torstai 30. joulukuuta 2021

 Heips SaiMelaiset !


Kaksi asiaa mielessä:  1) oman auton metsätalouskäytön todellisten kustannusten laskenta  ja 2)  hyvä metsätalouskirjoitus. Näillä mennään uuteen vuoteen 2022 ! Irma, pj 

1) Esimerkki metsänomistajan metsätalouden matkakulujen laskennasta oman auton todellisten kulujen mukaan

Ote Metsäverokirjasta 2021 (Hannu Jauhiainen, Metsäkustannus)

Esimerkki oman auton kulut:

Yleiskulut  1754 €

Polttoaineet 1748 €

Poisto 25 %  5508 € ( Laskennasta verojohtaja Kari Pilhjertan ohje edellisessä viestissä)

Yhteesä  9010 €

Ajokilometrit 21 382 km

Kustannus 0,42 €/km

Metsäajot 2240 km

Metsätalouden matkakulut 940,80 €

Esimerkki metsänomistajan metsätalouden matkakulut laskettuna oman auton todellisten kulujen mukaan (2240 km x 0,42 €/km) olivat 940,80 €.  


2) Kooste "Sitran Timo Lehesvirta: Suomen metsäkeskustelu polarisoitunutta ja ohipuhumista - Jokamiehenoikeus ei anna oikeutta metsien näennäisomistajuuteen” (Markku Laukkanen, Audiomedia.fi)

*Luonnon monimuotoisuuden talousintegraatiotyötä Sitrassa tekevä Timo Lehesvirta: ”Metsäkeskustelussa eletään identiteettipolitiikan suurta aikaa. Metsäkeskustelu on hyvin politisoitunut siksi, että meillä mennään nyt ilmasto- ja hiilikärjellä kaikessa kestävyyskeskustelussa. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet integroidaan maankäyttöön ja metsätalouteen. Kun keskustelussa herkästi puhutaan ”meidän metsistämme”, on hyvä muistaa, että Suomen jokamiehenoikeudet on valtavan hieno asia ja siitä kannattaa olla kiitollinen. Muualla maailmassa ei tämänkaltaisia metsän käytön jokamiehen oikeuksia ole, eikä varsinkaan voi syntyä näennäisomistajuutta tai oikeutta maisemaan. Kun meillä on jokamiehen oikeuden kautta annettu pikku sormi, nyt halutaan koko käsi.”

*Metsien perheomistajuudella on ollut ja on edelleen suuri merkitys, kun puhutaan metsien sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. ”Kun yhteiskunta rakentuu monin tavoin pienen metsänomistajuuden varaan, myös metsänomistajien oikeudet tulee ottaa huomioon.”

*Metsäkeskustelun ytimessä ovat uudistusmenetelmät, avohakkuu vastaan peitteinen uudistaminen, mikä johtaa monimuotoisuuskeskustelun väärille raiteille. Lehesvirta: ”Vaikka metsien uudistusmenetelmiä tulee monipuolistaa, ne eivät ole kuitenkaan se kipupiste, millä monimuotoisuusasiat ratkaistaan. Avohakkuita arvostellaan esteettisin mittarein, eikä puun 70-80 vuoden kiertoajan pituuden pohjalta. Tässä on paljon valeuutisointia tarjolla. Visuaalisuuden ja mielikuvien merkityksen kasvu viestinnässä on erittäin merkittävä. Monimuotoisuustavoitteissa korostuvat luonnon kauneus ja kulttuuriperinnearvot.

*Lehesvirta: ”Luonnon monimuotoisuustavoitteet ja kestävä metsän taloudellinen käyttö ovat yhdistettävissä. Nykyisessä suojelukeskustelussa korostuvat ratkaisut, missä luonto karsinoidaan ihmistoiminnan ulkopuolelle. Vaikka tarvitsemmekin suojelualueiden verkoston tähän maahan, monimuotoisuuden tila ja merkitys ratkaistaan pitkälti suojeluverkoston ulkopuolella.”

*Lehesvirta: ”Yksi keskeinen ja erittäin vaikuttava metsäluonnon tilaa parantava toimenpide on monipuolistaa Suomen puulajisuhteita. Se tarkoittaa koivun ja muiden lehtipuiden osuuden lisäämistä. Sekametsäisyys on keskeinen luonnollinen ja kustannustehokas keino pitää huolta myöskin olemassa olevien havupuiden terveydestä ja kasvuvoimasta.”

*Suurin osa metsien uhanalaisista lajeista esiintyy noin sadasosalla metsien pinta-alasta, lehdoissa, harjuilla ja palokohteilla. Jos uhanalaisten lajien määrää halutaan vähentää, nämä lajit vaativat erillisen hoitosuunnitelman. Lehesvirta: ”On haettava hyväksyttäviä suojeluratkaisuja, jotka ovat kustannustehokkaita ja joihin voidaan integroida taloudellisia intressejä. Ilmastomuutoksen ja luontokadon merkitystä on tarkasteltava uudella tavalla.”

*Suurimmat virheet on tehty Lehesvirran mukaan metsien käytössä turvemaiden laajamittaisessa kuivatuksessa ja ojituksessa. ”Ylimitoitetussa kuivatuksessa mentiin soille, missä puuston kasvulle ei ollut luotavissa edellytyksiä.”

*Perinteisiin tuotteisiin nojaavan metsäteollisuuden uudistuminen on meneillään. Puun tarina raaka-aineena on vasta alussa. Lehesvirta: ”Painopaperi oli vuosikymmeniä menestystuote, mutta sitä korvaavia uusia puupohjaisia tuotteita ja ratkaisuja on kehitteillä monille aloille. Nyt rakennetaan tehtaita, missä tehdään muovia korvaavia tuotteita. Puun jakeista voi tehdä melkein mitä vain. On määriteltävä mittarit, millä kestävyyttä mitataan. Tätä nykyistä metsäkeskustelua käydään ilman mittareita, joita eivät ole suojeluprosentit tai hallinnolliset päätökset. Nyt tarvitaan metsien käytön monitavoitteisuutta, mittareita ja yhteistyötä sekä rauhallista, mutta pontevaa kehitystyötä.”


