torstai 31. joulukuuta 2020

 

Hyvät SaiMelaiset !

Vuoden viimeisenä päivänä aloitamme jo katsella tulevaan vuoteen:

1) Rakas metsäni – Radio Suomi kerää kuuntelijoiden metsätarinoita

Kerro siis metsäsi vaiheista! Kuinka sellaista on sinulle siunaantunut, miten olet sitä hoitanut, millainen olo siellä tulee? Mitä metsäsi sinulle antaa, mitä ottaa? Mikä omistamisessa on vaikeinta, mikä taas hienointa?

Miltä tuntuu kaataa puu, tai jättää pystyyn? Oletko tehnyt oman metsän puista talon tai tilin vai annatko sen olla vain?

Kaikenlaiset metsätyö-, tulistelu- ja kuusenhakutarinat ovat nyt tervetulleita, samoin kuukkelit, kirveet ja kirjanpainajat ja ketä ikinä sinun ja metsäsi väliin mahtuukaan.

Rakas metsäni aloittaa Radio Suomen tiistaiteemojen kevätkauden 5.1.2021 klo 18. Metsätarinoita lueskelee jo valmiiksi niihin pihkaantunut Olli Haapakangas.

Kerro tarinasi täyttämällä lomake linkissä:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/29/rakas-metsani-radio-suomi-keraa-kuuntelijoiden-metsatarinoita

Monnon Kari on jo ehtinyt kertoa oman metsätarinansa !

2) Ma 18.1 ja ti 19.1.klo 9-11 Luken (Luonnonvarakeskus)  järjestämä webinaari ” Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus – vastakkainasettelusta yhteiseloon”.

SaiMe järjestää yhteiset webinaaritilaisuudet jäsenemme  Ilkka Snellmanin Kaakontiedon tiloissa, Hietakallionkatu 2, Sammonlahti (Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen talo, 2-kerros).
Ilmoittaudu yhteiseen tilaisuuteen viimeistään pe 15.1 Irmalle ( irmawelling.iwell@gmail.com )  kahvituksen mitoittamiseksi.
 
Joka tapauksessa voit osallistua webinaariin omalta koneeltasi, mutta silloin sinun pitää ilmoittautua alla olevasta linkistä. HUOM ! Molempiin päiviin on oma ilmoittautumisensa !



3) Ke 20.1.2021 klo 17  Mhy:n palvelutoimiston järjestää Metsäveroilta-webinaarin mhy:n jäsenille

Ilmoittaudu linkistä:


4) SaiMen vuosikokous to 4.3 pidetään jäsenemme  Ilkka Snellmanin Kaakontiedon tiloissa, Hietakallionkatu 2, Sammonlahti (Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen talo, 2-kerros). Aloitamme klo 16:30 kahvituksella ja klo 17 jäsenemme Risto Laukas kertoo 
 ”Metsänomistajan edunvalvonnasta kaavoituksessa”. Vuosikokous alkaa noin klo 17:30 ja päättyy viimeistään klo 19:30.

Yhdistys järjestää maskit osallistujille ja huolehdimme riittävistä turvaväleistä myös.

Lopuksi valoisaa alkua vuodelle 2021  ” Kinkun sulattelu savotalla”-videolla:



🍀Irma, pj 🍀

maanantai 21. joulukuuta 2020

 Nyt niitä saa … niitä Metsärannan joulukuusia !

Saimaan Metsänomistajien uusin jäsen on metsälakiasiantuntija ja-yrittäjä Risto Laukas. Moni muistaa/tuntee Riston Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkönä. Metsätalouspäällikkönä hänen hoidossaan oli 4 000 hehtaaria taajamametsiä. Siitä työstä Risto jäi eläkkeelle 30 työvuoden jälkeen huhtikuussa 2019. Nyttemmin Ristolla on oma yritys nimeltä Metsäyrittäjä Risto Laukas, jonka palveluja ovat kaikkien metsätyöpalveluiden lisäksi mm. metsälakiasiat, metsänomistajaneuvonta, omaisuudenhoito ja kiinteistöt, pihat ja erikoiskohteet, tiet ja ojat, koulutuspalvelut, laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Koulutukseltaan Risto on omien sanojensa mukaan nelinkertainen metsäteknikko, kun hänellä on Kotkan metsä- ja puutalouden oppilaitoksesta metsäteknikon tutkinnon lisäksi metsätalousinsinöörin (AMK) ja metsätieteiden kandin koulutukset. 

