perjantai 17. syyskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Kolme mettäasiaa mielessä !

1) Metsä- ja luontoretken Ruokolahden Lassilaan löydät nyt netistä alla olevasta linkistä. Netissä kuvat ovat isommasti esillä. Tekstiäkin on vähän korjailtu. Kuvaajana oli Turkin Hannu.

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/liiton-asiat.html

2) Videoraportti Roope Tonterin metsätyötilanteesta Luhtalammen tilallani löytyy alla olevasta linkistä. Roopen aikaisempia videoita on käynyt katsomassa jo 578 kertaa. 


3) Roope esiintyy Tapio Oy:n 30.9 järjestämässä webinaarissa  ”Metsänhoidon suositusten pyöreässä pöydässä”. Löydät webinaarin ohjelman ja ilmoittautumislinkin alta.



Mettäterkuin,
Irma, pj
040 555 4228

tiistai 14. syyskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Kaksi juttua mielessä ! Mettäterveisin, Irma, pj


1) Saimaan Metsänomistajat ry:n lausunto LAPPEENRANNAN PIENVESISTÖJEN JA LÄHIKYLIEN OSAYLEISKAAVAn  osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta löytyy liitetiedostosta. Kiitos paljon Risto Laukkaalle lausunnon laatimiseen osallistumisesta ! 

Saimaan Metsänomistajat ry:n lausunto LAPPEENRANNAN PIENVESISTÖJEN JA LÄHIKYLIEN OSAYLEISKAAVAN osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

 Saimaan Metsänomistajat ry kiittää lausuntopyynnöstä.

Saimaan Metsänomistajat ryn kommentit osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 22.6.2021 (päivitetty 19.8.2021)
Olemme arvioineet prosessiin osallisten kattavuutta, tiedottamista, osallistumismahdollisuuden ajoitusta, osallistumismahdollisuuksia, selvitysten ja vaikutusten arvioinnin riittävyyttä.
-Pidämme tärkeänä, että kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaava-alueen maanomistajille henkilökohtaisilla kirjeillä. Myös lähtötietokyselystä pitäisi informoida henkilökohtaisesti.
-Pidämme tärkeänä, että M-alueiden metsänomistajia informoidaan siitä, että tulevat rakennuspaikkatoiveet kannattaa tuoda esiin jo lähtötietokyselyssä.
Yleisiä kaavoitukseen liittyviä kommenttejamme:
-Yleiskaavamääräyksillä ei ole tarpeen rajoittaa metsien hoitoa ja käyttöä.

 -Metsätalouden käyttöön osoitetuilla alueilla tulee välttää metsän hoidon ja käytön päällekkäistä ohjaamista yleiskaavalla. Metsälaissa on säädetty monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Metsälain mukaisen metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä Suomen metsäkeskus ratkaisee onko luontokohde metsälain tarkoittama erityisen tärkeä ympäristö.

Saimaan Metsänomistajat ry
Irma Welling, pj                             Risto Laukas, hallituksen jäsen
040 555 4228                                 044 230 2685
irmawelling.iwellg@mail.com         risto.laukas@kotiposti.net

 

2) Kooste ”Jatkuva kasvatus suometsien uudistamiseen” ( Juha-Pekka Honkanen, TerveMetsä 3/2021) löytyy Metsäkynän alta

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html


 


torstai 9. syyskuuta 2021

 Hei SaiMelaiset ! 


Tässä metsänomistajan kokemuksia metsän lannoituksesta.

Lannoite: Metsän salpietaria 550 kg /ha  kolmeen eri kohteeseen.

Kohteet ja levitystapa:
 
1) Vuonna 2017 6,5 ha  55 vuotiasta männikköä, jolle 2 vuotta sitten oli tehty toinen harvennus.

Levitys: Kuormaakantavalla metsätraktorilla, jossa oli  levitin.

2) Vuonna 2018 4,7 ha 55 vuotiasta männikköä.

Levitys: Kuormaakantavalla metsätraktorilla, jossa oli  levitin.

3) Vuonna 2020 10,3 ha 57 vuotiasta männikkö, jossa toinen harvennus oli tehty 3 vuotta sitten.

Levitys: Lentolevityksenä.

Metsänomistajan kokemukset:
-Metsänomistaja ei saanut tarkkaa levitysaikaa etukäteen tietoonsa pyynnöistä huolimatta. 
-Traktorilevityksellä oli kolhittu 15 tukkipuun runkoa.
-Lentolevitys ei ollut onnistunut tasaisesti. Metsänomistajan maastoon laittamiin 3 vatiin vain yhteen oli tullut rakeita. Metsänomistaja sai hyvitystä 1 hehtaarin osalta tarkemman tarkastelun perusteella.
-Ennen lannoitusta metsän pitää olla hyvässä kasvussa, runsaspuustoinen ja harvennus tehty  pari vuotta sitten.
-Lannoituksen jälkeen puut ovat silminnähden voimakkaammassa kasvussa,neulaset pitempiä ja tuuheampia. Ei tarvita edes relaskooppia kasvun lisäyksen toteamiseen.
-Metsän kuutiomäärää saadaan huomattavasti lisättyä, metsän kiertoaika lyhenee. Marjasato lannoitetulla alueella paranee selvästi.
-Mutta haittojakin on ilmennyt: pusikko kasvaa ennen näkemättömästi aluskasvillisuutena. Jo nyt on nähtävissä, että ennen seuraavaa hakkuuta, oli se sitten harvennus tai päätehakkuu, on pohja ensin raivattava.