Ylitarkastaja Kari Pilhjertan ohje:

"Todellisten matkakulujen laskennassa ”poisto” on laskennallinen erä, jossa otetaan huomioon auton arvon alenemista metsäajojen osalta. Kyse ei ole oikeasta hankintamenosta tehtävästä poistosta, koska auto ei kuulu metsätalouden kalustoon.
 
Poisto lasketaan siksi auton verovuoden käyvän arvon perusteella, ei auton alkuperäisestä poistamattomasta hankintamenosta. Kun auto vaihtuu kesken vuoden, on vanhan auton käypä arvo lähtökohtaisesti sen vaihdossa ollut hyvitysarvo ja uuden auton käypä arvo sen hankintahinta.
 
Poiston määrä noille eri autoille lienee parasta jyvittää omistusaikojen suhteessa, eli vanhalle autolle lasketusta poistosta otetaan mukaan esimerkiksi 200/365 ja uudesta autosta 165/365.
 
Kun nuo ”poistot” ja polttoaine- ym. käyttökulut koko vuodelle on saatu yhteenlaskettua, jaetaan summa vuoden kokonaisajokilometreillä. Saadaan ajokustannus 0,xx e/km. 
 

Ajopäiväkirjojen mukaiset metsätalouden ajokilometrit kerrotaan tämän jälkeen tuolla ajokustannuksella ja saadaan verovuoden todelliset oman auton käytön metsätalouteen kohdistuvat matkakustannukset."

maanantai 27. joulukuuta 2021



Hei Saimelaiset ja hyvää joulun jälkeistä elämää !

Joulukirjanani oli yrittäjä ja kirjailija Saku Tuomisen kirja  ”Kuinka puut kasvavat - ja miksi antilooppi ravistaa”. Kirja tarkastelee ilmastokriisiä, kasvua ja näiden kahden ainakin näennäistä ristiriitaa. Kirjan alussa yritetään ymmärtää, mistä olemme tulossa, ja loppupuolella pohditaan, mihin meidän kannattaisi olla menossa. Kirjassa kuvataan mitä huomisen kasvu voisi olla ja sitä, miten täällä pitäisi elää, jotta kaikilla olisi hyvä olla nyt ja tulevaisuudessa.

Kirjassa pohditaan, voisivatko puut opettaa meille jotain olennaista kasvusta tai antilooppi huolten kanssa toimeen tulemisesta ? Puut ovat Saku Tuomiselle kasvun asiantuntijoita. Korkeuteen, leveyteen ja syvyyteen kasvun asiantuntijoita. Kirjassa esitellään Jussi Nurmion muutoksen joulukuusimalli (kts. alla oleva kuva). Mallissa ”haluamme kasvaa kohti jotain parempaa, asettamaamme tavoitetta, latvaa. Mutta joskus käy niin, että alamme hyvästä yrityksestä huolimatta mennä väärään suuntaan, kunnes oivallamme jotain, ja se saa meidät muuttamaan suuntaamme. Käännymme ja alamme palata kohti ydintä, runkoa, ja samalla myös latvaa-kääntyäksemme taas josaain vaiheessa väärään suuntaan. Vaakataso, ”vääräksi osoittautunut suunta on nykyinen tapamme kasvaa. Pystysuuntaan nouseminen on puolestaan juuri sellaista suoraselkäistä kasvua, jossa enemmän on enemmän vain, jos kaikki voittavat.”

Sakun mukaan tarvitsimme ilmastonmuutosta ja pandemiaa, jotta heräisimme ja nyt on aika palata kohti olennaista, runkoa ja latvaa. Kirjassa etsitään sellaista elämisen tapaa, joka pitäisi huolta sekä hyvinvoinnista että huomisesta ja sen lisäksi johtaisi kasvuun. Siihen päästään, kun emme pyri tekemisillämme  ainoastaan kasvamaan yhteen suuntaan, korkeammalle, vaan kasvatamme myös tekemisen laatua ja merkityksellisyyttä, eli syvyyttä ja leveyttä. 

Kirjasta löytyy paljon faktatietoa, mm. että Suomessa kasvaa 78 miljardia puuta, 15 000 puuta jokaista suomalaista kohti.

Miksi ja milloin antilooppi ravistaa jääköön salaisuudeksi ja niiden ratkaistavaksi, jotka innostuvat lukemaan kirjan !



Edistetään puiden kasvua,
Irma, pj
040 555 4228



 

 Joulutervehdys Teille Hyvät SaiMelaiset !


Pian joulu laskeutuu keskuuteemme ja metsiimme ! Lämpimät kiitokset tästä metsävuodesta !

Talon-Pojan Sää eli Ilmakirja vuodelta 1773 lupailee tällaista:

"Jos Joulu-Päiwä Lauwantain pääle lange. Niin tule talwi kylmä ja tuulinen muuttuwainen ja luminen, ja myös tuulinen kewät. Kesä hywä ja kuiwa. Syxy; kallis aika silloin kuullaan, ei kelwollista  jywää lahohon wedetä, kalan saalis silloin menesty. Meriwäki paljon myrskyjä kärsi, monda walkian wahingoa tapahdu. Sodat ja taudit owat lijkeillä. Puut kuiwawat poijes ja mesiäiset owat tuskasa. Sen tähden ett hunajan päälle saa luotta, mutta maitoa kuitengin Pytyisä näet. ”

Vaikka tuo Ilmakirja ennustaa, että  ”puut kuiwuwat poijes”, toivotaan, ettei niin tapahdu.  Autetaan metsiämme  kasvamaan entistä voimallisemmin !

Kaikkea hyvää vuodelle 2022 !
Irma, pj


PS. 

1) Tonterin Roopen joulutervehdys Luhtalammen työmaalta !