Risto on kotoisin Pulsasta, jossa hänellä on mm. Metsäranta-metsätila. Metsätilaan kuuluvat mm. vuonna 2007 metsitetty 10 hehtaaria pelto ja 1,6 hehtaarin luontaisesti metsittynyt pelto. Niillä pelloilla kasvaa nyt joulukuusia. Tänä vuonna isompia, 4-7 metrisiä joulukuusia on mennyt metsäylioppilaille Helsinkiin. Ristolla on myös 4 hehtaarin yksityinen luonnonsuojelualue, jonka hän on perustanut ilman Metso-rahoitusta. Omissa metsissään Risto tavoittelee hyvää kasvua, 8 -10 kuutiota hehtaarilta. Hoidot ja harvennukset hän tekee ajallaan. Metsäautotieverkosto hänellä on tavanomaista parempi. 

Miten niitä joulukuusia sitten kasvatetaan ? Lyhyesti, kuusia leikataan ja typistetään sekä lannoitetaan. Aikaisemmin suosittuja olivat serbiankuuset, mutta tänä päivänä metsäkuuset ovat suosituimpia. Ristolla ja kumppaneilla on kolme kuusenmyyntipistettä, joista yksi on kaupungissa kotipihalla Viljalankatu 9:ssä. Pihalla on myös 30 puulajin puisto, jossa kasvaa mm. sateenvarjojalava, siperianvaahtera, surukuusta ja kyynelpihlajaa.

Risto esittäytyy ja kertoo metsänomistajan edunvalvonnasta kaavoituksessa seuraavassa SaiMen vuosikokouksessa 4.3.2021!


Risto kuusimyymälän portilla (kuvaaja Irma Welling)





Metsälakiasiantuntija Risto Laukas esittelee moottorisahalla tekemäänsä kätevää linnunpönttöä (kuvaaja Irma Welling) 

21.12.2020
Irma Welling


maanantai 14. joulukuuta 2020

 

Hei SaiMelaiset,


Luonnonvarakeskus (Luke) järjestää webinaarin "Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus-vastakkainasettelusta yhteiseloon”.

Jos koronatilanne sallii, SaiMe järjestää yhteiset webinaaritilaisuudet jäsenemme Ilkka Snellmanin Kaakontiedon tiloissa Skinnarilassa. Joka tapauksessa voit osallistua webinaariin omalta koneeltasi, mutta silloin sinun pitää ilmoittautua alla olevan kutsun linkistä. HUOM ! Molempiin päiviin on oma ilmoittautumisensa !

🎄Metsäterveisin🎄,

Irma, pj


Kutsu webinaareihin 18.–19.1.2021 klo 9–11: Jatkuvapeitteinen ja jaksollinen metsänkasvatus – vastakkainasettelusta yhteiseloon

 
Jatkuvapeitteiseen ja avohakkuisiin perustuvaan metsänkäsittelyyn liittyvää keskustelua sävyttää voimakas vastakkainasettelu. Näin ei tarvitsisi olla. Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää vuoden 2021 webinaarisarjalla, jossa esitellään monipuolisesti tutkimustuloksia jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta.
 
Webinaari maanantaina 18.1.2021 klo 9–11
Aiheina puuntuotanto ja kannattavuus sekä ilmasto- ja vesistövaikutukset
 
Webinaari tiistaina 19.1.2021 klo 9–11
Aiheina monimuotoisuus, metsien monikäyttö, metsätuhot ja puunkorjuu
 
Tervetuloa webinaareihin! Kummassakin tilaisuudessa aihetta käsitellään sekä kivennäis- että turvemaiden osalta. Tämänhetkisten tutkimustulosten lisäksi kerromme, missä on vielä tietopuutteita ja mitä tutkimusta Lukessa on näissä meneillään.
 
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu kumpaankin tai vain toiseen webinaariin täältä. Suosittelemme ilmoittautumista hyvissä ajoin ennen tilaisuuksia.
 
Huomaathan, että ilmoittautuessasi kumpaankin webinaariin, sinun täytyy ilmoittautua kahteen kertaan. Kun olet ilmoittautunut, saat linkin webinaareihin. Tilaisuuden tallenteet ovat katsottavissa kaksi viikkoa tilaisuuksien jälkeen.

Webinaarien tarkemmat ohjelmat julkaistaan tammikuussa 2021.

Lisätietoja:
johtava tutkija, ohjelmajohtaja Mikko Kurttila, puh. 0295 323 262, mikko.kurttila@luke.fi
tutkimusprofessori Jari Hynynen, puh. 0295 322 350, jari.hynynen@luke.fi

 Hei SaiMelaiset !


Oikeusneuvos Jaakko Aution pitämä esitys ”KHO:n oikeuskäytännöistä”  Pääkaupunkiseudun Metsänomistajien PKMO:n tilaisuudessa on seurattavissa alla olevasta linkistä. Esitelmän aiheina mm.:

*Finnpulpin ympäristöluvan myöntämisen esteet
*Tuulivoiman rakennusluvan edellytykset
*Voimansiirtolinjan lunastuslupa ja kunnan kaavoitus


🌲Irma, pj 🌲

torstai 10. joulukuuta 2020

 Hei SaiMelaiset !


