tiistai 20. lokakuuta 2020

 

Hei SaiMelaiset !

"Miten metsänhoidolla voidaan varautua ilmastonmuutokseen? Mitä tulee huomioida ensiharvennusten toteuttamisessa?"

Tervetuloa seuraamaan Tapion Oy puuntuotannon asiantuntijan Arto Koistisen esitys ja sitä seuraava paneelikeskustelu. Keskustelussa mukana Arto Koistisen lisäksi metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi OP:sta, jäsenpalvelujohtaja Juho Rantala Metsä Groupista ja Etämetsänomistajien liiton puheenjohtaja Rauno Numminen. 

SaiMelaiset voivat tulla seuraamaan webinaaria yhteiseen tilaan, jäsenemme Ilkka Snelmanin yrityksen tiloihin, Hietakallionkatu 2, Sammonlahti (Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen talo, 2-kerros). Aloitamme kahvituksella klo 17:30 ja webinaari alkaa klo 18 ja kestää n 90 minuuttia.

Ilmoittauduthan SaiMen yhteiseen tilaisuuteen Irma Wellingille kahvituksen mitoittamiseksi viimeistään ma 26.10 !

Tai sitten voit seurata webinaaria omalta koneelta alkaen  klo 18   linkistä:



Webinaari-terveisin,
Irma Welling
040 555 4228

torstai 15. lokakuuta 2020

 1) Etämetsänomistajien Liiton webinaari ma 19.10.2020 klo 17:30-19


Kuutio® ja Suomen Metsäsäätiö järjestävät Etämetsänomistajien Liiton kanssa yhteistyössä webinaarin Etämetsänomistajien Liiton/Saimaan Metsänomistajien jäsenille. 

Voit osallistua webinaariin vaivattomasti kotisohvalta – tarvitset ainoastaan tietokoneen, tabletin tai älykännykän sekä nettiyhteyden.
 
Ilmoittautumisia toivotaan viimeistään sunnuntaina 18.10.2020 alla olevan linkin kautta:


Webinaarin ohjelma löytyy myös yllä olevasta linkistä.
 
2) Metsälehdessä 17/2020 oli seuraava luettelo Etelä-Karjalan puunostajista 2020

Hakemestarit (kaikki)
Karjalan Mänty (kaikki)
Kartiopuu (parrut)
Koskitukki (kaikki)
Metsä Group (kaikki)
PTL Huomo (pylväät)
PTL I. Pölönen (pylväät)
PTL Toimi Talka (pylväät)
Stora Enso (kaikki)
Tiaisen Saha (kaikki)
UPM (kaikki)
Versowood (kaikki)

3)  Paavo Puuntuottajan raivaussahan terien nopeusvertailu löytyy YouTuben linkistä


Metsäterveisin,
Irma W, pj

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Hei SaiMelaiset ! '

1) Tervetuloa istuttamaan SaiMen kirsikkapuuta pe 25.9.2020 klo 13 Lappeenrannan kaupungin järjestämänä yhteisenä kirsikkapuiston istutuspäivänä. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää aloituspuheen ja tilaisuuden jälkeen kaupunki tarjoaa kahvit Ravintola Lappeen Ruustinnassa. 

Paikka: Pappilanpellon puistoalue, Lappeen Pappilan ja Valtakadun välinen pelto Veteraanipuiston vieressä. Parkkipaikka löytyy tieltä, joka lähtee Kaukaankadun 2 kohdalta Lappeen Pappilaan ja Galleria Pihattoon.  

2) Kerro tarvitsetko tukea&koulutusta metsäalan tietojärjestelmien käytössä kuten metsään.fi:n, Wuudiksen, Kuution, Metsäselaimen, Karttapaikan käytössä tai esim. Teams -verkkokokouksiin ja videopuheluihin osallistumisessa. 

 Metsäterveisin, Irma W

torstai 10. syyskuuta 2020

 Hei SaiMelaiset !


1) Puun päivän tilaisuuden uusi aika pe 25.9.2020 klo 13 (vanha aika su 27.9)

Osallistumme Lappeenrannan kaupungin järjestämään yhteiseen kirsikkapuiston istutuspäivään.