2) "Oi kuusipuu” by Esko Rahkonen




perjantai 10. joulukuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Näin paukkupakkasilla on ollut aikaa lukea metsälehtiä ja teroittaa raivausteriä. Tässäpä koosteita metsäyhtiöiden uusimmista lehdistä ja Mirkka Rekolan runo ”Taivas päivystää”  vuodelta 1996. Pakkasterveisin, Irma, pj

Yö on kylmä eikä hän aio poistua,
lumen ja kuuran hahmo,
hän aikoo jäädä tänne talveksi.
Mutta talvi voi hänen kaltaisilleen
olla lyhyt, sitä hän ehkä tahtookin sanoa.
Minä sytytin hänelle valon
kirjoittaakseni hänet muistiin.

Kooste ”Laadunvalvonnan tavoitteena hyvin kasvavat metsät” (Juha-pekka Honkanen, Stora Enson TerveMetsä, 4/2021)

*Metsänhoitopäällikkö Kari Kuusniemi, Stora Enso: Työntekijät tekevät järjestelmällisesti omavalvontamittauksia, joita täydennetään laaduntarkastuksilla. Tavoitteen on, että Stora Enso tekee kaksi laadunvalvontakäyntiä ja yrittäjä puolestaan kaksi käyntiä jokaiselle moton ja metsätraktorin muodostamalle korjuuketjulle vuosittain.

*Uudistamisvaiheen arvioinnissa katsotaan, onko mättäät tiivistetty oikein, istutussyvyys ohjeiden mukainen ja lähtevätkö taimet kasvamaan suoraan. 

*Puunkorjussa työtä ja laadunvalvontaa ohjaavat Metsäkeskuksen tarkastusmenetelmät. Niissä seurataan puuston tiheyttä sekä maasto- ja puustonvaurioita sekä ajouraväliä ja leveyttä.

*Luontolaadun arvioinnissa mitataan säästöpuut, seurataan metsälajeille tärkeiden lahopuiden jättöä, suojakaistaleiden mitoitusta sekä vesistönsuojelutoimenpiteitä. Huomiota kiinnitetään entistä enemmän lahopuuston varomiseen maanmuokkauksen yhteydessä, suojakaistoihin ja ojituuksiin. Luontolaatua seurataan sekä päätehakkuiden että harvennusten yhteydessä.


Kooste ”Suojaa ja ravintoa” (Markku Pulkkinen, UPM:n Metsän Henki 4/21)

*Mieti raivatessa, mitkä puuryhmät voisi jättää eläinten suojapaikoiksi. Muutaman puun ryhmäkin riittää. Alikasvoskuusista muodostuu varttuneeseen metsään usein luontaisia tiheiköitä. Riistatiheikköjä voi jättää myös uudistushakkuun ennakkoraivaukseen. 

*Riistatiheiköille löydät usein luontaisen paikan kosteasta painanteesta tai ojan reunalta. Muita sopivia paikkoja ovat esim. korvet, peltojen reunavyöhykkeet, leppä- ja haaparyhmät. Kallioiden laiteet sekä kiviset tai muuten hankalasti hakattavat maastokohteet.

*Tiheikköjä kannattaa sijoittaa myös taimikkokuvioiden reunoille.

*Kuusi on riistatiheikköjen tärkein puulaji, sillä sen maahan asti ulottuvat oksat tarjoavat hyvää suojaa monille eläimille. Erityisesti kanalinnut, kuten riekko, teeri ja pyy, etsivät suojaa tiheiköistä. Niissä viihtyvät myös jänikset ja muu pienriista. Tiheiköstä saattaa löytyä myös pikkulinnun pesä. 


Kooste ”Jos metsissäsi on lehtoja, olemme sinuun yhteydessä” (Krista Kimmo, Metsä Groupin Viesti 4/2021)

*Käymme ensi vuoden aikana läpi omistajajäsenten lehdot ja tehostamme neuvontaaamme niiden hoidossa.

*Haasteen on, että metsävaratiedoista löytyy lehdoista vain osa. Siksi niiden tunnistaminen myös maastossa on tärkeää.

*Luonnonhoidon avulla lehtoihin pyritään palauttamaan valoisuutta, jota lehdoille tyypilliset lehtipuut sekä runsas pensas- ja pohjakerros tarvitsevat. 

*Etelä-Suomessa lehdoissa yleinen ongelma on kuusettuminen, ja lehtojen hoitokeino voi olla kuusen poistaminen. Pohjois-Suomessa kuusi on lehtoihin kuuluva puulaji. 

*Kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen-Arte: Lehtoja on Suomen metsien pinta-alasta 1-2 %, mutta noin 45 % uhanalaisista metsälajeista elää ensisijaisesti lehdoissa. Kohdentamalla luonnonhoitotoimia juuri lehtoihin saamme aikaan paljon pinta-alaa suuremman positiivisen monimuotoisuuteen.vaikutuksen. Käytännössä lehtojen monimuotoisuutta korostavat voivat tarkoittaa esim. lehtipuuston suosimista kuusen sijaan tai poiminta- tai pienaukkohakkuita, jotka tuovat puustoon vaihtelevuutta ja vapauttavat valoa ja tilaa lehdoille tyypillisille kasveille. 


tiistai 30. marraskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Oikia lumipyry ja talvi meillä ! Lumiauraa odotellessa tein koosteen metsien arvokasvusta.  Lopussa oleva Ketolan Jyrkin  kuva konkretisoi arvokasvuprosentin käyttöä uudistamisajan määrittelyssä !  

Lumipyryterveisin,
Irma, pj
040 555 4228


Kooste ”Arvokasvu kertoo paljonko tukkimetsä tienaa” (Mikko Riikilä, Metsälehti 19/2005)


Mitä arvokasvu kertookaan ?

Arvokasvu lasketaan peräkkäisinä vuosina laskettujen puuston arvojen erotuksena. Puuston arvo saadaan kertomalla puuston määrä keskimääräisellä hinnalla. Arvokasvu kertoo siis, kuinka paljon puuston arvo euroina on muuttunut.