Tänään  9.9.2021 klo 18 Lannoituksella vauhtia metsän kasvuun webinaari !
Metsä Groupin metsänhoidon asiantuntija Tiina Laine kertoo mm. lannoituksen vaikutuksista, operaatioesimies Niko Koskela käy tarkemmin läpi mitkä tekijät vaikuttavat kohteen valintaan ja ForestVital Oy:n toimistujohtaja Petri Jykylä kertoo työn toteutuksesta. Lähetys alkaa klo 18, kesto noin tunti. Liity tapahtumaan tietokoneellasi tai mobiilisovelluksella  tästä linkistä.

Metsäterkuin,
Irma, pj

 Hei SaiMelaiset !


Monnon Kari kutsuu SaiMelaisia metsä- ja luontoretkelle sekä tutustumaan metsäautotien tekemiseen Ruokolahden Lassilassa  !

Paikka: Lassilantie 193, Ruokolahti
Aika: Ke 15.9.2021 klo 10
Kohteet: Puronvarren luontokohde, luola, taimikot, metsäautotien tekemiseen tutustuminen
Eväät: Varaa pienet eväät ja Kari on luvannut varata SaiMen puolesta makkarat ja kahvit. 
Ilmoittautumiset: Viimeistään ma 13.9   Karille suoraan sähköpostilla  kari.monto612@gmail.com !  

Metsäretkiterveisin,
Irma, pj


PS. Valitettavasti en itse pääse mukaan ! Lupaan  tehdä kuvakertomuksen, kun otatte kuvia ! 

 Hei SaiMelaiset !


Tällainen on jäänyt silmieni väliin … vielä ehtii, kun ei tarvita ennakkoilmoittautumista … klikkaa vain kohtaa tästä linkistä !

9.9.2021 Lannoituksella vauhtia metsän kasvuun

Metsä Groupin metsänhoidon asiantuntija Tiina Laine kertoo mm. lannoituksen vaikutuksista, operaatioesimies Niko Koskela käy tarkemmin läpi mitkä tekijät vaikuttavat kohteen valintaan ja ForestVital Oy:n toimistujohtaja Petri Jykylä kertoo työn toteutuksesta. Lähetys alkaa klo 18, kesto noin tunti. Liity tapahtumaan tietokoneellasi tai mobiilisovelluksella  tästä linkistä.

Metsäterkuin,
Irma

sunnuntai 5. syyskuuta 2021

 Luhtalammen nuoren metsän ja pienpuun keruutyömaan jälkilöylyt  5.9.2021


Jäsenemme Risto Laukas ja Jari Karhu kävivät tänään vielä jälkijoukkoina Roope Tonterin työmaalla Luhtalammen tilallani. Mielenkiinnon kohteina olivat runkoluku hakkuun jälkeen, ajourat ja poistetun puun määrät ! Jarin arvio poistettavan  puuston kuutioista oli maltillisin ja Irman optimistisin.  Risto ja Jari ehdottivat useampia ajouralenkkejä. Hakkuun jälkeiseksi pohjapinta-alaksi Risto arvioi 12 m2/ha.  Risto löysi Maastotaulokoista, että tuoreen kankaan (MT mustikkatyypin) rauduskoivikon, jonka pituus 13-15 metriä, runkoluvuksi suositellaan 700-800 runkoa hehtaaria kohti. Roope sai peukutuksia siitä, että nyt ryteikkö näytti oikialta mettältä !    
 




Tältä näyttää jo tehty mettä. Pöllipinoja melkein vierivieressä.





Poistetun puun kuutioarviot 2,4 hehtaarin alueelta ovat Irmalla muistissa…saa nähdä kelle Das Pullo päätyy ! 

Kiitokset Ristolle ja Jarille inspiroivasta mettäretkestä !  

Mettäterkuin,
Irma

torstai 2. syyskuuta 2021

 Saimaan Metsänomistajat ry:n kommentit luonnonsuojelulain luonnokseen

Luvut 2 ja 3

Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia, alueelliset toimeenpanosuunnitelmat, osallistuminen luonnonsuojelusuunnitteluun ja seuranta (luonnonsuojelusuunnittelun kehittäminen)

Lisäyksillä tavoitellaan kattavampaa tiedon kokoamista eliölajeista ja luontotyypeistä.

-Mikäli luontotiedon kartoitukset aiheuttavat kustannuksia metsänomistajille, pitää ne kustannukset korvata täysimääräisesti.

-Pitää määritellä mitä tietoa saa kerätä ilman metsänomistajan lupaa ja minkä tiedon keruuseen tarvitaan metsänomistajan lupa.

-Tiedon luotettavuuden varmistaminen on tärkeää. Luontokartoittajien työtä pitää auditoida.

-Kerättyä tietoa pitää voida päivittää ja poistaa järjestelmästä vanhentunut tietoa. Päivitystiheydelle pitää määritellä aikaväli.

