torstai 29. heinäkuuta 2021

 

Hei SaiMelaiset !


Petri Sarvamaa kirjoittaa hyvin ja asiaa ! Metsäterveisin, Irma, pj, 040 555 4228

Kooste ”Metsäkeskustelu on kuin moderni sammon ryöstö”

(Petri Sarvamaa, MT 16.7.2021) 












*Suomi ilman metsäteollisuutta on kuin Sveitsi ilman juustoja ja Ruotsi ilman Volvoa. Metsäteollisuuden osuus viennistä on edelleen merkittävä, 20 %.

*Metsistä on tullut EU:n mittakaavassa osaratkaisu ilmastomuutokseen. Komissio on hiljalleen, ilmastosivuoven kautta alkanut laatia lainsäädäntöjä ja suunnitelmia Euroopan metsille, ja siten myös Suomelle.

*Kohtuuton taakka metsille tarkoittaisi, että vapaamatkustajien hiilentupruttelu voi jatkua muualla.

*Harva vastustaa metsien hiilensidontaa tai luonnon monimuotoisuutta. Päinvastoin ne ovat tavoiteltavia asioita. Keinot, joilla EU niihin kuitenkin pyrkii, ovat vääriä. Metsiä tulee aktiivisesti hoitaa ja hyödyntää. Pakkomuseointi ja sosialisointi eivät ole ratkaisuja.

*Suomen hallitus on ollut tilanteessa enemmän ajopuu kuin koskiveneen kippari. Tähän Suomella ei ole varaa.

*Biodiversiteettinäkökulmaa edistävät lukuisat jäsenmaat. Sen sijaan kukaan muu ei edistä näkemyksiä kestävästä metsänhoidosta, ellemme me itse.

*Kestävä metsänhoito luon paitsi työllisyyttä ja verotuloja maahan, se kasvattaa myös hiilinieluja. Parjattua selluakin käytetään jo välituotteena esimerkiksi tekstiiliteollisuuteen.

*Pahimmillaan metsien jämähdyttäminen hiilinielureservaateiksi on katastrofaalinen ratkaisu sekä ilmastolle, että taloudelle, sillä hoitamattomina ne ovat alttiimpina erilaisille vahingoille. 

 Hei SaiMelaiset !


Istutuskone on aloittanut työt Lemillä Seppo Kangasmäen tilalla ja  voimme tutustua  koneistutukseen.

Aika: ke 28.7.2021  klo 14
Osoite: Metsolantie 114, Lemi
Ajo-ohje: Mikkelintieltä  Nisosen kaupan jälkeen n. 0,5 km päästä käännös vasemmalle Vuorelantielle, n. 0,5 km jälkeen vasemmalle käännös Parkkolantielle, n. 0,5 km jälkeen käännös oikealle Metsolantielle. Jos navigaattorin ohjaamassa kohdassa ei ole taloa, jatka hiukan eteenpäin. 

On myös mahdollista, että ajat Irman pihalle Lemille, Kesäniementie 64, ja siitä ajamme kimppakyydeillä Metsolantielle. Lähtö Kesäniementieltä n. klo 13:30.

Kohde sijaitsee tien vieressä eikä pitkää kävelymatkaa ole. Vieressä ovat viime ja edellisenä keväänä istutetut taimikot, joihin voimme myös samalla tutustua. 

Koneistutukseen tutustumisen jälkeen työnäytöskahvit & makkarat  tarjotaan  Kesäniementie 64:ssä Irman pihalla. Saunakin lämpiää ja Lahnajärvessä voi pulahtaa ! Irman pakuriviljelmä sijaitsee ihan pihapiirissä ja sitäkin voimme käydä katsomassa. 


Ilmoittautuminen:  Irmalle viimeistään huomenna ti 27.7 !

Tervetuloa uusiin  työtapamahdollisuuksiin tutustumaan   !

Irma, pj Seppo Kangasmäki
040 555 4228 040 589 4432

 Kutsu Luontoretkelle Hämmäauteensuolle ma 2.8.2021  !