Varttuneissa metsissä arvokasvu muodostuu puuston määrän ja arvon samanaikaisesta lisäyksestä, kun yhä isompi osa puista yltää tukin mittoihin. Puuston arvo kasvaa nopeasti, kun puuston määrä hehtaarilla ja puiden keskihinta kasvavat yhtäaikaisesti kuten tapahtuu siirryttäessä kuitupuun mitoista tukkipuun mittoihin. Arvokasvu on sitä nopeampaa, mitä isompi on tukin ja kuitupuun hintaero.

Puolukkatyypin männikössä arvokasvu huipentuu 70 vuoden iässä 430 euroon, mutta kääntyy puuston ikääntyessä nopeasti laskuun.

Lehtomaisen kankaan kuusikon arvokasvu lisääntyy vielä 70 vuoden ikävaiheessa ja ylittää 600 euron vuotuisen tason. 70 -vuotiaan kuusikon jatkokasvatus 10 vuodella kartuttaisi puuston arvoa yli 6 000 eurolla hehtaarilla. Tämä tietysti vain sillä oletuksella, että kuusikko säilyy terveenä. Lahovikaisen kuusikon seisottaminen ei ole järkevää.

Arvokasvuprosentti lasketaan jakamalla vuotuinen arvokasvu puuston kokonaisarvolla. Hyväkasvuisen metsän suhteellinen arvonlisäys hiipuu iän karttuessa, koska jakajana oleva puustopääoma on karttunut suureksi.

Arvokasvuprosenttia käytetään metsän jatkokasvatuksen kannattavuuden arviointiin. Mitä korkeampaa tuottovaatimusta pääomalta edellytetään, sitä lyhyempiin kiertoaikoihin päädytään. Metsää kannattaa kasvattaa niin kauan kuin arvokasvuprosentti pysyy pääoman tuottovaatimusta suurempana. Puustoon sidotulle pääomalle voi järkevästi asettaa 3-5 % tuottovaatimuksen.


Kuva esitelmästä ”Kannattava metsätalous ja metsä sijoituskohteena”,Jyrki Ketola, johtaja, metsäsijoitukset, Taaleri Oyj, 10.11.2021




keskiviikko 24. marraskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset ….nyt on H-hetki toimia  !  


Nuorten metsien hoitoon ja pienpuun keruuseen  on saatavissa Kemera-tukea 430 euroa  hehtaarille (asetettujen ehtojen rajoissa)  vielä vuoden 2023 loppuun asti. Uuteen metsätalouden kannustinjärjestelmä METKAan ei ainakaan toistaiseksi ole sisällytetty pienpuun keruutukea. 

Nyt on H-hetki toimia. Hoidettu metsä (taimikon varhaisperkaus, taimikon perkaus, ensiharvennus, harvennus, uudistushakkuu) tuottaa 38 % korkeamman nettonykyarvon kuin hoitamaton metsä (ensiharvennuksen ennakkoraivaus, ensiharvennus, harvennus, uudistushakkuu)*.

*Huuskonen Saija, Soili Kojola ja Anssi Ahtikoski: Kannattaako metsänhoitoon panostaa ? Kirjassa: Metsän kasvatus-menetelmät ja kannattavuus, Metsäkustannus Oy ja Metsäntutkimuslaitos, 2014
*Minna Kalajoki, Ella Kaivola: Jopa 20 mottia lisää puuta. Metsän Henki, UPM Metsä 1/21)

Tutustu oheiseen koosteeseen !

Nuoren metsän hoitoterveisin,
Irma, pj
040 555 4228



Kooste ”Energiapuusavottaan kaivurilla” (Sami Karppinen, Metsälehti 21/2021)

*Energiapuulle on nyt erittäin hyvä kysyntä Keski-Suomessa. Etenkin turpeesta luopuminen vauhdittaa monien lämpövoimaloiden puun käyttöä.

Yrittäjä Antti Toljander, Metsäkuutio:

*Kannattavuuden suhteen oikea kohdevalinta on erittäin tärkeää. 

*Liian pienistä taimikoista ei energiapuuta kannata konekalustolla lähteä korjaamaan. 

*Hakkuukoneeseen verrattun kaivinkoneella ja joukkokäsittelykouralla on mahdollista päästä parempaan työjälkeen. Yhdistelmän etuna on, että poistettavat rungot voidaan kerätä kouralla uran varteen pystyasennossa. Näin runkoja ei tarvitse kaataa kasvatettavien puiden väleihin eikä vetää kouran läpi, mikä vähentää korjuuvaurioiden riskiä. Kouralla on helppo katkoa runko tarvittaessa latvasta alkaen pätkä kerrallaan. 

Metsäneuvoja Tiina Riihiaho, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys:

*Kohteilla, joilla taimikonhoito on jäänyt tekemättä, voi energiapuunkorjuu tuottaa metsänomistajalle paremman tuloksen verrattuna siihen, että kohteelta korjattaisiin vain kuitupuuta. 

*Vaikka karsimattoman energiarangan kantohinta on vain muutamia euroja, metsänomistajan tiliä parantaa energiapuun suurempi kertymä. Riukuuntuneesta metsästä voi energiapuuna kertyä kuutioita jopa toista sataa, kun kuitupuukertymä jäisi noin puoleen.

tiistai 2. marraskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Minulta kysyttiin tänään, minkä paksuisista puista saadaan 1, 2 tai  3 tukkia. Löysin tällaiset  melko pätevät rinnankorkeusläpimitat (lpm_1,3):

-havupuusta 1 pientukki, kun lpm_1,3=17 cm
-havupuusta 1 tukki, kun lpm_1,3=19 cm
-havupuusta 2 tukkia, kun lpm_1,3=24 cm
-havupuusta 3 tukkia, kun lpm_1,3=30 cm
-rauduskoivusta saadaan 1 tukki, kun lpm_1,3=21 cm
-rauduskoivusta saadaan 2 tukkia, kun lpm_1,3=25 cm

Kertokaa, jos teillä on tiedossa paremmat/tarkemmat mitat !