Aika: pe 25.9 klo 13
Paikka: Pappilanpellon puistoalue, Lappeen Pappilan ja Valtakadun välinen pelto Veteraanipuiston vieressä. Parkkipaikka löytyy tieltä, joka lähtee Kaukaankadun 2 kohdalta Lappeen Pappilaan ja Galleria Pihattoon.

Kirsikkapuu on jo hankittu Mustilan Arboretumista ! (kuva liitetiedostona)

Tervetuloa istuttamaan !

2) Kooste Metsälehden jutusta ”Harvenna järkevästi ”löytyy Metsäkynän alta


Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

 Hei SaiMelaiset !

Kuulumme Etämetsänomistajien Liittoon ja Liitto järjestää jäsenyhdistyksille neuvottelupäivät Tampereella 18.-19.9. Voimme osallistua etänä ohjelmaan pe 18.9 klo 16:15-n.19. Aloitamme tilaisuuden kahvituksella klo 15:45.

Paikkana on jäsenemme Ilkka Snelmanin yrityksen tilat, Hietakallionkatu 2, Sammonlahti (Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen talo, 2-kerros)


Ilmoittaudu tilatarpeen ja kahvituksen mitoituksen vuoksi Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com tai 040 555 4228) viimeistään ke 16.9 !


Tervetuloa osallistumaan ja kehittämään,
toiv. Irma W, pj

lauantai 5. syyskuuta 2020

Hei SaiMelaiset !

17.8  ministeri Jari Leppää tapaamassa Hytin VPK-talolla olivat lisäkseni SaiMelaisista  ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, Hannu Turkki  ja Erkki Mäkinen. Tilaisuudessa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä suullisesti ja paperilla. Meidän neljään huolenaiheeseemme/kysymykseemme ministeri on nyt vastannut Annukka Kimmon välityksellä. Ohessa huolenaiheemme ja ministerin vastaukset.

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

Huolenaihe/kysymys 1: Ensiharvennuspuun hinta ja ensiharvennuksen kannattavuus

Kustannukset istutetuista, mätästetyistä, taimikkovaiheessa kahteen kertaan hoidetuista kuusen taimista ovat omakohtaisten kokemusten mukaan 0,93 euroa Kemera-tuella ja 1,09 euroa ilman Kemera-tukea.


Toimenpide
Kustannus/taimi, euroa (0 % alv)
Laskentaperuste
(0 % alv)
Kuusen taimi
0,28

Kääntömätästys
0,26
470 €/ha, 1800 t/ha
Istutus
0,23

Taimikonhoito,
5 v kuluttua istutuksesta
0,07


0,14
350 €/ha, Kemera-tuki 160 €/ha,
verotushyöty 57 €/ha (30 %),1800 t/ha

350 €/ha, verotushyöty 105 €/ha (30 %),
1800 t/ha
Nuoren metsän hoito, 15 v istutuksesta
0,09



0,18
450 €/ha, Kemera-tuki 230 €/ha,
verotushyöty 66 €/ha (30 %),1800 t/ha

450 €/ha, verotushyöty 135 €/ha (30 %),
1800 t/ha
Kustannusten summa

0,93
1,09
Kemera-tuki
Ei Kemera-tukea

Ensiharvennuksessa kuusikuidun kantohinnan nykyarvo on keskimäärin 13,36 €/m3. Jos ensiharvennuksessa poistetaan 800 tainta/ha, niin myyntikelpoista kuusta pitää olla 60 m3/ha ja tilavuus keskimäärin 75 l/kuusi, jotta yhdestä kuusesta saadaan keskimäärin yksi euro. 75 litraisen kuusen pituus on välillä 12-14 metriä ja läpimitta rinnan korkeudella 11-13 senttimetriä. Jos myyntikelpoista kuusta on vähemmän kuin 60 m3/ha, niin kustannuksia on kertynyt enemmän kuin tuloja ja ensiharvennuksessa kaadettujen kuusien kasvatus on ollut tappiollista jo investoinnin nollakorollakin.

Jos vaaditaan investointeihin (taimi+mätästys+istutus+taimikonhoito+nuoren metsän hoito) käytetyille varoille 3 % korko, niin 30 vuoden ensiharvennusvaiheessa kustannusten tulevaisuuden arvo on jo 2,22 €/taimi nykyisillä Kemera-tuilla ja 2,44 €/taimi ilman Kemera-tukia. Tällöin kuusikuidun hinnan pitäisi olla 30 vuoden kuluttua vastaavasti 29,6 €/m3 ja 32,5 €/m3, jotta 800 poistetulla taimella/ha ja 60 m3/ha kertymällä saataisiin katettua kustannukset poistettujen taimien osalta.