MTK:n jäsenillan 3.12.2020 webinaariesitykset löytyvät linkistä:


Aiheet:
  • Joutoalueiden metsitystuki/metsäasiantuntija Lea Jylhä
  • Uusi metsätalouden kannustinjärjestelmä METKA/ metsäasiantuntija Lea Jylhä
  • Puumarkkinakatsaus/ tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen

🎄-terkuin,
Irma, pj

keskiviikko 9. joulukuuta 2020

 Hei SaiMelaiset !


Metsäkynän alta linkistä



löytyvät seuraavat uudet koosteet:

*Onko tarpeeksi taimia ? (Sami Karppinen, Metsälehti 22/2020)
*Jatkuvan kasvatuksen hakkuut lisääntyneet hitaasti (Sami Karppinen, Metsälehti 22/2020)
*Kaistaleilla vedenpinta kuriin (Tiia Puukila, Metsälehti 22/2020)
*Väärä syntipukki (Valtteri Skyttä, Metsälehti 22/2020)
*Suomen suurimmat puut (Valtteri Skyttä, Metsälehti 22/2020)’
*Minkä arvoinen on suuri tukkipuu ? (Valtteri Skyttä, Metsälehti 22/2020)
*Sallan yhteismetsä kokeilee tavanomaista harvempaa viljelytiheyttä: tavoitteena päästä eroon tappiollisista ensiharvennuksista (Kari Lindholm, MT Metsä 9.12.2020)

Oppia ikä kaikki-terveisin,

🎄Irma, pj🎄

maanantai 7. joulukuuta 2020

 Hei SaiMelaiset !


Nähtiin komeita Douglas-kuusia Mustilan Arboretumin retkellä 4.6.2020 ja itsekin olen kaavaillut sellaisen koemetsikön perustamista. Linkin videolla metsätalousyrittäjä Tiina Lietzén kertoo 28-vuotiaasta Douglas-kuusimetsiköstään Suomusjärvellä:


Douglas-kuusiterveisin,
Irma, pj
Hei SaiMelaiset !

Saimaan Metsänomistajien kommentit valtioneuvoston asetukseen metsityksen määräaikaisesta tukemisesta:

1) Metsityslaki on voimassa 1.1.2021-31.12.2023. Aikaikkuna on liian  kapea ottaen huomioon suunnittelun ja valmistelutyöt kuten pintakasvillisuuden kemiallisen torjunnan. 

*Esitämme, että hankkeen toteuttamiseen myönnettäisiin lisäaikaa 2 vuotta, jos hankesuunnitelma on hyväksytty aikavälillä 1.1.2021-31.12.2023.

2) Metsitykseen soveltuvien alueiden rajaus on liian tiukka
*Esitämme, että metsitykseen hyväksyttäisiin huonojen kulkuyhteyksien päässä olevia peltoheittoja ja sellaisia peltoheittoja, jotka ovat jääneet huonolle hoidolle ja kasvavat jo puita ja pusikkoa, vaikka ne ovat vielä EU-tukien piirissä.

3)  4 & 5 § Käytettävät puulajit  ja puulajien soveltuvuus tietylle kasvupaikalle

*Esitämme, että pääpaino pannaan teollisuuden käyttämiin puulajeihin huomioiden kasvupaikan soveltuvuuden
-mänty
-kuusi
-rauduskoivu
-hiekoivu

7.12.2020
Irma Welling, pj

maanantai 30. marraskuuta 2020

 Hei SaiMelaiset !


Löydät kaksi uutta koostetta 

1) ”Joko Kaadetaan” 
2) ”Energiapuusta”

Metsälehti Makasiinista 7/2020 Metsäkynän alta linkistä 



Metsäterveisin,
Irma, pj

perjantai 13. marraskuuta 2020

Hei SaiMelaiset ! 

 1) Kuusijuhlat on siirretty vuoteen 2021 
 
SaiMen hallitus piti tänään kokouksen ja päätti siirtää Kuusijuhlan koronaviruksen vuoksi vuoteen 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi ma 9.11 suosituksen, jonka mukaan tulisi välttää juhlia, joihin osallistuu yli 10 henkilöä. Noudatamme tätä suositusta varovaisuusperiaatteen mukaisesti. 




 2) Jäsenemme, juristi Aimo Kapiaisen kirja ”Henrik” on nyt julkaistu 26.10.2020





Henrik on Aimon toinen romaani. Ensimmäinen, Sodan jälkeen, on julkaistu noin kolme vuotta sitten. Henrik on valtaosin fiktiota, mutta kirjailija on voinut joltain osin nojautua perimätietoon. Esimerkiksi päähenkilö Henrik kuvaa kirjailijan isoisän isää. Hänen tiedetään todellakin käyneen Suomenlahden yli Virossa etsimässä eläimille rehua. Kirjailija haluaa tuoda nuo 150 vuoden takaiset ajat mahdollisimman totuuden mukaisesti esiin. Kirjaa voi tilata nettikaupoista tai ostaa Suomalaisesta kirjakaupasta Lappeenrannasta ! 

Tässä kirjan esittely:
Kirjan tapahtumat ajoittuvat noin sadanviidenkymmenen vuoden taakse. Nälänhätä ja vaikeat epidemiat koettelivat kansaa. Poikkeuksellisen kylmät ja muutenkin vaikeat säät aiheuttivat useina vuosina lähes täydellisen kadon, sairautta ja kuolemaa.Kuinka voitiin ylipäätään elää, kun ei ollut sähköä, puhelimia, autoja tai edes polkupyöriä? Lääkärit ja lääkkeet olivat harvassa ja kaukana. Tämän kirjoittajalla on ollut onni elää lapsuutensa perheessä, jossa eli myös ihmisiä, jotka olivat oman lapsuutensa eläneet kirjan tapahtuma-aikaan. Näin mukaan on saatu hiven perimätietoakin. Mikä kuitenkin lohdullista; kaiken puutteen ja sairauksien keskellä ihmisillä saattoi olla monia ilon ja onnen hetkiäkin. Valtaosin kirja on fiktiota. Eri aikakausien vertailu jää lukijan tehtäväksi. 

Hyvää syksyn jatkoa ja koronaviruksen suhteen parempia aikoja odotellen, Irma W, pj 040 555 4228

lauantai 7. marraskuuta 2020

Lämpimästi Tervetuloa Saimaan Metsänomistajien Kuusijuhlaan !


Aika: la 5.12.2020 klo 11:30-13:30
Paikka: Kehruuhuone, Agatha-kabinetti, Lappeenrannan Linnoitus

Tarjolla
*salaattibuffet+keitto+valinnainen pääruoka+jälkiruoka
*arpajaiset
*leikkimielistä ohjelmaa

Ilmoittaudu viimeistään to 19.11.2020 Irma Wellingille /040 555 4228 / irmawelling.iwell@gmail.com
ja käy maksamassa 15,50 euroa/hlö SaiMen tilille FI7156200910003945

Seuralaiset ja muut metsäasioista kiinnostuneet ystävät ovat myös tervetulleita !  

”Oi kuusipuu, oi kuusipuu, oot tervetullut tultuas !"

SaiMen hallituksen puolesta




Irma W, SaiMen pj
040 555 4228

tiistai 20. lokakuuta 2020

 

Hei SaiMelaiset !

"Miten metsänhoidolla voidaan varautua ilmastonmuutokseen? Mitä tulee huomioida ensiharvennusten toteuttamisessa?"

Tervetuloa seuraamaan Tapion Oy puuntuotannon asiantuntijan Arto Koistisen esitys ja sitä seuraava paneelikeskustelu. Keskustelussa mukana Arto Koistisen lisäksi metsäpalvelupäällikkö Petri Kortejärvi OP:sta, jäsenpalvelujohtaja Juho Rantala Metsä Groupista ja Etämetsänomistajien liiton puheenjohtaja Rauno Numminen. 

SaiMelaiset voivat tulla seuraamaan webinaaria yhteiseen tilaan, jäsenemme Ilkka Snelmanin yrityksen tiloihin, Hietakallionkatu 2, Sammonlahti (Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen talo, 2-kerros). Aloitamme kahvituksella klo 17:30 ja webinaari alkaa klo 18 ja kestää n 90 minuuttia.

Ilmoittauduthan SaiMen yhteiseen tilaisuuteen Irma Wellingille kahvituksen mitoittamiseksi viimeistään ma 26.10 !

Tai sitten voit seurata webinaaria omalta koneelta alkaen  klo 18   linkistä:



Webinaari-terveisin,
Irma Welling
040 555 4228

torstai 15. lokakuuta 2020

 1) Etämetsänomistajien Liiton webinaari ma 19.10.2020 klo 17:30-19


Kuutio® ja Suomen Metsäsäätiö järjestävät Etämetsänomistajien Liiton kanssa yhteistyössä webinaarin Etämetsänomistajien Liiton/Saimaan Metsänomistajien jäsenille. 

Voit osallistua webinaariin vaivattomasti kotisohvalta – tarvitset ainoastaan tietokoneen, tabletin tai älykännykän sekä nettiyhteyden.
 
Ilmoittautumisia toivotaan viimeistään sunnuntaina 18.10.2020 alla olevan linkin kautta:


Webinaarin ohjelma löytyy myös yllä olevasta linkistä.
 
2) Metsälehdessä 17/2020 oli seuraava luettelo Etelä-Karjalan puunostajista 2020

Hakemestarit (kaikki)
Karjalan Mänty (kaikki)
Kartiopuu (parrut)
Koskitukki (kaikki)
Metsä Group (kaikki)
PTL Huomo (pylväät)
PTL I. Pölönen (pylväät)
PTL Toimi Talka (pylväät)
Stora Enso (kaikki)
Tiaisen Saha (kaikki)
UPM (kaikki)
Versowood (kaikki)

3)  Paavo Puuntuottajan raivaussahan terien nopeusvertailu löytyy YouTuben linkistä


Metsäterveisin,
Irma W, pj

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

Hei SaiMelaiset ! '

1) Tervetuloa istuttamaan SaiMen kirsikkapuuta pe 25.9.2020 klo 13 Lappeenrannan kaupungin järjestämänä yhteisenä kirsikkapuiston istutuspäivänä. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva pitää aloituspuheen ja tilaisuuden jälkeen kaupunki tarjoaa kahvit Ravintola Lappeen Ruustinnassa. 

Paikka: Pappilanpellon puistoalue, Lappeen Pappilan ja Valtakadun välinen pelto Veteraanipuiston vieressä. Parkkipaikka löytyy tieltä, joka lähtee Kaukaankadun 2 kohdalta Lappeen Pappilaan ja Galleria Pihattoon.  

2) Kerro tarvitsetko tukea&koulutusta metsäalan tietojärjestelmien käytössä kuten metsään.fi:n, Wuudiksen, Kuution, Metsäselaimen, Karttapaikan käytössä tai esim. Teams -verkkokokouksiin ja videopuheluihin osallistumisessa. 

 Metsäterveisin, Irma W

torstai 10. syyskuuta 2020

 Hei SaiMelaiset !


1) Puun päivän tilaisuuden uusi aika pe 25.9.2020 klo 13 (vanha aika su 27.9)

Osallistumme Lappeenrannan kaupungin järjestämään yhteiseen kirsikkapuiston istutuspäivään.

Aika: pe 25.9 klo 13
Paikka: Pappilanpellon puistoalue, Lappeen Pappilan ja Valtakadun välinen pelto Veteraanipuiston vieressä. Parkkipaikka löytyy tieltä, joka lähtee Kaukaankadun 2 kohdalta Lappeen Pappilaan ja Galleria Pihattoon.

Kirsikkapuu on jo hankittu Mustilan Arboretumista ! (kuva liitetiedostona)

Tervetuloa istuttamaan !

2) Kooste Metsälehden jutusta ”Harvenna järkevästi ”löytyy Metsäkynän alta


Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

 Hei SaiMelaiset !

Kuulumme Etämetsänomistajien Liittoon ja Liitto järjestää jäsenyhdistyksille neuvottelupäivät Tampereella 18.-19.9. Voimme osallistua etänä ohjelmaan pe 18.9 klo 16:15-n.19. Aloitamme tilaisuuden kahvituksella klo 15:45.

Paikkana on jäsenemme Ilkka Snelmanin yrityksen tilat, Hietakallionkatu 2, Sammonlahti (Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen talo, 2-kerros)


Ilmoittaudu tilatarpeen ja kahvituksen mitoituksen vuoksi Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com tai 040 555 4228) viimeistään ke 16.9 !


Tervetuloa osallistumaan ja kehittämään,
toiv. Irma W, pj

lauantai 5. syyskuuta 2020

Hei SaiMelaiset !

17.8  ministeri Jari Leppää tapaamassa Hytin VPK-talolla olivat lisäkseni SaiMelaisista  ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo, Hannu Turkki  ja Erkki Mäkinen. Tilaisuudessa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä suullisesti ja paperilla. Meidän neljään huolenaiheeseemme/kysymykseemme ministeri on nyt vastannut Annukka Kimmon välityksellä. Ohessa huolenaiheemme ja ministerin vastaukset.

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

Huolenaihe/kysymys 1: Ensiharvennuspuun hinta ja ensiharvennuksen kannattavuus

Kustannukset istutetuista, mätästetyistä, taimikkovaiheessa kahteen kertaan hoidetuista kuusen taimista ovat omakohtaisten kokemusten mukaan 0,93 euroa Kemera-tuella ja 1,09 euroa ilman Kemera-tukea.