-Pitää määritellä kuka ratkaisee ja kuka maksaa uuden luontokartoituksen mikäli metsänomistajalla on erilainen näkemys kartoituksen tuloksesta.

1 luku 8 §

Selvilläolovelvollisuus ja ennaltavarautumisen periaate

-Selvilläolovelvollisuus ja ennaltavarautumisen periaate ovat yleisluontoisia ja liian epämääräisiä säännöksiä. Tulkinnanvaraiset ja vaikeasti tulkittavat säännökset on jätettävä pois.

4 luku

Avustus luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon edistämiseen

-Mikäli luontokartoitukset aiheuttavat kustannuksia ja viiveitä metsänkäsittelyyn ja ne tulee korvata metsänomistajalle.

-Luontoarvot pitää hinnoitella ja niistä tulee palkita myös. Korvauksissa tulisi huomioida puiden sen hetkisen arvon lisäksi luontoarvojen hinta ja tulevaan metsän kasvuun liittyvät menetykset.

-Metso-kohteet tulee kartoittaa uudestaan määräväliajoin esim. 20 vuoden välein. Mikäli uudelleen arviossa löytyy esimerkiksi lahopuuta enemmä, siitä tulee palkita.

8 luku 74 §

Eräiden uhanalaisten lajien ja luontotyyppien huomioonottamisvelvollisuus viranomaisen luvituksessa ja suunnitelmien hyväksymisessä

-Riskinä on pesäpuiden sijainnin tietokantojen väärinkäyttö, jolloin vaarana on pesien hävittäminen tai munien keruu.


 Hei SaiMelaiset !


1) Roope Tonterin nuoren metsän hoitoa ja pienpuun keruuta voi tulla vielä huomenna torstaina 2.9 katsomaan, tulemalla klo 12  Lauttaniementien alkuun. Siitä jatkamme kimppakyydeillä noin 1,3 kilometriä Muuraisniementielle, jonka varrelta kohde löytyy. Nuotiokahveja varten toivon  ilmoittautumista miulle !  

2)  Nuoren metsän hoidon ja pienpuun keruun kuvakertomus Roope Tonterin työmaalta Luhtalammelta  on nyt myös netin linkissä


3) Metsäkynän alta 

http://www.saimaanmetsanomistajat.fi/p/metsakyna_7.html

löytyy Hannun Turkin kuvakertomus siitä kuinka vaikeata on nuoren metsän hoito …. teki niin tai näin, aina löytyy toivomisen varaa ! Nyt toivotaan näkemyksiä Hannun esiin nostamiin teemoihin ! Kiitokset Hannulle aktiivisuudesta!


Mettäterkuin,
Irma, pj
040 555 4228

maanantai 23. elokuuta 2021

 

Roope ja Stihl hommissa (kuvaaja Irma Welling)


Hei SaiMelaiset !

Roope Tonteri aloittikin metsurin työt  jo Luhtalammen tilallani. Meillä on mahdollisuus päästä seuraamaan hänen työskentelyään ja jututtamaan entistä lumilautailijaa (3x MM-kultaa, 1 x MM-hopeaa) Suomen luonnon päivänä,  lauantaina 28.8. Lopuksi juomme metsäkahvit ja paistamme makkaraan nuotiolla.

Kokoontuminen: klo 12 Lauttaniementien alku. Jatkamme siitä kimppakyydeillä. Lauttaniementie  on Merenlahdentien sivutie oikealle. Lauttaniementietä ajetaan n 1,3 kilometriä ja mäestä kääntyy Muuraisniementie oikealle. Muuraisniementietä ajetaan vain parisataa metriä. 

Ilmoittautuminen Irmalle (irmawelling.iwell@gmail.com, 040 555 4228) kahvituksen mitoittamiseksi viimeistään pe 27.8 !

Lämpimästi tervetuloa !
Irma, pj
040 555 4228




 Hyvät SaiMelaiset !



1) Jäsenemme ja ystävämme Raija Tuuliainen Lemiltä kuoli torstaina 19.8.2021. Lähetämme hänen puolisolleen Pertti Kangaskolkalle osanottomme suruun: 

”Yli maiden ja metsien rakennamme luoksesi ajatusten sillan. Tunnethan lämmön, joka luoksesi saapuu lohduttamaan. ”

2) Entisen  lumilautailijan (3 x MM-kultaa+1x MM-hopeaa) ja nykyisen metsurin  Roope Tonterin edellinen työmaa on vielä kesken ja tutustuminen Luhtalammen kohteen nuoren metsän harvennukseen ja pienpuun keruuseen siirtyy seuraavaan viikkoon.

3) Kooste ”Ovatko ensiharvennusten ajourat jo liian leveitä?” (Sami Karppinen, Metsälehden tiedotusliite 2021)

*Ajourien leveyttä kasvattavat etenkin ajokoneissa käytettävät leveät telat, joilla haetaan parempaa kantavuutta. Uraleveydestä ei kannata tinkiä, sillä siitä voi aiheutua reunapuustoon korjuuvaurioita.

*Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastusten mukaan ajourien keskimääräinen leveys oli harvennushakkuilla viime vuonna 4,9 metriä.