Ensiharvennuksessa kuusikuidun kantohinnan nykyarvo on keskimäärin 13,36 €/m3. Jos ensiharvennuksessa poistetaan 800 tainta/ha, niin myyntikelpoista kuusta pitää olla 60 m3/ha ja tilavuus keskimäärin 75 l/kuusi, jotta yhdestä kuusesta saadaan keskimäärin yksi euro. 75 litraisen kuusen pituus on välillä 12-14 metriä ja läpimitta rinnan korkeudella 11-13 senttimetriä. Jos myyntikelpoista kuusta on vähemmän kuin 60 m3/ha, niin kustannuksia on kertynyt enemmän kuin tuloja ja ensiharvennuksessa kaadettujen kuusien kasvatus on ollut tappiollista jo investoinnin nollakorollakin.

Jos vaaditaan investointeihin (taimi+mätästys+istutus+taimikonhoito+nuoren metsän hoito) käytetyille varoille 3 % korko, niin 30 vuoden ensiharvennusvaiheessa kustannusten tulevaisuuden arvo on jo 2,22 €/taimi nykyisillä Kemera-tuilla ja 2,44 €/taimi ilman Kemera-tukia. Tällöin kuusikuidun hinnan pitäisi olla 30 vuoden kuluttua vastaavasti 29,6 €/m3 ja 32,5 €/m3, jotta 800 poistetulla taimella/ha ja 60 m3/ha kertymällä saataisiin katettua kustannukset poistettujen taimien osalta.

Ministerin Lepän vastaus/Annukka Kimmo

Jaksollisen metsänkasvatuksen erilaisia vaiheita konkretisoidaan usein käsitteillä hoito-ja hyötyvaihe. Ensiharvennus kuuluu kaikilla puulajeilla vielä puuston hoitovaiheeseen. Tärkein tavoite on silloin kasvatettavan puuston kehittäminen eli ensiharvennus on miellettävä sijoituksena tulevaan tuottoon. Parhaimmillaan hoidetuissa puustoissa se voi kuitenkin olla puuston kiertoajan ensimmäinen tuloja tuottava toimi. Kuusikon harvennuksesta aiheutuva kasvutappio on pieni ja lyhytaikainen ja se korvautuu nopeasti kasvatettavien puiden arvon nousulla. Myöhemmät hakkuut ovatkin sitten selkeästi jo hyötyvaihetta, joissa aiempien panostusten eli hoito- ja kasvatustoimien tuloksista hyödytään taloudellisesti.

Huolenaihe/kysymys 2: Metsätuhoriskit

Juurikääpä jatkaa leviämistään ja se on merkki siitä, että emme tee tarpeeksi sen leviämisen estämikseksi. Kaikki havupuiden kannot myös alle 10 senttimetriset pitäisi kantokäsitellä ja tarvittaessa toukokuun alun ja marraskuun lopun ulkopuolellakin. Urean käyttöä tehokkaapi olisi harmaaorvakkaan käyttö kantokäsittelyssä. Harmaaorvakka syrjäyttää juurikääpää myös juuristossa, jolloin juuriston kautta leviäminen alikasvostaimiin ja uudistusistutustaimiin vähenee.

Ministeri Lepän vastaus/Annukka Kimmo

Ilmastonmuutos ja sen aiheuttama kuivuus sekä toisaalta lämpimät sateiset talvet lisäävät kuusikoiden tuhoriskiä. Sekametsien suosiminen on suositeltavaa suunniteltaessa metsikön uudistamista, taimikonhoitoa sekä ensiharvennusta. Viljelyn ja istutustyön ohella myös luonnontaimien hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan edistää monipuolista puulajirakennetta.

Vastaavasti kuusivaltaisissa metsissä muun sekapuuston osuudella on mahdollisuus vähentää kuuseen kohdistuvia kirjanpainajan ja juurikäävän aiheuttamia riskiä ja siten osaltaan vähentää tuhon astetta. Juurikääpä leviää myös puiden juuriyhteyksien kautta ja sen vuoksi on mahdollista, että myös kaistalekavastuksella on myönteisiä vaikutuksia juurikäävän leviämisen estämiseksi.