Toimenpide
Kustannus/taimi, euroa (0 % alv)
Laskentaperuste
(0 % alv)
Kuusen taimi
0,28

Kääntömätästys
0,26
470 €/ha, 1800 t/ha
Istutus
0,23

Taimikonhoito,
5 v kuluttua istutuksesta
0,07


0,14
350 €/ha, Kemera-tuki 160 €/ha,
verotushyöty 57 €/ha (30 %),1800 t/ha

350 €/ha, verotushyöty 105 €/ha (30 %),
1800 t/ha
Nuoren metsän hoito, 15 v istutuksesta
0,09



0,18
450 €/ha, Kemera-tuki 230 €/ha,
verotushyöty 66 €/ha (30 %),1800 t/ha

450 €/ha, verotushyöty 135 €/ha (30 %),
1800 t/ha
Kustannusten summa

0,93
1,09
Kemera-tuki
Ei Kemera-tukea

Ensiharvennuksessa kuusikuidun kantohinnan nykyarvo on keskimäärin 13,36 €/m3. Jos ensiharvennuksessa poistetaan 800 tainta/ha, niin myyntikelpoista kuusta pitää olla 60 m3/ha ja tilavuus keskimäärin 75 l/kuusi, jotta yhdestä kuusesta saadaan keskimäärin yksi euro. 75 litraisen kuusen pituus on välillä 12-14 metriä ja läpimitta rinnan korkeudella 11-13 senttimetriä. Jos myyntikelpoista kuusta on vähemmän kuin 60 m3/ha, niin kustannuksia on kertynyt enemmän kuin tuloja ja ensiharvennuksessa kaadettujen kuusien kasvatus on ollut tappiollista jo investoinnin nollakorollakin.

Jos vaaditaan investointeihin (taimi+mätästys+istutus+taimikonhoito+nuoren metsän hoito) käytetyille varoille 3 % korko, niin 30 vuoden ensiharvennusvaiheessa kustannusten tulevaisuuden arvo on jo 2,22 €/taimi nykyisillä Kemera-tuilla ja 2,44 €/taimi ilman Kemera-tukia. Tällöin kuusikuidun hinnan pitäisi olla 30 vuoden kuluttua vastaavasti 29,6 €/m3 ja 32,5 €/m3, jotta 800 poistetulla taimella/ha ja 60 m3/ha kertymällä saataisiin katettua kustannukset poistettujen taimien osalta.

Ensiharvennuksessa kuusikuidun kantohinnan nykyarvo on keskimäärin 13,36 €/m3. Jos ensiharvennuksessa poistetaan 800 tainta/ha, niin myyntikelpoista kuusta pitää olla 60 m3/ha ja tilavuus keskimäärin 75 l/kuusi, jotta yhdestä kuusesta saadaan keskimäärin yksi euro. 75 litraisen kuusen pituus on välillä 12-14 metriä ja läpimitta rinnan korkeudella 11-13 senttimetriä. Jos myyntikelpoista kuusta on vähemmän kuin 60 m3/ha, niin kustannuksia on kertynyt enemmän kuin tuloja ja ensiharvennuksessa kaadettujen kuusien kasvatus on ollut tappiollista jo investoinnin nollakorollakin.

Jos vaaditaan investointeihin (taimi+mätästys+istutus+taimikonhoito+nuoren metsän hoito) käytetyille varoille 3 % korko, niin 30 vuoden ensiharvennusvaiheessa kustannusten tulevaisuuden arvo on jo 2,22 €/taimi nykyisillä Kemera-tuilla ja 2,44 €/taimi ilman Kemera-tukia. Tällöin kuusikuidun hinnan pitäisi olla 30 vuoden kuluttua vastaavasti 29,6 €/m3 ja 32,5 €/m3, jotta 800 poistetulla taimella/ha ja 60 m3/ha kertymällä saataisiin katettua kustannukset poistettujen taimien osalta.

Ministerin Lepän vastaus/Annukka Kimmo

Jaksollisen metsänkasvatuksen erilaisia vaiheita konkretisoidaan usein käsitteillä hoito-ja hyötyvaihe. Ensiharvennus kuuluu kaikilla puulajeilla vielä puuston hoitovaiheeseen. Tärkein tavoite on silloin kasvatettavan puuston kehittäminen eli ensiharvennus on miellettävä sijoituksena tulevaan tuottoon. Parhaimmillaan hoidetuissa puustoissa se voi kuitenkin olla puuston kiertoajan ensimmäinen tuloja tuottava toimi. Kuusikon harvennuksesta aiheutuva kasvutappio on pieni ja lyhytaikainen ja se korvautuu nopeasti kasvatettavien puiden arvon nousulla. Myöhemmät hakkuut ovatkin sitten selkeästi jo hyötyvaihetta, joissa aiempien panostusten eli hoito- ja kasvatustoimien tuloksista hyödytään taloudellisesti.

Huolenaihe/kysymys 2: Metsätuhoriskit

Juurikääpä jatkaa leviämistään ja se on merkki siitä, että emme tee tarpeeksi sen leviämisen estämikseksi. Kaikki havupuiden kannot myös alle 10 senttimetriset pitäisi kantokäsitellä ja tarvittaessa toukokuun alun ja marraskuun lopun ulkopuolellakin. Urean käyttöä tehokkaapi olisi harmaaorvakkaan käyttö kantokäsittelyssä. Harmaaorvakka syrjäyttää juurikääpää myös juuristossa, jolloin juuriston kautta leviäminen alikasvostaimiin ja uudistusistutustaimiin vähenee.