*Osa ajoura-alueesta luuluu reunapuiden luonnolliseen kasvutilaan. Esimerkiksi ensiharvennuksissa käytännössä 2,5 metriä on pois puuston kasvualasta. Puuston kasvun kannalta olisikin hyödyllistä, jos uran reunapuusto jäisi tiheämmäksi kuin urien välissä oleva puusto.

*Ensiharvennuksessa yli puolet kuutiomäärästä kertyy ajourilta, sillä ne vievät jopa neljänneksen harvennettavan alueen pinta-alasta.

*Jos metsä on lähellä suositusten mukaista kokonaistiheyttä jo ajourien aukaisun jälkeen, ei urien välistä välttämättä voida poistaa riittävästi heikkolaatuisia puita. Jatkossa harvennuksen tuoma lisäkasvu ei siten kohdistu metsän laadukkaimpiin puihin. Ensiharvennuksilla leveät ajourat voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että metsä harvennetaan suosituksia harvemmaksi tasaisen korjuujäljen saavuttamiseksi.


Hyvää elokuun loppua ja tapaamisiin Luhtalammen työmaalla,

Irma, pj
040 555 4228

 

Hei SaiMelaiset !


Maaseudun Tulevaisuus teki myös jutun koneistutustapahtumasta lemiläisen Seppo Kangasmäen tilalla. Juttu löytyy netistä nimellä:


"Miksi metsien koneistutus ei yleisty, vaikka sitä pidetään hyvänä menetelmänä? "Normaalina päivänä maahan saa tuhat tainta"





Jutussa ja kuvissa vilisee SaiMelaisia: Seppo, Jari Kahu ja Irma.


Mettäterveisin,
Irma, pj
040 555 4228

torstai 19. elokuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Monet varmaan muistavat, kun kävimme retkellä Ylämaalla Kari Junnolan yksityisessä arboretumissa ! Nyt Kari Junnolan arboretumista on yle.fi:ssä ohjelma, jossa kerrotaan puutarhan kauneimmasta kukasta, keltamajavankaalista. Se levisi luonnossa tiheäksi matoksi ja sen kitkemiseen on tarvittu monet talkoot. Löydät ohjelman linkistä:



Metsäterkuin,
Irma, pj
040 555 4228

maanantai 16. elokuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Metsä Groupin webinaarit alkavat ja ensimmäinen on jo to 19.8 klo 18 ja aiheena on ”Puukaupan uudet hinnoittelumuodot”. Linkki on tapahtuman kohdalla kutsussa ! 

Hyvää elokuun jatkoa,
Irma, pj
040 555 4228

Tervetuloa tapahtumiimme

Webinaarit

Järjestämme vuoden 2021 aikana useita webinaareja erilaisista metsäisistä aiheista. Webinaarissa voit seurata asiantuntijapuheenvuoroja ja keskustelua etäyhteydellä kotisohvalta käsin. Asiantuntijan puheenvuoron jälkeen on varattu aikaa yleisön kysymyksille.Tapahtumiin ei ole ennakkoilmoittautumista.


Hei SaiMelaiset !

Metsä Groupin webinaarit alkavat ja ensimmäinen on jo to 19.8 klo 18 ja aiheena on ”Puukaupan uudet hinnoittelumuodot”. Linkki on tapahtuman kohdalla kutsussa ! 

Hyvää elokuun jatkoa,
Irma, pj
040 555 4228


                                            KUTSU WEBINAAREIHIN 

Ohje webinaariin osallistumiseen
Webinaarit järjestetään Teams-sovelluksella. Jos tietokoneellasi tai mobiililaitteellasi on asennettu Teams-sovellus, liityt webinaariin automaattisesti linkkiä painamalla. Jos mobiililaitteellasi ei ole Teamsiä, lataa sovellus ennen webinaaria laitteesi sovelluskaupasta (esim. Google Play tai App Store). Jos tietokoneellasi ei ole Teamsiä, aukeaa linkki nettiselaimeen, josta valitaan ” Katso sen sijaan verkossa”.

  • 19.8.2021 Puukaupan uudet hinnoittelumuodot
    Luennoitsijoina Juha Jumppanen, johtaja puukauppa ja metsäpalvelut ja Petri Tahvanainen, ostopäällikkö. Lähetys alkaa klo 18, kesto noin tunti. Liity tapahtumaan tietokoneellasi tai mobiilisovelluksesta tästä linkistä.

  • 13.10.2021 Metsäliitto Osuuskunnan voitonjako uudistuu
    Tilaisuuden avaa Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta.
    Jäsenpalvelujohtaja Hannes Vickholm ja metsätiedon ja sähköisten palveluiden päällikkö Tomi Lankinen käyvät läpi voitonjaon uudistuksen periaatteet ja näkymän Metsäverkossa.
    Lähetys alkaa klo 18, kesto noin tunti. Liity tapahtumaan tietokoneellasi tai mobiilisovelluksesta tästä linkistä.

  • 3.11.2021 Metsäliitto Osuuskunnan voitonjako uudistuu
    Tilaisuuden avaa Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta.
    Jäsenpalvelujohtaja Hannes Vickholm ja metsätiedon ja sähköisten palveluiden päällikkö Tomi Lankinen käyvät läpi voitonjaon uudistuksen periaatteet ja näkymän Metsäverkossa.
    Lähetys alkaa klo 18, kesto noin tunti. Liity tapahtumaan tietokoneellasi tai mobiilisovelluksesta tästä linkistä.

  • 10.11.2021 Metsäliitto Osuuskuntas vinstutdelning förnyas
    Direktör för medlemstjänster Hannes Vickholm och chefen för skogsdata och elektroniska tjänster Tomi Lankinen går igenom principerna för förnyelsen av vinstutdelningen och hur det ser ut i Metsäverkko. Sändningen börjar kl. 18:00, tar cirka en timme. Anslut dig till tillfället från din dator eller via mobiltillämpning från denna länk.
    Tilaisuus on ruotsiksi.

torstai 12. elokuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


1) Lappeenrannan kaupunki järjestää pe 17.9 klo 10 rusokirsikkapuiden istutustapahtuman Pappilanpellolla. 

Olen itse pois kuvioista silloin ja siksi kysynkin haluaako joku/jotkut mennä istuttamaan SaiMen rusokirsikkapuun tuolloin ? Voin hankkia rusokirsikkapuun taimen Mustilan Arboretumista pe 20.8, kun ajan Helsinkiin Elimäen kautta Hotorautaneuvosten tapaamiseen. Luovuttaisin taimen hoitoon ennen ma 6.9 !

Olemme perinteisesti istuttaneet puun Puun päivänä 27.9, joka on Vesan eli nuoren puun päivä. Istutimme viime vuonna rusokirsikkapuun Vanhan Pappilan puistoon.

Kerrothan  minulle ennen pe 20.8 haluatko mennä istuttamaan SaiMen rusokirsikkapuun tuolloin 17.9 !

2) Hämmäauteensuon kuvakertomus löytyy nyt nettisivuiltamme linkistä:


Mukavaa elokuuta,
Irma
040 555 4228 

torstai 5. elokuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Kasvitieteilijästä, kirjailijasta ja luontotoimittajasta Seppo Vuokosta on tänään hieno kirjoitus Länsi-Saimaassa. Siinä Seppo ottaa kantaa "Hakkuuaukot kuhisevat monipuolista elämää. Valitettavasti keskustelu metsähakkuista on kärjistynyt. Minä olen sitä mieltä, että Suomessa ja Ruotsissa harjoitetaan ekologisinta metsätaloutta, mitä missään on kehitetty. ” 👍
👍👍🌲🌳🌲

Koko jutun löydät liitteestä !

Mukavaa elokuista päivää !
Irma, 040 555 4228


torstai 29. heinäkuuta 2021

 

Hei SaiMelaiset !


Petri Sarvamaa kirjoittaa hyvin ja asiaa ! Metsäterveisin, Irma, pj, 040 555 4228

Kooste ”Metsäkeskustelu on kuin moderni sammon ryöstö”

(Petri Sarvamaa, MT 16.7.2021) 












*Suomi ilman metsäteollisuutta on kuin Sveitsi ilman juustoja ja Ruotsi ilman Volvoa. Metsäteollisuuden osuus viennistä on edelleen merkittävä, 20 %.

*Metsistä on tullut EU:n mittakaavassa osaratkaisu ilmastomuutokseen. Komissio on hiljalleen, ilmastosivuoven kautta alkanut laatia lainsäädäntöjä ja suunnitelmia Euroopan metsille, ja siten myös Suomelle.

*Kohtuuton taakka metsille tarkoittaisi, että vapaamatkustajien hiilentupruttelu voi jatkua muualla.

*Harva vastustaa metsien hiilensidontaa tai luonnon monimuotoisuutta. Päinvastoin ne ovat tavoiteltavia asioita. Keinot, joilla EU niihin kuitenkin pyrkii, ovat vääriä. Metsiä tulee aktiivisesti hoitaa ja hyödyntää. Pakkomuseointi ja sosialisointi eivät ole ratkaisuja.

*Suomen hallitus on ollut tilanteessa enemmän ajopuu kuin koskiveneen kippari. Tähän Suomella ei ole varaa.

*Biodiversiteettinäkökulmaa edistävät lukuisat jäsenmaat. Sen sijaan kukaan muu ei edistä näkemyksiä kestävästä metsänhoidosta, ellemme me itse.

*Kestävä metsänhoito luon paitsi työllisyyttä ja verotuloja maahan, se kasvattaa myös hiilinieluja. Parjattua selluakin käytetään jo välituotteena esimerkiksi tekstiiliteollisuuteen.

*Pahimmillaan metsien jämähdyttäminen hiilinielureservaateiksi on katastrofaalinen ratkaisu sekä ilmastolle, että taloudelle, sillä hoitamattomina ne ovat alttiimpina erilaisille vahingoille. 

 Hei SaiMelaiset !


Istutuskone on aloittanut työt Lemillä Seppo Kangasmäen tilalla ja  voimme tutustua  koneistutukseen.