Huolenaihe/kysymys 3: Hirvituhokorvaukset VT-metsätyypillä

Kari Monnon mukaan puolukkatyypin mailla (VT-tyypin metsät) hirvivahinkoja arvioitaessa lasketaan mukaan männyn taimien lisäksi kasvukelpoiset koivun ja kuusen taimet, vaikka koivulla ja kuusella ei ole kasvuedellytyksiä niin kuivissa metsätyypeissä. Tästä aiheutuu metsänomistajalle taloudellisia tappioita.

Ministeri Lepän vastaus/Annukka Kimmo

Metsäkeskus on julkaissut tuoreimman hirvieläinvahinkojen maastoarviointiohjeensa 16.3.2020. Nykyisen ohjeen mukaan korvaaviksi taimiksi voidaan lukea mänty kaikilla kasvupaikoilla. Sen sijaan kuusi, rauduskoivu ja haapa kelpaavat korvaaviksi taimiksi tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä kasvupaikoilla.

Huolenaihe/kysymys 4: Metsävähennyksen nopeampi hyödyntäminen

Niiden metsänomistajien, joilla on paljon metsävähennyspohjaa, olisi edullisempaa saada kantohintaan perustuvan tulon sijaan puunkorjuusta erillinen lasku ja myydystä puusta oma tuloutus. Metsävähennys on (60 %) pääomatulosta ja niin ollen suurempi puhtaasta puun myyntitulosta kuin kantohinnasta, josta on vähennetty korjuukustannukset.

Ministeri Lepän vastaus/Annukka Kimmo
Metsänomistaja voi halutessaan toimia esitetyllä tavalla eli ostaa korjuutyön ja sitten myydä puutavaran tien varressa. Puusta maksettava hinta on puun ostajan ja myyjän välinen sopimuskysymys. Joissain tapauksissa tämä toimintatapa voi olla metsänomistajan kannalta hyvinkin kannattavaa. Samoin korjuutyön hinta ja toteutus ovat sopimuskysymyksiä.

keskiviikko 26. elokuuta 2020

Hei SaiMelaiset !

1) Kooste Metsälehti Makasiinin metsäsertifiointijutusta löytyy Metsäkynän alta



2) Ilmoittaudu mukaan Suomen metsäkeskuksen Monimetsä-hankkeen metsäretkelle

Revon Seppo osallistuu ainakin retkeen ! 

Tervetuloa mukaan Lappeenrannassa tiistaina 8.9.2020 klo 17.00-19.30 järjestettävälle Laatuloikka luonnonhoitoon -maastoretkeilylle!
Tiedätkö, miten voit ylläpitää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta metsässäsi? Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkillä metsänomistajat kuulevat metsän- ja luonnonhoidon mahdollisuuksista sekä saavat tietoa ja käytännönläheisiä vinkkejä sen toteuttamiseen omassa metsässään. Esittelemme pari tuntia kestävällä maastolenkillä talousmetsien luonnonhoidon kustannustehokkaita keinoja ja toimintatapoja puuntuotannon rinnalla metsän eri kehitysvaiheissa.
Retkeilyllä vieraillaan muun muassa seuraavilla luonnonhoitokohteilla:
•    Säästöpuut
•    Riistatiheiköt
•    Vesiensuojelun suojavyöhykkeet
Lähtöpaikkana Suomen metsäkeskuksen toimiston parkkipaikka (Oppilaankatu 4, Lappeenranta). Kohteille siirrytään omilla autoilla. Lenkit toteutetaan rauhallisella tahdilla maastossa kävellen ja keskustellen. Varaa sään mukainen varustus ja tarvitsemasi janojuomat. Tilaisuudessa ei järjestetä tarjoilua.
Ilmoittaudu mukaan 1.9.2020 mennessä osoitteessa https://www.metsakeskus.fi/tapahtumat?id= 9531. Mukaan mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä, ilmoittautuminen on välttämätöntä. Ei osallistumismaksua.
Tervetuloa kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan!
Koronavirustilanteen vuoksi noudatamme kaikissa lähitapaamisissamme yleisiä koronaohjeita ja -suosituksia. Ilmoittautuneille lähetämme tarkempia ohjeita ennen tilaisuutta tervetuloviestissä. Huomaathan, että osallistujamäärää voidaan rajoittaa tai tilaisuus siirtää, mikäli koronatilanne muuttuu.
Lisätiedot:
Jussi Kemppainen
metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja
p. 050 563 1870
jussi.kemppainen(a)metsakeskus.fi
Lenkit ovat osa Monimetsä-hanketta, jota Metsäkeskus toteuttaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Tapio Oy:n, Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n kanssa. Mukana voi olla myös paikallisia metsäalan toimijoita.
 