Mettäterveisin,
Irma, pj
040 555 4228

maanantai 1. marraskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Arkihuolesi kaikki heitä ja tule Saimaan Metsänomistajien Kuusijuhlaan yksin/puolison/kumppanin/ystävän kanssa la 4.12.2021 klo 12-15 Imatran Kylpylään ! 

Ilmoittaudu viimeistään to 18.11.2021 Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com tai 040 555 4228) ja käy maksamassa  
20 €/hlö SaiMen tilille FI71562009 10003945.   Maksuun sisältyvät lounas ja yksi arpa.


Lämpimästi Tervetuloa ! 

Hallituksen plsta
Irma Welling, pj

 Hei SaiMelaiset !


Nyt on vaikuttamisen aika ! SaiMen työryhmä (Irma Welling, pj, Juha Mikkola, Kari Monto, Risto Laukas, Seppo Repo) ja hallitus ovat laatineet seuraavat kaksi esitystä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle:

1) SAIMAAN METSÄNOMISTAJAT RY:N ESITYS PIENPUUN KERUUTUEN SISÄLLYTTÄMISESTÄ UUTEEN METSÄTALOUDEN KANNUSTEJÄRJESTELMÄ METKAAN

2) SAIMAAN METSÄNOMISTAJAT RY:N ESITYS METSÄSSÄ TAPAHTUVAN KAUPALLISEN TAI ORGANISOIDUN TOIMINNAN RAJAAMISESTA JOKAMIEHENOIKEUKSIEN ULKOPUOLELLE



Ensimmäinen esitys liittyy ministeri Jari Lepän 4.3.2021 vuosikokouksessamme meile antamaan tehtävään. Saimme tehtäväksi miettiä keinoja hoitorästien vähentämiseksi.

Isot kiitokset työryhmälle, hallitukselle ja Matti Kiviniemelle liittyen esitykseen 2)  ! 

Tästä on hyvä jatkaa vaikuttamista !
Irma, pj
040 555 4228
irmawelling.iwell@gmail.com

PS. Pyydä esitykset s-postilla Irmalta !

torstai 21. lokakuuta 2021

Hei SaiMelaiset !


Tänään pohdimme nuoren metsän hoitoa ja pienpuun keruuta Luhtalammen metsässäni jäsenemme ja metsälakiasiantuntija Risto Laukkaan ja metsurini Roope Tonterin kanssa. 

Voit tutustua kahden metsäammattilaisen ajatusten ja kokemusten vaihtoon  oheiselta videolta:

https://youtu.be/I1c_37sQkfY

Mukavia lokakuun päiviä ja iltoja  !
Irma, pj
040 555 4228

maanantai 11. lokakuuta 2021

Huomenta  SaiMelaiset ja terveiset Lemin aamulöysistä ! 

Nyt on aika toimia ja laittaa  kaikki ryteiköt ja nuoret metsät  kuntoon hyödyntäen KEMERAN pienpuun keruutukea !

Uusi metsätalouden tukijärjestelmä METKA  astuu voimaan vuoden 2024 alusta  eikä pienpuun (energiapuun) korjuuta jatkossa enää tueta. Vuoden 2023 loppuun asti nuoren metsän hoidon tuki yhdessä pienpuun keruutuen kanssa on  430 euroa hehtaarilta, mikäli pienpuuta kertyy vähintään 35 kiintokuutiota hehtaarilta.


Alla olevasta  koosteesta löydät vinkkejä energiapuun korjuun taloudellisuuteen !

Mettäterveisin,
Irma, pj
040 555 4228


Kooste ”Pienpuut kuiduksi vai energiaksi” (Hanna Lensu, MT Metsä8/2021)

*Jos nuori metsä on kovin tiheä, puulajeja on paljon ja puustoa vaivaa huonolaatuisuus, pelkän energiapuun myynti on varteenotettava vaihtoehto.

*Energiapuun korjuu ja kuljetus sujuvat nopeammin kuin ainespuun, varsinkin sekametsissä. 

*Kaikki puu kelpaa energiapuupinoon, mutta kuitupuulla on tarkat mitta- ja laatuvaatimukset. Sen vuoksi energiapuuta kertyy paljon enemmän pinolle.

*Jos poistettavissa puissa on paljon vikoja, esimerkiksi lenkoutta ja monihaaraisuutta, kuitupuuta kertyy vähän laatukriteerien vuoksi.

*Hankintapuuna myydyssä karsitun energiarangan kuutiohinta on vain muutaman euron halvempi kuin kuitupuun.

*Energiapuuna voi myydä karsimatonta latvusmassaa, josta tosin maksetaan huonommin kuin karsitusta energiapuusta.

*Energiapuu-urakan kannattavuutta parantaa energiapuun hankintahinnan lisäksi Kemera-tuki, 430 euroa hehtaarilta (nuoren metsän hoitotuki+pienpuun keruutuki), kun pienpuun kertymä on vähintään 35 kuutiota hehtaarilta. 

*Matti Äijö, metsätalousyrittäjä: "Energiapuun kysyntä on kasvanut, kun turpeen käyttöä on voimalaitoksissa vähennetty. Karsitun energiarangan hinta on tien varressa lähes sama, vain 1-2 euroa kuutiolta matalampi kuin kuitupuulla. Energiapuun kertymä voi olla 50 % suurempi kuin se olisi ainespuulla. Koivun ylispuuhakkuussa, jossa koivujen alla kasvoi kehityskelpoinen kuusikko, valinta oli helppo. Suurin osa ei täyttänyt tukin laatuvaatimuksia, mutta kuitupuun mittojen alle jäävää puuta ei juurikaan ollut. Tällä kohteella hakattiin kuitupuuta ja lisäksi jonkin verran saha- ja vaneritukkia.Toisella palstalla kasvoi noin 30-vuotias puusto, jolle ei oltu tehty tähän mennessä mitään hoito- tai harvennustöitä. Puusto oli paikoin riukuuntunutta ja läpitunkemattoman tiheää. Viisisenttistä riukua oli paljon ja kaikkia puulajeja. Koska kuitupuuta myydään puulajeittain, puita pitäisi keräillä enimmillään viiteen eri pinoon: mänty-, kuusi- ja koivukuiduksi sekä energiarangaksi ja energialatvukseksi. Päätettiin tehdä pelkkää energiapuuta. Sitä on nopea tehdä ja kuljettaa. Monen mielestä voi olla hullua hommaa lähteä miestyönä rankametsään. Toinen vaihtoehto olisi ollut ennakkoraivaus ja koneellinen harvennus. Homma olisi konetyönä mennyt ilman muuta maksun puolelle."

sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Hei SaiMelaiset !


