöhykkeet, leppä- ja haaparyhmät. Kallioiden laiteet sekä kiviset tai muuten hankalasti hakattavat maastokohteet.

*Tiheikköjä kannattaa sijoittaa myös taimikkokuvioiden reunoille.

*Kuusi on riistatiheikköjen tärkein puulaji, sillä sen maahan asti ulottuvat oksat tarjoavat hyvää suojaa monille eläimille. Erityisesti kanalinnut, kuten riekko, teeri ja pyy, etsivät suojaa tiheiköistä. Niissä viihtyvät myös jänikset ja muu pienriista. Tiheiköstä saattaa löytyä myös pikkulinnun pesä. 

Kooste ”Jos metsissäsi on lehtoja, olemme sinuun yhteydessä” (Krista Kimmo, Metsä Groupin Viesti 4/2021)

*Käymme ensi vuoden aikana läpi omistajajäsenten lehdot ja tehostamme neuvontaaamme niiden hoidossa.

*Haasteen on, että metsävaratiedoista löytyy lehdoista vain osa. Siksi niiden tunnistaminen myös maastossa on tärkeää.

*Luonnonhoidon avulla lehtoihin pyritään palauttamaan valoisuutta, jota lehdoille tyypilliset lehtipuut sekä runsas pensas- ja pohjakerros tarvitsevat. 

*Etelä-Suomessa lehdoissa yleinen ongelma on kuusettuminen, ja lehtojen hoitokeino voi olla kuusen poistaminen. Pohjois-Suomessa kuusi on lehtoihin kuuluva puulaji. 

*Kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte: Lehtoja on Suomen metsien pinta-alasta 1-2 %, mutta noin 45 % uhanalaisista metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa. Kohdentamalla luonnonhoitotoimia juuri lehtoihin saamme aikaan paljon pinta-alaa suuremman positiivisen monimuotoisuuteen.vaikutuksen. Käytännössä lehtojen monimuotoisuutta korostavat voivat tarkoittaa esim. lehtipuuston suosimista kuusen sijaan tai poiminta- tai pienaukkohakkuita, jotka tuovat puustoon vaihtelevuutta ja vapauttavat valoa ja tilaa lehdoille tyypillisille kasveille.