Hei SaiMelaiset !

1) Kiva, kun niin moni saapui  eilen Tiaisen Sahalle !  Tässä kooste reissusta tapahtuma- ja kuvagalleriassa:


2) Ilmoittaudu Metsäkeskuksen kulotustilaisuuksiin tapahtumakalenterin kautta !


Tervetuloa Metsäkeskuksen Kulotuskoulu-hankkeen opintoretkelle ja kulotusseminaariin!

Tiesitkö, että metsää voidaan uudistaa myös hallitun tulenkäytön avulla eli kulottamalla?
Tulella on useita positiivisia vaikutuksia metsätalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Metsämaan kulotus parantaa uuden puusukupolven kasvuolosuhteita, helpottaa metsänviljelytyötä sekä luo elinympäristöjä paloriippuvaisille lajeille. Monimuotoisuutta edistäviin kulotuksiin voidaan myöntää Kemera-tukea.
Metsäkeskuksen Kulotuskoulu - taitoa tulenkäyttöön metsissä -hanke järjestää erilaisia kulotusaiheisia tilaisuuksia metsänomistajille.
Seuraavat tilaisuudet:
  • Kulotuskoulu-hankkeen opintoretki 24.9.2020 klo 8.30-16, Kouvola. Tule mukaan tutustumaan kulotusten metsän- ja luonnonhoidollisiin vaikutuksiin! Retken hinta: 20 €/hlö. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 21.9. mennessä tapahtumakalenterin kautta: https://www.metsakeskus.fi/tapahtumat?id=8549
     
  • Kulotusseminaari 27.10.2020 klo 9-15, Lappeenranta. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 21.10. mennessä tapahtumakalenterin kautta: https://www.metsakeskus.fi/tapahtumat?id=9779
     
  • Kulotusillat myöhemmin syksyllä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin.
Tule mukaan kuulemaan kulotuksen toteutuksesta ja hyödyistä metsille!
Kulotuskoulu-hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuella, jonka on myöntänyt Kaakkois-Suomen ELY-keskus, sekä yksityisellä rahoituksella. Hanketta rahoittaa myös Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Hankkeen kotisivut: www.metsakeskus.fi/kulotuskoulu
Lisätietoja:
Sara Lankinen-Timonen
projektipäällikkö
p. 050 430 1312
sara.lankinen-timonen@metsakeskus.fi
Suomen metsäkeskus

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

tiistai 18. elokuuta 2020

Hei SaiMelaiset,

Monelta on varmaan jäänyt huomaamatta huominen webinaari "OMATOIMISUUS JA PALVELUJEN HANKINTA – METSÄNOMISTAJAN TAITOLAJIT ”.

Ilmoittaudu pikapikaa linkin linkistä:



Webinaariterveisin,
Irma W, pj
Hei SaiMelaiset !

1. Ti 25.8 klo 18 vierailu Tiaisen sahalle, Hämäläisentie 210, 54770 Heituinlahti, Savitaipale
*Tutustuminen sahan tuotantoon
*Sahan puunhankinta-alue ja laatuvaatimukset
*Kahvitarjoilu

Ilmoittautuminen viimeistään pe 21.8  kimppakyytien ja kahvituksen 

mitoittamiseksi Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com

040 555 4228).

Kokoontuminen kimppakyytejä varten klo 17 Mhyn parkkipaikalla, Lavolankatu  
10, Lappeenranta


2) Suomen tehokkain metsäkurssi - perusteet haltuun 35 minuutin aikana

Paavo Puuntuottajan video  "Suomen tehokkain metsäkurssi” löytyy linkistä


Tapaamisiin Tiaisen sahalla !
Irma W, pj

perjantai 7. elokuuta 2020

Hei SaiMelaiset!

Olemme laatineet seuraavan ehdotuksen metsäohjelmaan 2021-2025. Voit kommentoida ja esittää parannusehdotuksia vielä viikon verran ehdotukseen.