Ministeri Lepän vastaus/Annukka Kimmo

Ilmastonmuutos ja sen aiheuttama kuivuus sekä toisaalta lämpimät sateiset talvet lisäävät kuusikoiden tuhoriskiä. Sekametsien suosiminen on suositeltavaa suunniteltaessa metsikön uudistamista, taimikonhoitoa sekä ensiharvennusta. Viljelyn ja istutustyön ohella myös luonnontaimien hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan edistää monipuolista puulajirakennetta.

Vastaavasti kuusivaltaisissa metsissä muun sekapuuston osuudella on mahdollisuus vähentää kuuseen kohdistuvia kirjanpainajan ja juurikäävän aiheuttamia riskiä ja siten osaltaan vähentää tuhon astetta. Juurikääpä leviää myös puiden juuriyhteyksien kautta ja sen vuoksi on mahdollista, että myös kaistalekavastuksella on myönteisiä vaikutuksia juurikäävän leviämisen estämiseksi.

Huolenaihe/kysymys 3: Hirvituhokorvaukset VT-metsätyypillä

Kari Monnon mukaan puolukkatyypin mailla (VT-tyypin metsät) hirvivahinkoja arvioitaessa lasketaan mukaan männyn taimien lisäksi kasvukelpoiset koivun ja kuusen taimet, vaikka koivulla ja kuusella ei ole kasvuedellytyksiä niin kuivissa metsätyypeissä. Tästä aiheutuu metsänomistajalle taloudellisia tappioita.

Ministeri Lepän vastaus/Annukka Kimmo

Metsäkeskus on julkaissut tuoreimman hirvieläinvahinkojen maastoarviointiohjeensa 16.3.2020. Nykyisen ohjeen mukaan korvaaviksi taimiksi voidaan lukea mänty kaikilla kasvupaikoilla. Sen sijaan kuusi, rauduskoivu ja haapa kelpaavat korvaaviksi taimiksi tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä kasvupaikoilla.

Huolenaihe/kysymys 4: Metsävähennyksen nopeampi hyödyntäminen

Niiden metsänomistajien, joilla on paljon metsävähennyspohjaa, olisi edullisempaa saada kantohintaan perustuvan tulon sijaan puunkorjuusta erillinen lasku ja myydystä puusta oma tuloutus. Metsävähennys on (60 %) pääomatulosta ja niin ollen suurempi puhtaasta puun myyntitulosta kuin kantohinnasta, josta on vähennetty korjuukustannukset.

Ministeri Lepän vastaus/Annukka Kimmo
Metsänomistaja voi halutessaan toimia esitetyllä tavalla eli ostaa korjuutyön ja sitten myydä puutavaran tien varressa. Puusta maksettava hinta on puun ostajan ja myyjän välinen sopimuskysymys. Joissain tapauksissa tämä toimintatapa voi olla metsänomistajan kannalta hyvinkin kannattavaa. Samoin korjuutyön hinta ja toteutus ovat sopimuskysymyksiä.

keskiviikko 26. elokuuta 2020

Hei SaiMelaiset !

1) Kooste Metsälehti Makasiinin metsäsertifiointijutusta löytyy Metsäkynän alta



2) Ilmoittaudu mukaan Suomen metsäkeskuksen Monimetsä-hankkeen metsäretkelle

Revon Seppo osallistuu ainakin retkeen ! 

Tervetuloa mukaan Lappeenrannassa tiistaina 8.9.2020 klo 17.00-19.30 järjestettävälle Laatuloikka luonnonhoitoon -maastoretkeilylle!
Tiedätkö, miten voit ylläpitää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta metsässäsi? Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkillä metsänomistajat kuulevat metsän- ja luonnonhoidon mahdollisuuksista sekä saavat tietoa ja käytännönläheisiä vinkkejä sen toteuttamiseen omassa metsässään. Esittelemme pari tuntia kestävällä maastolenkillä talousmetsien luonnonhoidon kustannustehokkaita keinoja ja toimintatapoja puuntuotannon rinnalla metsän eri kehitysvaiheissa.
Retkeilyllä vieraillaan muun muassa seuraavilla luonnonhoitokohteilla:
•    Säästöpuut
•    Riistatiheiköt
•    Vesiensuojelun suojavyöhykkeet
Lähtöpaikkana Suomen metsäkeskuksen toimiston parkkipaikka (Oppilaankatu 4, Lappeenranta). Kohteille siirrytään omilla autoilla. Lenkit toteutetaan rauhallisella tahdilla maastossa kävellen ja keskustellen. Varaa sään mukainen varustus ja tarvitsemasi janojuomat. Tilaisuudessa ei järjestetä tarjoilua.
Ilmoittaudu mukaan 1.9.2020 mennessä osoitteessa https://www.metsakeskus.fi/tapahtumat?id= 9531. Mukaan mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä, ilmoittautuminen on välttämätöntä. Ei osallistumismaksua.
Tervetuloa kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan!
Koronavirustilanteen vuoksi noudatamme kaikissa lähitapaamisissamme yleisiä koronaohjeita ja -suosituksia. Ilmoittautuneille lähetämme tarkempia ohjeita ennen tilaisuutta tervetuloviestissä. Huomaathan, että osallistujamäärää voidaan rajoittaa tai tilaisuus siirtää, mikäli koronatilanne muuttuu.
Lisätiedot:
Jussi Kemppainen
metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja
p. 050 563 1870
jussi.kemppainen(a)metsakeskus.fi
Lenkit ovat osa Monimetsä-hanketta, jota Metsäkeskus toteuttaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Tapio Oy:n, Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n kanssa. Mukana voi olla myös paikallisia metsäalan toimijoita.
 