Kolme tiedotettavaa asiaa tänään !  Kuusijuhlan paikka on muuttunut  ja kaksi koostetta, toinen juurikäävästä ja toinen tuulivoimasta.  

Mukavata lokakuun sunnuntaita,
Irma, pj
040 555 4228


1) Vietämme Kuusijuhlaa la 4.12 klo 12-15 uudessa paikassa, Imatran Kylpylässä, Purjekuja 2. Tarkemman kutsun saatte marraskuun alussa. Kuusijuhlaan olette tervetulleita yksin tai puolison/kumppanin/ystävän kera ! 


2) Kooste ”Kymmenien miljoonien eurojen tuholainen” (Tiina Puukila, Metsälehti 18/2021)

Asiantuntijoina metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen, Suomen metsäkeskus ja erikoistutkija Tuula Piri, Luonnonvarakeskus.
*Juurikääpä aiheuttaa kuusella tyvilahoa, joka voi edetä useamman metrin korkeuteen pilaten arvokkaimman tyvitukin. Vasta pitkälle levinnyt laho alkaa näkyä kuusissa yleisilmeen ränsistymisenä, mahdollisena pihkavuotona ja tyvilaajentumana sekä tuulenkaatoina. 
*Mänty pystyy rajaamaan lahon juuristoon pihkoittamalla tyven, mutta juuriston lahottua puu lopulta kuolee.
*Juurikääpä valtaa uusia alueita itiötartuntana ja jatkaa leviämistä metsässä juuriyhteyksien kautta.
*Juurikääpä voi tarttua myös taimikonhoidossa. Kantokäsittely kannattaa muistaa sulan maan aikaisessa ainespuu- ja energiapuuhakkuissa myös taimikoita raivatessa. Lehtipuita voi huoletta raivata kesälläkin. 
*Tuoreen tutkimuksen mukaan juurikääpä tarttuu jopa 2 senttisiin kantoihinja yli 4 senttisissä kannoissa tartuntariski on jo huomattava. 
*Juurikäävän vaivaamalla alueella alikasvoskuuset saavat todennäköisesti tartunnan jo varhain ja ovat lahoja ennen kuin ehtivät edes ainespuun mittoihin.
*Varhaisessa vaiheessa lahottajan voi havaita tonkimalla vanhoja kantoja. Kuusikoissa pitkälle lahonneista kannoista löytyvät riisinjyvänkokoiset mustat ja valkoiset pilkut ovat juurikäävän esiintymisen merkki. Tuoreemmista kannoista voi löytyä valkoisia itiöemiä. Kuusentaimikoissa kaadettujen kantojen keskellä sydänpuussa oleva musta pieni piste voi paljastaa tartunnan. 
*Metsissämme esiintyvä männynjuurikääpä aiheuttaa vuosittain arviolta noin 10-15 miljjnan euron ja kuusenjuurikääpä noin 50 miljoonan euron tappiot.
*Juurikäävän aiheuttamia tuhoja ei korvaa edes metsävakuutus.

3) Kooste ”Tuulista tuottoa” (Mikko Häyrynen, Metsälehti 18/2021)

*Tuulipuistoa ei rakenneta ilman kaavaa, ja kaavasta päättää kunnanvaltuusto.
*Yhdestä tuulimyllystä maksetut vuokrakorvaukset ovat 15 000-30 000 euroa vuodessa. Turbiinin tontti on 1,5 ha ja turbiini saa 30 % vuokratuloista. Turbiinin vaikutusalue on 80-100 ha ja 70 % vuokratuloista jaetaan vaikutusalueen kaikille hehtaareille. 
* Tuulivoimayhtiö pitää turbiinipaikat puuttomina, mutta niitä ympäröivillä vuokra-alueilla metsiä voi hoitaa ja käyttää tavalliseen tapaan. Turbiinista muuntoasemalle kulkevan maakaapelin alueesta maksetaan maanomistajalle kertakorvaus. Samoin muuntoaseman alueesta maksetaan kertakorvaus tai vuokraa maanomistajalle. Ilmajohtojen (voimalinjan) alueesta maksetaan maanomistajalle kertakorvaus. 
*Tuulipuistoalueen metsätiet ovat metrin tavallisia metsäteitä leveämpiä. Niiden ylläpito kuuluu voimayhtiölle.
*Metsänomistajalle maksettava vuokra voi olla kiinteä indeksiin sidottu vuokra , voimalan tehon mukaan laskettu tai prosenttiosuus voimalan tuotosta. 
*Maa- ja metsätilalla sijaitsevan tuulivoimalan vuokratulot verotetaan maatalouden tulona. Jos varsinaista maatalousvarallisuutta ei ole, vuokratulot lasketaan ansiotuloiksi. 
*Ilmajohdoista tulee eniten riitaa. Jos vastustavat maanomistajat ovat yksittäisiä, he ovat heikoilla.
Valittamalla ei välttämättä voi pelata edes aikaa, sillä tuulivoimayhtiö voi jopa rakentaa linjan omalla riskillä ennen hallinto-oikeuden päätöstä.
*Myllyjen purku mietityttää. Mitä jos tuulivoimayhtiötä ei enää ole olemassa, kun tulee voimaloiden purkamisen aika. Yleensä sopimuksissa on purkuvakuus, mutta sen riittävyys puhuttaa.


maanantai 4. lokakuuta 2021

Hei SaiMelaiset !