Aika: ke 28.7.2021  klo 14
Osoite: Metsolantie 114, Lemi
Ajo-ohje: Mikkelintieltä  Nisosen kaupan jälkeen n. 0,5 km päästä käännös vasemmalle Vuorelantielle, n. 0,5 km jälkeen vasemmalle käännös Parkkolantielle, n. 0,5 km jälkeen käännös oikealle Metsolantielle. Jos navigaattorin ohjaamassa kohdassa ei ole taloa, jatka hiukan eteenpäin. 

On myös mahdollista, että ajat Irman pihalle Lemille, Kesäniementie 64, ja siitä ajamme kimppakyydeillä Metsolantielle. Lähtö Kesäniementieltä n. klo 13:30.

Kohde sijaitsee tien vieressä eikä pitkää kävelymatkaa ole. Vieressä ovat viime ja edellisenä keväänä istutetut taimikot, joihin voimme myös samalla tutustua. 

Koneistutukseen tutustumisen jälkeen työnäytöskahvit & makkarat  tarjotaan  Kesäniementie 64:ssä Irman pihalla. Saunakin lämpiää ja Lahnajärvessä voi pulahtaa ! Irman pakuriviljelmä sijaitsee ihan pihapiirissä ja sitäkin voimme käydä katsomassa. 


Ilmoittautuminen:  Irmalle viimeistään huomenna ti 27.7 !

Tervetuloa uusiin  työtapamahdollisuuksiin tutustumaan   !

Irma, pj Seppo Kangasmäki
040 555 4228 040 589 4432

 Kutsu Luontoretkelle Hämmäauteensuolle ma 2.8.2021  !


Hämmäauteensuo
Hämmäauteensuo on harvinainen suoluontokohde Etelä-Karjalassa. Lappeenrannan kaupungin omistama osa suosta on luonnonsuojelualuetta ja kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Luonnonsuojelualue on laajuudeltaan noin 30 hehtaaria. Suon eteläosan viereiset, noin 11 hehtaarin laajuiset alueet kuuluvat METSO-suojeluohjelmaan. METSO-alueen vanhat kuusikot, joissa on myös järeitä haapoja, soveltuisivat hyvin esimerkiksi liito-oravan elinympäristöksi. Uhanalaisista lajeista ei kuitenkaan ole merkintöjä.


Kuvakertomus: Paula Saveliuksen blogi ”Näitä polkuja tallaan” http://naitapolkujatallaan.blogspot.com/2016/03/hammaauteensuo.html

Tutustumiskohteet: Tutustumme suon syntyyn, suotyyppeihin, suon kasveihin ja lintuihin jäsenemme Risto Laukkaan ja Etelä-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen (EKLY) linturetkikummin Jari Kiljusen opastuksella. Reitti (2,5-3 km) kulkee metsäpolkuja ja pitkospuita pitkin. Juomme nokipannukahvit ja syömme makkaraa laavulla.  Laavulle on matkaa parkkipaikalta 900 metriä. Hyvällä tuurilla suolta voi löytyä lakkoja. Suolta löytyy myös suonsilmä, johon voi pulahtaa ken haluaa ! 

Kokoontuminen: klo 17 Hämmäauteensuon P-paikalla

Ajo-ohje: Viipurintietä  pitkin Vainikkalan suuntaan (tie 390) Lappeenrannasta n. 7 kilometriä, VT6:lta noin 6 kilometriä, kunnes oikealle viitta "Hämmäauteensuo P-paikka”

Ota mukaan: Reppu, viemme nuotiopuut repussa P-alueelta laavulle, jos sää sallii tulenteon (900 m). 

Ilmoittautumiset: viimeistään pe 30.7.2021 Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com tai 040 555 4228)


Tervetuloa tutustumaan suon elämään ja toisimme !

Hallituksen plsta
Irma, pj
040 555 4228

keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Tässä koosteita Maaseudun Tulevaisuudesta ja Aarre-lehdestä aiheesta  runkohinnoittelu:

Koosteita runkohinnoittelusta (MT Metsä 25.7.2021 ja Aarre 6/2021)

*Runkohinnoittelussa puulajille määritellään kuidun ja tukin sijaan vain yksi hinta.

* MT Metsän Mia Jouslehto ja MTK metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala: Tarjousten vertailu kannattaa tehdä kaikissa tapauksissa vain loppusummia vertaamalla. Huomiota kannattaa kiinnittää tarjousvaiheessa myös läpimittojen määrittelyyn.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen: Haluamme lisätä runkohinnoittelun käyttöä ja vapauttaa katkontaa, jotta pystymme optimoimaan puun jalostusarvon kaikissa markkinatilanteissa. Harvennuksissa runkohinta määräytyy poistettavien puiden järeyden mukaan. Mitä järeämpiä puita poistetaan, sitä parempi on kuutiohinta.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja Stora Enson ostojohtaja Sami Honkanen: Runkohinnoitteluun siirtymistä kirittävät erityisesti sahatavaramarkkinoiden nopeat vaihtelut. Runkohinnoittelu sopii parhaiten hyvin hoidettuihin ja hyvälaatuisiin havupuun, erityisesti kuusen, uudistushakkuisiin. Ostajan riskiksi jää laatuviat, joita ei näe päältä. Hinnoittelu vaatii tarkkaa tutustumista kohteeseen.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja UPMn puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen: Parhaiten runkohinnoittelu sopii hyvin hoidettujen ja lahottomien kuusikoiden uudistushakkuisiin. Tarvitaan erittäin huolellista puuston mittausta ostovaiheessa. Runkohinnoittelu vaatii sen, että ostaja käy paikan päällä metsässä. Sen vuoksi tällä hinnoittelulla palvellaan kaikista mieluiten aktiivisesti puukauppaa käyviä isoja metsänomistajia ja metsänhoitoyhdistyksiä.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen: Runkohinnoittelu on ollut metsänomistajalle riskittömämpi ja kannattavampi hinnoittelutapa. Päijät-Hämeen suurin puunostaja Versowood käyttää kokorunkohinnoittelua.


Metsäterveisin,

Irma, pj
040 555 4228

PS. Tänään koneistutusnäytös Seppo Kangasmäen tilalla Lemillä  klo 14 ja ma 2.8 luontoretki Hämmäauteensuolle klo 17. Ilmoittauduthan Irmalle ! Tervetuloa ! 

tiistai 20. heinäkuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Koneistutustapahtuma  Seppo Kangasmäen tilalla Lemillä siirtyy  ensi viikon alkuun ja tarkka aika ilmoitetaan loppuviikosta (to-pe) !  

EU:n metsästrategia ei ollut niin jyrkkä avohakkuiden suhteen kuin ennakolta pelkäsimme.  Avohakkuut ovat kyllä  edelleenkin komission huolenaihe. Avohakkuita kehoitetaan välttämään niin paljon kuin mahdollista. Strategiassa korostuvat metsien ympäristöllinen ja ilmastollinen merkitys. Metsiä  taloudellisen hyvinvoinnin luojina ei tunnisteta strategiassa riittävän vahvasti. Kuitenkin vain metsien aktiivinen hoito takaa elinvoimaiset, hyvin kasvavat ja hiiltä sitovat metsät. 

Tänään ovat kelit kohdallaan ulkotöitä ja marjastusta ajatellen !  

Metsäterveisin, 
Irma W, pj
040 555 4228 

perjantai 16. heinäkuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


UPMn urakoima koneistutus alkaa ensi viikolla Seppo Kangasmäen  tilalla Lemillä. Pääsemme siihen tutustumaan ti-to:na  ensi viikolla. Päivämäärä ja kellonaika tarkentuvat maanantaina 19.7, kun kone saapuu Lemille.  Sepolla on istutusalan vieressä tänä keväänä, viime syksynä, 8 ja 12 vuotta sitten istutettuja taimikoita, joihin voimme myös samalla  tutustua. 

Tarkkailkaa sähköpostia maanantaina ! Jos sinulla on toiveita tutustumispäivän tai kellonajan suhteen, ilmoitteletko niistä  minulle viimeistään sunnuntaina 18.7 !

Huh hellettä-terveisin, 
Irma W, pj
040 555 4228 
🌲🌲🌲

 Hei SaiMelaiset  !


EU julkaisee uuden metsästrategiansa 20.7.2021. Se on vuotanut ennakkoon julkisuuteen ja on herättänyt vilkasta lehti- ja nettikirjoittelua.

Julkaisin eilen Metsänomistajien foorumin FaceBookissa kirjoituksen "Paradoksaalinen tilanne – toisaalta puurakentamisella saavutetaan merkittäviä ilmastollisia hyötyjä ja toisaalta metsiä vaaditaan suojeltavaksi entistä enemmän monimuotoisuuden turvaamiseksi

Kirjoitus keräsi 61 peukutusta ja 16 kommenttia. Voit tutustua kirjoitukseen ja osaan kommenteista alla.

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228



Irma Welling
Paradoksaalinen tilanne – toisaalta puurakentamisella saavutetaan merkittäviä ilmastollisia hyötyjä ja toisaalta metsiä vaaditaan suojeltavaksi entistä enemmän monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Kuvassa on Suomen suurin puukoulu, Mansikkalan koulukeskus, joka toimii monitoimitalona (päiväkoti, peruskoulu, lukio) 1350 lapselle ja opiskelijalle. Kokonaisuus on uskomattoman kaunis ja toiminnallinen kokonaisuus.

Puurakentaminen on parasta puun käyttöä, kun puu sitoo hiilen koko elinkaarensa ajaksi. Lisäksi puu on helppo kierrättää elinkaarensa lopuksi. Puurakentamisella vähennetään 10-40 prosenttia elinkaaren aikaisia päästöjä betonirakentamiseen verrattuna. Massiivipuulevyjen kehittäminen ja tuottaminen on mahdollistanut puun käytön kohteissa, joissa puuta ei ole totuttu käyttämään. Massiivipuulevyt ovat myös muuttaneet rakentamisen totuttua tapaa. Rakennuksen tietokonemallinnusta hyödynnetään jo massiivipuulevyjen tuotannossa ja mitoittamisessa. Rakennuksen osat voidaan valmistaa sääsuojissa ja aitona kuivarakentamisena. Kosteutta ei päästetä missään vaiheessa rakenteisiin. Rakennusaikainen kosteus on merkittävä sisäilmasto-ongelmia aiheuttava riskitekijä.

Kyllä metsien monimuotoisuutta voidaan turvata ilman suojelua talousmetsien kestävällä hoidolla. Kestävään talousmetsien hoitoon päästään säästöpuita ja riistatiheiköitä jättämällä, lisäämällä metsien rakenteellista monimuotoisuutta ja lisäämällä lahopuuta esimerkiksi lehtipuita kaulaamalla tai tekopökkelöitä niistä tekemällä.

Risto Laukas
Monipuolinen metsänkäsittely on parasta kestävyyttä ja samalla se minimoi riskit. Taimikoita on hoitamatta runsaasti eli kyllä riistatiheikköjä riittävästi, myrskyt hoitavat lahopuuta ilman ihmisen toimintaa ja aina on käsittelemättömiä metsiä ilman suojelua valtion varoin. Kasvu on tärkein asia, se varmistaa kestävyyden kaikki kriteerit ja samalla tehtaiden puuhuollon. Sellutehtaita tarvitaan kuten myös sahoja sekä pylvään ostajia. Vihreät ajavat metsätalouden alas, se pitää estää. Kolme tärkeintä asiaa: kasvu, kasvu ja kasvu!

Jarmo Raudaskoski
Monimuotoisuushöpötys metsien suhteen on mennyt liiallisuuksiin. Luonnosta vieraantuneet kaupunkilaiset ylläpitävät ja hallitsevat keskustelua.

Mika Laine
Moni ei edes tiedä, mitä se oikeasti tarkoittaa. Monimuotoisuutta pitäisi katsoa kauempaa. Ei jokainen hehtaari voi sisältää kaikkea monimuotoisuutta.

Marko Miini
Aloitus oli erinomainen.
Monimuotoisuus pitäisi nyt määritellä siten, että se ei tarkoita kaikkea metsänhoitoa ja ohjaa kaikkea toimintaa metsässä. 
Ainakin itselleni on aika epäselvää mitä monimuotoisuudella konkreettisesti tarkoitetaan missäkin metsätyypissä. 
Tuskin se voi tarkoitaa, että metsän monimuotoisuutta pitää lisätä kaikkialla, oli kyse mistä tahansa metsästä, missä jotain kasvaa?

Outi Pettersson
Loistava aloitus Irma! Ja hyviä kommentteja tässä keskustelussa. 
Mika Laineen kommentti, että pitäisi katsoa kauempaa osuu aivan asian ytimeen. Liikaa tuijotetaan yhtä asiaa ja unohdetaan kaikki muu, mihin siihen yhteen asiaan vaikuttaminen vaikuttaa muuten. Isomman kokonaisuuden ja asioiden riippuvuussuhteiden ymmärtäminen olisi nyt todella tärkeää näissä metsäasioissa(kin). 
Jos puuta ei Suomessa hakata, sitä hakataan muualta. 
Jos puuta ei Suomessa hakata, sitä ei ole käytettäväksi ympäristöystävällisempään rakentamiseen.
Jos puuta ei Suomessa hakata, metsät ränsistyvät ja kasvu hidastuu.
Jos puuta ei Suomessa hakata, suomalaisilta vähenee sekä metsätalouden, että metsäteollisuuden työpaikat ja niihin välillisesti liittyvät työpaikat. 
Jos puuta ei Suomessa hakata, eivät myöskään suomalaiset uudet puupohjaisia raaka-aineita käyttävät innovaatiot pääse lentoon ja viemään Suomea maailmankartalle.

Juha Nikula
Puurakentamisessa käytetään ympäristö-ystävällistä palonsuoja ainetta jota voi käyttää myös sisätiloissa. Ainakin Koskinen käyttää sitä. Valmistetaan Suomessa, Porvoossa.

Aapo Palonen
Jokainen metsänomistaja voi toimillaan edistää metsäluonnon monimuotoisuutta. Pahinta on sen merkityksen vähättely julkisuudessa. Hankitaan oikeutuksemme metsien hoitoon itse hyvällä työllä. Jos metsänomistaja ei itse tiedä miten toimia, kannattaa käyttää metsäasiantuntijaa apuna.

Panu Vaaramo
EU:n vuotanut metsästrategia kyllä nimenomaan kannattaa puun rakennuskäyttöä. EU haluaa, että tukit kasvatetaan jatkuvalla kasvatuksella ja lyhyen elinkaaren (sellupohjaisia) tuotteita ei enää tehtäisi eikä puuta poltettaisi. Vähän näyttää, että siellä ei oikein ymmärretä kuinka monessa tuotteessa sellu on jo mukana (kuten jäätelössä). Muutenkin on vaikea ymmärtää tätä kiertotalouden vastustamista, joka käytännössä tarkoittaa fossiilisten tuotteiden kannattamista.

Hyvä kirjoitus 
😀 betoni teollisuus yrittää kovasti mollata puuta ja vähättelee päästöjään, mutta molempia tarvitaan. On järjestöjä jotka vastustaa puurakentamista kun joudutaan kaatamaan puita raaka-aineeksi. Vaikka kaikki Suomen kerrostalot rakennettaisiin puusta, puumäärä kasvaa muutamassa tunnissa.