Hei SaiMelaiset !

1) Kiva, kun niin moni saapui  eilen Tiaisen Sahalle !  Tässä kooste reissusta tapahtuma- ja kuvagalleriassa:


2) Ilmoittaudu Metsäkeskuksen kulotustilaisuuksiin tapahtumakalenterin kautta !


Tervetuloa Metsäkeskuksen Kulotuskoulu-hankkeen opintoretkelle ja kulotusseminaariin!

Tiesitkö, että metsää voidaan uudistaa myös hallitun tulenkäytön avulla eli kulottamalla?
Tulella on useita positiivisia vaikutuksia metsätalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Metsämaan kulotus parantaa uuden puusukupolven kasvuolosuhteita, helpottaa metsänviljelytyötä sekä luo elinympäristöjä paloriippuvaisille lajeille. Monimuotoisuutta edistäviin kulotuksiin voidaan myöntää Kemera-tukea.
Metsäkeskuksen Kulotuskoulu - taitoa tulenkäyttöön metsissä -hanke järjestää erilaisia kulotusaiheisia tilaisuuksia metsänomistajille.
Seuraavat tilaisuudet:
  • Kulotuskoulu-hankkeen opintoretki 24.9.2020 klo 8.30-16, Kouvola. Tule mukaan tutustumaan kulotusten metsän- ja luonnonhoidollisiin vaikutuksiin! Retken hinta: 20 €/hlö. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 21.9. mennessä tapahtumakalenterin kautta: https://www.metsakeskus.fi/tapahtumat?id=8549
     
  • Kulotusseminaari 27.10.2020 klo 9-15, Lappeenranta. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 21.10. mennessä tapahtumakalenterin kautta: https://www.metsakeskus.fi/tapahtumat?id=9779
     
  • Kulotusillat myöhemmin syksyllä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin.
Tule mukaan kuulemaan kulotuksen toteutuksesta ja hyödyistä metsille!
Kulotuskoulu-hanketta rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuella, jonka on myöntänyt Kaakkois-Suomen ELY-keskus, sekä yksityisellä rahoituksella. Hanketta rahoittaa myös Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Hankkeen kotisivut: www.metsakeskus.fi/kulotuskoulu
Lisätietoja:
Sara Lankinen-Timonen
projektipäällikkö
p. 050 430 1312
sara.lankinen-timonen@metsakeskus.fi
Suomen metsäkeskus

Metsäterveisin,
Irma W, pj
040 555 4228

tiistai 18. elokuuta 2020

Hei SaiMelaiset,

Monelta on varmaan jäänyt huomaamatta huominen webinaari "OMATOIMISUUS JA PALVELUJEN HANKINTA – METSÄNOMISTAJAN TAITOLAJIT ”.

Ilmoittaudu pikapikaa linkin linkistä:



Webinaariterveisin,
Irma W, pj
Hei SaiMelaiset !

1. Ti 25.8 klo 18 vierailu Tiaisen sahalle, Hämäläisentie 210, 54770 Heituinlahti, Savitaipale
*Tutustuminen sahan tuotantoon
*Sahan puunhankinta-alue ja laatuvaatimukset
*Kahvitarjoilu

Ilmoittautuminen viimeistään pe 21.8  kimppakyytien ja kahvituksen 

mitoittamiseksi Irma Wellingille (irmawelling.iwell@gmail.com

040 555 4228).

Kokoontuminen kimppakyytejä varten klo 17 Mhyn parkkipaikalla, Lavolankatu  
10, Lappeenranta


2) Suomen tehokkain metsäkurssi - perusteet haltuun 35 minuutin aikana

Paavo Puuntuottajan video  "Suomen tehokkain metsäkurssi” löytyy linkistä


Tapaamisiin Tiaisen sahalla !
Irma W, pj