Kaksi asiaa mielessä: Tehdasvierailu Mustola Timberiin  ja Metsälehti Makasiininista kooste !  

Mettäterveisin,
Irma, pj
040 555 4228 

1) Mustola Timber Oy;n tehdasvierailu siirtyy. Sahan jälkipää ja osa sahaa paloi 28.7.2021. Sahaustoiminta  Mustolassa on tällä hetkellä seis. Toimitusjohtaja Raine Koskinen kutsui meidät sahavierailulle, kun he ovat saaneet sahan jälleen toimimaan. Uusi ajankohta on vasta ensi vuonna.  

2) Kooste ”Hirvieläintuhojen torjunnasta” (Valtteri Skyttä, Metsälehti Makasiini 6/2021)


Millainen mäntytaimikko kestää parhaiten hirvieläinten syöntivaikutusta ?

*Mäntytaimikon tulee olla varhaisvaiheessa mahdollisimman tiheä. Mäntytaimienhyvästä kasvukunnosta huolehditaan oikea-aikaisella varhaisperkauksella. Metsänhoitosuositusten mukaan mäntytaimikkoon tulee jättää varhaisperkauksen eli ensimmäisen raivauskerran jälkeen 4 000-5 000 tainta hehtaarille, lehtipuusto mukaan lukien. Jos tiheys on yli 6 000 runkoa hehtaarilla, taimien kasvu ja kehitys kärsivät liikatiheydestä ja hyöty hirvituhoriskin pienenemisestä menee hukkaan.

Millä taimia voi suojata ?

*Lampaanrasvaan perustuva Trico on ainoa markkinoilla oleva ja tutkimuksilla toimivaksi todettu hirvikarkote. Trico on syönninestoaine, aineella käsitellyt puut eivät kelpaa hirvieläimille pahan hajun ja maun vuoksi.

Milloin Trico tulee levittää ?

*Tuhotorjunnan ykköstavoite on, että männyn ja rauduskoivun latva eli pääranka säilyy ehjänä. Trico levitetään siis niiden parhaimpien taimien latvuksiin, joista on tarkoitus kasvattaa tuevan metsän tukkipuuta. Männyntaimeen Trico on sopiva ruiskuttaa syksyllä kuivalla säällä. Rauduskoivun taimet kannattaa käsitellä jo kesällä ja uusia käsittely syksyllä. Tricon ruiskutus rauduskoivutaimikkoon tai männyntaimeen voi olla hyödyllistä jo istutusvaiheessa etenkin alueilla, joilla hirvien lisäksi runsaasti valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Ongelmana on, että vaikka Trico voi näkyä puissa pitkään, syönninestoainetta joutuu levittämään taimiin useana vuonna. 

Onko muita keinoja estää taimien syönti ?

Pahviset tai muoviset suojat estävät hirvieläimiä syömästä taimien latvoja, mutta mekaanisten suojien asettaminen on työlästä ja vie aikaa. Keltainen, muovinen hirvinauha voi vaikuttaa hirvieläinten liikkumiseen, mutta jos taimikossa on haluttua syötävää, hirvet menevät nauhojen ali, yli tai läpi. 

Tuetaanko suojauskeinoja ?

*Maa- ja metsätalousministeriö tukee Tricon, keltaisen hirvinauhan ja hirvieläinaitojen saatavuutta hirvieläinten pyyntilupamaksuista. Tarvikkeita välittää Suomen riistakeskus. Tuettu hinta 10 litran Trico-kanisterille on 50 euroa. Määrä suojaa 1-1,5 hehtaaria taimikkoa.   

perjantai 1. lokakuuta 2021

 

Hyvät SaiMelaiset !


Kolme asiaa mielessä tänään lokakuun ekana päivänä.

Iloa ja valoa lokakuuhun, Irma W, pj, 040 555 4228

1) Löydät uuden "Lehdot tutuiksi” oppaan  ja verkkokurssin, jotka  auttavat tunnistamaan lehdot ja niiden käsittelyvaihtoehdot linkistä:


2) Jos Sinulla on metsiin/metsäteihin/luontoon  liittyviä havaintokuvia, niin laita niitä tulemaan ja liitä mukaan kertomus tilanteesta sekä kuvaajan nimi, niin julkaisemme ne jäsenistöllemme ! 

3) Metsänhoidon suositusten  pyöreät pöydät - ilmoittaudu mukaan jäseneksi

Ilmoittautumislinkki 

https://player.myzef.com/tapio/ajax/?d=133-zd3kz9f4&info=%22Note:_This_is_your_personal_link._Sharing_this_link_shares_
your_answers_too%22

tiistai 21. syyskuuta 2021


 Hei SaiMelaiset !


Pääkaupunkiseudun metsänomistajat PKMO ry:n vuosikokous on ensi viikolla ke 29.9 ja siellä esitelmänä on ”Professori Erkki Lähteen sanat metsänomistajille”. 

Emeritusprofessori Erkki Lähde oli mukanamme, kun vierailimme Imatran Aholassa Juuso Joonan metsissä (kuva alla). 

SaiMelaisilla on mahdollisuus osallistua tuohon juhlaesitelmäosioon  klo 17:30-18.30  oheisen linkin kautta. Poistumme linjoilta, kun PKMOn vuosikokous alkaa.

PKMO ry:n vuosikokouksen etälinkki on:

Kuva. Metsätieteilijä Erkki Lähde on metsäretkeltämme otetussa  kuvassa puukiekko kädessä. Hän toimi Metsäntutkimuslaitoksen metsänhoidon tutkimusosaston professorina vuodesta 1980 ja jäi eläkkeelle vuonna 2002. Hän tutki vaihtoehtoisia metsänuudistamismenetelmiä sekä metsämaan ominaisuuksia ja metsäbiologian ja metsäekologian kysymyksiä.




Linjoilla tapaamisiin ja mettäterkuin,
Irma, pj

perjantai 17. syyskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Kolme mettäasiaa mielessä !