Hämmäauteensuo
Hämmäauteensuo on harvinainen suoluontokohde Etelä-Karjalassa. Lappeenrannan kaupungin omistama osa suosta on luonnonsuojelualuetta ja kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Luonnonsuojelualue on laajuudeltaan noin 30 hehtaaria. Suon eteläosan viereiset, noin 11 hehtaarin laajuiset alueet kuuluvat METSO-suojeluohjelmaan. METSO-alueen vanhat kuusikot, joissa on myös järeitä haapoja, soveltuisivat hyvin esimerkiksi liito-oravan elinympäristöksi. Uhanalaisista lajeista ei kuitenkaan ole merkintöjä.


Kuvakertomus: Paula Saveliuksen blogi ”Näitä polkuja tallaan” http://naitapolkujatallaan.blogspot.com/2016/03/hammaauteensuo.html

Tutustumiskohteet: Tutustumme suon syntyyn, suotyyppeihin, suon kasveihin ja lintuihin jäsenemme Risto Laukkaan ja Etelä-Karjalan Lintutieteellisen Yhdistyksen (EKLY) linturetkikummin Jari Kiljusen opastuksella. Reitti (2,5-3 km) kulkee metsäpolkuja ja pitkospuita pitkin. Juomme nokipannukahvit ja syömme makkaraa laavulla.  Laavulle on matkaa parkkipaikalta 900 metriä. Hyvällä tuurilla suolta voi löytyä lakkoja. Suolta löytyy myös suonsilmä, johon voi pulahtaa ken haluaa ! 

Kokoontuminen: klo 17 Hämmäauteensuon P-paikalla

Ajo-ohje: Viipurintietä  pitkin Vainikkalan suuntaan (tie 390) Lappeenrannasta n. 7 kilometriä, VT6:lta noin 6 kilometriä, kunnes oikealle viitta "Hämmäauteensuo P-paikka”

Ota mukaan: Reppu, viemme nuotiopuut repussa P-alueelta laavulle, jos sää sallii tulenteon (900 m). 

Ilmoittautumiset: viimeistään pe 30.7.2021 Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com tai 040 555 4228)


Tervetuloa tutustumaan suon elämään ja toisimme !

Hallituksen plsta
Irma, pj
040 555 4228

keskiviikko 28. heinäkuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Tässä koosteita Maaseudun Tulevaisuudesta ja Aarre-lehdestä aiheesta  runkohinnoittelu:

Koosteita runkohinnoittelusta (MT Metsä 25.7.2021 ja Aarre 6/2021)

*Runkohinnoittelussa puulajille määritellään kuidun ja tukin sijaan vain yksi hinta.

* MT Metsän Mia Jouslehto ja MTK metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala: Tarjousten vertailu kannattaa tehdä kaikissa tapauksissa vain loppusummia vertaamalla. Huomiota kannattaa kiinnittää tarjousvaiheessa myös läpimittojen määrittelyyn.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen: Haluamme lisätä runkohinnoittelun käyttöä ja vapauttaa katkontaa, jotta pystymme optimoimaan puun jalostusarvon kaikissa markkinatilanteissa. Harvennuksissa runkohinta määräytyy poistettavien puiden järeyden mukaan. Mitä järeämpiä puita poistetaan, sitä parempi on kuutiohinta.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja Stora Enson ostojohtaja Sami Honkanen: Runkohinnoitteluun siirtymistä kirittävät erityisesti sahatavaramarkkinoiden nopeat vaihtelut. Runkohinnoittelu sopii parhaiten hyvin hoidettuihin ja hyvälaatuisiin havupuun, erityisesti kuusen, uudistushakkuisiin. Ostajan riskiksi jää laatuviat, joita ei näe päältä. Hinnoittelu vaatii tarkkaa tutustumista kohteeseen.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja UPMn puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen: Parhaiten runkohinnoittelu sopii hyvin hoidettujen ja lahottomien kuusikoiden uudistushakkuisiin. Tarvitaan erittäin huolellista puuston mittausta ostovaiheessa. Runkohinnoittelu vaatii sen, että ostaja käy paikan päällä metsässä. Sen vuoksi tällä hinnoittelulla palvellaan kaikista mieluiten aktiivisesti puukauppaa käyviä isoja metsänomistajia ja metsänhoitoyhdistyksiä.