Kiitokset Aimo Kapiaiselle ja Kari Monnolle aiemmista kommenteista ! Aimon esittämää metsänomistajan oikeusturva-asiaa vie eteenpäin MTK:n metsävaltuuskunta ja Karin esittämää hirvivahinkojen arviointimenetelmän korjausta VT-metsämailla  esitellään  ministeri Lepälle 17.8, kun hän vierailee Lappeenrannassa.

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

Saimaan Metsänomistajat ry

Suomen metsäkeskus/Kaakkois-Suomi

Kommentit Kaakkois-Suomen metsäohjelmaan 2021-2025
Kaakkois-Suomen metsäohjelman 2021-2025 tavoitteena on kertoa siitä miten alueella toteutetaan kansallisen metsästrategian toteuttamista, siitä millä toimenpiteillä ja voimavaroilla tuetaan kansallisen metsästrategian toteuttamista.
Metsäohjelmassa esitetään kansallisen metsästrategian teemoille (3. Resurssitehokas ja kestävä metsätalous, 4. Talousmetsien luonnonhoito ja metsäluonnon monimuotoisuus, 5. Ilmastokestävä metsätalous, 6. Metsätiet ja metsien saavutettavuus, 7. Uudet puupohjaiset tuotteet, 8. Luontomatkailu, luonnonyuoteala ja luontoon perustuvat muut palvelut, 9 Osaaminen ja koulutus) tavoitteet ja toimenpittet sekä taustat. Taustatiedoissa on kattavasti tuotu esiin Kaakkois-Suomen erityispiirteitä. Tavoitteet ovat laaja-alaisia ja yleisellä tasolla kuten ”tarjotaan koulutusta, neuvontaa, harjoitetaan aktiivista viestintää”. Numeeriset tavoitteet ovat mittavat. Tavoittteisiin pääsemiseksi näin lyhyellä aikavälillä 2021-2025 tarvitaan vielä konkreettisempia ja fokusoituneempia toimenpiteitä siitä, mitä tehdään, keiden tahojen kanssa yhdessä tehdään, kuka on vastuutaho ja mitä resursseja tarvitaan toteuttamiseen.
Käytettävissä olevien rajallisten resurssien vuoksi esitämme, että esiin nostetaan muutamia kärkitavoitteita ja että niille esitetään konkreettisia toimenpiteitä, vastuutahot ja yhteistyötahot. Tällaisiksi kärkitavoitteiksi ehdotamme mm.:
-metsätalous turvemailla
-talousmetsien luonnonhoito 
-metsätuhoriskien (juurikäävän, kirjanpainajan, myrskytuhojen) ennaltaehkäisy 

Lappeenrannassa xx.x.2020

Saimaan Metsänomistajat ryn hallituksen puolesta 

Irma Welling, pj
Seppo Repo, sihteeri
Hei SaiMelaiset !

1. Ti 25.8 klo 18 vierailu Tiaisen sahalle, Hämäläisentie 210, 54770 Heituinlahti, Savitaipale

*Tutustuminen sahan tuotantoon
*Sahan puunhankinta-alue ja laatuvaatimukset
*Kahvitarjoilu

Ilmoittautuminen viimeistään pe 21.8  kimppakyytien ja kahvituksen 

mitoittamiseksi Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com
040 555 4228).


Kokoontuminen kimppakyytejä varten klo 17 Mhyn parkkipaikalla, Lavolankatu  
10, Lappeenranta


2. Yhdistyksen sihteeriksi valittiin Seppo Repo

Hallitus on kokoontunut 30.7.2020 ja valinnut yhdistyksen sihteeriksi Seppo Revon.

3. Kysely jäsenistölle

Hallitus päätti toteuttaa jäsenistölle kyselyn sellaisista mielenkiintoisista aiheista, joista voisimme toteuttaa videoituja haastatteluja ja jotka liitettäisiin blogi-sivuillemme. Haastattelut toteutettaisiin jäsenemme Ilkka Snellmanin ja Tauno Lakkalan (Digi Tane) avustuksella ja tiloissa. 

Kerro meille mistä aiheista haluaisit kuulla näkemyksiä ! Esimerkiksi mikä maanmuokkaustapa mihinkin maaperään, hirvituhojen arviointi VT -maastossa jne...

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

maanantai 13. heinäkuuta 2020

Hei SaiMelaiset,

Motokuski Janne Seppänen tekee ja selostaa "myöhästä harvennusta” Ponssen Scorpionilla:


Motokuski Janne Seppänen tekee ja selostaa "pienten kepikoiden harvennusta” Ponssen Scorpionilla:



Kuvauksia  taimituhoista löytyy Metsälehden linkistä:


Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Hei SaiMelaiset !

Motokuskilla (Janne Seppänen) on videokamera mukana ja pääset  mukaan tekemään hakkuuta Ponssen Scorpionilla:


Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228


PS. Linkin alussa on mainos, mutta sen voi ohittaa nopsasti ohitusnäppäimestä !

torstai 9. heinäkuuta 2020

Hei SaiMelaiset,

Suomen metsäkeskus pyytää Saimaan Metsänomistajat ry:ltä lausuntoa Kaakkois-Suomen metsäohjelmasta 2021-2025 28.8.2020 mennessä. Metsäohjelmaluonnos löytyy Suomen metsäkeskuksen internet -sivuilta osoitteesta:
Saimaan Metsänomistajat ry:n hallitus käsittelee lausuntoa 30.7.2020 kokouksessaan. Jos haluat kommentoida metsäohjelmaa, niin laita kommenttisi minulle mielummin jo ennen 30.7.2020 !

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228




maanantai 6. heinäkuuta 2020

Hei SaiMelaiset !

Tiedoksi Puusta Puuhun -juttu ”Kolmesta kannosta, joihin metsänomistaja voi kompastua puukauppatulojen kanssa"

Metsäterveisin,Irma W, pj040 555 4228

sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Hei SaiMelaiset,


Kerroin aiemmin millaisia ongelmia minulla oli tänä keväänä taimityömaalla…kivikovia  kääntömättäitä savialueella ja ajourat veden vallassa !

Ryhdyin selvittämään, mitä olisi pitänyt osata tilata, ettei vastaavia ongelmia olisi syntynyt. Aarre-lehdessä olleesta maanmuokkasjutusta ja keskusteluista Kalle Vanhatalon kanssa löytyi vastauksia vastaavien ongelmien välttämiseksi !

Kooste löytyy jatkossa Metsäkynän alta



Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

perjantai 19. kesäkuuta 2020

Hei SaiMelaiset !

1) Katso MTn havaintoesitys juurikäävän leviämisestä


2) Juhannustervehdys  laulun ja ruusujen kera:


Kaunista juhannusta toivottaapi,
Irma W, pj
040 555 4228


tiistai 16. kesäkuuta 2020

Hei SaiMelaiset !

Nyt kun koronavirusrajoituksia on lievennetty, voimme toteuttaa toimintakalenteriin toukokuulle merkityn  raivausharjoittelun.

Uusi aika: la 27.6.2020 klo 9- n.15

Kokoontuminen: Disas Lappeenranta, Nuijamaan tien varrella, Terminaalikatu 21

Metsäkohde: Lappeenrannan kaupungin taimikko, Piivuorentien varrella

Ohjelma:
klo 10-12    Kohteen esittely ja taimikon varhaisperkausta         raivaamalla, opastajana Kari Monto
12-13 Metsäkahvit+makkarat, akkukäyttöise raivaussahan ja moottorisahan esittelty/ 
Kärkipyörä, Yrjö ”Ykä” Pylvänäinen.
13-n. 15 Taimikon hoitoa raivaamalla 


Varusteet: -kumisaappaat
-työvaatetus
-hyönteiskarkoitetta
-jos omistat kuulonsuojaimet+kypärän, valjaat,   raivaussahan+polttoainetta


Ilmoittaudu viimeistään ke 24.6. Irmalle (irmawelling.iwell@gmail.com, 040 555 4228)  tarjoiluiden mitoittamiseksi !

Eikun rohkeasti mukaan aloittelevat ja kokeneemmat raivaajat !