1) Metsä- ja luontoretken Ruokolahden Lassilaan löydät nyt netistä alla olevasta linkistä. Netissä kuvat ovat isommasti esillä. Tekstiäkin on vähän korjailtu. Kuvaajana oli Turkin Hannu.

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/liiton-asiat.html

2) Videoraportti Roope Tonterin metsätyötilanteesta Luhtalammen tilallani löytyy alla olevasta linkistä. Roopen aikaisempia videoita on käynyt katsomassa jo 578 kertaa. 


3) Roope esiintyy Tapio Oy:n 30.9 järjestämässä webinaarissa  ”Metsänhoidon suositusten pyöreässä pöydässä”. Löydät webinaarin ohjelman ja ilmoittautumislinkin alta.



Mettäterkuin,
Irma, pj
040 555 4228

tiistai 14. syyskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Kaksi juttua mielessä ! Mettäterveisin, Irma, pj


1) Saimaan Metsänomistajat ry:n lausunto LAPPEENRANNAN PIENVESISTÖJEN JA LÄHIKYLIEN OSAYLEISKAAVAn  osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta löytyy liitetiedostosta. Kiitos paljon Risto Laukkaalle lausunnon laatimiseen osallistumisesta ! 

Saimaan Metsänomistajat ry:n lausunto LAPPEENRANNAN PIENVESISTÖJEN JA LÄHIKYLIEN OSAYLEISKAAVAN osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

 Saimaan Metsänomistajat ry kiittää lausuntopyynnöstä.

Saimaan Metsänomistajat ryn kommentit osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 22.6.2021 (päivitetty 19.8.2021)
Olemme arvioineet prosessiin osallisten kattavuutta, tiedottamista, osallistumismahdollisuuden ajoitusta, osallistumismahdollisuuksia, selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittävyyttä.
-Pidämme tärkeänä, että kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaava-alueen maanomistajille henkilökohtaisilla kirjeillä. Myös lähtötietokyselystä pitäisi informoida henkilökohtaisesti.
-Pidämme tärkeänä, että M-alueiden metsänomistajia informoidaan siitä, että tulevat rakennuspaikkatoiveet kannattaa tuoda esiin jo lähtötietokyselyssä.
Yleisiä kaavoitukseen liittyviä kommenttejamme:
-Yleiskaavamääräyksillä ei ole tarpeen rajoittaa metsien hoitoa ja käyttöä.

 -Metsätalouden käyttöön osoitetuilla alueilla tulee välttää metsän hoidon ja käytön päällekkäistä ohjaamista yleiskaavalla. Metsälaissa on säädetty monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Metsälain mukaisen metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä Suomen metsäkeskus ratkaisee onko luontokohde metsälain tarkoittama erityisen tärkeä ympäristö.

Saimaan Metsänomistajat ry
Irma Welling, pj                             Risto Laukas, hallituksen jäsen
040 555 4228                                 044 230 2685
irmawelling.iwellg@mail.com         risto.laukas@kotiposti.net

 

2) Kooste ”Jatkuva kasvatus suometsien uudistamiseen” ( Juha-Pekka Honkanen, TerveMetsä 3/2021) löytyy Metsäkynän alta

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html


 


torstai 9. syyskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset ! 


Tässä metsänomistajan kokemuksia metsän lannoituksesta.

Lannoite: Metsän salpietaria 550 kg /ha  kolmeen eri kohteeseen.

Kohteet ja levitystapa:
 
1) Vuonna 2017 6,5 ha  55 vuotiasta männikköä, jolle 2 vuotta sitten oli tehty toinen harvennus.

Levitys: Kuormaakantavalla metsätraktorilla, jossa oli  levitin.

2) Vuonna 2018 4,7 ha 55 vuotiasta männikköä.

Levitys: Kuormaakantavalla metsätraktorilla, jossa oli  levitin.

3) Vuonna 2020 10,3 ha 57 vuotiasta männikkö, jossa toinen harvennus oli tehty 3 vuotta sitten.

Levitys: Lentolevityksenä.

Metsänomistajan kokemukset:
-Metsänomistaja ei saanut tarkkaa levitysaikaa etukäteen tietoonsa pyynnöistä huolimatta. 
-Traktorilevityksellä oli kolhittu 15 tukkipuun runkoa.
-Lentolevitys ei ollut onnistunut tasaisesti. Metsänomistajan maastoon laittamiin 3 vatiin vain yhteen oli tullut rakeita. Metsänomistaja sai hyvitystä 1 hehtaarin osalta tarkemman tarkastelun perusteella.
-Ennen lannoitusta metsän pitää olla hyvässä kasvussa, runsaspuustoinen ja harvennus tehty  pari vuotta sitten.
-Lannoituksen jälkeen puut ovat silminnähden voimakkaammassa kasvussa,neulaset pitempiä ja tuuheampia. Ei tarvita edes relaskooppia kasvun lisäyksen toteamiseen.
-Metsän kuutiomäärää saadaan huomattavasti lisättyä, metsän kiertoaika lyhenee. Marjasato lannoitetulla alueella paranee selvästi.
-Mutta haittojakin on ilmennyt: pusikko kasvaa ennen näkemättömästi aluskasvillisuutena. Jo nyt on nähtävissä, että ennen seuraavaa hakkuuta, oli se sitten harvennus tai päätehakkuu, on pohja ensin raivattava.

Tänään  9.9.2021 klo 18 Lannoituksella vauhtia metsän kasvuun webinaari !
Metsä Groupin metsänhoidon asiantuntija Tiina Laine kertoo mm. lannoituksen vaikutuksista, operaatioesimies Niko Koskela käy tarkemmin läpi mitkä tekijät vaikuttavat kohteen valintaan ja ForestVital Oy:n toimistujohtaja Petri Jykylä kertoo työn toteutuksesta. Lähetys alkaa klo 18, kesto noin tunti. Liity tapahtumaan tietokoneellasi tai mobiilisovelluksella  tästä linkistä.

Metsäterkuin,
Irma, pj