* Aarteen Markku Pulkkinen ja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen: Runkohinnoittelu on ollut metsänomistajalle riskittömämpi ja kannattavampi hinnoittelutapa. Päijät-Hämeen suurin puunostaja Versowood käyttää kokorunkohinnoittelua.


Metsäterveisin,

Irma, pj
040 555 4228

PS. Tänään koneistutusnäytös Seppo Kangasmäen tilalla Lemillä  klo 14 ja ma 2.8 luontoretki Hämmäauteensuolle klo 17. Ilmoittauduthan Irmalle ! Tervetuloa ! 

tiistai 20. heinäkuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Koneistutustapahtuma  Seppo Kangasmäen tilalla Lemillä siirtyy  ensi viikon alkuun ja tarkka aika ilmoitetaan loppuviikosta (to-pe) !  

EU:n metsästrategia ei ollut niin jyrkkä avohakkuiden suhteen kuin ennakolta pelkäsimme.  Avohakkuut ovat kyllä  edelleenkin komission huolenaihe. Avohakkuita kehoitetaan välttämään niin paljon kuin mahdollista. Strategiassa korostuvat metsien ympäristöllinen ja ilmastollinen merkitys. Metsiä  taloudellisen hyvinvoinnin luojina ei tunnisteta strategiassa riittävän vahvasti. Kuitenkin vain metsien aktiivinen hoito takaa elinvoimaiset, hyvin kasvavat ja hiiltä sitovat metsät. 

Tänään ovat kelit kohdallaan ulkotöitä ja marjastusta ajatellen !  

Metsäterveisin, 
Irma W, pj
040 555 4228 

perjantai 16. heinäkuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


UPMn urakoima koneistutus alkaa ensi viikolla Seppo Kangasmäen  tilalla Lemillä. Pääsemme siihen tutustumaan ti-to:na  ensi viikolla. Päivämäärä ja kellonaika tarkentuvat maanantaina 19.7, kun kone saapuu Lemille.  Sepolla on istutusalan vieressä tänä keväänä, viime syksynä, 8 ja 12 vuotta sitten istutettuja taimikoita, joihin voimme myös samalla  tutustua. 

Tarkkailkaa sähköpostia maanantaina ! Jos sinulla on toiveita tutustumispäivän tai kellonajan suhteen, ilmoitteletko niistä  minulle viimeistään sunnuntaina 18.7 !

Huh hellettä-terveisin, 
Irma W, pj
040 555 4228 
🌲🌲🌲

 Hei SaiMelaiset  !


EU julkaisee uuden metsästrategiansa 20.7.2021. Se on vuotanut ennakkoon julkisuuteen ja on herättänyt vilkasta lehti- ja nettikirjoittelua.

Julkaisin eilen Metsänomistajien foorumin FaceBookissa kirjoituksen "Paradoksaalinen tilanne – toisaalta puurakentamisella saavutetaan merkittäviä ilmastollisia hyötyjä ja toisaalta metsiä vaaditaan suojeltavaksi entistä enemmän monimuotoisuuden turvaamiseksi

Kirjoitus keräsi 61 peukutusta ja 16 kommenttia. Voit tutustua kirjoitukseen ja osaan kommenteista alla.

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228



Irma Welling
Paradoksaalinen tilanne – toisaalta puurakentamisella saavutetaan merkittäviä ilmastollisia hyötyjä ja toisaalta metsiä vaaditaan suojeltavaksi entistä enemmän monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Kuvassa on Suomen suurin puukoulu, Mansikkalan koulukeskus, joka toimii monitoimitalona (päiväkoti, peruskoulu, lukio) 1350 lapselle ja opiskelijalle. Kokonaisuus on uskomattoman kaunis ja toiminnallinen kokonaisuus.

Puurakentaminen on parasta puun käyttöä, kun puu sitoo hiilen koko elinkaarensa ajaksi. Lisäksi puu on helppo kierrättää elinkaarensa lopuksi. Puurakentamisella vähennetään 10-40 prosenttia elinkaaren aikaisia päästöjä betonirakentamiseen verrattuna. Massiivipuulevyjen kehittäminen ja tuottaminen on mahdollistanut puun käytön kohteissa, joissa puuta ei ole totuttu käyttämään. Massiivipuulevyt ovat myös muuttaneet rakentamisen totuttua tapaa. Rakennuksen tietokonemallinnusta hyödynnetään jo massiivipuulevyjen tuotannossa ja mitoittamisessa. Rakennuksen osat voidaan valmistaa sääsuojissa ja aitona kuivarakentamisena. Kosteutta ei päästetä missään vaiheessa rakenteisiin. Rakennusaikainen kosteus on merkittävä sisäilmasto-ongelmia aiheuttava riskitekijä.

Kyllä metsien monimuotoisuutta voidaan turvata ilman suojelua talousmetsien kestävällä hoidolla. Kestävään talousmetsien hoitoon päästään säästöpuita ja riistatiheiköitä jättämällä, lisäämällä metsien rakenteellista monimuotoisuutta ja lisäämällä lahopuuta esimerkiksi lehtipuita kaulaamalla tai tekopökkelöitä niistä tekemällä.

Risto Laukas
Monipuolinen metsänkäsittely on parasta kestävyyttä ja samalla se minimoi riskit. Taimikoita on hoitamatta runsaasti eli kyllä riistatiheikköjä riittävästi, myrskyt hoitavat lahopuuta ilman ihmisen toimintaa ja aina on käsittelemättömiä metsiä ilman suojelua valtion varoin. Kasvu on tärkein asia, se varmistaa kestävyyden kaikki kriteerit ja samalla tehtaiden puuhuollon. Sellutehtaita tarvitaan kuten myös sahoja sekä pylvään ostajia. Vihreät ajavat metsätalouden alas, se pitää estää. Kolme tärkeintä asiaa: kasvu, kasvu ja kasvu!

Jarmo Raudaskoski
Monimuotoisuushöpötys metsien suhteen on mennyt liiallisuuksiin. Luonnosta vieraantuneet kaupunkilaiset ylläpitävät ja hallitsevat keskustelua.

Mika Laine
Moni ei edes tiedä, mitä se oikeasti tarkoittaa. Monimuotoisuutta pitäisi katsoa kauempaa. Ei jokainen hehtaari voi sisältää kaikkea monimuotoisuutta.

Marko Miini
Aloitus oli erinomainen.
Monimuotoisuus pitäisi nyt määritellä siten, että se ei tarkoita kaikkea metsänhoitoa ja ohjaa kaikkea toimintaa metsässä. 
Ainakin itselleni on aika epäselvää mitä monimuotoisuudella konkreettisesti tarkoitetaan missäkin metsätyypissä. 
Tuskin se voi tarkoitaa, että metsän monimuotoisuutta pitää lisätä kaikkialla, oli kyse mistä tahansa metsästä, missä jotain kasvaa?

Outi Pettersson
Loistava aloitus Irma! Ja hyviä kommentteja tässä keskustelussa. 
Mika Laineen kommentti, että pitäisi katsoa kauempaa osuu aivan asian ytimeen. Liikaa tuijotetaan yhtä asiaa ja unohdetaan kaikki muu, mihin siihen yhteen asiaan vaikuttaminen vaikuttaa muuten. Isomman kokonaisuuden ja asioiden riippuvuussuhteiden ymmärtäminen olisi nyt todella tärkeää näissä metsäasioissa(kin). 
Jos puuta ei Suomessa hakata, sitä hakataan muualta. 
Jos puuta ei Suomessa hakata, sitä ei ole käytettäväksi ympäristöystävällisempään rakentamiseen.
Jos puuta ei Suomessa hakata, metsät ränsistyvät ja kasvu hidastuu.
Jos puuta ei Suomessa hakata, suomalaisilta vähenee sekä metsätalouden, että metsäteollisuuden työpaikat ja niihin välillisesti liittyvät työpaikat. 
Jos puuta ei Suomessa hakata, eivät myöskään suomalaiset uudet puupohjaisia raaka-aineita käyttävät innovaatiot pääse lentoon ja viemään Suomea maailmankartalle.

Juha Nikula
Puurakentamisessa käytetään ympäristö-ystävällistä palonsuoja ainetta jota voi käyttää myös sisätiloissa. Ainakin Koskinen käyttää sitä. Valmistetaan Suomessa, Porvoossa.

Aapo Palonen
Jokainen metsänomistaja voi toimillaan edistää metsäluonnon monimuotoisuutta. Pahinta on sen merkityksen vähättely julkisuudessa. Hankitaan oikeutuksemme metsien hoitoon itse hyvällä työllä. Jos metsänomistaja ei itse tiedä miten toimia, kannattaa käyttää metsäasiantuntijaa apuna.

Panu Vaaramo
EU:n vuotanut metsästrategia kyllä nimenomaan kannattaa puun rakennuskäyttöä. EU haluaa, että tukit kasvatetaan jatkuvalla kasvatuksella ja lyhyen elinkaaren (sellupohjaisia) tuotteita ei enää tehtäisi eikä puuta poltettaisi. Vähän näyttää, että siellä ei oikein ymmärretä kuinka monessa tuotteessa sellu on jo mukana (kuten jäätelössä). Muutenkin on vaikea ymmärtää tätä kiertotalouden vastustamista, joka käytännössä tarkoittaa fossiilisten tuotteiden kannattamista.

Hyvä kirjoitus 
😀 betoni teollisuus yrittää kovasti mollata puuta ja vähättelee päästöjään, mutta molempia tarvitaan. On järjestöjä jotka vastustaa puurakentamista kun joudutaan kaatamaan puita raaka-aineeksi. Vaikka kaikki Suomen kerrostalot rakennettaisiin puusta, puumäärä kasvaa muutamassa tunnissa.

tiistai 6. heinäkuuta 2021

 Hei SaiMelaiset !


Saimaan Metsänomistajat on kommentoinut Korvenkylän osayleiskaavaa 2030 ! Kommentoinnista isot kiitokset Risto Laukkaalle ! Kommenttimme löydät liitetiedostosta.

Saimme uuden kommentointipyynnön Lappeenrannan pienvesistöjen ja lähikylien osayleiskaavasta, sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Tarkista, onko sinun metsiäsi kyseisen osayleiskaavan alueella. Jos on, sinulla on mahdollisuus osallistua kaavoitusprosessiin. Tärkeitä päivämääriä löydät alla olevasta viestistä ja sen liitteistä !

Kesäterveisin,
Irma W, pj 
040 555 4228

PS. Ma 2.8.2021 teemme luontoretken Hämmäauteensuolle !


Saimaan Metsänomistajat ry:n lausunto  Korvenkylän osayleiskaavan 2030 osayleiskaavaehdotuksesta Y51 


Saimaan Metsänomistajat ry kiittää lausuntopyynnöstä 25.5.2021  LPR/1239/10.02.02/2019. 


Osayleiskaavaehdotuksessa Y51 esiintyy metsätalouden käyttöön osoitettuja alueita M-1-, M-5- ja M-6-merkinnöillä. Joillakin näistä alueista esiintyy myös  luo-3-merkintä.  

Saimaan Metsänomistajat ry kommentit lausuntopyyntöönne:

- Kohta VL-, VU-, EV-, luo-3 ja s-1 alueilla….: Esitämme, että maisematyölupaa ei tarvita myrsky- ja hyönteistuhojen korjaamiseen eikä   kasvatushakkuisiin kuten eduskunnan ympäristövaliokunta on linjannut. 



-Yleiskaavamääräyksillä ei ole tarpeen rajoittaa metsien hoitoa ja käyttöä.

-Metsätalouden käyttöön osoitetuilla alueilla tulee välttää metsän hoidon ja käytön päällekkäistä ohjaamista yleiskaavalla. Metsälaissa on säädetty monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Metsälain mukaisen metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä Suomen metsäkeskus ratkaisee onko luontokohde metsälain tarkoittama erityisen tärkeä ympäristö.

 

Saimaan Metsänomistajat ry:n plsta


 Irma Welling, pj                     Risto Laukas, hallituksen jäsen

irmawelling.iwell@gmail.com     risto.laukas@kotiposti.net