Raivausterveisin,
Kari M ja Irma W

torstai 11. kesäkuuta 2020

Hei SaiMelaiset,

Monnon Kari, Buurin Riku ja minä kävimme Työtehoseuran Metsänomistajan talouskoulun syksyllä 2019 ja keväällä 2020 ja se oli erittäin hyödyllinen kokonaisuus.  Nyt olisi tarjolla Metsän taloustaitaja-koulutusta, joka valmentaa metsätalousyrittäjän ammattipätevyyteen ! Metsänomistajat kyselevät  metsäpalveluiden tuottajilta erilaisten vaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia ja kannattavuutta. Taloustaitajakoulutus auttaa yrittäjää vastaamaan näihin kysymyksiin. Koulutukseen sisältyvät myös  talousmetsien luonnonhoitokortti, työturvallisuuskortti ja kasvinsuojelututkinto metsänhoidossa, joka   oikeuttaa ostamaan ja käyttämään juurikäävän torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita, metsänhoitoon hyväksyttyjä glyfosaatti-valmisteita ja hirvikarkotteita. 

Tutustu koulutuksen esittelyyn alla !
Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

Kehity metsän taloustaitajaksi 

Uusi metsäalan ammattitutkintokoulutus käynnistyy ensi syksynä (1.9.2020) Työtehoseurassa. Metsän taloustaitaja -koulutus valmentaa metsätalousyrittäjän ammattipätevyyteen, joka osoitetaan näyttötutkinnossa. Painotamme koulutuksessa vahvasti metsäalan yrittäjyyttä ja kannattavaa metsäomaisuuden hoitoa.

Metsätalousyrittäjä synnytti aiemmin mielikuvan hankintahakkuita tekevästä, isännänlinjan puunkorjuun käytännön osaajasta. Nykyisin tämä kuva on muuttunut melkoisesti, ja keskeisiä taitoja metsätaloudessa ovat esimerkiksi puukaupan kilpailuttaminen, metsänhoitopalvelujen hankkiminen ja sähköisen metsävaratiedon hallinta. TTS:n Metsän taloustaitaja -ammattitutkintokoulutus antaa hyvät valmiudet suunnitella, kasvattaa ja hoitaa talousmetsiä monipuolisesti ja kannattavasti.

Koulutus soveltuu metsänomistajille, metsuri- ja metsäpalveluyrittäjille sekä metsäalan yrittäjyyttä suunnitteleville ja kaikille metsätalouden kannattavuudesta kiinnostuneille. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, jossa pääpaino on itsenäisissä verkko-opinnoissa ja omassa tai vieraan metsässä tapahtuvassa harjoittelussa. Koulutuksen kokonaiskesto on noin 16 kk, ja tämä tarkentuu henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnan yhteydessä.

Koulutuspaikkana on TTS / Rajamäki, mutta koulutukseen voi osallistua kauempaakin, koska se toteutetaan valtaosin monimuoto-opetuksena, jossa pääpaino on itsenäisissä verkko-opinnoissa ja omassa tai vieraan metsässä tapahtuvassa harjoittelussa. Käytännössä lähiopetusta on 1-2 päivää kuukaudessa, ajoittuen perjantai- ja lauantaipäiviin. Lähiopetusluentoja voi seurata myös etäyhteydellä.

Metsän taloustaitaja -koulutusta on osaksi rakennettu suositun Metsänomistajan Talouskoulun pohjalta, ja niinpä Talouskoulun suorittaneilla on mahdollisuus lukea hyväksi valtaosa opinnoistaan 1.9.2020 käynnistyvään Metsäalan ammattitutkintoon. Aiemmat opinnot huomioidaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnan yhteydessä. Näin tutkinnon suorittaminen helpottuu Talouskoulun käyneillä opiskelijoilla.

Koulutuksen laajuus on 150 osaamispistettä (OSP), josta pakollisia tutkinnon osia on 120 OSP ja vallinaisia 30 OSP. Koulutukseen voidaan sisällyttää mm. 

• talousmetsien luonnonhoitokortti 
• suppea kasvinsuojelututkinto metsätaloudessa 
• työturvallisuuskortti 

Koulutuskokonaisuuden hinta opiskelijalle on 200 euron (ALV 0 %), ja lisäksi tulevat mahdollisten pätevyyskorttien viranomaismaksut.

Koulutukseen voit hakea TTS:n verkkosivuilta (https://www.tts.fi/koulutustarjonta/metsaala). Toimi nopeasti, sillä aloitamme syksyllä 2020 vain yhden ryhmän. Ota yhteyttä, niin kerron lisää koulutuksesta.

Arto Kettunen, 
Kouluttaja ja metsäasiantuntija, TTS
p. 0500454017