Hyvää Vuoden 2022 viimeistä päivää!
Saimaan Metsänomistajat palkitsi kaksi jäsenkyselyyn vastannutta jäsentään. Kärkipyörän lahjoittaman 50 euron lahjakortin voitti arvonnassa Lauri Nevalainen. Seppo Vuokon kirjoittaman kirjan ”Latva pilviä piirtää” voitti Jari Karhu. Palkintojen jakoo osallistuivat Saimaan Metsänomistajien puheenjohtaja Irma Welling ja Lappeenrannan Kärkipyörästä Juho Markku.
Palkintojen jaon pyöreässä pöydässä keskusteltiin metsätöiden turvallisuudesta. Meistä kahdelle, Laurille ja Irmalle, oli sattunut moottorisahalla tapaturma tai vähältä piti tilanne. Lauri oli vuonna 1974 sahannut putkille reikää hirsitalon seinään moottorisahan laipan kärjellä. Sen aikaisissa sahoissa ei ollut ketjujarrua takapotkujen varalta. Reiän sahauksessa saha kimposi ja siinä meni kaksi hammasta ja keskisormen jänne poikki. Irman moottorisaha leikkasi vuonna 2012 turvahousuista villat pihalle ojan pohjalla vaikeassa asennossa pajuja sahatessa. Yhdessä totesimme, että turvavarusteet päälle jo ennen pieneenkin moottorisahahommaan ryhtymistä. Hiilinieluihin liittyvä keskustelu ja kirjoittaminen puhuttivat ja ihmetyttivät myös meitä. Meillä metsien kasvu oli 101,3 miljoonaa kuutiota vuonna 2021. Samana vuonna hakkuita tehtiin 76,3 miljoonaa kuutiota ja puuston poistuma oli 92 miljoonaa kuutiota. Kasvu ylitti yli 10 miljoonalla kuutiolla vuotuisen poistuman. Siitä seuraa, että metsien hiilinielu kasvoi myös vuonna 2021. Miten ihmeessä tästä tosiasiasta on revitty otsikoihin "hiilinielu romahtanut"-päätelmä. Hiilinielu on edelleen kasvanut, tosin ei niin paljon kuin vuonna 2020. Voimme edelleen kasvattaa hiilinielua taimikoiden ja nuorten metsien hyvällä hoidolla ja huolehtimalla metsien elinvoimaisuudesta esimerkiksi lannoittamalla sekä nopeilla uudistamistoimilla ja pyrkimällä torjumaan metsätuhoja. Kyllä myös ennallistaminen ja metsien elonkirjo (monimuotoisuus) puhuttivat meitä. Kyllä täsmäsuojelu ja-ennallistaminen olisivat kaikin puolin tehokkaampia kuin prosenttisuojelu ja-ennallistaminen.
Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Suomen metsien kasvu on vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja kasvu on tuplaantunut noin viidessäkymmenessä vuodessa.
Metsien hakkuut ja kokonaispoistuma on noin 70–90 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä tarkoittaa, että metsävarannot lisääntyvät joka vuosi ollen nykyään lähes 2,5 miljardia kuutiota.
Metsien hiilinielut siis lisääntyvät jatkuvasti. Miksi uutisoidaan, että Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet? Onko Ojalan laskuoppi heitetty romukoppaan?
Uutisointi metsien hiilinielujen romahtamisesta ei pidä paikkaansa. Tuoreiden uutisten taustalla on se, että koko maankäyttösektorin päästöt lasketaan harhaanjohtavasti yhteen. Metsät ovat hiilinielu, mutta peltojen viljely ja muu maankäyttö on laskennan mukaan päästölähde.
Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskema biodiversiteetti-indeksi kuvaa, kuinka iso osa alkuperäisestä lajistosta on säilynyt ja kuinka runsaana se esiintyy. Euroopan maista Suomi on toiseksi parhaiten säilyttänyt biodiversiteettinsä. Suomen luonnon monimuotoisuus on parantunut vuodesta 1970 ja on nykyään 95,6 prosenttia.
Suomi on jo nyt kolmen eniten ilmastotekoja tehneen EU maan joukossa. EU:n ehdottamilla toimilla ei pelasteta hiilinieluja eikä etenkään paranneta metsänhoitoa. Ennallistamisasetuksessa on esitetty, että esimerkiksi suo-ojia pitäisi tukkia.
Suo-ojien tukkiminen johtaa metaanipäästöjen lisääntymiseen. Metaanipäästöt lisäävät ilmaston lämpenemistä. Suo-ojia tulisi mieluummin kunnostaa, jotta turvataan suometsien kasvu ja hiilinielut.
Metsän kasvua ja siten hiilinieluja pystytään parhaiten lisäämään oikea-aikaisella metsänhoidolla. Kasvua voidaan lisätä jopa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Vastuullinen metsänhoito ja ilmastosta huolehtiminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Uudistushakkuun jälkeen tulee uutta metsää istuttaa nopeasti. Taimikon hoito, nuorenmetsänhoito, ensiharvennukset ja myöhemmät harvennukset tulee tehdä ajallaan.
Suomen metsien hoitoa voidaan edistää myös järkevällä päätöksenteolla alentamalla puunkaupan verotusta, säilyttämällä pienpuun korjuutuki, pyrkimällä energiapuun ja kuitupuun oikeaan hinnoitteluun sekä etsimällä keinoja metsämaan lisäämiseen.
Pidetään maalaisjärki päässä ja jalat maassa sekä metsät hyvässä kasvussa
varautua ja mistä tulee sopia erikseen”, OTM Pekka Keloneva
2. "Kirjanpainajatuhot: trendi ja syyt", Tiina Ylioja, Luke
3. "Metsäverotuksen kehittäminen metsän eri käyttömuotojen edistämiseksi”, Jussi Seppänen
4. "Kohti vahvan kestävyyden metsäpalveluita” , FT Tuomo Takala, UEF
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti